Helsingin HO 7.9.2010 2319

Varkaus

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

ESPOON KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 29.5.2009

Syyttäjä

Vastaaja
A

Asianomistajat
Oy X
Oy Y
Oy Z

Asia
Törkeä varkaus

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. Törkeä varkaus
Rikoslaki 28 luku 2 § 1

18.9.2005 - 19.9.2005 Espoo
A on murtauduttuaan liikekiinteistöön on anastanut sieltä Oy X:n tiloista sen kannettavan thinkpad R51 tietokoneen, Oy Z:n toimitiloista sekä sen kannettavat thinkpad R40E ja thinkbad R51 tietokoneet että sen acer pd523 videotykin (dlp projector) ja Oy Y:n tiloista kannettavan sen hallinnassa olevan leasingtietokoneen ibm-742 ja sen acer-videotykin (dlppd523) eli omisuutta yhteensä ainakin noin 8.000 euron arvosta. Osa anastetusta omaisuudesta on jäänyt kateisiin.

Varkaudessa, anastamisen kohteena on ollut erityisen arvokas omaisuus, ja varkaus on kokonaisuutena arvostellen ollut törkeä.

Syyttäjän muut vaatimukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianomistajien vaatimukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TODISTELU

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Syyksilukeminen

A on murtauduttuaan liikekiinteistöön ja anastaen sieltä Oy X:n tiloista sen kannettavan thinkpad R51 tietokoneen ja Oy Z:n toimitiloista sen kannettavan thinkbad R51 tietokoneen eli omaisuutta yhteensä 2.360 euron arvosta, syyllistynyt varkauteen. Syyte hylätään enemmälti.

Syyksilukemisen perusteet ja näytön arviointi

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rangaistusseuraamus

A on tuomittava teosta hänen aikaisempi rikollisuutensa huomioon ottaen ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hänestä on laadittu yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvitys, jonka mukaan hän soveltuu yhdyskuntapalveluun ja A on myös pyytänyt rangaistuksen tuomitsemista yhdyskuntapalveluna. A on tuomittu kolme kertaa aikaisemmin yhdyskuntapalveluun. Kaikki rikokset, joista hänet on tuomittu yhdyskuntapalveluihin, olisi voitu käsitellä yhdessä. Myös nyt kysymyksessä oleva teko on tehty ennen kuin A on ensimmäisen kerran 31.3.2006 tuomittu yhdyskuntapalveluun ja teosta on nyt kulunut aikaa jo yli kolme ja puoli vuotta. Hän on suorittanut kaikki yhdyskuntapalvelut loppuun. Asiassa on yhdyskuntapalvelun puolesta puhuvia seikkoja. Mutta jos kaikki ne rikokset, joista A:lle on tuomittu aikaisemmin yhdyskuntapalvelua, nyt kysymyksessä oleva rikos mukaan lukien, olisivat tulleet yhtä aikaa tuomittaviksi, kahdeksan kuukauden vankeusrangaistus olisi ylittynyt eikä yhdyskuntapalvelu silloin olisi tullut kysymykseen. Sen vuoksi nyt tuomittava rangaistus on ehdoton vankeusrangaistus.

Vahingonkorvaus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET
1) Varkaus 18.9.2005-19.9.2005

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

VANKEUS
2 kuukautta vankeutta
Rangaistusta kohtuullistettu. Otettu huomioon
Espoon käräjäoikeuden 3.3 osaston lainvoimainen
tuomio 31.3.2006, Helsingin käräjäoikeuden 7/11
osaston lainvoimainen tuomio 2.10.2006 ja Helsin-
gin hovioikeuden lainvoimainen tuomio (no 278)
5.2.2008 (Espoon käräjäoikeus 3.6 osasto
28.8.2007).

LAINKOHDAT
1) Rikoslaki 28 luku 1 § 1

YKSITYISOIKEUDELLINEN KORVAUSVELVOLLISUUS

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

HELSINGIN HOVIOIKEUS TUOMIO 7.9.2010

Valittaja
A

Vastapuoli
Virallinen syyttäjä

VALITUS

A on vaatinut, että hänet tuomitaan ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun.

A soveltui yhdyskuntapalveluun ja hän oli antanut siihen suostumuksensa. Aikaisemmat yhdyskuntapalvelut eivät olleet esteenä yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle tässä asiassa. Yhdyskuntapalvelun yleiset edellytykset täyttyivät. Se, ettei yhteistä vankeusrangaistusta ja sen sijaan yhdyskuntapalvelurangaistusta olisi voitu samalla kertaa määrätä aikaisempien yhdyskuntapalvelurangaistusten perusteena olevien rikosten ja nyt käsillä olevan ajallisesti varhaisimman rikoksen johdosta näistä tuomittavan rangaistusarvon ylittäessä kahdeksan kuukauden enimmäispituuden rangaistukselle, ei ollut vallitsevan oikeuskäytännön mukainen peruste kieltäytyä yhdyskuntapalvelun tuomitsemisesta.

VASTAUS

Virallinen syyttäjä ei ole vastannut asiassa.

LAUSUMA

Syyttäjälle ja A:lle on varattu tilaisuus lausua siitä, mikä merkitys käräjäoikeuden 13.11.2009 antamalla tuomiolla on nyt käsiteltävänä olevan asian ratkaisuun. A on lausumassaan katsonut, ettei kyseisellä tuomiolla ole vaikutusta asian ratkaisuun ja ettei uusi rangaistus täytäntöönpanoineen muodosta estettä yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle. Syyttäjä ei ole antanut lausumaa.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

1. Käräjäoikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla ratkaisullaan 29.5.2009 tuominnut A:n 18. ja 19.9.2005 tehdystä varkaudesta kahden kuukauden eli oikeammin 60 päivän (rikoslain 2 c luvun 3 §) vankeusrangaistukseen. Rangaistusta on kohtuullistettu siten, että käräjäoikeus on ottanut huomioon Espoon käräjäoikeuden tuomion 31.3.2006, Helsingin käräjäoikeuden tuomion 2.10.2006 ja Helsingin hovioikeuden tuomion 5.2.2008 (Espoon käräjäoikeus 28.8.2007).

2. Rikoslain 6 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan rikoksentekijä, joka tuomitaan pituudeltaan määrättyyn, enintään kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, tuomitaan sen sijasta yhdyskuntapalveluun, jollei ehdottomien vankeusrangaistusten, aiempien yhdyskuntapalvelurangaistusten tai muiden painavien syiden voida katsoa olevan esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle.

3. Asiassa on kysymys ensiksi siitä, onko laissa yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle säädetyn kahdeksan kuukauden vankeusrangaistuksen enimmäisrajan katsottava ylittyvän, kun A:lle nyt käsiteltävänä olevasta sekä kohtuullistamisessa huomioon otettujen tuomioiden perusteena olevista rikoksista tulisi todennäköisesti tuomittavaksi kahdeksan kuukauden enimmäisrajan ylittävä vankeusrangaistus, jos nämä rikokset käsiteltäisiin yhdessä. Jos rangaistuksen enimmäispituutta koskeva muodollinen edellytys täyttyy, on vielä ratkaistava, onko yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle rikoslain 6 luvun 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua estettä.

4. Jos joku on tuomittava samalla kertaa kahdesta tai useammasta rikoksesta vankeusrangaistukseen, hänet tuomitaan rikoslain 7 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan rikoksista yhteiseen vankeusrangaistukseen. Yhteinen vankeusrangaistus määrätään kuitenkin vain samalla kertaa tuomittavista teoista. Jotta kokonaisrangaistus ei muodostuisi rikoksentekijän kannalta erilaiseksi sen mukaan, käsitelläänkö rikokset yhdessä vaiko useammassa oikeudenkäynnissä, oli aikaisemman lain mukaan mahdollista määrätä jälkikäteen yhteinen vankeusrangaistus (rikoslain 7 luvun 6 §, laki 697/1991). Nyt voimassa olevan rikoslain 7 luvun 6 §:n (751/1997) ja 7 §:n (515/2003) mukaan aikaisempiin vankeusrangaistuksiin ja yhdyskuntapalvelurangaistuksiin ei enää jälkikäteen puututa, mutta ne voidaan ottaa kohtuuden mukaan huomioon uutta rangaistusta määrättäessä lieventävänä tai alentavana seikkana, niin kuin tässä tapauksessa on tehty.

5. Espoon käräjäoikeus on siis tuominnut A:n erillisessä oikeudenkäynnissä varkaudesta 60 päivän vankeusrangaistukseen. Hovioikeus katsoo, että lain sanamuodon perusteella vankeusrangaistuksen enimmäispituutta koskeva edellytys ei voi tarkoittaa muuta kuin sitä vankeusrangaistusta, jonka tuomioistuin on siinä oikeudenkäynnissä yhdestä tai useammasta rikoksesta tuominnut ja jonka muuntamisesta yhdyskuntapalveluksi on kysymys. On lisäksi kyseenalaista, voidaanko lain sanamuodon vastaista tulkintaa pitää edes rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaisena. Tulkinnassa on otettava huomioon myös se, että jälkikäteen määrättävästä yhteisestä vankeusrangaistuksesta on nyttemmin luovuttu.

6. Kun rangaistuksen enimmäispituutta koskevan vaatimuksen osalta tarkasteltavaksi ei oteta aikaisempia, kohtuullistamisessa huomioon otettavia vankeusrangaistuksia, saattaa rangaistuslajin valinnan lopputulos muodostua joskus tämän vuoksi erilaiseksi sen mukaan, käsitelläänkö rikokset samassa vaiko eri oikeudenkäynneissä. Tähän voi sinänsä liittyä yhdenvertaisuusongelmia. Toisaalta hyväksyttävää ei voi olla sekään, että rikoslain 6 luvun 11 §:n sanamuoto ja rikosoikeudellinen laillisuusperiaatekin syrjäytetään yksittäisen rikosasian vastaajan vahingoksi yleisemmällä tasolla rikoksentekijöiden yhdenvertaisen kohtelun toteuttamiseksi. Näin laajaa merkitystä kohtuullistamissääntelylle ei voida asettaa. Sääntelyn tarkoituksena on näet rikoksentekijän eduksi estää kokonaisrangaistuksen ankaroituminen sen vuoksi, ettei rikoksia ole kyetty käsittelemään samassa oikeudenkäynnissä.

7. Tässä yhteydessä on myös huomattava, että siinäkin tapauksessa, että käräjäoikeuden tavoin yhdyskuntapalvelun edellytyksenä olevan enimmäisrangaistuksen katsottaisiin määräytyvän kokonaisrangaistuksen perusteella, lopputulos voi ainakin osaksi määräytyä sattumanvaraisesti sen mukaan, missä järjestyksessä eri yhdessä käsiteltävät rikokset tulevat oikeudenkäynnissä ratkaistavaksi. Näin ollen sitä tavoitetta, että rikoksentekijän asemaan ei vaikuttaisi se, tulevatko eri rikokset yhdessä vaiko erikseen käsiteltäväksi, ei ilmeisesti voida täysin saavuttaa lainkäytön avulla.

8. Johtopäätöksenä edellä sanotun perusteella on, että vankeusrangaistuksen pituutta koskeva muodollinen edellytys yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle täyttyy, kun A on tuomittu 60 päivän vankeusrangaistukseen.

9. Asiassa on tämän jälkeen arvioitava, onko ehdottomien vankeusrangaistusten, aiempien yhdyskuntapalvelurangaistusten tai muiden painavien syiden katsottava olevan rikoslain 6 luvun 11 §:n 1 momentin mukaisesti este yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle.

10. A on tuomittu vuosina 2000 ja 2001 useita kertoja lukuisista vuosina 1998-2000 tehdyistä rikoksista eri pituisiin aluksi ehdollisiin ja sitten myöhemmin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Vuoden 2001 jälkeen A on tuomittu seuraavan kerran kohdassa 1 mainituilla tuomioilla 3 kuukauden, 45 päivän ja 5 kuukauden vankeusrangaistuksiin rikoksista, jotka on tehty 1.4.2004 ja 18.5.2005 välisenä aikana. Kaikissa näissä kolmessa tapauksessa vankeuden sijasta on tuomittu yhdyskuntapalvelua, jotka rangaistukset A on jo suorittanut. Kuten on jo käynyt ilmi, nämä rikokset ja nyt käsillä oleva 18. ja 19.9.2005 tehty varkausrikos olisi voitu rikoslain 7 luvun säännösten mukaan käsitellä yhdessä. A on myöhemmin Helsingin hovioikeuden tuomiolla 7.7.2009 (Espoon käräjäoikeus 10.3.2009) tuomittu 35 päivän vankeusrangaistukseen vuonna 2008 tehdyistä rikoksista. Hovioikeus toteaa, että A on lisäksi valituksenalaisen tuomion antamisen jälkeen 13.11.2009 annetulla Espoon käräjäoikeuden tuomiolla tuomittu 17.4.2008 eli ennen nyt kyseessä olevan käräjäoikeuden tuomion antamista tehdystä huumausainerikoksesta ynnä muusta 10 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hovioikeus on tänään antamallaan tuomiolla pysyttänyt tämän vankeusrangaistuksen.

11. Vuosina 2000 - 2001 annetuista tuomioista ja niistä rikoksista, joihin nämä tuomiot perustuvat, on kulunut jo pitkä aika. A on syyllistynyt nyt käsiteltävänä olevaan varkausrikokseen ennen kuin mikään kohdassa 1 mainituista tuomioista oli annettu. Kaikista näistäkin rikoksista ja osin myös tuomioiden antamisestakin on kulunut jo useita vuosia. A on kuitenkin syyllistynyt myös uusiin rikoksiin ja tuomittu niistä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Hovioikeus pitää A:n kokonaisrikollisuutta siten niin vakavana, että yhdyskuntapalvelulle on rikoslain 6 luvun 11 §:ssä mainittu este. Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei ole syytä muuttaa.

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeuden ratkaisua ei muuteta.

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

Vankeus
60 päivää vankeutta
Rangaistusta kohtuullistettu. Otettu huomioon Espoon käräjäoikeuden 3.3 osaston lainvoimainen tuomio 31.3.2006, Helsingin käräjäoikeuden 7/11 osaston lainvoimainen tuomio 2.10.2006 ja Helsingin hovioikeuden lainvoimainen tuomio (no 278) 5.2.2008 (Espoon käräjäoikeuden 3.6 osasto 28.8.2007).

Rangaistusta koskevaa lausumaa oikaistu.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

presidentti Mikko Könkkölä
hovioikeudenlaamanni Monika Kuhlefelt
hovioikeudenneuvos Marjatta Möller
hovioikeudenneuvos Erkki Koivula
hovioikeudenneuvos Maija Nyyssönen
hovioikeudenneuvos Leena Järvilahti
määräaikainen hovioikeudenneuvos Åsa Nordlund

Esittelijä:
viskaali Teemu Vanhanen

Lainvoimaisuustiedot:
Lainvoimainen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.