Rovaniemen HO 03.11.2009 986

Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, Laiton uhkaus, Rangaistuksen määrääminen

ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

ASIAN KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

HOVIOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KEMI-TORNION KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 23.9.2008

Syyttäjän syytteen perusteella käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen kohdassa 1 kätkemisrikokseen, kohdassa 2 pahoinpitelyyn, kohdassa 3 vaaran aiheuttamiseen, kohdassa 4 virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen ja kohdassa 6 ampuma-aserikokseen. Käräjäoikeus hylkäsi kohdan 5 syytteen laittomasta uhkauksesta katsoen sen sisältyvän kohdan 4 virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen.
Syytteen kohdan 4 mukaan A oli pakottaakseen kahta poliisimiestä jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen uhannut välittömästi käyttää väkivaltaa poliiseja kohtaan. Ylikonstaapeli J oli yhdessä partiokaverinsa kanssa mennyt A:n asunnolle ottamaan kiinni muun muassa pahoinpitelyrikoksesta epäiltyä A:ta. Poliisien lähestyessä A:n taloa ja huutaessa ikkunan luona talossa sisällä olevalle A:lle käskyn tulemaan ulos A oli noussut seisomaan ja osoittanut haulikolla ikkunan läpi pihalla alle 10 metrin etäisyydellä seisovaa J:tä ja käskenyt poliisia poistumaan. A oli myös suullisesti uhannut ampua kaikki, jotka taloa lähestyvät. Poliisien peräännyttyä poliisiauton suojaan ja saatua puhelinyhteyden A:n, A oli vielä puhelimitse uhannut käyttää poliisia kohtaan asetta.

Syytteen kohdan 5 mukaan A oli edellisessä syytekohdassa kerrotulla tavalla nostanut aseen J:tä vastaan ja vielä muutoinkin uhannut suullisesti ampumisella sellaisissa olosuhteissa, että J:llä oli ollut perusteltu syy omasta ja toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa.

Käräjäoikeus lausui perusteluissaan kohtien 4 ja 5 osalta seuraavaa:

Asianomistaja J ja todistaja M ovat kertoneet poliisimiehinä saaneensa tapahtuma-aikana hälytyksen virkatehtävään mennä vastaajan A:n asunnolle, jossa saadun tiedon mukaan A:lla olisi ollut ase esillä ja talosta olisi kuulunut yksi laukaus ja lisäksi A olisi pahoinpidellyt C:tä.

Asianomistaja J ja todistaja M ovat kertoneet tapahtumista ja A:n menettelystä olennaisilta osin samalla tavalla ja rangaistusvaatimusten 4 kohdan teonkuvauksen mukaisesti. Lisäksi heidän mukaan ei ollut mitään näkemisestettä nähdä hyvin asunnon sisälle.

Asianomistaja J on vielä kertonut, että J:lle tuli sellainen käsitys, että A oli tunnistanut J:n. Tätä tukee myös osaltaan C:n kertomus siitä, että J tullessaan pihalle oli huutanut, saako hän tulla sisälle, mihin A oli vastannut kieltävästi. Edelleen kertomansa mukaan C oli tunnistanut J:n äänestä.

Vastaaja A on kertonut ainoastaan jonkun henkilön huudelleen räppänästä sisälle, mutta A:n käsityksen mukaan se ei ollut poliisi. C ja A eivät ole kertoneet mitään sellaista, että A olisi uhkaillut poliiseja väitetyllä tavalla. Myöskään he eivät kertomansa mukaan ole nähneet ulkona poliisiautoa. Edelleen A:n kertoman mukaan A oli sammunut kohta sen jälkeen, kun C oli lähtenyt asunnosta pois.

Asiassa ei ole ilmennyt mitään perusteltua syytä epäillä totuudessa pysymisvelvollisuudella annettujen asianomistaja J:n ja todistaja M:n kertomusten luotettavuutta. C:n ja A:n muistikuvat tapahtumista eivät runsaan alkoholin nauttimisen johdosta voi olla kovin hyviä. A:lla ei myöskään asiassa ole totuudessa pysymisvelvollisuutta.

Perustellusti voidaan siten katsoa, että tapahtumat ovat menneet J:n ja M:n kertomalla tavalla. A:n menetellessä siten rangaistusvaatimusten 4 kohdan teonkuvauksen mukaisesti sanottu vastaaja on tuolla menettelyllä syyllistynyt virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen.

Rangaistusvaatimusten 5 kohdan mukainen laiton uhkaus perustuu sinänsä rangaistusvaatimusten 4 kohdan mukaiseen tapahtumaan sillä lisäyksellä, että uhkaus on tapahtunut sellaisessa olosuhteessa, että asianomistaja J:llä on ollut perusteltu syy omasta ja toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa.

Syyttäjä on katsonut tältä osin, että oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannan mukaisesti laiton uhkaus ei voi sisältyä virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen, koska virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen tunnusmerkistössä ei edellytetä uhkaukselta sitä, että uhatulla olisi perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Näin ollen syyttäjän mukaan myöskin laiton uhkaus tulee lukea vastaaja A:n syyksi.

Tässä tapauksessa voidaan todeta, että asianomistaja J:llä on ollut perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa, koska A:n uhkauksen johdosta J on joutunut perääntymään A:n asunnon pihalta. J on katsottu kuitenkin asianomistajaksi virkamiehen väkivaltaisessa vastustamisessa. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan tämä on edellyttänyt sitä, että J:llä on myös tuossa rikoksessa asianomistajana ollut perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa. Tähän nähden ei tunnu perustellulta, että sama menettely luettaisiin vastaaja A:n syyksi myöskin laittomana uhkauksena.

Lisäksi laitonta uhkausta koskevassa säännöksessä on nimenomainen toissijaisuuslauseke, jonka mukaan sitä ei sovelleta, jos teosta on muualla säädetty ankarampi rangaistus. Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta on säädetty laitonta uhkausta ankarampi rangaistus, joten virkamiehen väkivaltainen vastustus syrjäyttää laittoman uhkauksen.

Käräjäoikeus katsoi siten, että rangaistusvaatimusten 5 kohdan osalta laitonta uhkausta ei tule lukea vastaaja A:n syyksi erikseen, vaan siinä todettu menettely sisältyy jo virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen.

Käräjäoikeus tuomitsi A:n tämän syyksi luetuista teoista 1 vuoden 3 kuukauden pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

ASIAN KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

Syyttäjä vaati A:n osalta tämän tuomitsemista käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän syytteen kohtien 4 ja 5 teonkuvausten mukaisesti virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen lisäksi myös laittomasta uhkauksesta. Syyttäjä vaati lisäksi, että A tuomitaan vähintään 1 vuoden 5 kuukauden pituisen ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Syyttäjä vaati toissijaisesti, että A tuomitaan ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella yhdyskuntapalveluun tai oheissakkoon.
A vaati, että valitus hylätään

HOVIOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Laiton uhkaus

Rikoslain 16 luvun 1 §:n mukaan se, joka käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa pakottaakseen virkamiehen tekemään tai jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen, muuten käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa sellaisen virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan tai käyttää väkivaltaa virkamiestä tai häneen 15 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevaa henkilöä vastaan kostaakseen sellaisen virkatoimen, on tuomittava virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Rikoslain 25 luvun 7 §:n mukaan se, joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Virkamiehen vastustamista koskevilla säännöksillä suojellaan ensi sijassa valtiovallan auktoriteettia, vaikka samalla turvataan virkamiestä myös henkilönä. Säännökset suojaavat julkista valtaa käyttävien virkamiesten, käytännössä erityisesti poliisin, tehtävien suorittamista virkatehtäviin kohdistuvalta vastarinnalta ja vaikeuttamiselta sekä virkatehtävien suorittamiseen liittyvältä kostolta. Laitonta uhkausta koskevan säännöksen tarkoituksena on suojata ihmisten turvallisuudentunnetta henkilön ja omaisuuden suhteen.
Rikoslain 16 luvun 1 §:n virkamiehen väkivaltaisessa vastustamisessa ei tunnusmerkistön mukaan edellytetä uhkaukselta sitä, että uhatulla olisi perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa tai omaisuutensa olevan vakavassa vaarassa. Virkamiehen väkivaltaista vastustamista ja laitonta uhkausta koskevilla säännöksillä suojataan siten eri oikeushyviä eivätkä säännösten tunnusmerkistöt peitä toisiaan. Tästä syystä ja kun uhatulla poliisimiehellä on ollut A:n menettelyn johdosta perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa, A:n syyksi on luettava kohdan 4 virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen lisäksi kohdassa 5 laiton uhkaus.

Rangaistusseuraamus

A on pahoinpidellyt maahan kaatamaansa C:tä lyömällä tätä useita kertoja päähän ja kasvoihin niin, että C:llä on muun muassa katkennut hammas. A on samassa yhteydessä vahvasti alkoholin vaikutuksen alaisena ampunut asunnossa Tikka-merkkisellä yhdistelmäaseella kaksi haulikonlaukausta ja yhden laukauksen luotipiipulla käräjäoikeuden tuomiosta selostetusta syytteestä tarkemmin ilmenevällä tavalla. C on ollut tilanteessa läsnä keittiön ja olohuoneen muodostamassa yhteisessä tilassa ja C on ainakin ensimmäisen laukauksen aikana maannut olohuoneen lattialla. A on tämän jälkeen osoitellut paikalle tulleita kahta poliisimiestä haulikolla ikkunan läpi ja uhannut suusanallisesti ampua kaikki, jotka taloa lähestyvät. Nämä ja A:n syyksi luetut muut rikokset ovat laadultaan sellaisia, että vankeusrangaistus on tuomittava ensisijaisesti ehdottomana.
A:n rikosrekisteriotteesta ilmenee, että A on ennen nyt syyksi luettuja teko tuomittu vuonna 1998 törkeästä pahoinpitelystä ehdolliseen 8 kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen, vuonna 1999 omaisuusrikoksista 191 tunnin pituiseen yhdyskuntapalvelurangaistukseen ja viimeksi Suomessa vuonna 2003 muun muassa viidestä laittomasta uhkauksesta ja pahoinpitelystä 160 tunnin pituiseen yhdyskuntapalvelurangaistukseen. Vaikka aikaisemmista tuomioista on kulunut pitkähkö aika, A:n aikaisempi rikollisuus ja sen samankaltaisuus nyt kysymyksessä olevien tekojen kanssa puoltaa myös vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. A:sta 3.11.2008 laaditusta yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksestä ilmenee, että A:n alkoholin käyttötapa on edelleen ongelmallinen ja A:n elämäntilanne ei ole muuttunut aiemmasta. Perusteita määrätä vankeusrangaistusta ehdollisena ei ole myöskään A:n henkilöön liittyvien näkökohtien perusteella.

A on tuomittu käräjäoikeuden syyksi lukemien rikosten lisäksi laittomasta uhkauksesta. Tämän vuoksi A.lle tuomittua rangaistusta on korotettava.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Hovioikeus tuomitsi A:n tämän syyksi luetuista teoista 1 vuoden 4 kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen.
ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO
Hovioikeudenlaamanni Ritva Supponen:

Katson kuten hovioikeuden enemmistö, että A:n syyksi on luettava virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen lisäksi kohdassa 5 laiton uhkaus. Sen sijaan tuomittua rangaistusta ei ole syytä korottaa tämän syyksilukemisen vuoksi eikä muustakaan syystä. Kysymys on teon erilaisesta oikeudellisesta arvioinnista. Käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla rangaistus voidaan tuomita ehdollisena ja sen täytäntöönpano tulee riippumaan A:n vastaisesta käyttäytymisestä.

ASIAN OVAT RATKAISSEET

hovioikeudenlaamanni Ritva Supponen
hovioikeudenneuvos Esko Arponen
ma. hovioikeudenneuvos Liisa Rintala, joka on myös esitellyt asian

LAINVOIMAISUUSTIEDOT

Lainvoimainen

Päivitetty 3.5.2010

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.