Kouvolan HO 29.12.2009 1251

Vahingonkorvaus - Korvattava vahinko - Rikoksen selvittämiskulut - Valvontakamera - Henkinen kärsimys

Kysymys kameravalvonnan kustannusten ja vahingonteoilla aiheutetun kärsimyksen korvattavuudesta.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

LAPPEENRANNAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 10.3.2009

Syyttäjän rangaistusvaatimus

Syyttäjä on vaatinut A:lle rangaistusta rikoslain 35 luvun 1 §:n nojalla viidestä vahingonteosta, koska A oli 1.10.2007 ja 19.7.2008 välisenä aikana Parikkalassa oikeudettomasti vahingoittanut B:n ja C:n omistamalla maa-alalla kasvavia sekä istutettuja että luonnonvaraisia kasveja muun muassa seuraavasti:

1) 1. - 31.10.2007 A oli leikannut omenapuun taimen latvan poikki ja taittanut päärynäpuun latvan sekä lisäksi katkaissut tammen taimen puolesta välistä tainta.

2) 1.4.2008 - 30.4.2008 A oli repinyt juurineen irti kuusen taimia sekä katkaissut katajien latvoja, tammen taimia, omenapuun ja päärynäpuun taimista oksia ja taittanut päärynäpuun poikki.

3) 1.5.2008 - 31.5.2008 A oli vuollut omenapuiden runkoja, katkaissut omenapuita keskeltä ja repinyt kukkapenkkiin istutetun katajan osittain juurineen irti maasta.

4) 30.6.2008 A oli katkonut omenapuun oksia ja latvoja, vahingoittanut kukkapenkissä kasvavia koristepensaita, katkaissut tammen taimia, repinyt irti kukkien taimia sekä muita kasveja kasvimaalta ja repinyt koivun taimia osittain irti maasta.

5) 19.7.2008 A oli sumuttanut kukkapenkkiin, kasvimaalle, omenapuiden tynkien, ahomansikoiden ja luonnonvaraisten taimien päälle sekoitetta, joka on sisältänyt rikkakasvien torjunta-ainetta seurauksin, että kasvit ovat kuolleet tai muuten vahingoittuneet.

Asianomistajien vaatimukset

B ja C ovat yhtyneet syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaatineet, että A velvoitetaan suorittamaan heille korvaukseksi rikoksella aiheutetusta vahingosta hyötykasvien osalta 1.175,13 euroa, koristekasvien osalta 2.461 euroa, valvontakameroiden vuokraamisesta ja huollosta aiheutuneiden kustannusten osalta 1.687,52 euroa sekä kärsimyksestä kummallekin asianomistajalle 1.000 euroa, kaikki määrät viivästyskorkoineen 30.6.2008 lukien sekä korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa 2.971,00 eurolla viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Vastaus

A on kiistänyt syytteen kohtien 1-4 osalta ja myöntänyt syytekohdassa 5 syyllistyneensä lievään vahingontekoon sumuttamalla kukkapenkkiin torjunta-ainetta ja katkomalla viiden omenapuun taimen latvat. Vahingonkorvaukseksi hän on myöntänyt hyötykasveista ja kukista sekä omenapuista 200 euroa viivästyskorkoineen 19.7.2008 lukien. Valvontakuluista A on kiistänyt perusteen. Toimenpide on ollut ylimitoitettu tilanteeseen nähden. Kärsimyskorvausvaatimuksen A on kiistänyt lakiin perustumattomana ja määriltään. Oikeudenkäyntikuluista A on myöntänyt perusteeltaan ja määrältään 1.000 euroa.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Syyksilukeminen

Käräjäoikeus on mainitsemillaan perusteilla katsonut, että syytekohtien 1-3 osalta A:n syyllisyydestä ei ole esitetty riittävää näyttöä, ja että A on syyllistynyt syytekohdissa 1 ja 5 siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta.

Rangaistuksen mittaaminen

Rikoslain 35 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan joka oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta, on tuomittava vahingonteosta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Rikoslain 6 luvun 4 §:ään kirjatun rangaistuksen mittaamisen yleisperiaatteen mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

A on kertonut, että hän ryhtyi osin myöntämäänsä 19.7. tehtyyn tekoon kiukustumisen vuoksi. Hän oli epäillyt, että heidän puutarhastaan oli varastettu kasveja.

Tavallinen menettelytapa tilanteessa, jossa epäillään anastusta, on kääntyä poliisin puoleen tai ottaa asia keskusteluun epäillyn kanssa. Tällaisen syyn vuoksi A on kuitenkin mennyt vahingoittamaan ja jopa myrkyttämään toisen henkilön omistamalla ja hallitsemalla maalla tämän tekemiä istutuksia ja hyötypuutarhan syötäväksi tarkoitettuja kasveja sekä luonnonmarjoja. Teolla on aiheutettu suuret taloudelliset vahingot ja paljon vaivaa ja huolta B:n ja C:n perheelle. Syötävien kasvien ja marjojen sumuttaminen tuhoaineella, jonka ominaisuuksia ei tunne, on erittäin vaarallinen teko. Teot ja niiden vaikutin eivät ole missään järjellisessä suhteessa toisiinsa. A:n toiminta on ollut erittäin paheksuttavaa.

Vallitsevassa rangaistuskäytännössä rahamääräinen vahinko ohjaa usein rangaistuksen mittaamista. Vahingonteon kyseessä ollen rahamääräistä vahinkoa merkittävämpi painoarvo on tekotavalla. A on syyllistynyt samoja henkilöitä kohtaan lyhyen ajan sisällä kahteen vahingontekoon. Hän on erityisesti jälkimmäisellä teollaan aiheuttanut näille merkittävät taloudelliset vahingot. Jälkimmäisen teon tekotapa on niin paheksuttava, että sakkorangaistus ei riitä teon sovittamiseen, vaan A on tuomittava rikoksista lyhyeen vankeusrangaistukseen. Ensikertalaisena vankeusrangaistus tuomitaan hänelle ehdollisena.

Korvausvelvollisuus

- - - - - - - - - -

Valvonta

Rikokset olivat selvinneet B:n ja C:n omalla kustannuksellaan asentaman kameravalvonnan avulla. C:n mukaan hänen otettuaan toukokuussa ensi kerran yhteyttä poliisiin heitä oli kehotettu itse hankkimaan näyttöä asiassa. Koska tiheät käynnit tontilla eivät olleet tuottaneet tulosta asiassa, he olivat päätyneet kameravalvontaan. Ensimmäinen valvontakamera oli asennettu toukokuun lopussa. Myöhemmin katvealueiden vähentämiseksi kameroita oli asennettu kaksi lisää.

Korkein oikeus on ratkaisussaan 120 vuodelta 1995 ottanut kantaa rikoksen selvittämiskulujen korvaamiseen. Tapauksessa Helsingin Puhelinyhdistykselle oli aiheutunut esillä olleen ja kahden muun rikossarjan selvittämiseen liittyen vartiointi-, kameran asennus- ja muita kuluja, joita se oli vaatinut anastuksiin syyllistyneeltä. Korkein oikeus katsoi, että kustannukset olivat johtuneet ennaltaehkäisevistä turvatoimista, joihin oli ryhdytty puhelinkioskien suojaamiseksi. Ne eivät olleet suoraan aiheutuneet syyksi luetuista rikoksista. Käsillä olleiden anastusrikosten ja kustannusten välillä ei ollut sellaista syy-yhteyttä, että vastaaja olisi voitu velvoittaa suorittamaan niistä vahingonkorvausta.

A:n syyksi ei ole luettu syytekohtia 1-3, joten kameravalvontaa on pidettävä tässä tapauksessa ennaltaehkäisevänä turvatoimena. Tämän vuoksi vaatimus valvontakulujen korvaamisesta hylätään lakiin perustumattomana.

Kärsimys

Vahingonkorvauslain nojalla voidaan kärsimyksestä tuomita korvauksia vahingonkärsineelle suorana henkilövahinkona tai saman lain 5 luvun 6 §:n 1 momentin erikoissäännöksen nojalla. Kärsimys on korvattava suorana henkilövahinkona, mikäli siitä on esitetty riittävä lääketieteellinen selvitys tai mikäli on näytetty, että vahingon aiheuttaneella teolla on ollut nimenomaan tarkoitus aiheuttaa kärsimystä vahingonkärsineelle. Asiassa ei ole esitetty lääketieteellistä näyttöä B:tä ja C:tä koskien. A:n ei ole edes väitetty aiheuttaneen B:n ja C:n omaisuudelle vahinkoa tarkoituksenaan sitä kautta aiheuttaa heille henkistä kärsimystä.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin erityistilanteista tässä tapauksessa soveltuvin lienee sen 1-kohta ja sen rauhaa koskeva osuus. Oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on muun muassa sillä, jonka rauhaa on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu. Korvattavuus ei edellytä sitä, että rangaistavaksi säädetystä teosta tuomittaisiin rangaistus.

Alue, jolla loukkaus on tapahtunut, on rakentamaton, joten kotirauhan rikkomista koskevat rikoslain säännökset eivät sitä koske. Sillä, että B:lla ja C:llä on tarkoitus rakentaa alueelle kotinsa, ei ole merkitystä asiassa.

Koska vahingonkorvauslain mukaiset perusteet kärsimyskorvauksen tuomitsemiselle eivät täyty, korvausta ei voida tuomita, vaikka kärsimystä olisi aiheutunutkin.

Oikeudenkäyntikulut

B:n ja C:n vahingonkorvausvaatimukset ovat valtaosin liittyneet syytekohtiin 4 ja 5, joissa kuvatut rikokset on luettu A:n syyksi. Vahingonkorvausvaatimuksista on hyväksytty noin puolet. Hylätyiltä osin hylkääminen perustuu oikeudellisiin perusteisiin. A ei ole kiistänyt mitään toimenpidettä esitetystä oikeudenkäyntikululaskusta. Tämän vuoksi A velvoitetaan korvaamaan puolet B:n ja C:n oikeudenkäyntikuluista.

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

4) Vahingonteko 30.6.2008
5) Vahingonteko 19.7.2008

RANGAISTUSSEURAAMUKSET
Syyksi luetut rikokset 4 ja 5
30 päivää vankeutta
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika päättyy 30.9.2010.

HYLÄTYT SYYTTEET

1) Vahingonteko 1. - 31.10.2007
2) Vahingonteko 1. - 30.4.2008
3) Vahingonteko 1. - 31.5.2008

KORVAUSVELVOLLISUUS

A velvoitetaan suorittamaan B:lle ja C:lle

  • rikoksella aiheutetusta vahingosta yhteensä 3.100 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 19.7.2008 lukien,
  • oikeudenkäyntikuluista 1.485,50 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Helena Kesseli.

KOUVOLAN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 29.12.2009

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitukset

B ja C ovat vaatineet, että A tuomitaan rangaistukseen syyttäjän rangaistusvaatimuksen kohdissa 1 - 3 kuvatuista vahingonteoista, rangaistukseksi tuomitaan ehdollisen vankeuden ohella sakkoa sekä että A:n heille maksettavaksi tuomittu korvaus kasvillisuudesta korotetaan hyötykasvien osalta 1.175,13 euroksi ja koristekasvien osalta 2.461 euroksi eli yhteensä 3.636,13 euroksi viivästyskorkoineen 30.6.2008 lukien. Lisäksi he ovat vaatineet, että A velvoitetaan suorittamaan heille korvaukseksi valvontalaitteiden käytöstä 1.687,52 euroa viivästyskorkoineen 30.6.2008 lukien tai siinä tapauksessa, ettei A:n katsota syyllistyneen vahingontekoihin kohdissa 1 - 3, ainakin valvontalaitteiden käytöstä 30.6.2008 jälkeen aiheutuneet kustannukset 1.000 euroa viivästyskorkoineen 19.7.2008 lukien.

Vielä B ja C ovat vaatineet, että A joka tapauksessa velvoitetaan suorittamaan heille korvaukseksi rikoksella aiheutetusta kärsimyksestä kummallekin 1.000 euroa viivästyskorkoineen 30.6. 2008 lukien. Vielä he ovat vaatineet, että A:n heille maksettavaksi tuomittu korvaus oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa korotetaan 2.971 euroksi viivästyskorkoineen ja että A velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa 3.001,20 eurolla viivästyskorkoineen.

B ja C ovat perustelleet vaatimuksiaan sillä, että A on syyllistynyt kysymyksessä oleviin vahingontekoihin. Hänet on velvoitettava suorittamaan valvonnasta aiheutuneet kustannukset vahingontekojen ja kustannusten välinen syy-yhteys huomioon ottaen. Kärsimyskorvauksille on peruste, koska A:n nimenomainen tarkoitus oli ollut aiheuttaa vahingonteoilla heille henkistä kärsimystä. Korvausta voidaan tuomita myös vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, koska alueen voidaan katsoa kuuluvan heidän kotirauhansa piiriin.

A on vaatinut, että syyte kohdassa 4 hylätään. Kohdassa 5 hän on katsonut syyllistyneensä ainoastaan lievään vahingontekoon ja vaatinut, että syyte enemmälti hylätään sekä että rangaistus lievennetään sakoksi. Edelleen hän on vaatinut, että hänen B:lle ja C:lle maksettavakseen tuomittuja korvauksia alennetaan hyötykasvien osalta 705,13 euroksi ja koristekasvien osalta 1.130 euroksi sekä oikeudenkäyntikulujen osalta 297 euroksi. Lisäksi hän on vaatinut, että B ja C sekä Suomen valtio velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa 4.086,99 eurolla viivästyskorkoineen.

A on perustellut vaatimustaan kohdassa 4 sillä, että hän ei ole valvontakameran kuvissa näkyvä henkilö. Hänen syykseen kohdassa 5 luettavasta teosta tulee tuomita sakkorangaistus. Hän on velvollinen korvaamaan tuomituista oikeudenkäyntikuluista vain viidenneksen, koska neljä syytekohtaa tulee hylätä.

Vastaukset

Syyttäjä, B ja C ovat kiistäneet A:n muutosvaatimukset ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

A on kiistänyt B:n ja C:n muutosvaatimukset.

PÄÄKÄSITTELY

Hovioikeus on 26.11.2009 toimittanut asiassa pääkäsittelyn.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko A syyllistynyt vahingontekoihin kohdissa 1 - 4 ja siitä, onko hän syyllistynyt kohdassa 5 ainoastaan lievään vahingontekoon. Lisäksi on kysymys A:n korvausvelvollisuudesta kasvien, valvonnasta aiheutuneiden kustannusten, kärsimyksen ja oikeudenkäyntikulujen osalta. Vielä on kysymys rangaistuksen mittaamisesta.

Syyksilukeminen

Hovioikeus on mainitsemillaan perusteilla hyväksynyt käräjäoikeuden ratkaisun kohtien 4 ja 5 osalta ja katsonut, että A on myös syytteen kohtien 1 - 3 osalta syyllistynyt niihin vahingontekoihin, joista hänelle on vaadittu rangaistusta.

Rangaistusseuraamus

Hovioikeus ei pidä uskottavana, että A olisi ryhtynyt kysymyksessä oleviin useiden kuukausien aikana toistuviin vahingontekoihin sen takia, että hänen puutarhastaan olisi mahdollisesti varastettu kasveja. Sen sijaan hovioikeus katsoo selvitetyksi, että A:n tekojen vaikuttimena on ollut painostaa B ja C luopumaan rakennushankkeestaan omistamallaan kiinteistöllä sekä häätää heidät pois kiinteistöltä. Huomioon ottaen rikosten vahingollisuus, vaikuttimet ja rikoksista ilmenevä tekijän syyllisyys hovioikeus pitää oikeudenmukaisena rangaistuksena A:n syyksi nyt luetuista teoista 60 päivän vankeusrangaistusta. A:n rikosoikeudellisen ensikertalaisuuden vuoksi rangaistus on määrättävä ehdolliseksi. Kuitenkin huomioon ottaen erityisesti rikosten toistaminen pitkän ajan kuluessa hovioikeus katsoo, että ehdollinen vankeus yksinään on riittämätön rangaistus, joten sen ohessa tuomitaan 40 päiväsakkoa.

Vahingonkorvausvelvollisuus

Valvonta

Käräjäoikeuden tuomiossa mainitussa korkeimman oikeuden ratkaisemassa tapauksessa (KKO 1995:120) puhelinyhdistys oli vaatinut rikoksentekijältä, jonka selvitettiin anastaneen puhelinkioskeista noin 14.000 markkaa, rikoksen selvittämiskuluina osittain yhteisvastuullisesti muiden syytettyjen kanssa 100.000 markkaa korkoineen. Korkein oikeus on ratkaisussaan, toisin kuin alemmat oikeudet, katsonut korvattaviksi vaadittujen vartiointi-, kameran asennus ja muiden kustannusten syntyneen ennaltaehkäisevistä turvatoimista, joihin oli ryhdytty puhelinkioskien suojaamiseksi. Kustannukset eivät olleet suoraan aiheutuneet syyksi luetuista rikoksista, joten korvausvaatimus hylättiin.

Nyt esillä olevassa tapauksessa B:n ja C:n kiinteistöllä ei ole ollut tarvetta yleisille ennaltaehkäiseville turvatoimille. Poliisi on kohtien 1 - 3 tekojen jälkeen nimenomaisesti kehottanut asianomistajia itse hankkimaan näyttöä. Valvontakamerat ovat olleet piilossa, joten niillä ei ole ollut vuokra-aikanaan ennaltaehkäisevää vaikutusta, mutta ne ovat olleet rikosten selvittämiseksi tarpeen. Ottaen huomioon, että myös kohtien 1 - 3 vahingonteot on luettu A:n syyksi, rikosten ja valvontakustannusten välillä on syy-yhteys. Vaikka A ei olekaan tiennyt kameravalvonnan olemassaolosta, hänen olisi pitänyt ymmärtää, että hänen rikostensa selvittämisestä saattaa aiheutua asianomistajille kuluja. A on siten aiheuttanut valvontakulut tuottamuksellaan. Valvontakulujen määrä on riidaton. Näillä perusteilla A on velvollinen korvaamaan B:lle ja C:lle rikoksen selvittämiskuluina heidän vaatimansa 1.687,52 euroa viivästyskorkoineen. Viivästyskorko on määrättävä laskettavaksi viimeisestä tekopäivästä 19.7.2008 lukien.

Kärsimys

Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n säännöksen tulkintaa

Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä, jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu. Saman pykälän 2 momentin mukaan korvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus.

Lain esitöiden mukaan kärsimyksellä tarkoitetaan sitä henkistä kärsimystunnetta, joka henkilölle aiheutuu häneen kohdistetun oikeudettoman loukkauksen seurauksena. Kärsimys voi tyypillisesti ilmetä esimerkiksi pelon, nöyryytyksen, häpeän tai mielipahan tunteena. Korvauksen tuomitseminen ei edellytä erityistä selvitystä loukatulle aiheutuneesta tunnereaktiosta, vaan teon luonne sinänsä riittää korvauksen perusteeksi. Loukkaavan teon on kuitenkin oltava laadultaan sellainen, että se objektiivisesti arvioiden aiheuttaa loukkauksen kohteeksi joutuneelle henkilölle kärsimystä. (HE 167/2003 vp. s. 54)

Vapauteen kohdistuvilla loukkauksilla tarkoitetaan paitsi fyysisen vapauden, myös tahdonvapauden ja itsemääräämisoikeuden loukkauksia. Rauhaan kohdistuvilla loukkauksilla tarkoitetaan kotirauhan ja muun siihen rinnastettavan rauhoitetun piirin loukkauksia. (em. HE s. 54 - 55)

Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan oikeus korvaukseen kärsimyksestä voi syntyä, jos jotakin säännöksessä mainittua oikeushyvää on loukattu millä tahansa rangaistavaksi säädetyllä teolla. Edellä mainitun hallituksen esityksen yleisperustelujen mukaan kärsimyksen korvattavuutta ehdotettiin laajennettavaksi ja kärsimyksen korvattavuus on kytketty pääsääntöisesti vain teon rangaistavuuteen. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan, jotta loukkaus olisi korvattava, se olisi tullut aiheuttaa nimenomaan johonkin säännöksessä mainittuun oikeushyvään kohdistuvalla rikoksella. Pelkästään ylinopeudesta aiheutuneesta meluhaitasta ei syntyisi oikeutta korvaukseen, mutta kärsimyksen korvaaminen tulisi kysymykseen esimerkiksi tilanteessa, jossa joku aiheuttaa moottoriajoneuvoa käyttämällä naapurilleen jatkuvaa meluhaittaa nimenomaan tarkoituksin häiritä tämän kotirauhaa. Vahingonkorvausvelvollisuus voi syntyä, vaikka säännöksessä mainittuun oikeushyvään kohdistuvaa rikosta ei lueta vastaajan syyksi erillisenä rikoksena, vaan sen katsotaan sisältyvän muuhun rikokseen. Esimerkiksi petosrikokseen saattaa sisältyä pakottaminen, jolloin uhrille syntyy oikeus korvaukseen vapauteen kohdistuvan loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä (KKO 1997:82). Asuntomurto voi olla omiaan aiheuttamaan asukkaalle kärsimystä esimerkiksi silloin, kun murron yhteydessä asunto sotketaan tai sen irtaimistoa tuhotaan taikka jos yksin asuvan vanhuksen kotiin murtaudutaan. (em. HE s. 1, 16, 54 ja 55)

Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan sanamuodon ja lain esitöiden perusteella hovioikeus katsoo, että oikeus korvaukseen kärsimyksestä ei edellytä, että syyksi luettu rikoslaji kohdistuisi tyypillisesti juuri johonkin säännöksessä mainittuun oikeushyvään. Sen sijaan hovioikeus katsoo, että oikeus korvaukseen voi syntyä myös esimerkiksi omaisuuteen kohdistuvan rikoksen perusteella, jos sellaisella rangaistavaksi säädetyllä teolla tosiasiallisesti loukataan jotakin säännöksessä mainittua oikeushyvää ja rikos vallinneissa olosuhteissa ja toteutuneessa ilmenemismuodossaan on objektiivisesti arvioiden omiaan aiheuttamaan loukkauksen kohteeksi joutuneelle kärsimystä.

Kärsimyksen korvattavuus tässä tapauksessa

A on syyllistynyt useiden kuukausien aikana lukuisiin vahingontekoihin B:n ja C:n omistamalla kiinteistöllä, jolle heidän tarkoituksenaan on ollut rakentaa perheelleen koti. He ovat jo perustaneet kiinteistölle puutarhaa ja viettäneet siellä lapsineen paljon aikaa. Puutarha on ollut erityisen tärkeä puutarhanhoitoa harrastavalle B:lle. A:n vahingonteot ovat toistuneet ja yltyneet sen jälkeen kun B oli keväällä 2008 istuttanut puutarhaan uusia kasveja. Viimeisimmässä teossa tekotapana on ollut muun muassa hyötykasvien myrkyttäminen, mitä on pidettävä hyvin vakavana ja moitittavana. Teot ovat olleet omiaan vakavasti heikentämään B:n ja C:n turvallisuuden tunnetta. Asiassa on objektiivisesti arvioiden selvää, että teosta on aiheutunut heille kärsimystä ainakin pelon ja mielipahan muodossa. Kärsimyksen määrää on ollut omiaan lisäämään, että tekijä on ollut B:n ja C:n naapuri.

Hovioikeuden pääkäsittelyssä B ja C ovat kertoneet, että he joutuvat vallitsevissa olosuhteissa vakavasti harkitsemaan, jaksavatko ja uskaltavatko he myönteisestä suunnittelutarveratkaisusta huolimatta jatkaa rakennushankettaan. Hovioikeus katsoo, että A:n nimenomaisena tarkoituksena on ollut kysymyksessä olevilla uhkaavasti jatkuneilla ja yltyneillä vahingonteoilla painostaa B ja C luopumaan rakennushankkeestaan. B:llä ja C:llä on ollut syytä omasta ja perheensä puolesta pelätä omaisuutensa tai jopa henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vaarassa. A on siten rangaistavaksi säädetyillä teoilla loukannut B:n ja C:n tahdonvapautta ja itsemääräämisoikeutta. Vahingonkorvausvelvollisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, että pakottamista tai laitonta uhkausta ei ole luettu A:n syyksi erillisenä rikoksena.

B:n ja C:n korvausvaatimusta ei ole hovioikeudessa määrältään kiistetty, joten A velvoitetaan korvaamaan B:lle ja C:lle molemmille vaaditut 1.000 euroa korvaukseksi rikoksella aiheutetusta kärsimyksestä viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määrätään alkamaan viimeisimmästä tekopäivästä 19.7.2008 lukien.

Oikeudenkäyntikulut

Koska A on hävinnyt valituksensa hovioikeudessa ja B ja C ovat voittaneet omansa, A on velvollinen korvaamaan B:n ja C:n oikeudenkäyntikulut käräjä- ja hovioikeudessa täysimääräisinä.

TUOMIOLAUSELMA

1) Vahingonteko 1. - 31.10.2007
2) Vahingonteko 1. - 30.4.2008
3) Vahingonteko 1. - 31.5.2008

RANGAISTUSSEURAAMUKSET
Syyksi luetut rikokset 1 - 5
60 päivää vankeutta
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika on alkanut 10.3.2009 ja päättyy 30.9.2010.
Ehdollisen vankeusrangaistuksen ohessa 40 päiväsakkoa a 27 euroa = 1.080 euroa.

KORVAUSVELVOLLISUUS

A:n B:lle ja C:lle maksettavaksi tuomittu korvaus rikoksella aiheutetusta vahingosta korotetaan kasvien osalta 3.636,13 euroksi. Viivästyneelle määrälle on maksettava viivästyskorkoa 19.7.2008 lukien.

A velvoitetaan suorittamaan B:lle ja C:lle korvaukseksi valvontakustannuksista 1.687,52 euroa viivästyskorkoineen 19.7.2008 lukien.

A velvoitetaan suorittamaan B:lle korvaukseksi loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 1.000 euroa viivästyskorkoineen 19.7.2008 lukien.

A velvoitetaan suorittamaan C:lle korvaukseksi loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 1.000 euroa viivästyskorkoineen 19.7.2008 lukien.

A:n B:lle ja C:lle maksettavaksi tuomittu korvaus käräjäoikeudessa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista korotetaan 2.971 euroksi. Viivästyneelle määrälle on hovioikeuden maksettavaksi tuomitun osuuden eli 1.485,50 euron osalta maksettava viivästyskorkoa kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamisesta lukien.

A velvoitetaan korvaamaan B:lle ja C:lle yhteisesti hovioikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 3.001,02 euroa viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamisesta lukien.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Jukka Ketola, Lolita Tuomainen, Pirjo Pohjalainen
Valmistelija Teija Kalliomäki

Viittaus:
KKO:1995:120

Lainvoimaisuustiedot:
Lainvoimainen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.