Helsingin HO 30.12.2009 3520

Väärennys

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

VANTAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 3.9.2008

Syyttäjä
Kihlakunnansyyttäjä Mikko Sipilä

Vastaajat
A
B

Asianomistajat
Ilmailuhallinto ent. lentoturvallisuushallinto
C

Asia
Rekisterimerkintärikos

Vireille 12.11.2007

SELOSTUS ASIASTA
Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. VÄÄRENNYS
31.1.2005 VANTAA

B ja A ovat väärentäneet C:n laatiman lentokoelausuntolomakkeen käytettäväksi harhauttavana todisteena.

B on tehnyt lomakkeeseen merkinnät, joiden mukaan C olisi tarkastanut B:n todistuksen suoritetusta tyyppikurssista sekä koulutusluvan haltijan suosituksen lentokokeen suorittamiseen.

A on tehnyt lomakkeeseen merkinnät lähtölentopaikasta ja määrälentopaikasta.

Lomakkeen perusteella B:lle on myönnetty tyyppikelpuutus EMB 145 -lentokonetyyppiin.

2. REKISTERIMERKINTÄRIKOS
31.1.2005 VANTAA

B ja A ovat aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään rekisteriin väärentäneet syytekohdassa 1 kuvatuin tavoin lentokoelausuntolomakkeen, jonka perusteella B:lle on myönnetty tyyppikelpuutus EMB 145 -lentokonetyyppiin.

Syyttäjän muut vaatimukset

Vastaajat on velvoitettava korvaamaan valtiolle sen varoista maksettavat todistelukustannukset.

Asianomistajien vaatimukset

Asianomistajat yhtyivät syyttäjän rangaistusvaatimukseen esittämättä muita vaatimuksia.

Vastaajien vastaukset

Vastaaja B kiisti syytteet. Hän myönsi tehneensä syytteessä mainitut merkinnät, mutta hän oli tehnyt ne pääohjaajan neuvon mukaan. Lisäksi hän katsoi, että syytteessä mainittu lomake ei ole virallinen asiakirja.

Vastaaja A kiisti syytteet. Hän myönsi tehneensä syytteessä mainitut merkinnät, mutta kyse ei ole rikoksesta, koska merkinnät eivät ensinnäkään ole merkityksellistä tietoa tyyppikelpuutusta haettaessa, toiseksi hän ei ole tehnyt merkintöjä oikeudettomasti, koska hänellä on ollut asianomistaja C:n oletettu suostumus ja kolmanneksi, koska asiakirjaa ei ole käytetty harhauttavana todisteena.

Kirjalliset todisteet

Syyttäjä

  • tyyppikelpuutushakemus liitteineen 31.1.2005
  • Ilmailumääräys TRG M1-5

A

  • koulutuskirjanpito
  • uusi koulutus-, lentokoe- ja tarkastuslentolomake tyyppikelpuutusta varten
  • vastaava lomake englanninkielisenä
  • poikkeamaraportti 6.2.2005
  • sähköpostiviesti 16.2.2005
  • selvitys koulutus - ja lupakirjajaostolle 28.2.2005
  • ilmailumääräys PEL M1-4
  • ilmailumääräys PEL M1-1
  • JAR-FCL -säännöt kohdat 1.030, 1.1.250, 1.261, 1.262
  • JAR-FCL -säännöt kohdat 1.240 & 1.295, liitteet 1 ja 2

Henkilötodistelu

Syyttäjä

  • asianomistaja C
  • vastaaja B
  • vastaaja A

A

  • todistaja D
  • todistaja E
  • todistaja F

TUOMION PERUSTELUT

Syyksilukeminen

1. Vastaajat B ja A ovat syyllistyneet siihen väärennykseen, mistä heille on vaadittu rangaistusta.
2. Vastaajat B ja A eivät ole syyllistyneet siihen rekisterimerkintärikokseen, mistä heille on vaadittu rangaistusta ja syyte on hylätty.

Perustelut

1-2. Vastaajat ovat myöntäneet tehneensä syytteessä kerrotut merkinnät syytteessä kuvatuin tavoin, mutta kiistäneet syytteet edellä mainituilla perusteilla. Asiassa on kuultu asianomistaja C:tä ja molempia vastaajia todistelutarkoituksessa. Todistajina asiassa on kuultu Ilmailuhallinnon palveluksessa olevaa harrasteilmailun tarkastajaa E:tä, liikennelentäjä F:ää sekä liikennelentäjä D:tä. Asiassa on lisäksi esitetty edellä selostettu asiakirjatodistelu.

Asian tausta

Asiassa on riidattomasti asianomistaja C:n ja vastaajien kertomana käynyt ilmi seuraavaa: Asiassa on kyse lentokoelausuntolomakkeesta, jonka asianomistaja C on allekirjoittanut 16.1.2005 Baselissa otettuaan tarkastuslentäjänä vastaan vastaaja B:n lentokokeen lentosimulaattorissa Baselissa. Asiassa on käynyt ilmi, että B:llä ei ollut tuolloin Baselissa esittää C:lle todistusta hyväksytysti suoritetusta teoria- ja lentokoulutuksesta eikä koulutusluvan haltijan suositusta lentokokeeseen. C oli puuttuvista todistuksista huolimatta ottanut lentokokeen vastaan, mutta hän oli jättänyt ruksaamatta allekirjoittamansa lausuntolomakkeen sivulla 2 edellä mainittuja koulutustodistusta ja suositusta lentokokeeseen koskevat kohdat. Lisäksi C ei ollut täyttänyt lentokoelausuntolomakkeen sivulla 1 olevien lennon tietojen osalta kohtia lähtölentopaikka ja määrälentopaikka. Kuten vastaajat ovat myöntäneet, B on merkinnyt edellä mainittuihin kohtiin rastit sivulle 2 ja A tehnyt sivulle 1 lähtölentopaikkaa koskevan merkinnän LSEG, mikä tarkoittaa Geneveä ja määrälentopaikkaa koskevan merkinnän EDDS, mikä tarkoittaa Stuttgartia. Asiassa on käynyt selville, että simulaattorilennon lähtölentopaikka oli todellisuudessa ollut Geneven sijasta Stuttgart ja määrälentopaikka Stuttgartin sijaan Zurich.

Lausuntolomake on nyt kyseessä olevien merkintöjen tekemisen jälkeen toimitettu 31.1.2005 B:n hakemuksen ja sen liitteenä olleiden muiden asiakirjojen ohella Ilmailulaitokselle, joka on myöntänyt B:lle tyyppikelpuutuksen EMB 145 -lentokonetyyppiin. Asiassa on
käynyt selville, että B:lle myönnettyä tyyppikelpuutusta sinänsä ei ole myöhemminkään nyt kyseessä olevien asioiden tultua ilmi kyseenalaistettu.

Todistelu

Asianomistaja C on kertonut ottaneensa B:n lentokokeen vastaan Baselissa. Lentokokeeseen kuului teoriakuulustelu, simulaattorilento ja lennon jälkeinen kuulustelu. Hän on ilmoittanut, että toinen, kolmas ja neljäs ruksi lausuntolomakkeen sivulla 2 tai lähtölentopaikkaa koskeva merkintä LSEG ja määrälentopaikkaa koskeva merkintä EDDS sivulla 1 eivät ole hänen täyttämiään. Baselista paluun jälkeen C oli seuraavan kerran kuullut asiasta sen, että B:llä oli tyyppikelpuutus.

C on kertonut, että ainoastaan tarkastuslentäjä eli tässä tapauksessa C saa tehdä merkintöjä lentokoelausuntolomakkeeseen. Silloin tällöin on tapahtunut niin, että joku merkintä on unohtunut tehdä. Tällaisessa tapauksessa Ilmailuhallinto ottaa yhteyttä tarkastuslentäjään ja tarkastuslentäjä voi käydä tekemässä puuttuvan merkinnän Ilmailuhallinnossa. C on kertonut, että lähtölentopaikalla ja määrälentopaikalla on merkitystä, koska kyseessä ovat erilaiset lähestymiset tai muut seikat.

Vastaaja B on kertonut laittaneensa itse puuttuvat kolme rastia lomakkeelle. Hän on kertonut, ettei hän ollut voinut esittää todistusta suoritetusta teoria- ja lentokoulutuksesta Baselissa, koska hän ei ollut saanut todistusta vielä. B:n mukaan C oli saanut Helsingistä tiedon Baseliin, että B oli suorittanut teoriakokeen hyväksytysti ja lentokoe suoritettiin. Samana päivänä ennen puoltayötä B oli tullut Suomeen ja C oli luovuttanut kyseessä olevan lomakkeen hänelle. B oli huomannut pääohjaaja G:n kanssa, että lomakkeelta puuttuivat nyt kyseessä olevat ruksit. G:n mukaan ei ollut estettä sille, että B ruksaisi kohdat itse. A:n kanssa oli myöhemmin ollut puhetta lomakkeen täyttämisestä tämän soitettua B:lle. Lomake oli jäänyt toimistolle.

Vastaaja A on kertonut asiakirjojen olleen kirjekuoressa toimistossa ja A:n nimi oli ollut kuoren päällä. Yleensä tällaisessa tilanteessa hakemus on valmiina. Nyt A ei ollut tiennyt, että Baselissa oli C:n ja B:n välillä sovittu todistusten esittämisestä myöhemmin. A oli huomannut lähtölento- ja määrälentopaikkojen puuttuneen lausuntolomakkeesta. A oli soittanut tämän johdosta C:lle, mutta ei ollut saanut tätä kiinni. A oli soittanut sen jälkeen B:lle, jolta oli saanut tietää kyseiset paikat ja täyttänyt ne lomakkeeseen. Rastit, joista jutussa myös on kysymys, olivat olleet lomakkeessa jo tuossa vaiheessa. A on kertonut tuntevansa C:n ennestään ja tiennyt tämän perusteella, että C:n lausunnoissa on saattanut olla puutteita. Aiemmin puutteet oli korjattu siten, että C:hen oli saatu yhteys. Mikäli lomake olisi toimitettu Ilmailuhallintoon siten, että nyt kyseessä olleet kohdat olisivat olleet tyhjinä, Ilmailuhallinnosta olisi otettu yhteyttä C:hen. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa A ei ollut ajatellutkaan, että kyseessä olisi muu kuin C:n unohdus. Tekohetkellä tieto lähtölento- ja määrälentopaikoista oli tuntunut merkityksettömältä. Nyt ajateltuna A katsoi, ettei hänen olisi pitänyt toimia siten kuin toimi. A on kertonut, että hän on ollut töissä Ilmailuhallinnossa ja rakentanut koulutusohjelmia ja käsikirjoja.

Todistaja E on kertonut olleensa Ilmailuhallinnossa lupakirjatarkastajana vuodesta 1999 lähtien ja maaliskuusta 2007 lähtien harrasteilmailun tarkastajana. Hän on kertonut tehneensä tuhansia lupakirjapäätöksiä. Päätöksiä käsiteltäessä tietokantaan syötetään mm. lentokoelausunto, mutta lähtölentopaikkaa ja määrälentopaikkaa ei syötetä. Mikäli nämä kohdat lausunnosta olisivat olleet tyhjät, tyyppikelpuutus olisi myönnetty joka tapauksessa. E:n mukaan tarkastuslentäjä ei saa hyväksyä lentokoetta, jos hän ei ole nähnyt lausuntolomakkeen sivulla 2 mainittuja todistuksia. Sivulla 2 olevaa listaa E on luonnehtinut tarkastuslentäjän muistilistaksi. E on edelleen kertonut, että ruksien puute lausuntolomakkeessa ei vaikuta tyyppikelpuutuksen myöntämiseen, mikäli kyseessä olevat
todistukset ovat kelpuutushakemuksen mukana.

Todistaja D on kertonut työskentelevänsä tällä hetkellä liikennelentäjänä, mutta työskennelleensä vuosina 2001-2007 Ilmailuhallinnon palveluksessa koulutus- ja lupakirjajaostossa. Hän on kertonut käsitelleensä tuolloin tuhansia hakemuksia. Lupakirjatietokantaa käytettäessä merkittiin tarkastuslennon suorittaja ja onko lentokoe hyväksytty vai hylätty. Nykyään käytössä olevalla lentokoelausuntolomakkeella ei ole kohtaa lähtölento- ja määrälentopaikkojen merkitsemiselle. Mikäli C:n tai muiden tarkastajien lomakkeissa on ollut puutteita, D on kertonut soittaneensa kyseiselle tarkastajalle.

Todistaja F on kertonut työskentelevänä liikennelentäjänä tällä hetkellä Finnair Oy:llä. Tätä ennen hän on työskennellyt seitsemän vuotta Air Botnia Oy:n palveluksessa ja ollut siellä koulutuspäällikkönä ja tarkastuslentäjänä. Tarkastuslentäjäkurssin hän on suorittanut vuonna 2005. F on kertonut, että lähtölento- ja määrälentopaikka pitää lentokokeessa olla, mutta sinänsä ei ole merkitystä, mitkä ne ovat.

Kirjallisina todisteina esitetyistä lentokoelausuntolomakkeista ilmenee, että nyt kyseessä olevassa C:n allekirjoittamassa lentokoelausuntolomakkeessa on kohta lähtölento- ja määrälentopaikoille. Englanninkielisessä vastaavassa lomakkeessa tällaista kohtaa ei ole. Todistajat F ja D ovat kertoneet, että englanninkielinen lomake on ollut yhtä pätevä kuin suomenkielinen. Nykyään käytössä olevassa suomenkielisessäkään lentokoelausuntolomakkeessa ei ole kohtaa lähtölento- ja määrälentopaikoille.

Vastaaja B:n tyyppikelpuutushakemuksen liitteenä olevasta 30.1.2005 allekirjoitetusta todistuksesta ilmenee, että B on hyväksytysti suorittanut EMB 135/145 tyyppikurssin koulutusajan ollessa 13.12.2004-26.1.2005.

Asianomistaja C:n 6.2.2005 laatimassa Ilmailulaitokselle 7.2.2005 saapuneessa poikkeamaraportissa C on ilmoittanut saaneensa 5.2.2005 kuulla, että B:llä on tyyppikelpuutus EMB 145:lle, vaikka C oli jättänyt rastittamatta lausuntolomakkeeseen kohdat koulutusluvan haltijan suositus lentokokeeseen ja todistus teoria- ja lentokoulutuksesta, joita asiakirjoja C ei ollut nähnyt lentokoetta vastaanottaessaan eikä sen jälkeenkään. C ilmoittaa raportissa luvanneensa täyttää kyseessä olevat kohdat nähtyään mainitut asiakirjat. Lähtölento- ja määrälentopaikoista ei poikkeamaraportissa ole mainintaa. Tarkastuslentotoimintaa koskevan ilmailumääräyksen TRG M1-5 mukaan tarkastuslentäjän on annettava lausunto jokaisesta suoritetusta lentokokeesta ja tarkastuslennosta sekä siihen liittyvästä kuulustelusta ko. lentokoetta tai tarkastuslentoa koskevalla lomakkeella tai Lentoturvallisuushallinnon erikseen hyväksymällä muulla lomakkeella. Lomakkeen jokainen tarkastuskohta on merkittävä suoritetuksi mahdollisine huomautuksineen.

Nyt kyseessä olevasta C:n allekirjoittamasta lentokoelausuntolomakkeesta ilmenee, että B on suorittanut kyseessä olevan lentokokeen hyväksytysti.

Sovellettavat lainkohdat
Rikoslain 33 luvun 1 §:n mukaan väärennyksestä tuomitaan se, joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttää väärää tai väärennettyä todistuskappaletta tällaisena todisteena.

Rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan rekisterimerkintärikoksesta tuomitaan se, joka aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin antaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon.

Johtopäätökset

1. Käräjäoikeus katsoo vastaajien myöntämisen, asianomistaja C:n kertomuksen ja esitetyn kirjallisen todistelun perusteella selvitetyksi, että vastaajat ovat väärentäneet C:n laatiman lentokoelausunnon. Vastaajien ja C:n kertoman perusteella käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, että vastaajilla ei ole voinut olla sellaista käsitystä, että heillä olisi tekoon C:n suostumus, koska suostumusta ei ole C:ltä edes tiedusteltu.

Käräjäoikeus katsoo, että vastaajat ovat väärentäneet lomakkeen käytettäväksi harhauttavana todisteena, koska lomakkeesta saa käsityksen, että C olisi täyttänyt sen kokonaan, myös vastaajien tekemien merkintöjen osalta ja että C olisi tarkastanut kyseessä olevat todistukset ja koska lomake on merkintöjen tekemisen jälkeen toimitettu ilmailuviranomaiselle tyyppikelpoisuuden myöntämistä varten. Tämän vuoksi käräjäoikeus katsoo vastaajien syyllistyneen väärennykseen.

2. Käräjäoikeus toteaa käyneen selville, että B:lle hänen hakemuksensa ja siihen liitettyjen asiakirjojen, muun muassa nyt kyseessä olevan lentokoelausunnon, perusteella myönnettyä tyyppikelpuutusta ei ole sittemmin kyseenalaistettu. Ne todistukset, jotka B:n olisi tullut esittää C:lle lentokoetta ennen, ovat olleet olemassa, kun tyyppikelpuutushakemus on toimitettu ilmailuviranomaiselle, ne on liitetty hakemuksen oheen ja ne ovat olleet viranomaisen käytössä hakemusta käsiteltäessä.

Käräjäoikeus katsoo asianosaisten ja todistajien kertomusten perusteella asiassa selvitetyksi, että lentokokeen lähtölento- ja määrälentopaikat saattavat joissakin lentokokeissa olla merkitykselliset, mutta että nyt kyseessä olevan lentokokeen osalta kyseisillä paikoilla ei sinänsä ole ollut merkitystä, vaan lentokoe olisi voitu suorittaa muissakin paikoissa tai muussa järjestyksessä. Asiakirjatodistelusta ilmenee, että nykyään käytössä olevassa lentokoelomakkeessa taikka englanninkielisessä lomakkeessa ei ole kohtaa lähtölento- ja määrälentopaikan merkitsemiselle.

Todistaja E on kertonut, että rastien puute todistusten osalta lausuntolomakkeen sivulla 2 ei vaikuta tyyppikelpuutuksen myöntämiseen, mikäli kyseessä olevat todistukset ovat kelpuutushakemuksen mukana. Edelleen E on kertonut, että lentokokeen lähtölentopaikkaa ja määrälentopaikkaa ei hakemusta käsiteltäessä syötetä tietokantaan ja että mikäli nämä kohdat lausunnosta olisivat olleet tyhjät, tyyppikelpuutus olisi myönnetty joka tapauksessa. Todistaja E on kertonut käsitelleensä tuhansia lupakirjapäätöksiä lupakirjatarkastajana.

Asiassa on selvitetty, että nykyään käytössä olevassa lentokoelomakkeessa taikka englanninkielisessä lomakkeessa ei edes ole kohtaa lähtölento- ja määrälentopaikan merkitsemiselle.

Käräjäoikeus katsoo todistaja E:n kertomuksen perusteella, että vastaajat eivät ole aiheuttaneet oikeudellisesti merkityksellistä virhettä viranomaisen pitämään rekisteriin, koska E:n kertomin tavoin nyt kyseessä olevat vastaajien tekemät merkinnät eivät ole vaikuttaneet siihen, että B:lle on myönnetty kyseessä oleva tyyppikelpuutus ja koska E:n kertoman mukaan kelpuutus olisi myönnetty ilman merkintöjäkin. Tämän vuoksi syyte rekisterimerkintärikoksesta hylätään.

Rangaistusseuraamus

Rikoslain 6 luvun 12 §:n mukaan tuomioistuin saa jättää rangaistukseen tuomitsematta muun muassa, jos rikosta on sen haitallisuuteen tai siitä ilmenevään tekijän syyllisyyteen nähden pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä.

Käräjäoikeus on katsonut vastaajien syyllistyneen siihen väärennykseen, mistä heille on vaadittu rangaistusta. Edellä syyksilukemista koskevien perustelujen nojalla käräjäoikeus katsoo, että väärennystä on sen haitallisuuteen ja siitä ilmenevään tekijöiden syyllisyyteen nähden pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Tämän vuoksi käräjäoikeus jättää vastaajat rangaistukseen tuomitsematta.

TUOMIOLAUSELMA

VASTAAJA
A

SYYKSI LUETUT RIKOKSET
1) Väärennys 31.1.2005

RANGAISTUSSEURAAMUKSET
Jätetään rangaistukseen tuomitsematta

LAINKOHDAT
1) Rikoslaki 33 luku 1 §

HYLÄTYT SYYTTEET
2) Rekisterimerkintärikos 31.1.2005

KORVAUSVELVOLLISUUS
Yhteisvastuullinen korvausvelvollisuus yhteisellä tuomiolauselmalla.

TUOMIOLAUSELMA

VASTAAJA B

SYYKSILUETUT RIKOKSET
1) Väärennys 31.1.2005

RANGAISTUSSEURAAMUKSET
Jätetään rangaistukseen tuomitsematta

LAINKOHDAT
1) Rikoslaki 33 luku 1 §

HYLÄTYT SYYTTEET
2) Rekisterimerkintärikos 31.1.2005

KORVAUSVELVOLLISUUS
Yhteisvastuullinen korvausvelvollisuus yhteisellä tuomiolauselmalla.

TUOMIOLAUSELMA

YHTEISET LAUSUNNOT
A ja B velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle todistelukustannukset 127,04 euroa.

Asian ratkaisseet käräjoikeuden jäsenet:
Käräjätuomari Anna Haapakoski
Lautamiehet

HELSINGIN HOVIOIKEUS TUOMIO 30.12.2009

ASIA

Väärennys ym.

VALITTAJAT
A
B

VASTAPUOLET
Virallinen syyttäjä
C
B

VALITUKSET

A on vaatinut kohdan 1 osalta, että syyte hylätään ja että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa 6.014,84 eurolla ja hovioikeudessa 1.288,63 eurolla, molemmat korkoineen.

A ei ollut väärentänyt asiakirjaa. Asiakirjan sisältöä ei ollut muutettu todistelun kannalta merkityksellisen tiedon osalta. A:n lentokoelausuntolomakkeeseen täydentämillä lähtö- ja määrälentopaikoilla ei ollut ollut merkitystä B:n hakeman tyyppikelpuutuksen myöntämiselle. Lentokokeen tarkoituksena oli tarkastaa tarkastettavan tiedollinen ja taidollinen pätevyys. Lentokokeesta annettavan lausunnon tarkoituksena oli todistaa tyyppikelpuutuksen myöntävälle viranomaiselle se, että hakijan pätevyys on tarkastettu ja hyväksytty. Lähtö- ja määrälentopaikoilla ei ollut kysymyksessä olevan lentokokeen päätarkoituksen eli lentäjän taidon toteamisen kannalta mitään merkitystä.

C on vaatinut kohdan 2 osalta, että A ja B tuomitaan käräjäoikeuden tuomiossa selostetun syytteen mukaisesti rangaistukseen rekisterimerkintärikoksesta.

VASTAUKSET

Syyttäjä ei ole vastannut A:n valitukseen.

C on vaatinut, että A:n valitus hylätään.

A:lla ei ollut ollut oikeutta lomakkeen täyttämiseen. Vain valtuutettu tarkastuslentäjä sai tehdä merkintöjä lentokoelausuntolomakkeelle. Tarkastuslentäjä vastasi lausuntolomakkeelle annettujen tietojen oikeellisuudesta ja siitä, että lausunnon perusteella voidaan myöntää tarvittava kelpuutus. A oli täyttänyt lentokoelausuntolomakkeen nopeuttaakseen lupakäsittelyä. A:n tekemät merkinnät eivät olleet olleet merkityksettömiä, koska tyyppikelpuutuksen myöntämiseksi kaavakkeen oli oltava asianmukaisesti täytetty. Vaikka merkinnät olivat olleet oikeita ja kokonaisuuden kannalta vähämerkityksisiä, A:lla ei ollut ollut oikeutta niiden tekemiseen.

Ilmailuhallinto on toimittanut hovioikeudelle C:n vastauksen liitteeksi tarkoitetun 13.2.2009 päivätyn lausunnon, joka on annettu tiedoksi A:lle ja syyttäjälle.

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

C:n valitus

C on vaatinut A:lle ja B:lle rangaistusta rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetusta rekisterimerkintärikoksesta. Tämä rikos kohdistuu ensisijassa valtion viranomaisia vastaan, ja mainitun säännöksen tarkoituksena on suojata viranomaisten pitämien yleisten rekisterien luotettavuutta ja niiden sisältämien tietojen totuudenmukaisuutta (HE 6/1997 vp s. 72). Tällaisen rikoksen yhteydessä voi yksityinen asianomistaja-asema syntyä esimerkiksi, jos teolla on aiheutettu yksityiselle henkilölle tai oikeushenkilölle vahinkoa (Frände teoksessa Prosessioikeus, 2007, s. 322 - 325). Hovioikeus katsoo, että C ei ole A:n ja B:n syyksi väitetyn rekisterimerkintärikoksen osalta asianomistaja-asemassa. C:llä ei ole rekisterimerkintärikoksen osalta oikeutta osallistua oikeudenkäyntiin asianomistajana eikä hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun. Tämän vuoksi C:n valitus on jätettävä tutkimatta.

A:n valitus

Käräjäoikeus on lukenut A:n syyksi väärennyksen ja katsonut, että A on väärentänyt C:n laatiman lentokoelausuntolomakkeen käytettäväksi harhauttavana todisteena tekemällä lomakkeeseen merkinnät lähtölentopaikasta ja määrälentopaikasta.

Tapahtumatiedot

C oli toiminut tarkastuslentäjänä B:n EMB 145-lentokonetyypin tyyppikelpuutusta varten suorittamassa lentokokeessa. C oli 16.1.2005 ottanut vastaan B:n lentokokeen lentosimulaattorissa ja allekirjoittanut lentokokeen lausuntolomakkeen, jonka mukaan B oli hyväksytysti suorittanut lentokokeen. A oli toiminut kysymyksessä olevassa tyyppikoulutuksessa lentoyhtiön koulutuspäällikkönä, jolle B oli toimittanut kurssin koulutuskirjanpidon tarkastettavaksi ennen ohjaajan kelpuutushakemuksen toimittamista Ilmailuhallinnolle. Koulutuskirjanpidon liitteenä oli ollut myös C:n allekirjoittama lausuntolomake, josta olivat puuttuneet lentokokeen lähtölentopaikkaa ja määrälentopaikkaa koskevat merkinnät. A oli lisännyt puuttuneet merkinnät lomakkeelle B:n antamien tietojen perusteella, koska hän ei kertomansa mukaan ollut tavoittanut C:tä tietojen täydentämiseksi. Ilmailuhallinto oli myöntänyt B:lle tyyppikelpuutuksen 31.1.2005 päivätyn hakemusasiakirjan ja sen liitteiden perusteella.

Kysymyksenasettelu

Hovioikeudessa on kysymys siitä, voidaanko edellä kerrottua A:n menettelyä pitää rikoslain 33 luvun 1 §:ssä tarkoitettuna väärennyksenä. Asiassa tulee arvioitavaksi, onko A väärentänyt lentokokeen lausuntolomakkeen käytettäväksi harhauttavana todisteena eli onko hän oikeudettomasti muuttanut C:n laatiman lausuntolomakkeen sisältöä jonkin todistelun kannalta merkityksellisen tiedon osalta.

Sovellettava säännös ja sen tulkinta

Rikoslain 33 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, joka väärentää asiakirjan tai muun todistuskappaleen käytettäväksi harhauttavana todisteena, on tuomittava väärennyksestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Lainvalmistelutöiden (HE 66/1988 vp s. 109) mukaan väärennysrikokset ovat luonteeltaan lähinnä todistelurikoksia, jotka loukkaavat tai vaarantavat todistelutarkoituksessa tapahtuvan tiedonvälityksen luotettavuutta oikeuselämässä. Todistelussa on tärkeää sekä todistelun sisällön totuudenmukaisuus että käytettyjen todistuskappaleiden ulkonainen luotettavuus. Perinteisesti väärennysrikoksilla on tarkoitettu ensisijaisesti todistuskappaleiden ulkonaiseen luotettavuuteen eli oikeaperäisyyteen ja koskemattomuuteen kohdistuvia loukkauksia.

Rikoslain 33 luvun 6 §:n 3 momentin mukaan todistuskappale on väärennetty, jos sen sisältöä on oikeudettomasti muutettu jonkin todistelun kannalta merkityksellisen tiedon osalta.

Lainvalmistelutöiden (HE nro 66/1988 vp s. 120) mukaan väärentäminen merkitsee aidon todistuskappaleen jälkikäteistä muuntelua eli todistuskappaleen ulkonaiseen koskemattomuuteen puuttumista. Todistuskappale olisi väärennetty, jos sen sisältöä on oikeudettomasti muutettu jonkin todistelun kannalta merkityksellisen tiedon osalta. Esimerkiksi asiakirjan tekstin kieliasun jälkikäteinen parantelu ilman asiakirjan antajan suostumusta ei olisi väärentämistä, ellei se samalla muuttaisi asiakirjan sisältöön perustuvaa todistusteemaa. Näin olisi siitä huolimatta, että tekstin luvatonta parantelua voitaisiin sinänsä pitää hyvän tavan vastaisena.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että asiakirja on väärennetty, kun se muutoksen jälkeen ei sisältönsä puolesta ole kokonaan sen henkilön antama, joka asiakirjassa antajana esiintyy. Edellytyksenä on kuitenkin, että sen sisältöä on muutettu oikeudellisesti merkityksellisessä suhteessa. Kaikenlaisten muotoa koskevien korjausten tekeminen ei ole väärentämistä, ellei niiden kautta asiakirjan arvo todistuskappaleena muutu. (Honkasalo: Suomen rikosoikeus, Erityinen osa II, 1960, s. 202)

Lentokokeesta

Ilmailumääräyksen TRG M1-5:n mukaan lentokoe on taidonnäyte, joka annetaan kelpuutuksen myöntämistä varten. Lentokokeen tarkoituksena on tarkastaa tarkastettavan tiedollinen ja taidollinen pätevyys. Tarkastuslentäjän on annettava lausunto jokaisesta suoritetusta lentokokeesta sekä siihen liittyvästä kuulustelusta kyseistä lentokoetta tai tarkastuslentoa koskevalla lomakkeella tai Lentoturvallisuushallinnon lentoyritykselle erikseen hyväksymällä muulla lomakkeella. Lomakkeen jokainen tarkastuskohta on merkittävä suoritetuksi mahdollisine huomautuksineen.

Johtopäätökset

Hovioikeus toteaa, että lentokokeen lausuntolomakkeessa on erillinen kohta lähtö- ja määrälentopaikoille. Tämän perusteella tietoja on lähtökohtaisesti pidettävä oikeudellisesti merkityksellisinä. Ainoastaan tarkastuslentäjällä on oikeus tehdä merkintöjä kysymyksessä olevalle lomakkeelle. A:lla ei siten ole ollut oikeutta C:n allekirjoittaman lentokokeen lausuntolomakkeen täyttämiseen. Hovioikeus katsoo lisäksi, että kysymyksessä olevan asiakirjan laatu huomioon ottaen lomakkeen täyttämistä määräysten mukaisella tavalla on pidettävä ensiarvoisen tärkeänä. Asiassa ei ole merkitystä sillä, olisiko B:lle myönnetty kysymyksessä olevan lentokoneen tyyppiluokitus, vaikka lomakkeen asianomaisia kohtia ei olisikaan täydennetty. Asiassa ei myöskään ole merkitystä sillä, että vastaavassa englanninkielisessä lomakkeessa ei ole ollut kysymyksessä olevia kohtia. A on ymmärtänyt menettelevänsä määräysten vastaisesti, koska hän on ennen lomakkeen täydentämistä turhaan yrittänyt tavoittaa C:tä saadakseen menettelylleen tämän suostumuksen. Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että A on syyllistynyt asiassa väärennykseen. Aihetta käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ei ole.

Hovioikeuden ratkaisu ilmenee tuomiolauselmasta.

TUOMIOLAUSELMA

VASTAAJA A

C:n valitus jätetään tutkimatta.

A:n valituksen osalta käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

VASTAAJA B

TUOMIOLAUSELMA

C:n valitus jätetään tutkimatta.

ESITTELIJÄN MIETINTÖ ASIASSA R 08/2737

Viskaali Mari Ovaska:

Johtopäätöksiä lukuun ottamatta tuomio oli esittelijän mietinnön mukainen.

Sen sijaan johtopäätösten osalta hovioikeus ratkaissee asian mietinnöstä ilmenevällä tavalla ja lausunee ratkaisunsa perusteluina seuraavaa:

Johtopäätökset

Asiassa tulee arvioitavaksi se, onko lentokokeen lausuntolomakkeeseen merkitty lähtö- ja määrälentopaikkoja koskeva tieto sellaista todistelun kannalta merkityksellistä tietoa, jonka oikeudeton muuttaminen on säädetty rikoslain 33 luvun 1 §:ssä rangaistavaksi. Asiassa on siten kysymys todistelun kannalta merkityksellisen tiedon arvioinnista.

Lentokokeen tarkoituksena on tarkastaa tarkastettavan tiedollinen ja taidollinen pätevyys. Tarkastuslentäjä antaa lausunnon jokaisesta suoritetusta lentokokeesta sekä siihen liittyvästä kuulustelusta. Lentokokeen lausuntolomakkeen todistusteemana on siten pidettävä sitä, onko tarkastettava hyväksytysti suorittanut kysymyksessä olevan lentokokeen kuulusteluineen.

Asiassa on selvitetty, että B on suorittanut kysymyksessä olevan lentokokeen hyväksytysti, ja hänelle on myönnetty lentokoneen tyyppikelpuutus. B:lle myönnettyä tyyppikelpuutusta ei ole kysymyksessä olevien asioiden tultua ilmi kyseenalaistettu.

Lähtö- ja määrälentopaikoilla sinänsä lienee merkitystä itse lentokokeessa. Lausuntolomakkeen todistusteema huomioon ottaen on kuitenkin pidettävä epäselvänä sitä, mikä merkitys lomakkeen lähtö- ja määrälentopaikkaa koskevilla merkinnöillä on lentokokeen jo tultua hyväksytysti suoritetuksi. Lähtö- ja määrälentopaikkoja koskevan tiedon merkityksen arviointiin vaikuttaa lisäksi se seikka, että kysymyksessä olevia tietoja ei asiassa saadun selvityksen perusteella vastaavassa englannin kielisessä lomakkeessa ole.

Rikoslain 3 luvun 1 § 1 momentin ilmaiseman laillisuusperiaatteen mukaan rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. Epäselvissä tapauksissa säännöksen sanamuotoa on tulkittava suppeasti syytetyn eduksi.

Vaikka lomakkeen täydentämistä puuttuvien tietojen osalta on sinänsä pidettävä paheksuttavana, hovioikeus katsoo, että asiassa on jäänyt vähintäänkin epäselväksi se, onko kysymyksessä ollut sellainen todistelun kannalta merkityksellinen tieto, jota rikoslain 33 luvun 6 §:n 3 momentissa tarkoitetaan. Epäselvässä tapauksessa asia on perusteltua ratkaista syytetyn eduksi. Syyte väärennyksestä hylätään.

Oikeudenkäyntikulut

A:lla on syytteen tultua hylätyksi oikeus saada kohtuulliset oikeudenkäyntikulunsa korvatuiksi valtion varoista oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n 1 momentin nojalla. Hovioikeus pitää kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina käräjäoikeudessa 4.000 euroa ja hovioikeudessa 1.000 euroa korkoineen.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Hovioikeudenneuvos Risto Jalanko
Hovioikeudenneuvos Elisabeth Bygglin
Määräaikainen hovioikeudenneuvos Johanna Jylhä

Viskaali Mari Ovaska

Lainvoimaisuustiedot:
Lainvoimainen. Korkeimman oikeuden ratkaisu 24.05.2010 : Ei valituslupaa.

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.