Helsingin HO 15.10.2009 2676

Osakeyhtiö - Selvitystila - Oikeudenkäyntimenettely - Takaisinsaanti yksipuoliseen tuomioon

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 3.7.2009

Takaisinsaannin hakija/alkuperänen vastaaja
T Oy

Vastaajat/alkuperäiset kantajat
R
A
R Oy

Väliintulija
L

Asia

Takaisinsaanti yksipuoliseen tuomioon vahingonkorvausta koskevassa asiassa

SELOSTUS ASIASTA

Helsingin käräjäoikeus on 23.8.2007 antamallaan yksipuolisella tuomiolla velvoittanut T Oy:n maksamaan R:lle oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluja 9131,23 euroa, korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa 3874,50 eurolle 28.2.2001, 3136,67 eurolle 10.7.2005 lukien ja 2120,66 eurolle 14.2.2007 lukien, saamatta jäänyttä yrittäjätuloa 45000 euroa, tuottokorkoa ajalta 13.9.2001-29.1.2003 3548,98 euroa sekä edellä sanotun säännöksen mukaista viivästyskorkoa 45000 eurolle ja 3548 eurolle 14.3.2007 lukien sekä korvausta oikeudenkäyntikuluista arvonlisäveroineen 5490 euroa edellä sanotun säädöksen mukaisine viivästyskorkoineen 23.9.2007 lukien,

velvoittanut T Oy:n maksamaan A:lle oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluja 9131,23 euroa, edellä mainitun säännöksen mukaista viivästyskorkoa 3874,50 eurolle 28.2.2001, 3136,67 eurolle 10.7.2005 lukien ja 2120,66 eurolle 14.3.2007 lukien, 1697,14 euroa arvo-osuuksien arvon alentumisesta, tuottokorkoa ajalta 13.9.2001-29.1.2003 11329,28 euroa, edellä mainitun lainkohdan mukaista viivästyskorkoa 1697,14 eurolle ja 11329,88 eurolle 14.3.2007 lukien sekä korvausta oikeudenkäyntikuluista arvonlisäveroineen 5490 euroa edellä sanotun säädöksen mukaisine viivästyskorkoineen 23.9.2007 lukien,

velvoittanut T Oy:n maksamaan R Oy:lle oikeudenkäyntikuluja 2526 euroa edellä mainitun säännöksen mukaisine viivästyskorkoineen 28.2.2003 lukien, tuottokorkoa ajalta 13.9.2001-29.1.2003 315,92 euroa, yrityksen toimintamahdollisuuksien menettämisestä 25000 euroa, edellä mainitun säännöksen mukaista viivästyskorkoa 315,92 eurolle ja 25000 eurolle, 14.3.2007 lukien sekä korvausta oikeudenkäyntikuluista 4774,83 euroa edellä sanotun säädöksen mukaisine viivästyskorkoineen 23.9.2007 lukien.

Perusteluinaan yksipuolisen tuomion antamiselle käräjäoikeus on esittänyt, että osakeyhtiölain (2006/624) 20 luvun 21 § säännös huomioon ottaen vastaajaa, joka on 19.12.2005 poistettu rekisteristä, olisi pitänyt edellä tarkoitetuissa asioissa edustaa osakeomistajien kokouksessa valittu edustaja. Vastaajan edustajaksi ilmoittautunutta ja vastaukseksi tarkoitettua lausumaa allekirjoittanutta L:ää sen paremmin kuin hänet yhtiön puolesta valtuuttamaksi ilmoitettua M:ää ei kuitenkaan voida pitää näin valittuna edustajana. Koska kyseistä lausumaa ei näin ollen voida ottaa huomioon vastaajan vastauksena, on vastaajan vastauksen katsottava jääneen antamatta. Sen vuoksi on asiat ratkaistava yksipuolisella tuomiolla. Koska kanteita ei voida pitää ilmeisen perusteettomina, on kanteet hyväksyttävä.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Jussi Nilsson

TAKAISINSAANTIHAKEMUS

Vaatimukset

T Oy on vaatinut, että käräjäoikeus

kumoaa yksipuolisen tuomion kokonaisuudessaan,

määrää yksipuolisen tuomion täytäntöönpanon keskeytettäväksi, kunnes pääasiassa on annettu lainvoimainen tuomio,

jättää ensisijaisesti tutkimatta ja toissijaisesti hylkää R:n, A:n ja R Oy:n kanteen siltä osin kuin kyse on aiemmin tuomioistuimessa lainvoimaisella tuomiolla ratkaistuista vaatimuksista,

hylkää muut vaatimukset ja

velvoittaa R:n, A:n ja R Oy:n korvaamaan T Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korvauksen tuomitsemispäivästä.

Perusteet

Käräjäoikeus on virheellisesti jättänyt T Oy:n vastauksen huomioon ottamatta, koska yhtiön osakkeiden omistajat olivat valtuuttaneet L:n edustamaan yhtiötä siihen saakka, kunnes asiassa alkaa suullinen käsittely. Koska osakkeenomistajien kokoukselta ei edellytetä mitään määrämuotoa, asiassa on ollut riittävää, että osakkaat ovat olleet edustamisesta yksimielisiä. Yhtiön omistajat ovat päättäneet, että sekä M että L edustavat yhtiötä. Kun osakkeenomistajat ovat olleet edustamisesta yksimielisiä, yhtiö on ollut oikeudessa laillisesti edustettuna, minkä vuoksi yksipuolista tuomiota ei olisi pitänyt antaa.

VÄLITOIMI

Käräjäoikeus on 14.9.2007 antamallaan päätöksellä määrännyt yksipuolisen tuomion täytäntöönpanon keskeytettäväksi ja keskeytysmääräyksen olemaan voimassa, kunnes pääasia on ratkaistu käräjäoikeudessa.

R:n, A:n ja R Oy:n vaatimukset

R, A ja R Oy ovat ensisijaisesti vaatineet, että takaisinsaantihakemus jätetään tutkittavaksi ottamatta ja että T Oy velvoitetaan korvaamaan heille yksipuolisen tuomion antamisen jälkeen aiheutuneet oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen alkaen kuukausi käräjäoikeuden päätöksen antamisesta.

Perusteet

T Oy ei ollut jättänyt takaisinsaantihakemusta laillisesti edustettuna. T Oy on poistettu kaupparekisteristä 19.12.2005 eikä yhtiötä ole haettu selvitystilaan osakeyhtiölain 20 luvun 22 §:n 4 momentin mukaisesti, eikä yhtiöllä ole selvitysmiestä. Yhtiöllä ei ole asianmukaisesti nimitettyä edustajaa, jolla olisi kelpoisuus esiintyä oikeudenkäynnissä tai valtuuttaa oikeudenkäyntiasiamies. Kerrotut puutteet ovat puutteita ehdottomissa prosessinedellytyksissä. Osakkeenomistus sinänsä ei tuo osakkeenomistajille mitään kelpoisuutta edustaa yhtiötä. Osakkeenomistajat eivät voi edes yksimielisellä päätöksellään ryhtyä edustamaan rekisteristä poistettua yhtiötä oikeudessa. Rekisteristä poistettua osakeyhtiötä edustaa tarvittaessa osakkeenomistajien kokouksen valitsema edustaja. Edustaja valitaan kokouksessa, johon sovelletaan, mitä yhtiökokouksesta osakeyhtiölaissa säädetään. Osakeyhtiölain 5 luvun 23 §:n mukaan yhtiökokousta varten pitää pitää ääniluetteloa, johon merkitään läsnä olevat osakkeenomistajat, osakkeiden äänimäärät ja osakkeiden lukumäärä. Puheenjohtajan on huolehdittava pöytäkirjan laatimisesta. Pöytäkirjaan merkitään tehdyt päätökset ja äänestyksen tulokset. Ääniluettelo otetaan tai liitetään kokouksen pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. T Oy ei ole esittänyt minkäänlaista pöytäkirjaa asianajaja S:n tai L:n valitsemisesta yhtiön edustajaksi.

Edustajan kelpoisuuteen kuuluvat toimenpiteet on lueteltu tyhjentävästi osakeyhtiölain 20 luvun 17, 21 ja 22 §:ssä. Edustajan kelpoisuus ei ulotu siihen, että edustaja voisi ajaa takaisinsaantikannetta yhtiön hyväksi tai vaituuttaa jonkun nostamaan takaisinsaantikanteen. Oikeudenkäynnissä rekisteristä poistettua yhtiötä voi edustaa ainoastaan kaupparekisterin nimittämä selvitysmies tai hänen valtuuttamansa. T Oy ei voi takaisinsaantimääräajan kuluttua umpeen korjata puutetta prosessinedellytyksissä hakemalla yhtiötä selvitystilaan.

T Oy:n lausuma

T Oy:n osakkeenomistajat ovat jo ennen 23.8.2007 päättäneet, että L edustaa yhtiötä asiassa, jossa on kyse yhtiön vahingonkorvausvelan selvittämisestä ja suorittamisesta. Käräjäoikeuden annettua asiassa yksipuolisen tuomion yhtiön osakkaat ovat kokouksessaan 5.9.2007 päättäneet, että L edustaa yhtiötä edelleen, mutta hänen tulee valita asianajaja avustamaan häntä oikeudenkäynnissä.

Asiassa on kyse T Oy:n velkavastuusta, jolle on annettu vakuuksia, joista voidaan saada suoritus vain siihen vastuuseen, johon T Oy on sitoutunut ja jolle vakuussitoumukset on annettu. Tämän vuoksi yhtiön edustajan on ollut välttämätöntä ryhtyä toimiin, jotta velka saatiin maksettua. Vakuudenantajapankki on ilmoittanut, että vastapuolien korvausvaatimukset käsittivät sellaisia vaatimuksia joita pankkitakaus ei kattanut. Jotta T Oy:n velka saadaan selvitettyä ja maksettua on yhtiön edustajan L:n pitänyt vastustaa alkuperäistä kannelta ja nostaa takaisinsaantikanne.

T Oy:llä on asiassa selkeä oikeussuojan tarve. Ei varmasti ollut lainsäätäjän tarkoituksen mukaista, että tilanteessa, jossa yhtiö on viranomaistoimenpiteenä poistettu rekisteristä, yhtiöllä ei olisi mahdollisuutta puolustaa laillisia oikeuksiaan. Kaupparekisteristä poistettu yhtiö ei menettänyt oikeuskelpoisuuttaan. T Oy omistaa edelleen sen omaisuuden ja sillä on edelleen ne velvoitteet, mukaan lukien vahingonkorvausvastuu, mitkä yhtiöllä oli sen rekisteristä poistamishetkellä. Osakkeenomistajilla on joka tapauksessa oikeus päättää, että tietty henkilö edustaa yhtiötä oikeudenkäynnissä. Osakkeenomistajat omistavat edelleen T Oy:n osakkeet ja käyttävät niiden nojalla päätösvaltaa yhtiössä.

Väliintulijan vaatimus

L on asian suullisessa valmisteluistunnossa 14.10.2008 ilmoittautunut väliintulijaksi yhtyen T Oy:n vaatimuksiin, että käräjäoikeus kumoaa yksipuolisen tuomion kokonaisuudessaan ja että alkuperäiset kantajat velvoitetaan korvaamaan yhtiön ja L:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien kun kuukausi on kulunut korvauksen tuomitsemispäivästä.

Perusteet

Alkuperäiset kantajat vaativat suoritusta vakuudesta, joka on annettu takavarikosta aiheutuneiden vahinkojen kattamiseen. Vakuus on Nordea Pankki Suomi Oyj:n antama pankkitakaus, jolle L on antanut vastavakuudeksi talletuksensa. Koska T Oy:llä ei ole varoja tulevat mahdolliset vahingonkorvaukset pankin ja sitä kautta L:n ja muiden vastavakuudenantajien maksettavaksi.

R:n, A:n ja R Oy:n lausuma

R, A ja R Oy ovat vaatineet, että L:n jättämä väliintulohakemus tulee jättää ensisijaisesti tutkittavaksi ottamatta ja toissijaisesti hylätä sekä L velvoittaa korvaamaan heidän kunkin oikeudenkäyntikulut 500 eurolla laillisine viivästyskorkoineen alkaen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta.

Perusteet

Väliintulohakemus on jätettävä tutkittavaksi ottamatta, koska myös pääasia eli takaisinsaantihakemus on jätettävä tutkittavaksi ottamatta. Väliintulijan asema oikeudenkäynnissä ei ole itsenäinen, vaan alisteinen pääasian kohtalolle, mistä seuraa, ettei väliintulohakemus voi olla itsenäisesti vireillä silloin, kun pääasian vireilläolo päättyy siihen, että pääasia jätetään tutkittavaksi ottamatta. Perusteet väliintulohakemuksen jättämisestä tutkittavaksi ottamatta ovat samat kuin takaisinsaantikanteen jättämiselle tutkittavaksi ottamatta. Suomen osakeyhtiölainsäädäntö perustuu olennaisilta osiltaan EY-lainsäädäntöön. EY:n direktiivit ovat osa Suomessa sovellettavaa oikeutta. Direktiivi 68/151/ETY edellyttää yksiselitteisesti että osakeyhtiön kaupparekisterimerkinnöistä käy ilmi se, kenellä on oikeus edustaa osakeyhtiötä oikeudessa. Sen mukaan osakeyhtiön puhevaltaa oikeudenkäynnissä voi käyttää vain sellainen henkilö, joka voidaan merkitä kaupparekisteriin. Osakkeenomistajien valitsemaa henkilöä ei voida merkitä kaupparekisteriin. Sen sijaan selvitysmies on merkittävä kaupparekisteriin, mistä voidaan tehdä johtopäätös, että osakkeenomistajien valitsema edustaja ei ole kelpoinen edustamaan yhtiötä oikeudenkäynnissä.

Väliintulohakemus on joka tapauksessa hylättävä, koska L:llä ei ole väliintulointressiä asiassa. L on antanut pankille vastavakuuden siitä pankkitakauksesta jonka pankki on antanut T Oy:lle. Pelkkä väliintulijan taloudellinen intressi ei riitä perustamaan väliintulo-oikeutta.

T Oy:n lausuma

T Oy on 9.6.2009 päivätyssä lausumassaan yhteenvedosta esittänyt, että R Oy on ollut poistettuna kaupparekisteristä 28.12.2007 ja palautettu 6.10.2008. Tuolla aikavälillä yhtiö on antanut vastauksensa takaisinsaantikanteeseen. Yhtiötä ei ole voitu tuolloin laillisesti edustaa, joten vastausta ei tule ottaa yhtiön osalta huomioon.

TODISTELU

Kirjalliset todisteet

T Oy

1. Pöytäkirja osakkeenomistajien kokouksesta 5.9.2007
2. Pankkitakaus 23.10.2001 ja muutosvahvistus 23.11.2001
3. Takaajapankin 6.10.2008 päivätty ilmoitus pankkitakauksen vaikutuksista

R, A ja R Oy

1. T Oy:n kaupparekisteriote

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Osakeyhtiölain 20 luvun 21 §:n l momentin mukaan rekisteristä poistettua yhtiötä edustaa tarvittaessa yksi tai useampi edustaja. Edustajat valitaan ja erotetaan osakkeenomistajien kokouksessa, johon sovelletaan, mitä yhtiökokouksesta säädetään.

Osakeyhtiölain 20 luvun 22 §:n 2 momentin mukaan rekisteristä poistetun yhtiön edustajat voivat ryhtyä toimiin, jotka ovat välttämättömiä yhtiön velan maksamiseksi tai yhtiön omaisuuden arvon säilyttämiseksi. Saman pykälän 4 momentin mukaan, jos yhtiön rekisteristä poistamisen jälkeen tarvitaan selvitystoimia, rekisteriviranomaisen on sen hakemuksesta, jonka oikeutta asia koskee, määrättävä yhtiö selvitystilaan.

Osakeyhtiölain 20 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan selvitysmies valitaan hallituksen sekä mahdollisen toimitusjohtajan tilalle. Selvitysmieheen sovelletaan, mitä osakeyhtiölaissa säädetään hallituksesta ja hallituksen jäsenistä. Saman pykälän 3 momentin mukaan selvittäjän määräämistä voi hakea se, jonka oikeus voi riippua siitä, että yhtiöllä on edustaja.

Asiassa on riidatonta, että T Oy on poistettu kaupparekisteristä 19.12.2005 osakeyhtiölain 13 luvun 4 §:n nojalla ja että yhtiötä ei ole haettu osakeyhtiölain 20 luvun 22 §:n 4 momentin mukaisesti selvitystilaan.

Käräjäoikeus toteaa, ettei rekisteristä poistettu yhtiö voi tehdä oikeustoimia eikä rekisteristä poistetun yhtiön edustajilla, jotka yhtiön omistajat kokouksessaan ovat valinneet, ole toimivaltaa toimia yhtiön edustajina oikeudenkäynnissä tai antaa toimeksiantoa edustaa yhtiötä oikeudenkäynnissä. Tällainen toimivalta on vain selvitysmiehellä, johon osakeyhtiölain 20 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan sovelletaan, mitä osakeyhtiölaissa säädetään hallituksesta ja hallituksen jäsenistä.

Se, että oikeushenkilö on oikeudenkäynnissä laillisesta edustettuna on ehdoton prosessinedellytys. Tuomioistuimen on viran puolesta todettava ehdottomien prosessinedellytysten täyttyvän. T Oy:n asiamieheksi ilmoittautunutta asianajaja S:ää ei ole laillisesti valtuutettu toimimaan T Oy:n asiamiehenä, koska valtuutuksen olisi voinut antaa vain tuomioistuimen T Oy:lle määräämä selvitysmies. Koska T Oy:n takaisinsaantihakemus on jätettävä tutkimatta on myös L:n väliintulijanhakemus jätettävä tutkimatta, koska väliintulohakemus ei voi olla itsenäisesti vireillä silloin, kun pääasian vireilläolo päättyy siihen, että pääasia eli takaisinsaantihakemus jätetään tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulut

T Oy ja L ovat hävinneet asian ja ovat oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla velvolliset korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. R, A ja R Oy ovat ilmoittaneet kukin oikeudenkäyntikulujensa määräksi 2.458,30 euroa asiassa sikäli kuin T Oy on vastapuolena ja 369,50 euroa sikäli kuin L on vastapuolena. R, A ja R Oy eivät ole arvonlisäverovelvollisia. T Oy on katsonut, koska R Oy:llä on mahdollisuus vähentää arvonlisävero, ettei T Oy:llä ole velvollisuutta suorittaa oikeudenkäyntikulujen korvausta arvonlisäverollisena. Käräjäoikeus pitää R Oy:n ilmoitusta siitä, ettei yhtiö ole arvonlisäverovelvollinen, luotettavana, minkä vuoksi T Oy:n vaatimus on hylättävä.

TUOMIOLAUSELMA

Takaisinsaantihakemus yksipuoliseen tuomioon ja L:n hakemus väliintulijaksi asiaan jätetään tutkimatta.

Käräjäoikeuden 14.9.2007 antama päätös, jolla käräjäoikeus on määrännyt yksipuolisen tuomion täytäntöönpanon keskeytettäväksi, kumotaan.

Käräjäoikeuden 23.8.2007 antama yksipuolinen tuomio 22368 jää pysyväksi.

Käräjäoikeus hylkää T Oy:n vaatimuksen siitä, ettei yhtiö olisi velvollinen suorittamaan R Oy:lle oikeudenkäyntikuluja arvonlisäverollisena.

T Oy velvoitetaan maksamaan oikeudenkäyntikulujen korvauksena R:lle, A:lle ja R Oy:lle kullekin erikseen 2.458,30 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua päätöksen antamisesta lukien.

L velvoitetaan maksamaan oikeudenkäyntikulujen korvauksena R:lle, A:lle ja R Oy:lle kullekin erikseen 369,50 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua päätöksen antamisesta lukien.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Pertti Hirvonen

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 15.10.2009

ASIA

Takaisinsaanti yksipuoliseen tuomioon vahingonkorvausta koskevassa asiassa

VALITTAJAT

T Oy

L

VASTAPUOLET

R
A
R Oy

VALITUS

T Oy ja L ovat vaatineet, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen. T Oy ja L ovat lisäksi vaatineet, että R, A ja R Oy velvoitetaan suorittamaan yhtiölle ja L:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista korkoineen käräjäoikeuden osalta 7.091,25 euroa sisältäen väliintulohakemuksen osuuden 518,50 euroa ja hovioikeuden osalta 797,50 euroa lisättynä oikeudenkäyntimaksulla.

Käräjäoikeus ei olisi saanut antaa yksipuolista tuomiota varaamatta T Oy:lle mahdollisuutta tulla kuulluksi. Todellisuudessa yhtiön osakkaat olivat jo ennen yksipuolisen tuomion antamista yksimielisesti päättäneet, että L edusti yhtiötä.

Käräjäoikeus totesi 23.8.2007 annetun yksipuolisen tuomion perusteluissa, että rekisteristä poistettua yhtiötä olisi voinut edustaa osakeomistajien kokouksessa valittu edustaja. Valituksenalaisessa päätöksessä oli kuitenkin todettu, että T Oy:tä olisi voinut edustaa ainoastaan tuomioistuimen yhtiölle määräämä selvitysmies. Käräjäoikeuden ratkaisut olivat siten ristiriitaiset. Yhtiötä ei ollut määrätty selvitystilaan eikä selvitysmiestä ollut määrätty, koska yhtiössä ei ollut varoja selvitystilasta aiheutuviin kustannuksiin.

T Oy:n osakkeenomistajat olivat päättäneet, että L edusti yhtiötä. Kun käräjäoikeus oli antanut puutteellisen valtuutuksen vuoksi yksipuolisen tuomion, osakkaat olivat päättäneet, että L edusti yhtiötä edelleen, mutta hänen tuli valita asianajaja avustamaan itseään oikeudenkäynnissä. Käräjäoikeus oli vahvistanut virheelliset vaatimukset yksipuolisella tuomiolla, minkä vuoksi takaisinsaannin hakeminen oli ollut välttämätöntä. Käräjäoikeuden katsottua, että osakkaiden kokouksen valitsema edustaja ei ollut oikeutettu edustamaan yhtiötä osakkaat olivat 27.7.2009 pidetyssä kokouksessaan yksimielisesti päättäneet asettaa yhtiön selvitystilaan ja valita L:n selvitysmieheksi.

T Oy:llä oli asian vireillä ollessa oikeus saattaa asiamiehen valtuutus kuntoon. Vaatimus oli erityisen perusteltu, koska jos käräjäoikeuden päätös jäi voimaan, käräjäoikeus oli antanut yksipuolisessa tuomiossaan virheellisen oikeusohjeen.

Asiassa oli kysymys yhtiön velkavastuusta. Yhtiön vahingonkorvausvastuulle oli annettu vakuuksia, joista voitiin saada suoritus vain siihen vastuuseen, johon yhtiö oli sitoutunut ja jolle vakuussitoumukset oli annettu. Yhtiön edustajan oli välttämätöntä ryhtyä toimiin, jotta velka saatiin maksetuksi. Vakuudenantajapankki oli ilmoittanut, että vastapuolien korvausvaatimukset käsittivät sellaisia vaatimuksia, joista yhtiö ei ollut lain mukaan vastuussa ja joita pankkitakaus ei kattanut. Vaatimusten tuli olla sitoumuksen mukaisia taikka vastuun määrästä tuli olla osapuolten välinen sopimus taikka tuomioistuimen perusteltu tuomio, jotta velka voitiin maksaa. Jotta velan määrä saatiin selvitetyksi ja maksetuksi, yhtiön edustajan L:n piti vastustaa alkuperäistä kannetta ja virheellisen yksipuolisen tuomion jälkeen tehdä takaisinsaantihakemus.

T Oy:llä oli asiassa oikeussuojan tarve. Lainsäätäjän tarkoituksen mukaista ei ollut, että tilanteessa, jossa yhtiö oli viranomaistoimenpiteenä poistettu rekisteristä, sillä ei olisi mahdollisuutta puolustaa laillisia oikeuksiaan.

Joka tapauksessa asia oli ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että osapuolten oli vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan.

T Oy ei ollut velvollinen korvaamaan R Oy:lle oikeudenkäyntikuluille laskettavan arvonlisäveron osuutta, koska R Oy ei ollut esittänyt selvitystä siitä, että se ei voisi vähentää sanottua veron osuutta.

VASTAUS

R, A ja R Oy ovat vaatineet, että valitus hylätään ja että T Oy ja L velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan R:llä, A:lla ja R Oy:llä hovioikeudessa olleet oikeudenkäyntikulut 1.098 eurolla korkoineen.

Osakkeenomistajien valitsemalla edustajalla ei ollut valtuutta aloittaa oikeudenkäyntiä kaupparekisteristä poistetun yhtiön nimissä. Vahingonkorvauskanteeseen vastaamista ja takaisinsaantihakemuksen tekemistä ei voitu pitää osakeyhtiölain 6 luvun 20 §:n 2 momentin mukaisena yhtiön velan maksamiseksi tarkoitettuna toimenpiteenä. Osakeyhtiölain 20 luvun 18 §:stä seurasi, että kanteen nostaminen rekisteristä poistettua yhtiötä vastaan edellytti selvitysmenettelyn aloittamista. Jos yhtiöllä ei ollut selvitysmiehiä, jotka voisivat hoitaa jälkiselvityksen, yhtiölle oli määrättävä selvitysmies. T Oy ja L olivat tehneet tietoisen valinnan sen välillä haettiinko yhtiö selvitystilaan vai otettiinko riski siitä, että takaisinsaantihakemus jätettiin tutkimatta.

R Oy ei ollut liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen eikä yhtiöllä siten ollut mahdollisuutta vähentää arvonlisäveron osuutta oikeudenkäyntikululaskustaan.

VÄLITOIMI

Hovioikeus on 24.8.2009 määrännyt, että Helsingin käräjäoikeuden 23.8.2007 antaman yksipuolisen tuomion nro 22368 täytäntöönpanoon ei saanut toistaiseksi ryhtyä ja että mahdolliset täytäntöönpanotoimet oli keskeytettävä.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Asiassa on riidatonta, että T Oy on poistettu kaupparekisteristä 19.12.2005. Osakeyhtiölain 20 luvun 22 §:n 4 momentin mukaan jos yhtiön rekisteristä poistamisen jälkeen tarvitaan selvitystoimia, rekisteriviranomaisen on sen hakemuksesta, jonka oikeutta asia koskee, määrättävä yhtiö selvitystilaan. Hovioikeus osakeyhtiölain 20 luvun 18 §:n 1 momentin perusteella katsoo, että kanteen nostaminen rekisteristä poistettua yhtiötä vastaan on sellainen toimenpide, jonka perusteella yhtiö tulee määrätä selvitystilaan, jos muut osakeyhtiölain 20 luvun 22 §:n 4 momentissa tarkoitetut selvitystilaan määräämisen edellytykset ovat olemassa.

Käräjäoikeus on 23.8.2007 antamassaan yksipuolisessa tuomiossa katsonut, että T Oy:tä olisi osakeyhtiölain 20 luvun 21 §:n säännös huomioon ottaen pitänyt edustaa osakkeenomistajien kokouksessa valittu edustaja. T Oy:n edustajaksi ilmoittautunutta ja vastaukseksi tarkoitettua lausumaa allekirjoittanutta L:ää tai hänet yhtiön puolesta valtuuttamaksi ilmoitettua M:ää ei voitu pitää näin valittuna edustajana. Käräjäoikeus on katsonut, että koska kyseistä lausumaa ei voitu ottaa huomioon vastaajan vastauksena, oli vastauksen katsottava jääneen antamatta, minkä vuoksi asia oli ratkaistava yksipuolisella tuomiolla.

Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 2 momentin mukaan jos yksipuolinen tuomio on annettu siitä syystä, että asianosainen ei ole noudattanut kehotusta antaa kirjallinen vastaus, hakemuksessa on mainittava sellainen syy tuomion muuttamiselle, jolla olisi voinut olla merkitystä asiaa ratkaistaessa. Saman pykälän 3 momentin mukaan jos hakija ei ole noudattanut, mitä 2 momentissa on säädetty, tuomioistuimen on kehotettava häntä korjaamaan puute määräajassa uhalla, että hakemus muuten jätetään tutkimatta. Hakijalle on samalla ilmoitettava, millä tavoin hakemus on puutteellinen.

T Oy:n puolesta laaditussa takaisinsaantihakemuksessa on katsottu, että käräjäoikeus oli virheellisesti jättänyt yhtiön vastauksen huomioon ottamatta, koska yhtiön osakkeiden omistajat olivat valtuuttaneet L:n edustamaan yhtiötä siihen saakka, kunnes asiassa alkaa suullinen käsittely. Hakemuksen mukaan riittävää oli ollut, että osakkaat olivat olleet edustamisesta yksimielisiä.

Hovioikeus katsoo, että käräjäoikeuden olisi oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 2 ja 3 momentin perusteella pitänyt ilmoittaa T Oy:n asiamiehelle siitä, että yhtiön osakeyhtiölain 20 luvun 21 §:ssä tarkoitetulla edustajalla ei ollut toimivaltaa toimia yhtiön edustajana oikeudenkäynnissä tai antaa toimeksiantoa edustaa siinä yhtiötä, vaan että toimivalta tältä osin kuului selvitysmiehelle ja varata T Oy:n puolesta toimineille henkilöille tilaisuus hakea yhtiön asettamista selvitystilaan. Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää takaisinsaantihakemusta ja L:n väliintulohakemusta tutkimatta ennen edellä mainittuja toimenpiteitä.

Koska käräjäoikeudessa on tapahtunut menettelyvirhe sen jätettyä takaisinsaantihakemuksen ja L:n väliintulohakemuksen tutkimatta, käräjäoikeuden päätös on kumottava ja asia on palautettava käräjäoikeuteen.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen, jonka tulee hovioikeuden päätöksen saatua lainvoiman ottaa asia omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväksi. Käräjäoikeuden tulee varata T Oy:n puolesta toimineille henkilöille tilaisuus määräajassa hakea yhtiön määräämistä selvitystilaan osakeyhtiölain 20 luvun 22 §:n 4 momentin mukaisesti.

Käräjäoikeuden tulee ratkaistessaan pääasian lausua kaikista esitetyistä oikeudenkäyntikuluvaatimuksista.

Hovioikeuden määräämä täytäntöönpanokielto määrätään pidettäväksi voimassa, kunnes hovioikeuden päätös on lainvoimainen.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenlaamanni Pirkko Kauppinen
hovioikeudenneuvos Seppo Ovaskainen
määräaikainen hovioikeudenneuvos Arja Mäki

Lainvoimaisuustiedot:
Lainvoimainen
(KKO:n päätös nro 2330, 23.11.2010 : Hovioikeuden päätöstä ei muutettu.)

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.