Turun HO 28.12.2007 2534

Käräjäoikeuden toimivalta - Vesilaki

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

TAMPEREEN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 3.10.2006

KANNE I

KANTAJA

Ylöjärven kaupungin - - - kylässä sijaitsevan yhteisen alueen - - - osakaskunta,
edustajina
A, Ylöjärvi, kiinteistöjen 1 ja 2 omistajana sekä
B ja C, Tampere, kiinteistön 3 omistajina

VASTAAJA

D, Ylöjärvi, kiinteistön 4 omistajana

ASIA

Yhteisen alueen käyttöä koskeva riita

Vireille

Kanne on tullut vireille 28.11.2005

Vastaaja on saanut haasteen tiedoksi 15.12.2005

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TAUSTATIEDOT

Edellä mainituilla kiinteistöillä on kullakin osuus - - - yhteisestä alueesta - - - Ylöjärven kaupungin - - - kylässä. - - - Osuudet yhteisestä alueesta ovat seuraavat: kiinteistöllä 3 50 prosenttia, kiinteistöillä 1 ja 2 yhteensä 25 prosenttia ja kiinteistöllä 4 25 prosenttia.

KANNE I

Vaatimukset

Osakaskunta on vaatinut, että käräjäoikeus velvoittaa vastaajan yhteisalueen osakkaana poistamaan pysyvästi yhteisalueella olevat ja myös yhteisalueeseen tukeutuvat laiturirakenteet ja muut rakenteet sekä velvoittaa vastaajan ennallistamaan yhteiseen alueeseen kuuluvan ranta-alueen entisen kaltaiseen tilaan.

Lisäksi kantaja on vaatinut, että käräjäoikeus tuomiossaan kieltää jatkossa vastaajaa yhteisalueen osakaskiinteistön omistajana sijoittamasta laituri- ja muita rakenteita yhteisalueelle tai sen rantaan tai muuttamasta yhteisaluetta omaksi pihapiirikseen.

Kantaja on myös vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Yhteisalueen osakastilan omistaja D on ilman muiden osakkaiden lupaa tai suostumusta muuttanut yhteisalueen omaan kiinteistöönsä rajoittuvan osuuden yksityiseksi piha-alueeksi ja rakentanut alueelle grillikatosrakenteita, nuotiopaikan, pitkospuita sekä mittavat laiturirakenteet. Vastaajan ilman muiden osakkaiden lupaa tai suostumusta ja ilman osakaskunnan päätöstä sekä ilman viranomaislupia "valtaama" yhteisalueen osa on alueen paras osa, koska se on syvin kohta lahdesta ja partiolaisten leirirakenteet rajoittavat alueen käyttöä toisella reunalla.

Vastaajalle on alueella erityinen merkitys, sillä hänen vapaa-ajan asuntonsa sijaitsee yhteisalueen takana ja muuttamalla osan yhteisalueesta pihapiirikseen vastaaja on samalla saanut kuivan maan lomarakennuspaikasta todellisuudessa rantatontin.

Vastaaja on loukannut muiden yhteisalueen osakkaiden yhdenvertaisuutta sekä estänyt muiden osakkaiden mahdollisuutta käyttää yhteisalueen ranta-aluetta vastaavalla tavalla hyväkseen. Vastaaja on kieltänyt lippusiimoin ja kieltotauluin muiden osakkaiden oleskelun yksityiseen käyttöönsä muuttaman alueen osalta.

Yhteisaluelaki ei lähde siitä lähtökohdasta, että kukin osakas voisi omavaltaisesti käyttää itse valitsemaansa yhteisalueen parasta osaa parhaaksi katsomallaan tavalla ja samalla kieltää muun muassa kotirauhaan vedoten muiden yhteisalueen osakkaiden rannan käytön. Vastaaja on myöntänyt suoraan, että hän on täysin tietoisena yhteisalueen rajoista raivannut, ruopannut ja rakentanut aluetta kysymättä lupaa tai suostumusta muilta osakkailta.

Suomen oikeusjärjestelmä ei suojaa tällaista menettelyä. Vastaajan toiminta on ollut täysin omavaltaista. Osakaskunta tai sen muut osakkaat eivät kuitenkaan halua syyllistyä vastaavaan oman käden oikeuden käyttöön rakenteiden poistamisessa ja alueen ennallistamisessa, vaan he haluavat edetä laillisessa järjestyksessä ja saada asiassa täytäntöönpanokelpoisen suoritus- ja vahvistustuomion.

Yhteisalueen osakaskunta on pitänyt kokouksen 2.6.2005. Kokouspöytäkirjan kohdassa 6 on päätetty vastaajan velvoitteista ja häneen kohdistuvista toimenpiteistä. Siinä on päätetty, että laituri- ja muut rakenteet tulee poistaa pikimmiten ja ranta palauttaa alkuperäiseen tilaansa. Ennallistamisella tarkoitettiin sitä, että alueen annetaan muuttua luonnonvaraiseksi eikä sitä hoideta piha-alueena.

Vastaaja on saanut kokouspöytäkirjan tiedokseen eikä hän ole hakenut muutosta kokouksessa tehtyihin päätöksiin eli päätökset ovat lainvoimaisia.

Maastotarkastuksessa 23.9.2005 on todettu, että muun muassa grillikatosrakenteet on siirretty yhteisalueen ulkopuolelle. Siitä ei ole tietoa, onko siirto tapahtunut kokouspäätöksen takia vai muista syistä. Laiturirakenteet ovat olleet täysin ennallaan eikä alueen ennallistamista ole tapahtunut, vaikka kokouspäätöksistä ja niiden lainvoimaistumisestakin on jo kulunut aikaa useita kuukausia.

Yhteisaluelain 28 a §:n mukaan osakkaalla on oikeus, jollei osakaskunta toisin päätä tai jollei osakaskunnan säännöissä toisin määrätä tai jollei muussa laissa säädetä toisin, käyttää yhteistä aluetta sen käyttötarkoitus huomioon ottaen hyväkseen sillä tavoin, ettei se estä muita osakkaita vastaavanlaisella tavalla käyttämästä aluetta hyväkseen. Jollei kaikkien osakkaiden alueen käyttötarkoituksen vuoksi ole mahdollista käyttää hyväkseen aluetta tarvettaan vastaavassa määrin, alueen käyttö on järjestettävä osuuksien mukaisessa suhteessa sopimalla tai osakaskunnan päättämällä tavalla.

Jollei osakaskunnan päätöksestä, säännöistä tai muusta laista muuta johdu, osakas saa ilman muiden osakkaiden suostumusta tai osakaskunnan lupaa käyttää yhteistä aluetta hyväkseen alueen käyttötarkoituksesta poikkeavalla tavalla tai ryhtyä muuhun aluetta koskevaan toimenpiteeseen tapauksissa, joissa se ei aiheuta muille osakkaille haittaa tai häiriötä taikka estä heitä vastaavanlaisella tavalla käyttämästä aluetta hyväkseen osakkuuden mukaisessa suhteessa.

Jos osakkaan 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun käyttöön tai alueeseen kohdistamaan toimenpiteeseen vaaditaan muussa laissa tarkoitettu lupa, osakkaalla on oikeus panna lupa-asia vireille. Osakaskunta on tehnyt kokouksessaan 2.6.2005 lainvoimaisen päätöksen, mikä pelkästään itsessään yhteisaluelain sanamuodon ja sen esitöiden (HE 198/1999) perusteella velvoittaa yksittäistä osakasta toimimaan tehdyn päätöksen mukaisesti.

VASTAUS KANTEESEEN I

Oikeudenkäyntiväite

D on katsonut, että Tampereen käräjäoikeus ei ole laituria tai vesialuetta muutoinkaan koskevien vaatimusten osalta toimivaltainen tuomioistuin, koska noiden vaatimusten kohde ei sijaitse yhteisalueella vaan vesialueella, jota koskevat asiat on käsiteltävä vesioikeudessa, nykyisin ympäristölupaviranomaisessa, kuten vesilain 1 luvun 28 §:n 1 momentti ja korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 1981 II 27 osoittavat. Kysymyksessä ei myöskään ole vesilain 14 luvun 1 §:n 2 momentin tarkoittama vesilain mukainen riita-asia, joka olisi käsiteltävä käräjäoikeudessa. Näillä perusteilla vastaaja on katsonut, että Tampereen käräjäoikeus ei voi tutkia kyseisiä vaatimuksia.

Vaatimukset

Vastaaja on vaatinut, että
1. laituria ja vesialuetta muutoin koskevat vaatimukset jätetään tutkittavaksi ottamatta,
2. tutkittavat vaatimukset hylätään perusteettomina ja että
3. kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut myöhemmin esitettävän selvityksen mukaan laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kantajan vaatimuksiin ei voida suostua, koska vastaaja on käyttänyt kyseistä aluetta ainoastaan yhteisaluelain 28 a §:ssä sallitulla tavalla.

Koko yhteisalue oli luonnoltaan, pinnan muodoltaan ja rannaltaan kaikin puolin aivan samanlaista aluetta siihen asti, kunnes vastaaja siivosi ja raivasi ryteikön oman kiinteistönsä edestä vuonna 1993 eli vastaaja on suorittanut ne toimenpiteet, jotka tekivät kyseisestä kohdasta kantajien mukaan alueen parhaan osan ja jota kantajat nyt vaativat peräytettäväksi. Muita osakkaita pyydettiin siivoustalkoisiin mukaan, mutta he eivät vuonna 1993 olleet vähäänkään kiinnostuneita alueen kunnostamisesta. Vastaaja on todennut, että laituri on rakennettu jo vuonna 1994.

Osakkaiden C:n ja B:n omistama kiinteistö sijaitsee aivan vastaavalla tavalla yhteisalueen takana kuin vastaajankin ainoastaan sillä erotuksella, että heidän kiinteistönsä kohdalla oleva alue on selkeästi suurempi ja sen rantaviiva on merkittävästi pitempi kuin vastaajan kiinteistön kohdalla olevan alueen.

Kantajien menettely on täysin käsittämätöntä ja ilmiselvästi perusteetonta riidan haastamista. Hämmästystä herättää se, mikseivät kantajat itse raivaa ja siivoa vastaajan tapaan kiinteistönsä edessä olevaa aluetta ja tee omaa laituria, vaan haluavat riidellä vastaajan kanssa.

Kaikilla yhteisalueen osakkailla on mahdollisuus käyttää aluetta samalla tavalla ja samassa laajuudessa kuin vastaajalla. Vastaaja ei ole estänyt muita osakkaita millään tavoin käyttämästä yhteisaluetta eikä myöskään laituria, jossa muutkin osakkaat voivat pitää veneitään. Vastaaja ei ole myöskään asettanut lippusiimoja eikä alueen käytön kieltäviä kieltotauluja. Yhteisen alueen molemmin puolin pidetään kesäisin partioleirejä ja leirinjohtajat ovat asettaneet lippusiimoja estääkseen lapsia menemästä yksityiselle alueelle. Lippusiimat ovat olleet yhteisalueen ulkopuolella. Myös nuotiopaikka on partiolaisten perustama ja se on ollut vuosikymmeniä partiolaisten käytössä. Grillirakennelmia ei alueella ole koskaan ollut, ainoastaan savustuspönttö, joka sekin on siirretty pois. Vastaajan menettely ei ole aiheuttanut kantajille mitään haittaa tai häiriötä, vaan hän on toiminut koko ajan täysin asiallisesti eikä ole tehnyt mitään kiellettyjä toimenpiteitä.

Yhteisalueen osakaskunnan kokouksen 2.6.2005 pöytäkirjan kohdassa 6 on ollut käsiteltävänä asiana "Yhteisalueella sijaitseva laituri ja muut rakennelmat". Yhteisalueella ei sijaitse laituria eikä muita rakennelmia, joten kanne ei voi pohjautua kokouksen päätökseen. Yhteisalueen osakaskunta ei ole voinut tehdä päätöstä kanteen nostamisesta osakastilan omistajaa D:tä vastaan, koska kokouskutsussa ei kanteen nostamista ole edes mainittu. Kokouksella ei siis ole ollut toimivaltaa käsitellä kyseisiä asioita. Kokouksen päätös oli lainvoimainen mutta se ei ollut täytäntöönpantavissa.

Vastaaja on käyttänyt yhteisaluetta samalla tavalla ainakin jo vuodesta 1993 lähtien ilman, että kantajalla olisi siihen ollut mitään huomautettavaa kymmeneen vuoteen. Vastaajan toiminta ei ole mitenkään estänyt muita osakkaita käyttämästä aluetta. Vastaajalla on yhteisaluelain 28 a §:n nojalla oikeus käyttää aluetta kyseisellä tavalla eikä kantajalla ole mitään järkevää syytä tai oikeutta kieltää tuota käyttöä. Kantajan kaikki vaatimukset tulee hylätä.

KANTAJAN LAUSUMA VASTAAJAN VASTAUKSEN JOHDOSTA (KANNE I)

Kantajataho

Ensisijaisena kantajatahona asiassa on yhteisalueen - - - osakaskunta. Se on lainvoimaiseksi tulleessa, 2.6.2005 tehdyssä kokouspäätöksessään päättänyt asian viemisestä käräjäoikeuden käsittelyyn. Kysymys on järjestäytymättömästä osakaskunnasta, jolla ei ole erikseen järjestettyä hallintoa tai vahvistettuja sääntöjä. Valtakirja on otettu vastaajaa lukuunottamatta kaikilta muilta osakkailta.

Yhteisaluelain 28 a §:n soveltaminen

Yhteisaluelain 28 a §:n mukaan osakkaalla on oikeus, jollei osakaskunta toisin päätä tai jollei osakaskunnan säännöissä toisin määrätä tai jollei muussa laissa säädetä toisin, käyttää yhteistä aluetta sen käyttötarkoitus huomioon ottaen hyväkseen sillä tavoin, ettei se estä muita osakkaita vastaavanlaisella tavalla käyttämästä aluetta hyväkseen. Jollei kaikkien osakkaiden alueen käyttötarkoituksen vuoksi ole mahdollista käyttää hyväkseen aluetta tarvettaan vastaavassa määrin, alueen käyttö on järjestettävä osuuksien mukaisessa suhteessa sopimalla tai osakaskunnan päättämällä tavalla.

Jollei osakaskunnan päätöksestä, säännöistä tai muusta laista muuta johdu, osakas saa ilman muiden osakkaiden suostumusta tai osakaskunnan lupaa käyttää yhteistä aluetta hyväkseen alueen käyttötarkoituksesta poikkeavalla tavalla tai ryhtyä muuhun aluetta koskevaan toimenpiteeseen tapauksissa, joissa se ei aiheuta muille osakkaille haittaa tai häiriötä taikka estä heitä vastaavanlaisella tavalla käyttämästä aluetta hyväkseen osakkuuden mukaisessa suhteessa.

Jos osakkaan 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun käyttöön tai alueeseen kohdistamaan toimenpiteeseen vaaditaan muussa laissa tarkoitettu lupa, osakkaalla on oikeus panna lupa-asia vireille.

Vastaaja ei ole aikaisemmin toiminut yhteisaluelain sanamuodon eikä lain hengen mukaisesti. Vastaaja ei missään vaiheessa ole ilmoittanut muille yhteisalueen osakkaille yhteisalueen raivauksesta ja laiturin rakentamisesta. Vastaajan raivaama ja omaan käyttöönsä siirtämä alue on yhteisalueen paras osa vapaa-ajan käyttötarkoitusten ja laiturinpidon kannalta. Aikaisemmin vastaaja on syyttänyt muita osakkaita muun muassa kotirauhan rikkomisesta heidän kulkiessaan omistamallaan yhteisalueella. Alueella kulkua on rajoitettu muun muassa nauhoin. Mikäli koko yhteisalueen ja jopa myös laiturin käyttö olisi ollut esteetöntä, tuskin osakaskunnan oli kokouksessaan tarvinnut asiaa käsitellä, saati sitten nostaa asiaa koskeva kanne käräjäoikeudessa.

Vastaaja on syyttänyt muita osakkaita passiivisuudesta asiassa. Muut osakkaat ovat viime vuosina siirtyneet eläkkeelle ja yksi osakkaista on muuttanut Suomeen Ruotsista eläköitymisen myötä. Muiden osakkaiden elämäntilanteen muutoksen takia yhteisalueen kehittäminen on tullut ajankohtaiseksi. Muut osakkaat haluavat myös, että mikäli kiinteistöjen omistussuhteessa tapahtuu muutoksia, tulevat omistajat saavat käyttöönsä yhteisalueen, jonka käytössä on selvät yhteisesti sovitut, kokouksessa päätetyt tai oikeuden määräämät toimintasäännöt.

Järjestäytymättömien osakaskuntien kohdalla on lähtökohtana se, että yhteisaluetta koskevat päätökset ja aluetta koskevat kunnostus- ynnä muut toimenpiteet tulisi yhdessä päättää osakaskunnan kokouksessa tai muutoin sopia kaikkien osakkaiden kesken. Vastaaja ei ole koskaan halunnut sopia muiden osakkaiden kanssa. Vastaaja ei ole saapunut asiaa käsittelevään osakaskunnan kokoukseen 2.6.2005 eikä kokouspöytäkirjan saatuaan ole hakenut muutosta kokouksessa tehtyihin päätöksiin. Vasta nyt haastehakemukseen antamassaan kirjallisessa vastauksessa vastaaja on katsonut, että mainitun kokouksen kokouskutsu oli ollut puutteellinen ja että kokouksella ei ole muutoinkaan ollut toimivaltaa käsitellä asiaa.

Kokouskutsu ja esityslista ovat olleet riittävän yksilöivät. Päätöspöytäkirja on mennyt tiedoksi vastaajalle eikä vastaaja ole reagoinut yhteisaluelain 23 §:n mukaisesti kokouspäätöksiin hakemalla niihin muutosta käräjäoikeudelta. Osakaskunta on tehnyt kokouksessaan 2.6.2005 päätöksen, joka on nyt lainvoimainen. Yhteisalueen sanamuodon ja sen esitöiden perusteella päätös velvoittaa yksittäistä osakasta toimimaan tehdyn päätöksen mukaisesti.

Vesilain soveltaminen ja tuomioistuimen toimivalta

Laiturirakennelma on rakennettu yhteisalueen rantaan. Laiturirakenteet ovat ainakin pääosiltaan vesialueella (tai vesijättömaalla), mutta kulku laiturille tapahtuu yhteisalueen kautta ja laiturirakenteet tukeutuvat yhteisalueeseen.

Laiturirakenteet on rakennettu omavaltaisesti ilman viranomaislupia tai muiden osakaskunnan osakkaiden suostumusta. Osakaskunta on edellä selostetussa kokouksessaan 2.6.2005 edellyttänyt myös laiturirakenteiden poistoa, mihin päätökseen vastaaja ei ole hakenut muutosta.

Kanteessa oli kysymys osakaskunnan kokouksessa tehdyn päätöksen täytäntöönpanosta, joten käräjäoikeus oli toimivaltainen.

Vesioikeudet on lakkautettu ja suurinta osaa vesioikeuksien tehtävistä hoitavat nykyään alueelliset ympäristölupavirastot. Pirkanmaan alue kuuluu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston toimialueeseen. Vesilain mukaisia tehtäviä on myös alueellisilla ympäristökeskuksilla ja suoraan myös kunnilla ja kaupungeilla. Samasta asiasta ei ole tarkoituksenmukaista pitää vireillä useampia prosesseja, vaan nyt osakaskunta on tehnyt tietyn sisältöisen päätöksen, jonka pohjalta edetään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TUOMION PERUSTELUT

Osakaskunnan kanne

Osakaskunnan kanteessa on vaadittu, että käräjäoikeus velvoittaa D:n poistamaan pysyvästi yhteisalueella olevat ja myös yhteisalueeseen tukeutuvat laiturirakenteet ja muut rakenteet sekä velvoittaa D:n ennallistamaan yhteiseen alueeseen kuuluvan ranta-alueen entisen kaltaiseen tilaan. Lisäksi on vaadittu käräjäoikeutta kieltämään D:tä jatkossa sijoittamasta laituri- ja muita rakenteita yhteisalueelle tai sen rantaan tai muuttamasta yhteisaluetta omaksi pihapiirikseen.

Kanteessa on osakaskunnan mukaan kysymys osakaskunnan 2.6.2005 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 6) kohdassa tehdyn päätöksen täytäntöönpanosta. Kokouksessa oli päätetty, että yhteisalueella sijaitseva laituri ja muut rakennelmat tulee poista pikimmiten. Ellei osakas D huolehdi asiasta, se saatetaan käräjäoikeuden käsittelyyn.

D on tehnyt oikeudenkäyntiväitteen siitä, että Tampereen käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen tuomioistuin käsittelemään laituria tai vesialuetta koskevia vaatimuksia.

Käräjäoikeus on toimittanut alueella katselmuksen, johon ovat osallistuneet molempien osapuolten asiamiehet sekä D ja E.

Käräjäoikeus on katselmuksessa havainnut ja myös todisteena esitetyistä kartoista on nähtävissä, että yhteinen alue muodostaa kaksi kolmiota, joiden väliin jää B:n ja C:n tilaan kuuluva ranta-alue. Pienempi kolmio rajoittuu D:n kiinteistöön ja laituri sijaitsee yhteisalueen reunassa pyykin numero 29 edustalla. Tämä ilmenee myös D:n kirjallisena todisteena 6 esitetyistä 4.9.2006 otetuista valokuvista. Samoista valokuvista voi nähdä ja katselmuksessa on todettu, että pyykki 29 sekä pyykit 30 ja 42 sijaitsevat rantaviivan yläpuolella. Pyykkien ja rantaviivan väliin jää vesijättömaa, jota on tulvarajan yläpuolella noin 2 metrin leveydeltä. Laituri tukeutuu vesijättömaahan eikä laituriin liittyviä rakenteita ole yhteisellä maa-alueella.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa 1981 II 27 oli kysymys siitä, että maistraatti oli katsonut asianosaisen rakentaneen laiturin ilman laillista oikeutta ja määrännyt sen vuoksi laiturin sakon uhalla purettavaksi ja poistettavaksi. Korkein oikeus on todennut, että asiassa oli kysymys laiturin rakentamisesta vesistöön, joten asia oli käsiteltävä vesiasiana vesioikeudessa. Korkein oikein on sen vuoksi jättänyt virka-apua koskevan hakemuksen tutkimatta.

Koska alueella ei ole muita kanteessa tarkoitettuja rakennelmia kuin vesialueella oleva laituri, käräjäoikeus katsoo oikeudenkäyntiväitteen hyväksyen, ettei se ole toimivaltainen tutkimaan kannetta laituria koskevien vaatimusten osalta.

Muutoin käräjäoikeus on tutkinut kanteen. D ja E ovat kertoneet, että he olivat vuonna 1993 poistaneet rannasta pajukon ja siivonneet alueelta partiolaisten jäljet sekä rakentaneet seuraavana vuonna laiturin. E oli ilmoittanut rannan siivoamisesta F:lle ja samalla tarjonnut polttopuita sekä pyytänyt talkoisiin. Ketään ei kuitenkaan ollut tullut paikalle.

Vuonna 1997 oli pidetty tietoimitus A:n rasitetien rakentamiseksi D:n rajalle ja tuolloin oli sovittu, että D ei vaadi rahakorvausta tiealueesta eikä A:lla ole huomauttamista rannan käytöstä. D:tä lukuunottamatta muilla osakkailla ei ole rakennuksia yhteisen alueen läheisyydessä eivätkä he ole pitäneet rannassa venettä.

D:n ja E:n mukaan yhteinen alue ja laituri ovat koko ajan olleet muiden osakkaiden vapaasti käytettävissä, mutta he eivät ole halunneet niitä käyttää. Kenelläkään ei kuitenkaan ole ollut huomautettavaa alueen käytöstä ennen vuotta 2005.

Osapuolet ovat kertoneet, että yhteisalueeseen molemmin puolin rajoittuvilla Tampereen kaupungin omistamilla kiinteistöillä pidetään partioleirejä. Käräjäoikeus pitää täysin uskottavana D:n ja E:n kertomaa, että partiojohtajat olivat leirien ajaksi asettaneet kanteessa mainittuja lippusiimoja kiinteistöjen rajoille, jotta leiriläiset eivät kulkisi yhteisalueen läpi.

Edellä esitetyn perusteella käräjäoikeus toteaa, että A, B ja C osakaskunnan edustajina eivät ole näyttäneet, että D olisi asettanut yhteisalueelle kulkuesteitä tai kieltoja tai muutoinkaan estänyt heitä käyttämästä yhteistä aluetta.

Katselmuksessa on todettu, että yhteisellä maa-alueella ei ollut mitään D:n rakennelmia. D:n mukaan yhteisalueella oli ollut savustuslaatikko, joka oli nostettu pois heti, kun oli saatu kuulla, ettei laatikko saanut olla siellä.

Käräjäoikeus toteaa, että savustuslaatikon osalta on jo toimittu osakaskunnan kokouksen päätöksessä edellytetyllä tavalla, joten siltä osin kanteella ei enää ole perustetta. Muita rakennelmia ei alueella ole osoitettu olleen.

Osakaskunnan mukaan kanteessa vaaditulla yhteisen alueen ennallistamisella tarkoitettiin sitä, että alueen annetaan muuttua luonnonvaraiseksi eikä sitä hoideta piha-alueena. Käräjäoikeus on katselmuksessa havainnut, että yhteinen alue on täysin luonnontilainen verrattuna vieressä olevaan D:n kesäasunnon hoidettuun piha-alueeseen. D:n ei ole osoitettu muuttaneen yhteisaluetta pihapiirikseen.

Edellä esitetyn nojalla käräjäoikeus katsoo, että kanne on tutkituilta osin perusteeton. Siten käräjäoikeudella ei myöskään ole perusteita antaa D:lle kanteessa vaadittuja kieltoja maa-alueen käyttämisestä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Oikeudenkäyntikulut

Osakaskunnan kanne on osittain jätetty tutkimatta ja muilta osin hylätty. D:n vastakanne on hylätty. Kummallakaan osapuolella ei siten ole oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Lainkohdat

Yhteisaluelaki 23 § ja 28 a §
Oikeudenkäymiskaari 21 luku 1 §

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeus jättää osakaskunnan kanteen toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta siltä osin, kun siinä on vaadittu laiturirakenteiden poistamista ja D:n kieltämistä jatkossa sijoittamasta laiturirakenteita yhteisalueelle tai sen rantaan.

Muilta osin käräjäoikeus hylkää osakaskunnan kanteen.

Käräjäoikeus hylkää D:n kanteen.

Oikeudenkäyntikulut

Kumpikin osapuoli saa kärsiä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet

Käräjätuomari Maija Kunnas

TURUN HOVIOIKEUS PÄÄTÖS 28.12.2007

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Tampereen käräjäoikeus 43. os. 3.10.2006 nro 12727
(liitteenä)

ASIA

Yhteisen alueen käyttöä koskeva riita

VALITTAJAT

A
C
B

VASTAPUOLI

D

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitus

A, C ja B ovat vaatineet, että heidän vaatimuksensa laituria koskevilta osin tutkitaan. A, C ja B ovat toistaen käräjäoikeudessa esittämänsä vaatineet, että D yhteisalueen osakkaana velvoitetaan poistamaan pysyvästi yhteisalueen rannassa olevat laiturirakenteet ja että häntä kielletään sijoittamasta laituri- ja muita rakenteita yhteisalueelle tai sen rantaan tai muuttamasta yhteisaluetta omaksi pihapiirikseen. Lisäksi A, C ja B ovat vaatineet, että D velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa asiassa korkoineen.

Laiturirakenteet tosin sijaitsivat vesijättömaalla ja vesialueella, mutta ne tukeutuivat yhteisalueeseen, jonka rantaan D oli ne rakentanut omavaltaisesti ilman viranomaislupia ja muiden osakkaiden lupaa tai suostumusta tai osakaskunnan kokouksen päätöstä. Kulku laiturille oli tapahtunut yhteisalueen kautta. Osakaskunnan kokous oli lainvoimaiseksi tulleella päätöksellä edellyttänyt laiturirakenteiden poistamista. Kysymys oli yhteisen alueen käyttöön liittyvästä erimielisyydestä, jota koskeva riita-asia käsitellään käräjäoikeudessa. Asiaan kytkeytyi yhteisaluelain soveltamisen lisäksi vesilain soveltaminen ja asiassa oli kysymys myös vesilain mukaisesta riita-asiasta, jollainen kuului nykyisin käräjäoikeuden toimivaltaan. Korkeinta päätösvaltaa asiassa käyttää yhteisaluelain mukaisesti osakaskunnan kokous, jonka tekemät lainvoimaiset päätökset sitovat yksittäistä osakasta. Käräjäoikeus olisi ollut suoraan yhteisaluelain ja vesilain perusteella toimivaltainen laituria koskevissa kysymyksissä. Kysymys oli kantajan ja vastaajan välisestä erimielisyydestä, jolla ei ollut vesilain tarkoittamaa laajempaa ulottuvuutta muiden oikeuteen tai etuun.

Vastaus

D on vaatinut, että valitus hylätään ja että A, C ja B velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa korkoineen.

Käräjäoikeus ei ollut ollut laituria tai vesialuetta muutoinkaan koskevien vaatimusten osalta toimivaltainen, koska vaatimusten kohde ei sijainnut yhteisalueella vaan vesialueella, jota koskevat asiat oli käsiteltävä ympäristölupavirastossa. Osakaskunnan kokousta koskevassa kokouskutsussa ja kokouspöytäkirjassa puhuttiin yhteisalueella sijaitsevasta laiturista ja muista rakennelmista. Koska laituri tai muita rakennelmia ei sijainnut yhteisalueella, vaatimukset eivät voineet perustua osakaskunnan kokouksen päätökseen. Kokous ei ollut päättänyt vesialueella sijaitsevan laiturin poistamisesta. Osakaskunta ei ollut voinut tehdä pätevää päätöstä kanteen nostamisesta D:tä vastaan, koska kokouskutsussa sitä ei ollut edes mainittu. Kokouksella ei siis ollut ollut toimivaltaa käsitellä kyseistä asiaa. Laiturirakenteet sijaitsivat vesialueella eivätkä ne tukeutuneet miltään osin yhteisalueeseen. Laituria tai mitään muitakaan rakenteita ei ollut vesijättömaalla eikä yhteisalueella. D oli käyttänyt yhteisaluetta samalla tavalla yli kymmenen vuoden ajan ennen kuin häntä oli siitä huomautettu. A, C ja B olivat siten hiljaisesti hyväksyneet D:n menettelyn. D ei ollut muuttanut yhteisaluetta omaksi pihapiirikseen, vaan alue oli täysin luonnontilainen.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Vesilain 14 luvun 2 §:n 1 momentin pääsäännön mukaan luvattomalla toimenpiteellä aiheutetun vahingon poistamista tai korvaamista koskeva asia käsitellään käräjäoikeudessa riita-asiana. Lainkohdan 2 momentin mukaan jos riita koskee rakennelman poistamista tai olojen ennalleen palauttamista ja sen ratkaisu ilmeisesti vaikuttaisi muuhunkin kuin kantajan tai vastaajan oikeuteen tai etuun, asia pannaan vireille hakemuksella ympäristölupavirastossa.

Lainkohdan muuttamiseen liittyvissä lain esitöissä (HE 84/1999 vp s. 22 ja 29) on todettu, että koska vesioikeuden tilalle tuleva ympäristölupavirasto ei ole tuomioistuin, se ei voi ratkaista vesilain mukaisia riita- ja rikosasioita. Todelliset kahdenväliset siviiliprosessuaaliset asiat ovatkin pysyneet riita-asioina, jotka on siirretty käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Muuhunkin kuin kantajan ja vastaajan oikeuteen tai etuun vaikuttavat riita-asiat käsitellään hakemusasioina ympäristölupavirastossa.

Asiassa on kysymys yhteisalueen rannassa sijaitsevan laiturin rakentamisesta ilman osakkaiden lupaa ja luvattomasti rakennetun laiturin poistamisesta. Riita on osakaskunnan osakkaiden välinen siviiliasia. Kysymys on yhtäältä yhteisaluelain soveltamisesta, mikä kuuluu käräjäoikeuden toimivaltaan. Toisaalta sovellettavaksi tulevat myös vesilain säännökset. Koska asiassa ei ole edes väitetty, että riidan ratkaisu ilmeisesti vaikuttaisi muuhun kuin kantajan tai vastaajan oikeuteen tai etuun, asian siirtämiselle ympäristölupaviraston tutkittavaksi ei ole perusteita. Asian ratkaiseminen kuuluu siten paitsi yhteisaluelain myös vesilain 14 luvun 2 §:n 1 momentin perusteella käräjäoikeudelle. Käräjäoikeuden ei olisi siten tullut jättää kannetta laituria koskevien vaatimusten osalta tutkimatta.

Asian käsittelyssä on laituria koskevien vaatimusten osalta tapahtunut menettelyvirhe, minkä vuoksi se on näiltä osin palautettava käräjäoikeuteen.

Hovioikeus on ratkaissut asian päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden tuomio laituriin liittyvien vaatimusten osalta kumotaan. Asia palautetaan näiltä osin Tampereen käräjäoikeuteen, jonka on palauttamispäätöksen saatua lainvoiman palauttamisen syy huomioon ottaen viipymättä omasta aloitteestaan otettava asia hovioikeuden asiakirjavihkon pohjalta uudelleen käsiteltäväkseen.

Ratkaistessaan asian käräjäoikeuden on annettava lausunto myös asianosaisten vaatimuksista saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenlaamanni Simo Simola
hovioikeudenneuvos Mariitta Lehmus
hovioikeudenneuvos Sirpa Saarnilehto

Esittelijä: viskaali Pekka Varjus

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.