Turun HO 24.10.2006 2280

Asunto-osakeyhtiö - Yhtiökokous - Tupakointikielto

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

TAMPEREEN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 7.4.2006

Kantaja

A

Vastaaja

As Oy B
- - - -

Asia

Yhtiökokouksen päätöksen moittiminen

Vireille

14.6.2005

KANNE

Kantajan vaatimukset

Kantaja on vaatinut

1. ensijaisesti, että käräjäoikeus vahvistaa, ettei Asunto Oy B:n kevätyhtiökokouksen 6.4.2005 §:ssä 11 ole kielletty tupakointia oleskeluparvekkeilla ja

2. toissijaisesti, että Asunto Oy B:n kevätyhtiökokouksen 6.4.2005 moitteenalainen päätös 11 §:ssä tulee vahvistaa mitättömäksi ja joka tapauksessa julistaa pätemättömäksi ja kumota.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vaatimusten perusteet

Ensisijaisesta vaatimuksesta

Moitteenalainen yhtiökokouspäätös 6.4.2005 § 11 on päätöspöytäkirjassa muotoiltu niin epäselvästi, että jää epäselväksi, onko tupakointia oleskeluparvekkeilla ko. pykälässä ylipäätään kielletty. Näin ollen käräjäoikeuden tulee vahvistaa, ettei ko. pykälässä edes ole kielletty parveketupakointia vaan se on edelleen aikaisempien määräysten varassa.

Toissijaisesta vaatimuksesta

Mikäli yhtiökokouspäätöksellä on tarkoitettu järjestyssääntöjen muuttamista, lähinnä tupakointikiellon lisäämistä järjestyssääntöihin, ASOYL 49 §:n määräämä asukkaiden kutsuminen ja kuuleminen kokouksessa on laiminlyöty, jonka perusteella yhtiökokouksen päätös on mitätön ja joka tapauksessa moitteenvaraisesti pätemätön.

Joka tapauksessa tupakointikielto oleskeluparvekkeilla on sellainen määräys, joka tulee antaa yhtiöjärjestystasoisesti.

Tupakointikielto oleskeluparvekkeilla on myös kohtuuton tai johtaisi kohtuuttomuuteen.

Yhtiöjärjestyksen muuttamiseen tarvitaan 2/3 annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.

Kokouksessa on pöytäkirjan mukaan ollut edustettuna 53.139 osaketta. Tupakanpolton kieltämistä oleskeluparvekkeilla on kannattanut 29.984 osaketta. Tämä on 56,4 % kokouksessa edustetuista osakkeista. Kahden kolmasosan määräenemmistö ei täyty.

Annettuja ääniä on ollut 49.276. Tupakanpolton kieltämistä oleskeluparvekkeilla on kannattanut 29.984 osaketta. Tämä on 60.8 % annetuista äänistä. Kahden kolmasosan määräenemmistö ei täyty.

Lisäksi edellytyksenä päätöksen pätevyydelle on, että täytyy hankkia kaikkien niiden osakkeenomistajien suostumus, joita päätös koskee. Suostumuksia ei ole näytetty tai edes väitetty hankitun.

Päätöksellä puututaan osakkaan hallintaoikeuteen parvekkeensa osalta. Yhtiökokouksen päätös rajoittaa huomattavasti kantajan omistaman huoneiston käyttöä.

Tupakointikielto ei missään tapauksessa ole eduksi vuokrattaessa tai myytäessä huoneistoa edelleen, vaan se rajoittaa ostajapiiriä ja näin ollen pudottaa huoneiston markkina-arvoa.

Vaikka parvekkeet ovat asuinhuoneiston ulkopuolisia osia, kuuluu parveke, oleellisena osana huoneistoon ja se liittyy kotirauhan piiriin.Yhtiön edustaja ei voi tulla parvekkeelle kuten ei huoneistoonkaan kuin hätätapauksissa.

Huomattava on, että ainakin kantajan parveke on kantajan toimesta lasitettu, joten tämäkin osaltaan estää sen vähäisen savun leviämistä, mitä tupakanpoltosta syntyy.

Väitetystä, yleisluontoisesta terveyshaitasta

Tupakansavu sekoittuu ulkoilmaan. Ilman savupitoisuus on erittäin vähäinen ilman mahdollisesti kulkeutuessa parvekkeelta toiselle. Kulkeutuminen on lisäksi enintään satunnaista, ilmavirtauksista riippuvaa.

Tupakansavun kulkeutumisesta huonetiloihin ei ole esitetty mitään selvitystä. Näin ollen ei ole esitetty mitään selvitystä väitetystä, sisään kulkeutuvan ilman tupakansavupitoisuuksista. Mitään yksittäistä tapausta ei ole näytetty tai edes väitetty sellaiseksi, että tupakoinnista olisi aiheutunut terveyshaittaa. Mitään yleistäkään terveyshaittaa ei ole pystytty osoittamaan.

Mikäli ylipäätään olisi olemassa jokin näytetty terveys- tai edes joku muu haitta, tulisi taloyhtiön ensi sijassa huolehtia teknisin toimin tällaisten estämisestä. Taloyhtiön tehtävä on huolehtia siitä, miten ilmanvaihto hoidetaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VASTAUS

Vastaaja on kiistänyt kanteen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Taustatiedot

As Oy B:n yhtiökokous on 6.4.2005 äänestyksen perusteella kieltänyt tupakoinnin taloyhtiön oleskeluparvekkeilla (29.984 ääntä puolesta ja 19.292 ääntä vastaan). Tähän on päädytty siitä syystä, että parvekkeilla tupakoitaessa savu kulkeutuu parvekkeelta toiselle paitsi painovoimaisesti myöskin ilmastointiputkien kautta. Koska tupakansavusta on valitettu, asia on otettu yhtiökokouksessa esille.

Vastaajien käsityksen mukaan päätös on tehty asianmukaisessa järjestyksessä ja se on myös asunto-osakeyhtiölain ja As Oy B:n yhtiöjärjestyksen mukainen tai ei ainakaan ole niiden vastainen.

Terveydensuojelulain 5 luvun 26-27 §:ien perusteella asunto-osakeyhtiö kiinteistön omistajana on muun muassa velvollinen huolehtimaan, ettei tupakansavu pääse asuntoihin tai oleskelutiloihin ilmastoinnin tai
rakenteiden kautta ja aiheuta asunnossa tai muussa oleskelutilassa oleskelevalle terveyshaittaa. Ilmastointikanaviin ei luonnollisesti saa tulla savua parvekkeiltakaan.

Vastaajayhtiö on ilmoittanut, ettei se kuitenkaan ole vedonnut terveyden vaarantamiseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Päätöksen mitättömyys / pätemättömyys

Tupakoinnin kieltäminen on tässä tapauksessa ollut yhtiökokouksen päätettävissä oleva asia, koska As Oy B:ssä parvekkeet ovat asuinhuoneiston ulkopuolisia osia eivätkä ne siksi kuulu osakkeenomistajan hallintaan samalla tavoin kuin muu huoneisto. As Oy B:n tapauksessa yhtiön hallinnassa olevat tilat eli oleskeluparvekkeet on pysyvästi annettu osakkaiden käyttöön, mutta niitä ei ole yhtiöjärjestyksessä liitetty tai määritelty osakehallintatiloiksi. Yhtiö saa edelleen määrätä niiden käytöstä sillä edellytyksellä, että osakkaita kohdellaan tasapuolisesti.

Koska tupakointikielto on kohdistunut kaikkiin asukkaisiin samalla tavalla kiellon ei voida katsoa loukkaavan osakkeenomistajan oikeuksia. Oikeudellisesti hyväksyttäviä perusteita päätöksen julistamiseksi mitättömäksi tai pätemättömäksi ei siksi ole. Päätöksellä ei ole loukattu osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta.

Yhtiökokouksen päätös ei millään tavoin rajoita osakkeenomistajan osakehallinnassa olevan huoneiston käyttöä tai puutu siihen tai vaikuta sen arvoon, koska
kielto ei koske osakehallintatilaa.

Kantajan väittämät pätemättömyysperusteet ovat moiteaikaan sidottuja. Yhtiökokouksen päätöstä ei ole moitemääräajassa pyydetty kumottavaksi epäselvänä. Tällainen kanneperuste olisi tullut esittää kolmen kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta. Koska näihin väitteisiin ei ole
määräajassa vedottu, asiaa ei voida tutkia ko. väitteiden perusteella.

Tässä tapauksessa ei ole edes kyse yhtiöjärjestyksen tai järjestyssääntöjen muuttamisesta vaan tavallisesta yhtiökokouksen päätöksestä ja sen laillisuuden arvioinnista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

PERUSTELUT

Tupakointikiellosta tehty yhtiökokouksen päätös on muotoiltu jossakin määrin epäselvästi. Siitä kuitenkin ilmenee, että enemmistö on äänestänyt kiellon puolesta. Kantajalle ei ole jäänyt epäselvyyttä siitä, että osakkeenomistajien päätettävänä on ollut kysymys tupakoinnin kieltämisestä oleskeluparvekkeilla ja että sellainen päätös on tehty. Näyttämättä on jäänyt, että päätös olisi niin epäselvä, että olisi katsottava, ettei mitään sellaista päätöstä ole tehty.

Vastaajayhtiö on katsonut, että se on voinut tehdä kyseisen päätöksen, koska parvekkeet ovat yhtiössä asuinhuoneiston ulkopuolisia osia eivätkä ne siksi kuulu osakkeenomistajan hallintaan samalla tavoin kuin muu huoneisto. Vastaajayhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan yhteenkään huoneistoon ei kuulu osakehallintatilana parveketta. Niin ollen tila on kuulunut yhtiön määräysvaltaan. Kantaja on kiistänyt yhtiön näkemyksen ja vedonnut muun muassa omaisuuden suojaan. Käräjäoikeus toteaa, että yhtiö on sallinut kantajan kuten muidenkin osakkeenomistajien käyttää parveketta omiin tarkoituksiinsa. Niin ollen ja vaikka parveke ei olisikaan osakehallinnan mukaista tilaa, yhtiö on ainakin perustanut kantajalle tietyn käyttöoikeuden. Tuota käyttöoikeutta voidaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossa pitää Euroopan ihmisoikeussopimuksen 1 lisäpöytäkirjan 1 artiklassa tarkoitettuna omaisuusintressinä, joka siten voisi saada omaisuuden suojaa. Tosin mainittu artikla koskee suojaa viranomaisten puuttumista vastaan. Kuitenkin ihmisoikeussopimus on pantu täytäntöön lakina ja omaisuuden suoja on turvattu Suomessa perusoikeutena myös yksityisten taholta tulevia loukkauksia vastaan. Niin ollen käräjäoikeuden mielestä juttuun voi liittyä perustuslailla ja ihmisoikeussopimuksella turvattua omaisuuden suojaa koskevia näkökohtia.

Vastaajayhtiö on täsmentänyt lausumiaan ja todennut, että se ei vetoa asukkaiden terveyden mahdolliseen vaarantumiseen. Joka tapauksessa on selvää, että tupakointi oleskeluparvekkeilla voi aiheuttaa naapureille savun muodossa sellaista ympäristöhaittaa, että siihen puuttumista voidaan pitää perusteltuna. Yhtiön päätös perustuu niin ollen hyväksyttävään tavoitteeseen. Kielto koskee pelkästään tupakointia oleskeluparvekkeilla. Kiellolla ei tehdä tyhjäksi osakkaan käyttöoikeutta eikä edes rajoiteta sitä olennaisesti, koska kielto koskee vain tupakointia parvekkeella. Kantaja voi muilta osin viettää parvekkeella elämäänsä ja käyttää parveketta entiseen tapaan parvekkeen käyttötarkoituksen puitteissa. Kielto on itse asiassa vain järjestysluonteinen määräys. Näyttämättä on myös jäänyt, että kielto voisi merkittävästi alentaa kantajan huoneiston käypää arvoa tai johtaa siihen, että asunnon vuokraaminen olisi kohtuuttoman vaikeaa. Kielto koskee kaikkia osakkeenomistajia samalla tavoin. Tupakointia kantaja voi edelleen harjoittaa asuntonsa sisätiloissa. Näissä oloissa käräjäoikeus katsoo, ettei tupakointikiellosta tehty päätös loukkaa vähäisiin vaikutuksiinsa nähden kantajan perusoikeuksia tai ole muutoinkaan lain vastaisena mitätön. Tosin kielto on yleisluonteinen eikä siinä ole otettu huomioon jonkun osakkeenomistajan erityisoloja. Kantaja on tuossa suhteessa vedonnut erityisesti siihen, että hän on omalla kustannuksellaan lasittanut parvekkeen. Ottaen kuitenkin huomioon parvekkeen käyttötarkoituksen eli että osakkeenomistaja saa huoneistostaan käsin suoran, vaivattoman ja avoimen yhteyden ulkoilmaan, käräjäoikeus katsoo, ettei yhtiön ole välttämättä ja ehdottomasti tarvinnutkaan ottaa päätöksessään huomioon parvekkeen mahdollista umpioimista.

Kiellolla, joka, kuten edellä on todettu, on yhtiön yleisen järjestysmääräyksen luonteinen, ei ole muutettu osakkeiden tuottamaa hallintaoikeutta eikä muutettu huoneiston tai parvekkeen käyttötarkoitusta eikä sitä siten ole tarvinnut antaa yhtiöjärjestystä muuttamalla määräenemmistöin ja kaikkien tai tiettyjen osakkeenomistajien suostumuksin, kuten kantaja on väittänyt. Tosin yhtiö ei ole noudattanut asunto-osakeyhtiölain 49 §:n mukaista järjestystä kuullakseen vuokraoikeuden tai muun vastaavan perusteen nojalla huoneistossa asuvia asukkaita järjestyssäännön muuttamisen yhteydessä. Yhtiökokouksen päätös on tehty 6.4.2005. Kantaja on vedonnut sanottuun puutteeseen ensimmäisen kerran käräjäoikeudelle 12.10.2005 saapuneessa kirjelmässään. Niin ollen väitettä ei ole tehty asunto-osakeyhtiölain 47 §:n mukaisessa 3 kuukauden määräajassa. Näyttämättä on jäänyt, että kantajalla olisi hyväksyttävä syy viivästymiseen ja että päätöksen päteväksi jääminen olisi hänelle ilmeisen kohtuutonta.

Kerrotun perusteella käräjäoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että yhtiökokouksen kyseinen päätös olisi olematon tai mitätön tai että se olisi kanteessa tarkoitetuilla perusteilla julistettava pätemättömäksi.- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kanne on perusteeton vastaajayhtiön kohdalta..

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

LOPPUTULOS

Kanne hylätään.- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet

Käräjätuomari Olavi Parikka

TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 24.10.2006

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Tampereen käräjäoikeus 45. os. 7.4.2006 nro 4433
(liitteenä)

ASIA

Yhtiökokouksen päätöksen moittiminen

VALITTAJA

A

VASTAPUOLET

Asunto-osakeyhtiö B
- - - -

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitus

A on toistanut käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän kanteensa - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaus

Yhtiö on vaatinut, että valitus hylätään - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ensisijainen kannevaatimus

A on ensisijaisesti vaatinut vahvistettavaksi, ettei yhtiökokouksen 6.4.2005 kohdassa 11 § ole kielletty tupakointia oleskeluparvekkeilla. Tältä osin hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut.

Toissijainen kannevaatimus päätöksen julistamiseksi mitättömäksi tai pätemättömäksi

Yhtiökokouksesta ilmoittamisen laiminlyöminen

Vuokra-oikeuden tai muun vastaavan perusteen nojalla rakennuksessa asuvilla asukkailla on asunto-osakeyhtiölain 49 §:n nojalla oikeus osallistua sellaiseen yhtiökokoukseen, jossa käsitellään yhtiön yhteisten tilojen käyttöä tai uusimista taikka yhtiössä noudatettavia järjestyssääntöjä. Asukkailla on näissä asioissa oikeus myös käyttää kokouksessa puhevaltaa. Jos yhtiökokouksessa käsitellään edellä mainittua asiaa, sitä koskeva ilmoitus on viimeistään viikkoa ennen kokousta asetettava nähtäville yhtiön rakennuksissa yleisesti käytettäville ilmoitustauluille tai toimitettava jokaiseen huoneistoon, jossa asuu edellä tarkoitettu asukas.

Oikeudenkäyntiaineistosta ei ilmene, että vuokra-oikeuden tai muun vastaavan perusteen nojalla rakennuksessa asuville asukkaille olisi ennakkoon ilmoitettu yhtiökokouksesta ja siellä käsiteltävistä asioista, joiden käsittelyn yhteydessä heillä olisi ollut osallistumis- ja puheoikeus. Asunto-osakeyhtiölain valmisteluasiakirjoista (HE 216/1990 vp. s. 45) kuitenkin ilmenee, että asukkaille tehtävään ilmoitukseen ei sovelleta kokouskutsua koskevia säännöksiä ja siten esimerkiksi kokouksesta asukkaille ilmoittamisessa tapahtuneeseen laiminlyöntiin ei sovelleta yhtiökokouksen pätemättömyyttä koskevia säännöksiä.

Edellä lausutun perusteella yhtiökokouksen päätöstä ei ole vahvistettava mitättömäksi eikä julistettava pätemättömäksi kokouksesta ilmoittamisessa tapahtuneen laiminlyönnin vuoksi.

Parvekkeen hallinta

Yhtiöjärjestyksessä on lueteltu ne tilat, jotka ovat osakkeiden omistuksen perusteella osakkaiden hallinnassa. Nyt kysymyksessä olevan yhtiön yhtiöjärjestyksessä osakkaiden hallinnassa olevien tilojen yhteydessä ei mainita parvekkeita. Osakkeenomistajalla on kuitenkin parvekkeeseen tosiasiallisesti yksinomainen, muut osakkeenomistajat poissulkeva pysyväisluonteinen käyttöoikeus. Tämä käyttöoikeus on otettava huomioon tehtäessä päätöksiä, jotka vaikuttavat parvekkeen käyttöön.

Yhtiökokouksen toimivalta tupakoinnin kieltämistä koskevan päätöksen tekemiseen

Yhtiökokouksessa voidaan enemmistöpäätöksellä antaa osakkeenomistajia ja muita huoneistoissa asuvia henkilöitä sitovia käyttäytymissääntöjä. Näitä sääntöjä kutsutaan yleensä järjestyssäännöiksi. Yhtiökokous voi kuitenkin tehdä myös sellaisia käyttäytymistä säänteleviä päätöksiä, jotka eivät muodollisesti tule osaksi järjestyssääntöjä. Yhtiökokouksen päätöksessä 6.4.2005 on kysymys tällaisesta päätöksestä. Edellytyksenä järjestyssääntöjen tai niihin rinnastuvien päätösten velvoittavuudelle on, että ne ovat asumisviihtyisyyden, turvallisuuden, kotirauhan tai terveellisyyden turvaamiseksi tarpeellisia. Säännöt tai päätökset eivät saa olla kohtuuttomia. Asunto-osakeyhtiölain 46 §:n yleislausekkeen mukaan yhtiökokouksen päätös ei myöskään saa olla sellainen, että se olisi omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

Päätös tupakoinnin kieltämisestä oleskeluparvekkeilla on yleinen määräys, joka koskee kaikkien huoneistojen yhteydessä olevia oleskeluparvekkeita. Sen antamisen taustalla on ollut asiallinen peruste eli talon muille asukkaille tupakansavusta aiheutuvan ympäristö- ja terveyshaitan rajoittaminen. Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin olevan selvää, että tupakointi oleskeluparvekkeilla voi aiheuttaa naapureille savun muodossa sellaista haittaa, että siihen puuttuminen voi olla perusteltua. Se, että muuta savua tuottavaa toimintaa ei ole samassa tai muussa yhteydessä rajoitettu, ei sinällään merkitse epätasapuolisuutta, koska päätöksen taustalla olleet savuongelmat olivat koskeneet nimenomaan tupakansavua. Kiellon ulottamista pelkästään oleskeluparvekkeita koskevaksi, jolloin muut yhtiön hallussa olevat tilat ovat jääneet kiellon ulkopuolelle, voidaan pitää epäjohdonmukaisena, mutta ei sinänsä epätasa-arvoisena.

Päätöksen kohtuuttomuus

Ratkaisevaksi kysymykseksi muodostuu se, onko päätöksellä asetettu rajoitus kohtuuton. Kohtuuttomuutta arvioitaessa lähtökohdaksi on otettava se, rajoitetaanko kiellolla osakkaan tai muun huoneistossa asuvan henkilön elämää olennaisesti verrattuna siihen, miten hän toimisi, jos kieltoa ei olisi. Tässä arvioinnissa merkitystä tulee antaa erityisesti sellaisille elintavoille, jotka yleisesti ovat tiiviisti asutussa ympäristössä elettäessä hyväksyttyjä tai ainakin siedettyjä. Tupakointi omassa asunnossa ja sen yhteydessä olevalla parvekkeella on tapa, joka on perinteisesti hyväksytty tai johon ei ole ainakaan katsottu olevan edellytyksiä puuttua. Lainsäädännössä rajoituksia on asetettu vasta siinä vaiheessa, kun tupakoinnista leviää savua siinä määrin, että siitä on terveydellistä haittaa. Tässä tapauksessa konkreettisen terveydellisen haitan aiheutumiseen ei ole vedottu eikä sitä koskevaa selvitystä ole esitetty, vaikka terveydellinen haitta on mainittu eräänä yhtiökokouksen päätöksen taustalla olleena seikkana.

Toisaalta kohtuuttomuutta arvioitaessa asiaa voidaan lähestyä myös talon muiden asukkaiden näkökulmasta. Tässä tapauksessa enemmistön yhtiön osakekannasta omistavien osakkaiden päätöksellä on katsottu tupakansavusta aiheutuvan siinä määrin haittaa paitsi terveydelle niin myös asumisviihtyisyydelle, että tupakointi oleskeluparvekkeilla on päätetty kieltää. Viihtyisä asuinympäristö on tärkeä arvo, jonka toteutumista on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä edistämään.

Parveketupakointikiellon kohtuuttomuutta harkittaessa merkitystä voidaan antaa kiellon vaikutuksille paitsi huoneiston käyttöarvolle niin myös sen vaihdanta-arvolle. A on katsonut yleisesti tiedossa olevaksi seikaksi sen, että tupakoinnin kieltäminen parvekkeilla rajoittaa ostajaehdokkaiden määrää ja siten alentaa huoneiston myyntihintaa. Hovioikeus katsoo, että kielto saattaa vaikuttaa hintaan A:n mainitsemalla perusteella jonkin verran alentavasti, mutta vaikutus voi olla myös päinvastainen.

Kaikkia edellä lausuttuja seikkoja yhteen sovitettaessa suurin painoarvo on annettava yksilönvapaudelle ja yksityiselämän suojalle, joita voidaan rajoittaa vain laissa säädetyillä perusteilla. Tällaisia perusteita ei tupakoinnin kieltämiseksi huoneistoon liittyvällä parvekkeella ole.

Edellä lausuttujen seikkojen perusteella asiaa harkittuaan hovioikeus päätyy siihen, että yhtiökokouksen päätös oleskeluparveketupakoinnin kieltämisestä on merkinnyt kohtuutonta puuttumista osakkaan oikeuksiin ja ettei kysymyksessä olevaa päätöstä ole siten voitu tehdä yhtiökokouksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomio kumotaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asunto-osakeyhtiö B:n yhtiökokouksen 6.4.2005 kohdassa 11 § tekemä päätös parveketupakoinnin kieltämisestä vahvistetaan mitättömäksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaiseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenlaamanni Pertti Liesivuori
hovioikeudenneuvos Kari Hirvonen
hovioikeudenneuvos Riitta Santo

Esittelijä: viskaali Juha Karvinen

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Valituslupa myönnetty 15.5.2007

Korkeimman oikeuden ratkaisu 21.1.2008 KKO:2008:7

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.