Rovaniemen HO 23.05.2006 450

Ulosottovalitus, Velkajärjestelyhakemuksen jääminen sillensä

ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

HOVIOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO

ULOSOTTOMIEHEN PÄÄTÖS 22.3.2005

Oulun kihlakunnan ulosottoviraston ulosottomies on 22.3.2005 hylännyt ulosottovelkojien, muun muossa yhtiö A:n täytäntöönpanohakemuksen 7.5.2004 ja 17.2.2005 väliseltä ajalta laskettavan viivästyskoron osalta.

ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Yhtiö A on valittanut ulosottomiehen päätöksestä käräjäoikeuteen ja toistanut täytäntöönpanohakemuksessa viivästyskorosta esittämänsä vaatimuksen.

Ulosottomies on antanut valituksen johdosta lausuman.

Käräjäoikeus on hylännyt yhtiö A:n valituksen.

KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

Valitus

Yhtiö A on vaatinut, että täytäntöönpanohakemus 7.5.2004 - 17.2.2005 väliseltä ajalta laskettavan viivästyskoron osalta hyväksytään ja että täytäntöönpano jatkuu tuon alkuperäisen vaatimuksen mukaisesti.

Yhtiö A on lausunut, että B:n velkajärjestely oli aloitettu 7.5.2004. Velkajärjestelyä koskeva hakemus oli 17.2.2005 jätetty sillensä. Asia ei siten ollut tullut oikeusvoimaisesti ratkaistuksi. Näin ollen velkajärjestelyn aloittamispäätökselle ei tullut antaa viivästyskorkon kertymisen keskeyttävää vaikutusta.

B ei ole vastannut yhtiö A:n valitukseen.

HOVIOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

B:n velkajärjestely on aloitettu 7.5.2004 B:n Oulun käräjäoikeudelle 21.4.2004 tekemästä hakemuksesta. Selvittäjäksi on määrätty asianajaja C. Selvittäjä on laatinut maksuohjelmaehdotuksen ja kuullut siitä asianosaisia. Erään velkojan tekemän esteväitteen johdosta käräjäoikeus on siirtänyt B:n velkajärjestelyasian 17.2.2005 pidettyyn istuntokäsittelyyn, johon B on kutsuttu henkilökohtaisesti. B:n jäätyä pois sanotusta istunnosta käräjäoikeus on samana päivänä julistamallaan päätöksellä hakijan poissaolon vuoksi jättänyt velkajärjestelyasian sillensä.

Velkajärjestelylaissa ei ole erikseen säädetty velkajärjestelyn oikeusvaikutuksista tapauksissa, joissa velkajärjestelyhakemus jätetään sillensä velkajärjestelyn aloittamisen jälkeen.

Velkajärjestelylaissa on säädetty velkajärjestelyn alkamisen oikeusvaikutuksista. Näitä oikeusvaikutuksia ovat maksu-, perintä- ja ulosmittauskielto sekä 18 §:stä ilmenevät rajoitukset. Velkajärjestelylain 16 §:n mukaan velkajärjestelyn alkaminen keskeyttää myös viivästyskoron kertymisen velkajärjestelyn piiriin kuuluvalle velalle.

Velkajärjestelyn alkamisen oikeusvaikutukset ovat lain 22 §:n 1 momentin mukaan voimassa, kunnes maksuohjelma vahvistetaan. Jos velkajärjestelyä koskeva hakemus hylätään, velkajärjestelyn alkamisen oikeusvaikutukset lakkaavat, kun tuomioistuimen päätös on annettu. Lain 22 §:n 2 momentin mukaan velkajärjestelyn oikeusvaikutusten lakattua hakemuksen hylkäämisen vuoksi lain 17 tai 18 §:n nojalla estynyttä tai keskeytynyttä täytäntöönpanoa tai virka-apua voidaan jatkaa aikaisemman täytäntöönpano- tai virka-apuhakemuksen perusteella. Tällöin, vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan, saatavalle lasketaan korko täytäntöönpanon keskeytysajaltakin. Sitä vastoin viivästyskorkoa ei lasketa velkajärjestelyn alkamisen ja hakemuksen hylkäämisen väliseltä ajalta.

Velkajärjestelylain 42 §:n 6 momentin mukaan jos maksuohjelma on määrätty raukeamaan, velkojilla on oikeus vaatia maksua saatavastaan velalliselta niiden ehtojen mukaan, joita olisi ollut noudatettava ilman velkajärjestelyä. Velallisen ei kuitenkaan ole suoritettava velalle viivästyskorkoa maksuohjelman keston ajalta, jollei tuomioistuin maksuohjelman raukeamisen syyn vuoksi toisin määrää. Mahdollinen viivästyskoron suorittamisvelvollisuus on lainkohdassa rajoitettu ainoastaan maksuohjelman keston aikaan. Tästä seuraa, että velallinen ei ole maksuohjelman raukeamistapauksessa velvollinen suorittamaan viivästyskorkoa velkajärjestelyn alkamisen ja maksuohjelman vahvistamisen väliseltä ajalta.

Korkolain 4 §:n mukaan velan maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa. Saman lain 10 §:ssä säädetään vapauttamisperusteista. Säännöksen 2 momentin mukaan jos maksu viivästyy lain säännöksen johdosta, velallinen on tällaisen esteen aiheuttamalta viivästysajalta velvollinen maksamaan ainoastaan sellaista korkoa, jota hänen tuli suorittaa maksun erääntymistä edeltäneeltä ajalta.

Velkajärjestelylaki ei sisällä viivästyskoron suorittamisvelvollisuuden taannehtivasti palauttavaa säännöstä. Edellä todetussa velkajärjestelyhakemuksen hylkäämistapauksessa viivästyskorkoa ei lasketa velkajärjestelyn alkamisen ja hakemuksen hylkäämisen väliseltä ajalta. Myöskään maksuohjelman raukeamistapauksessa velallinen ei ole velvollinen suorittamaan viivästyskorkoa velkajärjestelyn alkamisen ja maksuohjelman vahvistamisen väliseltä ajalta.

Velkajärjestelylaissa ei ole säännöstä velkajärjestelyn oikeusvaikutuksista velkajärjestelyhakemuksen sillensä jättämistapauksessa. Velkajärjestelyn alkamisen oikeusvaikutukset ja rajoitukset ovat kuitenkin olleet voimassa B:n velkajärjestelyn aloittamispäätöksestä 7.4.2004 lähtien aina sillensä jättämispäätökseen 17.2.2005 saakka. Velkajärjestelyn alettua B ei ole saanut maksaa velkajärjestelyn piiriin kuuluvaa velkaansa eikä sitä ole voitu häneltä periä. Hovioikeus katsoo kuten käräjäoikeuskin, että kyseessä on ollut korkolain 10 §:n 2 momentissa tarkoitetusta velallisesta riippumattomasta lain säännöksestä johtuvasta maksun viivästyksestä. B:lla ei siten ole velvollisuutta suorittaa viivästyskorkoa velkajärjestelyn alkamisen ja hakemuksen sillensä jättämisen väliseltä ajalta. Näin ollen hovioikeus hylkää yhtiö A:n valituksen.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Käräjäoikeuden päätöstä ei muuteta.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Esko Oikarinen, Teuvo Peltoniemi (erim.), Erkki Nenonen
Esittelijä: Anu Mäki

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO

Velkajärjestelyn alkaminen keskeyttää viivästyskoron kertymisen velkajärjestelyn piiriin kuuluvalle velalle ( VJL 16 § ). Velkajärjestelyn oikeusvaikutukset ovat voimassa, kunnes maksuohjelma vahvistetaan. Jos velkajärjestelyä koskeva hakemus hylätään, velkajärjestelyn alkamisen oikeusvaikutukset lakkaavat. Velkajärjestelyn oikeusvaikutusten lakattua hakemuksen hylkäämisen vuoksi kyseisen lain 17 tai 18 §:n nojalla estynyttä tai keskeytynyttä täytäntöönpanoa tai virka-apua voidaan jatkaa aikaisempien hakemusten perusteella ( VJL 22 § ). Maksuohjelman laiminlyönnin seuraamuksista ja maksuohjelman raukeamisesta säädetään sanotun lain 42 §:ssä ja sen 6 momentin mukaan, jos maksuohjelma on määrätty raukeamaan, velkojalla on oikeus vaatia maksua saatavastaan velalliselta niiden ehtojen mukaan, joita olisi noudatettava ilman velkajärjestelyä. Velallisen ei kuitenkaan ole suoritettava velalle viivästyskorkoa maksuohjelman keston ajalta, jollei tuomioistuin maksuohjelman raukeamisen syyn vuoksi toisin määrää.

Korkolain 4 §:n mukaan velalle on maksun viivästyessä maksettava viivästyskorkoa. Saman lain 10 §:ssä säädetään vapautumisperusteista. Sen toisen momentin mukaan maksun viivästyessä muun muassa lain säännöksen johdosta velallinen on tällaisen esteen vuoksi velvollinen maksamaan ainoastaan sellaista korkoa, jota hänen tuli suorittaa maksun erääntymistä edeltäneeltä ajalta.

Velkajärjestelylaissa ei ole säädetty velkajärjestelyn oikeusvaikutuksesta, kun hakemus jätetään sillensä. Ratkaisu, jolla hakemusasian käsittely on jätetty sillensä on rinnastettavissa siihen, ettei hakemusta ole jätettykään. Hakemuksen käräjäoikeuteen jättämisen ja velkajärjestelyn aloittamisen synnyttämät oikeusvaikutukset ovat siten sillensä jättämisen seuraamuksena lakanneet ja velallinen on velvollinen suorittamaan velalleen sitä viivästyskorkoa, jota hänen oli maksettava ennen hakemuksensa jättämistä.
Käräjäoikeus on päätöksessään korkolain 10 § 2 momenttiin viitaten katsonut, että kysymyksessä on ollut velallisesta riippumaton lain säännöksestä johtuva maksun viivästys. Velkajärjestely on velallisaloitteista menettelyä. Velkajärjestelymenettely pannaan vireille velallisen käräjäoikeuteen jättämällä hakemuksella ( VJL 8 § ). Tässä tapauksessa sillensä jättäminen on johtunut siitä, ettei velallinen ole saapunut jutun istuntokäsittelyyn. Velkajärjestelyn oikeusvaikutusten lakkaaminen on siten johtunut velallisen omasta menettelystä. Kuten edellä olen todennut, velkajärjestelylaissa ei ole säännöstä, joka oikeuttaisi vapauttamaan velallisen viivästyskorkoseuraamuksesta hakemuksen jäädessä sillensä. Lainsäännöksen puuttumista ei voi velkajärjestelylain tulkinnalla täydentää velkojien vahingoksi. Tämän vuoksi katson, ettei tässä tapauksessa ole kysymys korkolain 10 §:n 2 momentissa tarkoitetusta velallisesta riippumattomasta lain säännöksestä johtuvasta maksun viivästyksestä.

Edellä olevan vuoksi määrään velalliselta B:ltä ulosmitattavaksi hakemuksen mukaisesti viivästyskoron myös ajalta 7.5.2004 - 17.2.2005.

LAINVOIMAISUUSTIEDOT:

Lainvoimainen

Etusivulle

Päivitetty 3.8.2006

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.