Turun HO 02.11.2005 2583

Rikokseen osallisuus, Rangaistuksen mittaaminen, Rikoslaki 6 luku 5 § 4 kohta

KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

TAMPEREEN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 8.12.2004

Syyttäjä

Kihlakunnansyyttäjä

Vastaaja(t)

A
B
C
D

Asianomistaja(t)

- - -
F
E
Kansaneläkelaitos

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asia

TÖRKEÄ PAHOINPITELY

Vireille

24.11.2004

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. TÖRKEÄ PAHOINPITELY
(6750/R/0005520/04)
Rikoslaki 21 luku 6 § 2
Rikoslaki 3 luku 2 §

8.5.2004 TAMPERE

B, A, C ja D ovat kuuluneet noin 10 hengen ryhmään, joka on yhdessä tehnyt ruumiillista väkivaltaa F:lle ja E:lle: F:lle siten, että häntä on ensin lyöty nyrkillä ja patukalla eri puolille vartaloa, kunnes hän on kaatunut maahan ja tämän jälkeen potkittu eri puolille vartaloa. E:lle siten, että häntä on lyöty nyrkein ja patukalla eri puolille vartaloa. B, A, C ja D ovat osallistuneet pahoinpitelyyn siten, että B on lyönyt E:tä patukalla, A on lyönyt F:ää muutamia kertoja patukalla, C on lyönyt F:ää nyrkillä päähän ja D on heittänyt F:ää maahan ja lyönyt nyrkillä päähän.

F:lle on aiheutunut päälaelle noin 4 cm haavauma sekä oikean korvalehden keskiosan irti repeytyminen.

E:lle on aiheutunut otsaan pistohaava ja nirhaumaa, oikeaan kylkeen nirhaumaa, vasempaan olkapäähän mustelma, oikeaan olkapäähän arkuutta, oikeaan polveen mustelma sekä niskaan arkuutta.

Teko on tehty erittäin raa'alla ja julmalla tavallaa, koska siinä on useampi henkilö tehnyt samanaikaisesti väkivaltaa kahta muuta kohtaan ja koska teko on osittain toteutettu maassa makaavaa uhria potkimalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TUOMION PERUSTELUT

Syyksilukeminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kohta 2

A on syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn.

B on syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn.

C on syyllistynyt nuorena henkilönä törkeään pahoinpitelyyn.

D on syyllistynyt nuorena henkilönä törkeään pahoinpitelyyn.

Syyksilukemisen perusteet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kohta 2

B on tunnustanut lyöneensä 3-6 kertaa E:tä. B:n mukaan hän ei ollut käyttänyt pahoinpitelyssä patukkaa. A on tunnustanut lyöneensä kerran patukalla F:ää. D on tunnustanut heittäneensä F:n maahan ja lyöneensä tätä yhden kerran nyrkillä. C on tunnustanut yhden kerran lyöneensä F:ää nyrkillä päähän. Muilta osin vastaajat ovat kiistäneet tehneensä väkivaltaa F:lle tai E:lle. Vastaajat ovat olleet sitä mieltä, etteivät he ole yksissä tuumin pahoinpidelleet asianomistajia.

Asianomistaja F:n kertomuksesta käy ilmi, että hän oli ollut menossa isänsä E:n kanssa syömään ravintolaan. He olivat jättäneet auton Keskustorin parkkipaikalle ja olivat kävelemässä kohti Hämeenkadulla sijaitsevaa ravintolaa. F oli havainnut noin 20 hengen joukon ja hän oli ajatellut, että joukko on juovuksissa ja ehkä jotain huutelua hänelle ja hänen isälleen tulee. Joukko oli alkanut tulla F:ää ja E:tä kohti, jolloin F ja E olivat pysähtyneet. Ryhmä oli jakautunut kahtia. Osa oli tullut F:ää kohti ja osa E:tä kohti. F:ää oli alettu lyödä ja yhdellä pahoinpitelijöistä oli ollut rautakeppi, jolla hän oli lyönyt F:ää useita kertoja. F oli kaadettu maahan ja häntä oli potkittu selkään. F:n mielestä A oli lyönyt häntä rautaesineellä enemmän kuin kerran. Esitutkinnassa F on ollut varma, että A oli häntä rautaesineellä lyönyt henkilö - - - - - -. Oikeudessa F ei ole enää ollut sataprosenttisen varma asiasta.

E:n kertomuksesta käy ilmi, että kun hän oli kävellyt poikansa kanssa kohti Hämeenkatua, oli heitä kohti yhtäkkiä tullut huutava joukko. Ryhmä oli jakaantunut siten, että 5-6 henkilöä oli tullut E:n kimppuun ja 5-6 henkilöä F:n kimppuun. E oli nähnyt, kun F:ää oli lyöty ja hänellä oli tullut hirveä hätä pelastaa lapsensa. Hän ei ollut kuitenkaan päässyt lastaan pelastamaan, koska hänen kimpussaan oli ollut 5-6 henkeä. Yksi henkilö oli lyönyt E:tä pampulla ja kaksi henkilöä oli lyönyt häntä vartaloon. Lyöntejä oli tullut sekä edestä että takaa E:n päähän. E:tä oli lyöty polveen pampulla. E ei ollut nähnyt F:n pahoinpitelyn osalta muuta kuin sen, että F oli kaatunut ja E oli luullut, että F oli kuollut. E on ollut oikeudessa erittäin varma siitä, että B oli ollut se henkilö, joka häntä oli lyönyt pampulla. Esitutkinnassa E on kertonut ensin, että häntä oli lyönyt häntä pidempi ja isokokoinen henkilö. Valokuvista tunnistettaessa E ei ole ollut varma, onko kuvassa numero 6 eli vastaaja B tai kuvassa numero 8 ollut henkilö ollut se, joka häntä pampulla oli lyönyt.

B:n kertomuksesta käy ilmi, että hän oli 3-6 kertaa lyönyt E:tä nyrkillä pään seudulle. E:n pahoinpitelyä oli kestänyt noin minuutin ennen kuin B oli mennyt E:tä lyömään. B ei ole muistanut, että kellään olisi ollut patukkaa mukanaan.

A:n kertomuksesta käy ilmi, että hän oli lyönyt F:ää yhden kerran pampulla päähän. Toinen A:n lyönneistä oli osunut samaan porukkaan kuuluvaan henkilöön kuin, missä A oli ollut.

D:n kertomuksesta käy ilmi, että hän oli nähnyt kaksi ulkomaalaista miestä ja hän oli menettänyt itsehallintansa ja hänen päässään oli "pimahtanut". Porukka, jonka seurassa D oli ollut, oli huuttanut ja D:lle oli syntynut joukkohurmos, joka on verrattavissa talvisodan tapahtumiin venäläisiä vastaan ja hän oli lähtenyt täysillä juoksemaan ulkomaalaisia kohti. D oli kaatanut nuoremman ulkomaalaisista niskalenkillä kasvoilleen maahan ja ulkomaalaisen noustua ylös, lyönyt tätä nyrkillä takaraivoon.

C:n kertomuksesta käy ilmi, että hän oli lyönyt pään seutuville F:ää.

Todistaja G:n kertomuksesta käy ilmi, että hän oli havahtunut siihen, että Keskustorilla oli alkanut kuulua outoa huutoa ikäänkuin sotahuutoa tai sen tyyppistä. Hän oli nähnyt, kun ryhmä, noin 20 henkilöä, oli osa reippaasti kävellen ja osa puolijuoksua mennyt suoraan kohti kahta ulkomaalaista ja käynyt näiden päälle. Näiden kahden henkilön ympärille tämä ryhmä oli jakaantunut siten, että osa oli jäänyt sivummalle. Ryhmään kuuluvista ainakin kahdella henkilöllä oli ollut pamput käsissään, kun he olivat lähestyneet näitä ulkomaalaisia henkilöitä. G oli nähnyt, että ulkomaalaisia oli lyöty pampuilla, revitty vaatteista ja lyöty nyrkeillä. Toinen ulkomaalaisista oli kaatunut maahan.

Vastaajien kertomuksista käy ilmi, että he olivat kokoontuneet ennen Keskustorille menemistään nauttimaan olutta mitä ilmeisemmin skinheadien kokoontumispaikkaan. Täältä joukko on lähtenyt bussilla kaupungille. Vastaajien kertomuksesta käy ilmi, että joitakin aikoja ennen nyt kysymyksessä olevaa tapahtumaa ulkomaalaiset olivat jollain tavoin pahoinpidelleet heidän ystävänsä.

Asiassa on riitaista mm. se, ovatko vastaajat pahoinpidellessään asianomistajia toimineet yksissä tuumin vai ei.

Todistaja G:n kertomuksen perusteella on osoitettu, että noin 20 hengen ryhmä on lähtenyt ikäänkuin sotahuutoja tai sen tyyppisiä huutaen kohti ulkomaalaisia asianomistajia.

D:n kertomuksesta käy ilmi, että hän oli nähnyt kaksi tummaa miestä ja hänelle oli tullut seurueen huutamisen seurauksena joukkohurmos ja hän oli lähtenyt juoksemaan täysillä kohti ulkomaalaisia.

Asiassa ei ole varsinaisesti osoitettu, että skinheadien kokoontumispaikalla olisi suunniteltu ulkomaalaisten pahoipitelyä. Kun ryhmä on saapunut Keskustorille ja havainnut ulkomaalaiset asianomistajat on seurue, jossa vastaajat ovat olleet, lähtenyt osa juosten ja osa kävellen eräänlaisia sotahuutoja huudelle asianomistajien kimppuun ja ryhmä on erottanut asianomistajat toisistaan ja alkanut pahoinpidellä asianomistajia. Todistaja G on havainnut, että kahdella henkilöistä oli ollut patukat mukanaan. Käräjäoikeus ei pidä tähän nähden uskottavana, etteikö asianomistajien kimppuun hyökäneet vastaajat olisi havainneet näitä lyömäaseita. Käräjoikeuden mielestä vastaajilla on täytynyt olla tietoisuus siitä, että kunkin vastaajan oma toiminta yhdessä muiden toiminnan kanssa toteuttaa väkivaltarikoksen tunnusmerkistön. Kukin vastaaja on osallistunut pahoinpitelyyn B E:n pahoinpitelyyn ja muut vastaajat F:n pahoinpitelyyn. Ryhmän käyttäytyminen siten, että he ovat huutaneet sotahuutotyyppisiä huutoja ja hyökänneet kahden ulkomaalaisen kimppuun osoittaa, että seurueella on ollut tarkoitus tehdä väkivaltaa ulkomaalaisille asianomistajille. Vastaajat ovat toimineet rikoskumppaneina.

Asiassa on asianomistajien kertomusten perusteella ja todistaja G:n kertomuksen perusteella osoitettu, että ainakin noin 10 hengen ryhmä on tehnyt yhdessä ruumiillista väkivaltaa F:lle ja E:lle: F:lle siten, että häntä on ensin lyöty nyrkillä ja patukalla eri puolille vartaloa, kunnes hän on kaatunut maahan ja tämän jälkeen häntä on potkittu eri puolille vartaloa ja E:lle siten, että häntä on lyöty nyrkein ja patukalla eri puolille vartaloa. Asiassa on pelkästään E:n kertomuksella jäänyt epäselväksi, onko B käyttänyt lyöntiaseena patukkaa. B on osallistunut pahoinpitelyyn lyömällä E:tä nyrkillä 3-6 kertaa pään seudulle. F:n kertomuksen perusteella on osoitettu, että A on lyönyt F:ää enemmän kuin yhden kerran. A on siten osallistunut pahoinpitelyyn lyömällä F:ää enemmän kuin yhden kerran. C ja D ovat osallistuneet pahoinpitelyyn siten, että C on lyönyt F:ää nyrkillä päähän ja D on heittänyt F:n maahan ja lyönyt tätä nyrkillä päähän. F:lle ja E:lle on pahoinpitelystä aiheutunut syytteessä kuvatut vammat.

Asiassa on riitaista myös se, täyttääkö vastaajien menettely törkeän pahoinpitelyn tekomuodon vai, onko kysymyksessä perusmuotoinen pahoinpitely.

Käräjäoikeus toteaa, että ainakin 10 hengen ryhmä on hyökännyt; toiset juosten ja toiset kävellen uhoten ja huutaen asianomistajien kimppuun, joita he eivät aikaisemmin ole tunteneet ja jotka eivät ole antaneet mitään aihetta kimppuunsa hyökkäämiseen. Asianomistaja E:n ja todistaja G:n kertomuksilla on osoitettu, että ainakin 4-6 henkilöä on pahoinpidellyt kutakin asianomistajista. Asianomistaja F:ää on pahoinpidelty muun muassa siten, että hän on ollut maassa ja häntä on potkittu eri puolille vartaloa. Asianomistajia on hyvin monin eri tavoin pahoinpidelty. Pahoinpitely on ollut omiaan aiheutamaan asianomistajille kipua, tuskaa ja pelkoa huolimatta siitä, että pahoinpitely teko ei kestoltaan ole ollut pitkäaikainen. Vastaajien pahoinpitelyteon toteuttamistapa osoittaa heissä erityistä raakuutta ja julmuutta. Pahoinpitelyn tekotapa osoittaa vastaajissa sitkeää pahoinpitelypyrkimystä ja vakaata pahoinpitelytekopäätöstä. Asianomistajalla ei ole ollut mahdollisuutta puolustautua, koska heidän kimpussaan on ollut samanaikaisesti useampi henkilö. Vastaajien pahoinpitelyteko on ollut raivokasta. Käräjäoikeuden mielestä vastaajat ovat syyllistyneet asiassa törkeään pahoinpitelyyn. Vastaajat ovat tehneet pahoinpitelyteoin erityisen raaalla ja julmalla tavalla ja tekoa on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

Korvausvelvollisuus

Vastaajat on todettu rikoskumppaneina syyllistyneen asianomistajien törkeään pahoinpitelyyn. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

F

Korvausvelvollisuuden peruste on selvitetty. F:lle on vastaajien menettelystä aiheutunut pitkäaikaista kipua ja särkyä. Hänen korvalehtensä on repeytynyt ja hänen päälaelleen on aiheutunut noin 4 cm:n pintahaavauma. Korvanlehti ja päälaen haavauma on jouduttu sulkemaan lankaa käyttäen knopeilla. Kohtuulliseksi korvaukseksi kivusta ja särystä käräjäoikeus arvioi 1.400 euroa. F:lle on jäänyt kosmeettinen haitta, joka vielä tässä vaiheessa näkyy selvästi. Tapahtumasta ei ole kulunut vielä kovin pitkää aikaa ja on mahdollista, että kosmeettinen haitta, joka tosin on näkyvällä paikalla, ei vastaisuudessa näy niin selvästi. Kohtuulliseksi korvaukseksi kosmeettisesta haitasta kärjäoikeus arvioi 1.000 euroa. Vastaajat ovat myöntäneet F:n vaatimat lääkekulut määrältään oikeiksi. Vastaajat ovat myöntäneet rikkoutuneesta T-paidata 20 euroa määrältään oikeaksi. Näyttämättä on jäänyt, että F:n housut olisivat tapahtuman yhteydessä rikkoutuneet korjauskelvottomiksi. F on itsekin kertonut, että farkut on pahoinpitelyn jälkeen pesty ja hän on niitä käyttänyt.

E

Korvausvelvollisuuden peruste on selvitetty. E:lle on vastaajien menettelystä aiheutunut kipua ja särkyä. E:lle on aiheutunut otsaan pistohaava ja nirhaumaa, vasempaan olkapäähän mustelma, oikeaan olkapäähän arkuutta, oikeaan polveen mustelma ja niskaan arkuutta. E:tä on särkenyt pitkän aikaan. Kohtuulliseksi korvaukseksi kivusta ja särystä käräjäoikeus arvioi 1.200 euroa. E on vaatinut kipuun ja särkyyn rinnastettavasta henkisestä kärsimyksestä korvausta. Käräjoikeuden mielestä E on riittävästi osoittanut, että hänelle on aiheutunut siinä yhteydessä, kun seurue on häntä pahonpidellyt ja hän on nähnyt, kun hänen lastaan pahoinpidellään eikä hän ole voinut puuttua lapsensa pahoinpitelyyn, koska se on estetty, kipuun ja särkyyn verrattavaa henkistä kärsimystä. E:llä on M. El Shabrawishi Hospitalin todistustuksen mukaan diagosoitu post-traumaattinen stressireaktio. Käräjäoikeuden mielestä E:lle tapahtumasta aihetunut henkinen kärsimys on rinnastettavissa tapaukseen, jossa isä on ollut lastensa kanssa liikkeellä ja rattijuoppo on ajanut kahden lapsen päälle (Vaasan HO:1997:2). E:lle on jäänyt vähäinen kosmeettinen haitta otsaan. Tapahtumasta ei ole kulunut pitkää aikaa ja on mahdollista, että kosmeettinen haitta tulee vielä vähenemään. Kohtuulliseksi korvaukseksi kosmeettisesta haitasta käräjäoikeus arvioi 700 euroa. Vastaajat ovat myöntäneet tutkimus- ja lääkekulut ja matkakorvaukset määriltään oikeiksi.

Kansaneläkelaitos

Korvausvelvollisuuden peruste on selvitetty. Vastaajat ovat myöntäneet Kansaneläkelaitoksen korvausvaatimuksen määrältään oikeaksi.

Rangaistuksen määräämisestä

Rangaistusta määrättäessä on otettu huomioon, että D ja C ovat teot tehdessään olleet alle 18-vuotiaita.

Koventamisperusteen soveltamisen osalta käräjäoikeus toteaa, että ryhmän, johon vastaajat ovat kuuluneet, käyttäytyminen Keskustorilla, jossa he ovat havainneet kaksi ulkomaalaista ennalta tuntematonta henkilöä ja täysin yllättäen lähteneet näiden kimpuun osoittaa, ettei vastaajilla ole voinut olla muuta motiivia asianomistajien päälle hyökkäämiseen kuin se, että uhrit eli asianomistajat ovat olleet erimaalaisia kuin vastaajat. Käräjäoikeuden mielestä myös vastaajien A:n, D:n, C:n ja B:n esitutkinnassa antamat kertomukset siitä, miten he suhtautuvat ulkomaalaisiin osoittaa, että he suhtautuvat vihamielisesti ulkomaalaisiin tai ainakin ulkomaalaisvastaisesti ulkomaalaisia kohtaan. Käräjäoikeus on rangaistusta mitatessaan soveltanut rikoslain 6 luvun 5 §:n 1 momentin 4 kohdan koventamisperustetta.

Vastaajia ei ole aikaisemmin rikoksista rekisteröity. Asianomistajia on usealla eri tavalla muun muassa potkimalla ja pampuilla lyömällä pahoinpidelty. Asianomistajat ovat olleet täysin tuntemattomia vastaajille. Vastaajien A:n ja B:n rikoksen vakavuus ja heidän syyllisyytensä edellyttävät ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitsemista. Koska D:hen ja C:hen sovelletaan lievennettyä rangaistusasteikkoa heidän ikänsä vuoksi, käräjäoikeus katsoo, että riittävänä seuraamuksena heidän teostaan on ehdollinen vankeusrangaistus. Kuitenkin ottaen huomioon D:n ja C:n rikoksen vakavuus ja vastaajien syyllisyys ehdollinen vankeusrangaistus ei ole yksinään riittävä seuraamus, vaan heidät tuomitaan ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella oheisseuraamukseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

SYYTETTY

A

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Pahoinpitely 30.4.2004
2) Törkeä pahoinpitely 8.5.2004

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

YHTEINEN VANKEUSRANGAISTUS
Syyksi luetut rikokset 1 ja 2
1 vuosi 8 kuukautta 20 päivää vankeutta
Rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla tehtävä vähennys 4 päivää.
Vapaudenmenetysaika 8. -11.5.2004

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 21 luku 5 § 1
2) Rikoslaki 21 luku 6 § 1/2
Rikoslaki 6 luku 5 § 1/4

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SYYTETTY

B

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

2) Törkeä pahoinpitely 8.5.2004

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

VANKEUS
Syyksi luettu rikos 2
1 vuosi 8 kuukautta vankeutta
Rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla tehtävä vähennys 4 päivää.
Vapaudenmenetysaika 8. -11.5.2004

LAINKOHDAT

2) Rikoslaki 21 luku 6 § 1/2
Rikoslaki 6 luku 5 § 1/4 (515/2003)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SYYTETTY

C

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

2) Nuorena henkilönä törkeä pahoinpitely 8.5.2004

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

VANKEUS
Syyksi luettu rikos 2
1 vuosi 3 kuukautta vankeutta
Vankeusrangaistus ehdollinen.
Koeaika päättyy 31.12.2006.
Ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella 30 päiväsakkoa a 6 euroa = 180 euroa.

LAINKOHDAT

2) Rikoslaki 21 luku 6 § 1/2
Rikoslaki 6 luku 8 § 1/1 (515/2003)
Rikoslaki 6 luku 5 § 1/4 (515/2003)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SYYTETTY

D

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

2) Nuorena henkilönä törkeä pahoinpitely 8.5.2004

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

VANKEUS
Syyksi luettu rikos 2
1 vuosi 3 kuukautta vankeutta
Vankeusrangaistus ehdollinen.
Koeaika päättyy 31.12.2006.
Rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla tehtävä vähennys 4 päivää.
Vapaudenmenetysaika 9.-11.5.2004
Ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella 30 päiväsakkoa a 6 euroa = 180 euroa.

LAINKOHDAT

2) Rikoslaki 21 luku 6 § 1/2
Rikoslaki 6 luku 8 § 1/1 (515/2003)
Rikoslaki 6 luku 5 § 1/4 (515/2003)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TUOMIOLAUSELMA

YHTEISET LAUSUNNOT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

A, B, C ja D velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan asianomistajille:
F:lle

  • kivusta ja särystä 1.400 euroa
  • kosmeettisesta haitasta 1.000 euroa
  • lääkekuluista 20 euroa
  • paidasta 20 euroa,

kaikki edellä mainitut määrät viivästyskorkoineen 8.5.2004 lukien

E:lle

  • kosmeettisesta haitasta 700 euroa
  • kivusta ja särystä 1.200 euroa
  • kipuun ja särkyyn rinnastettavasta henkisestä kärsimyksestä 2.000 euroa
  • tutkimus- ja lääkekulut 209,55 euroa
  • matkakulut 50 euroa

kaikki edellä mainitut määrät laillisine viivästyskorkoineen 8.5.2004 lukien

  • KANSANELÄKELAITOKSELLE 1.441,72 euroa laillisine viivästyskorkoineen 3.9.2004 lukien.

Viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassaoleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä.

Takavarikoidut kaksi patukkaa ja nyrkkirauta tuomitaan valtiolle menetetyiksi. Takavarikko (Tampere 6750/R/5520/04/TVP/14) määrätään pidettäviksi voimassa, kunnes menettämisseuraamus pannaan täytäntöön tai asiasta toisin päätetään.
Järjestyslaki 21 §
Rikoslaki 10 luku 4 §

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Käräjätuomari Aulikki Stenbäck
Lautamiehet

TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 2.11.2005

VALITTAJA

A
B
C
D

VASTAPUOLET

Kihlakunnansyyttäjä
Kansaneläkelaitos
E
F

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitukset

A on vaatinut, että hänen katsotaan syyllistyneen kohdan 2 osalta pahoinpitelyyn törkeän pahoinpitelyn asemesta ja että tuomittua vankeusrangaistusta alennetaan ja se määrätään ehdolliseksi tai toissijaisesti, että rangaistukseksi tuomitaan ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella yhdyskuntapalvelua tai joka tapauksessa ehdottoman vankeusrangaistuksen asemesta yhdyskuntapalvelua. Rangaistuksen koventamisperustetta ei tule soveltaa. Vielä A on vaatinut, että E:n ja kansaneläkelaitoksen (Kela) korvausvaatimukset hylätään perusteettomina.

Perusteinaan A on lausunut, että ryhmä, jossa hän on liikkunut, on ollut hajanainen, eikä ryhmällä ole ollut yhteistä tahtoa. Pahoinpitelyyn syyllistyneillä ei ole ollut yhteisymmärrystä pahoinpitelyn suorittamisesta. Pahoinpitelyä ei ole tehty erityisen julmalla tai raa'alla tavalla, eikä sitä ole kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

A on lyönyt F:ää kerran hallussaan olleella patukalla, E:tä hän ei ollut pahoinpidellyt, eikä ollut nähnyt tätä pahoinpideltävän, minkä vuoksi häntä ei tule tuomita E:n pahoinpitelemisestä eikä velvoittaa korvaamaan hänelle aiheutuneita vahinkoja eikä maksamaan Kelalle sen maksamia sairauspäivärahoja.

Käräjäoikeus on soveltanut rangaistuksen koventamisperusteena rikoslain 6 luvun 5 §:n 1 momentin 4 kohtaa, mutta vastoin käräjäoikeuden tuomion perusteluja, A ei ole kertonut ulkomaalaisvastaisuudestaan. A ei ole tätä aikaisemmin eikä sen jälkeen syyllistynyt rangaistaviin tekoihin. Tuomittu rangaistus on vallitsevaan oikeuskäytäntöön verrattuna huomattavan ankara.

B on vaatinut, että hänen katsotaan syyllistyneen kohdan 2 osalta pahoinpitelyyn törkeän pahoinpitelyn asemesta ja että tuomittua vankeusrangaistusta alennetaan ja se määrätään ehdolliseksi tai toissijaisesti, että ehdottoman vankeusrangaistuksen asemesta tuomitaan yhdyskuntapalvelua. Rangaistuksen koventamisperustetta ei tule soveltaa. Lisäksi B on vaatinut, että hänet vapautetaan korvausvelvollisuudesta F:n osalta kokonaan ja että E:n korvausvaatimus kipuun ja särkyyn rinnastettavasta henkisestä kärsimyksestä hylätään.

Perusteinaan B on lausunut menneensä mukaan jo alkaneeseen tilanteeseen eikä hän ole toiminut yksituumaisesti muiden kanssa. Ainakaan yksituumaisuus ei ole ulottunut F:n pahoinpitelyyn, johon hän ei ole osallistunut.

Vastoin käräjäoikeuden kantaa, pahoinpitely ei ole ollut törkeä, koska pahoinpitelystä ei ole aiheutunut vakavia vammoja. B on käyttänyt vain nyrkkejään. Pahoinpitely on jatkunut vain lyhyen ajan, eikä osoita sitkeää pahoinpitelypyrkimystä ja vakaata pahoinpitelytahtoa. Tekotapa ei osoita erityistä raakuutta tai julmuutta.

Koventamisperusteen käyttäminen on ollut perusteetonta, koska B ei ole yksin eikä yhdessä muiden kanssa suunnitellut ulkomaalaisten pahoinpitelemistä.

B ei ole pahoinpidellyt F:ää, minkä vuoksi B on vapautettava korvausvelvollisuudesta. E:n korvausvaatimus kipuun ja särkyyn rinnastettavasta henkisestä kärsimyksestä tulee hylätä, koska tapahtumat torilla eivät ole olleet kokonaisuutena sellaiset, että kärsimyskorvausta tulisi tuomita. B:n menettely ei ole ollut myöskään syy-yhteydessä kärsimyskorvauksen syntymiseen, koska hän ei ollut osallistunut E:n pojan F:n pahoinpitelemiseen. Vaatimus on myös selvittämätön.

C on vaatinut, että hänen katsotaan syyllistyneen kohdan 2 osalta pahoinpitelyyn törkeän pahoinpitelyn asemesta ja että tuomittu rangaistus lievennetään sakkorangaistukseksi tai että ehdollista vankeusrangaistusta joka tapauksessa alennetaan huomattavasti ja määrätty oheissakko poistetaan. Lisäksi C on vaatinut, että F:n korvausvaatimus kosmeettisesta haitasta hylätään ennenaikaisena tai sen määrä alennetaan 700 euroon ja että kivusta ja särystä tuomitun korvauksen määrä alennetaan 1.000 euroon. Vielä C on vaatinut, että E:n ja Kelan korvausvaatimukset hylätään kokonaan perusteettomina C:hen kohdistettuina ja toissijaisesti, että F:lle tuomittujen korvausten määrät alennetaan kivun ja säryn osalta 1.200 euroon, kosmeettisesta haitan osalta 300 euroon ja kipuun ja särkyyn rinnastettavasta henkisen kärsimyksen osalta 1.000 euroon.

Perusteinaan C on lausunut, että pahoinpitelytilanne on ollut C:n näkökulmasta spontaani eikä asiassa ole näytetty, että vastaajat olisivat toimineet yksituumaisesti. Tämän vuoksi C voidaan tuomita vain F:ään kohdistuneesta pahoinpitelystä. Käräjäoikeuden kvalifiointiperusteet ovat virheelliset. Tekoa ei voida kokonaisuutena arvostellenkaan pitää törkeänä pahoinpitelynä ottaen huomioon asianomistajien vammat, toteennäyttämättä jäänyt potkiminen sekä tilanteen lyhyt kesto.

C ei ole pahoinpidellyt E:tä, minkä vuoksi hänen ja Kelan korvausvaatimukset tulee perusteettomina hylätä. Asianomistajille syntyneet vammat ovat olleet lieviä, minkä vuoksi korvausten määriä tulee joka tapauksessa alentaa.

C:n toiminta on rajoittunut yhteen lyöntiin. Tilanteen äkillinen kehittyminen ja humalatila on heikentänyt C:n kykyä kontrolloida käyttäytymistään sekä arvioida tekoaan ja sen seurauksia. Hän on ollut teon tehdessään alle 18 -vuotias eikä hänellä ole aikaisempaa rikosrekisteriä. Tähän nähden sakkorangaistusta voidaan pitää oikeana seuraamuksena. Perusteita koventamisperusteen käyttämiselle C:n osalta ei ole näytetty olevan olemassa.

D on vaatinut, että hänen katsotaan syyllistyneen kohdan 2 osalta pahoinpitelyyn törkeän pahoinpitelyn asemesta ja että tuomittu rangaistus lievennetään sakkorangaistukseksi tai että ehdollista vankeusrangaistusta joka tapauksessa alennetaan ja määrätty oheissakko poistetaan. Lisäksi D on vaatinut, että F:n korvausvaatimus kosmeettisesta haitasta hylätään ja että kivusta ja särystä tuomitun korvauksen määrä alennetaan 200 euroon. Vielä D on vaatinut, että E:n ja Kelan korvausvaatimukset hylätään kokonaan ja hänet vapautetaan korvausvelvollisuudesta valtiolle E:tä koskevilta osilta.

Perusteinaan D on lausunut, että kysymys ei ole ollut suunnitellusta yksituumaisesta toiminnasta. D on heittänyt F:n maahan ja lyönyt tätä kerran nyrkillä, mutta ei ole pahoinpidellyt E:tä. D:n menettely ei ole täyttänyt käräjäoikeuden kuvaamalla tavalla törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistöä.

Perusteita koventamisperusteen soveltamiselle ei ole ollut. Rangaistusta mitattaessa ei ole otettu riittävästi huomioon, että D on ollut teon tehdessään 15 -vuotias.

D ei ole aiheuttanut F:lle kosmeettista haittaa, minkä vuoksi tätä koskeva korvausvaatimus on D:hen kohdistettuna hylättävä. Vaatimus kivusta ja särystä tuomittavasta korvauksesta on hylättävä 200 euroa ylittävältä osalta. D ei ole pahoinpidellyt E:tä, minkä vuoksi hänen ja Kelan korvausvaatimukset on hylättävä.

Vastaukset

Syyttäjä on vaatinut, että valitukset hylätään.

Perusteinaan syyttäjä on lausunut, että vastaajilla on ollut yhteisymmärrys kaiken sen väkivallan suhteen, mitä asianomistajille on tehty, koska he olivat ottaneet osaa hyökkäykseen, jossa noin 20 henkilön skinheadryhmä oli rynnännyt, kahdella heistä pamput kädessä, asianomistajien kimppuun.

Pahoinpitely on tehty erittäin raa'alla ja julmalla tavalla, kun kaksi uhria, jotka eivät olleet antaneet aihetta edes suusanalliseen riitaan, olivat joutuneet tällaisen hyökkäyksen kohteeksi. Lisäksi maassa maannutta F:ää oli potkittu.

Syyttäjä on vastustanut kaikkien vastaajien vaatimusta rangaistusten alentamisesta todeten että, käräjäoikeus on oikein soveltanut koventamisperustetta, koska E ja F olivat valikoituneet uhreiksi pelkästään etnisen alkuperänsä vuoksi.

Vastaajat ovat velvollisia yhteisvastuullisesti maksamaan Kelalle sen vaatiman korvauksen, koska he olivat yhdessä osallistuneet kummankin asianomistajan pahoinpitelemiseen.

E ja F ovat vaatineet, että valitukset hylätään.

Perusteinaan he ovat lausuneet, että käräjäoikeuden arvio teon yksituumaisuudesta on oikea.

Tekotapa on ollut käräjäoikeuden lausumalla tavalla raaka ja julma ja pahoinpitely on myös kokonaisuutena ottaen ollut törkeä, kun se on kohdistunut joukolla täysin tuntemattomiin henkilöihin, jotka olivat joutuneet uhreiksi etnisen taustansa vuoksi.

Rangaistuksen koventamisperustetta on oikein sovellu, koska vastaajien suuttumus ja viha on kohdistunut E:hen ja F:ään heidän etnisen alkuperänsä vuoksi.

Teot on tehty yksituumaisesti ja vastaajat vastaavat vahingonkorvauksista yhteisvastuullisesti. E on näyttänyt, että hänelle on teosta aiheutunut korvattavaa kärsimystä. Käräjäoikeuden tuomitsemat korvaukset ovat määrällisesti kohtuullisia.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

A on vaatinut, että asiassa toimitetaan pääkäsittely hovioikeudessa A:n kuulemiseksi tapahtumista, hänen henkilökohtaisista olosuhteistaan sekä asenteestaan ulkomaalaisiin. B, D, E ja F sekä syyttäjä ovat lausuneet, että pääkäsittely on tarpeeton. C ei ole valituksessaan lausunut pääkäsittelyn tarpeellisuudesta.

Hovioikeudessa on kysymys selvitetyn tapahtumainkulun perusteella tehtävästä siitä oikeudellisesta arvioinnista onko tekijöillä ollut yhteisymmärrys tunnusmerkistön mukaisesta toiminnasta ja onko törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistö täyttynyt. Kyse on myös rangaistuksen määräämisestä ja koventamisperusteen soveltamisesta. Tämän vuoksi hovioikeus hylkää pyynnön pääkäsittelyn toimittamisesta ilmeisen tarpeettomana.

Perustelut

Rikoskumppanuus

Rikoslain 5 luvun 3 §:n mukaan, jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen, rangaistaan kutakin rikoksen tekijänä.

Tekijävastuu edellyttää yhdessä tekemistä. Tekijävastuu edellyttää objektiivisten ja subjektiivisten edellytysten täyttymistä. Objektiivisessa suhteessa edellytetään osallistumista itse rikoksen toteuttamiseen. Tässä suhteessa asiassa ei ole epäselvyyttä, koska kaikki valittajat ovat myöntäneet osallistuneensa jomman kumman asianomistajan pahoinpitelemiseen. Subjektiivisessa suhteessa rikoskumppanuus edellyttää yhteisymmärrystä rikoksen tekemisestä viimeistään teon hetkellä. Yhteisymmärrys merkitsee tietoisuutta siitä, että oma toiminta yhdessä muiden toiminnan kanssa toteuttaa tunnusmerkistön. Asian tapahtumatiedot ovat riidattomat. Skinheadryhmä, jonka mukana valittajat ovat kulkeneet, on tullut Tampereen Keskustorille. Havaittuaan ulkomaalaiset asianomistajat, ryhmä on lähtenyt juosten ja kävellen ja eräänlaisia "sotahuutoja" huutaen asianomistajien kimppuun, erottanut asianomistajat toisistaan ja alkanut pahoinpidellä heitä. Ryhmä oli jakautunut siten, että kummankin asianomistajan kimpussa oli ollut 5-6 henkilöä. Ulkopuolinen todistaja on käräjäoikeuden tuomion mukaan havainnut, että osalla ryhmän jäsenistä oli ollut pamput käsissään. Kuten käräjäoikeus on lausunut, ei ole uskottavaa, että muut skinheadryhmän jäsenet eivät olisi havainneet pamppuja. Ryhmän käyttäytyminen ja pahoinpitelyjen toteuttamistapa, hyökkäys suurella joukolla kahden asianomistajan kimppuun osoittaa, että seurueella on ollut tarkoitus pahoinpidellä ulkomaalaisia asianomistajia ja että yhteisymmärrys pahoinpitelyn toteuttamisesta on syntynyt viimeistään, kun ryhmä on aloittanut hyökkäyksensä kohti asianomistajia.

Asiassa on näytetty valittajien toimineen rikoskumppaneina, jolloin heidän rikosoikeudellinen vastuunsa kattaa koko teon eli molempien asianomistajien pahoinpitelemisen.

Törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön täyttyminen

Syytteen mukaan pahoinpitely on toteuttanut törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön, koska teko on tehty erittäin raa'alla ja julmalla tavalla, koska siinä on useampi henkilö tehnyt samanaikaisesti väkivaltaa kahta muuta kohtaan ja koska teko on osittain toteutettu maassa makaavaa uhria potkimalla.

Käräjäoikeuden tuomiosta ilmenee, että asianomistajia oli lyöty pampuilla, revitty vaatteista, lyöty nyrkeillä ja toinen asianomistajista oli kaadettu maahan, jossa häntä oli potkittu. Pahoinpitelijöitä oli ollut useita, eivätkä asianomistajat olleet kyenneet puolustautumaan taikka pakenemaan.

Suuren joukon suorittama puolustuskyvyttömien uhrien pahoinpitely tekee teosta julman. Kiivas ja raivokas tekotapa, joka ilmenee käräjäoikeuden tuomiossa selostetuista todistajan, asianomistajien ja osittain myös vastaajien kertomuksista sekä syyttäjän viittaamista vastaajien esitutkintakertomuksista, on osoitus raakuudesta. Kokonaisuutena arvostellen teko on myös törkeä, kun suuri joukko on pahoinpidellyt kahta asianomistajaa.

Rangaistusten määrääminen

Rikoslain 6 luvun 5 §:n 4 kohdan mukaan rangaistuksen koventamisperuste on rikoksen kohdistaminen kansalliseen, rodulliseen, etniseen tai muuhun sellaiseen kansanryhmään kuuluvaan henkilöön tähän ryhmään kuulumisen perusteella. Hallituksen esityksen 44/2002 vp mukaan rikokset, jotka kohdistuvat suojaa kaipaaviin vähemmistöryhmiin, ovat keskimääräistä moitittavampia, sillä ne vaarantavat näihin ryhmiin kuuluvien asemaa, oikeuksia ja turvallisuutta tavalla, joka usein ylittää vastaavantyyppisen keskimääräisrikoksen edustaman haitan. Rasistisista motiiveista tehty rikos saattaa herättää uhrissaan vakavia pelkotiloja, koska hän ei ole joutunut rikoksen uhriksi sattumalta, vaan sellaisen yleensä näkyvän ominaisuutensa vuoksi, joka altistaa hänet mahdollisesti jatkossakin rikoksen kohteeksi.

A:n, B:n, C:n ja D:n esitutkintakertomukset ovat osoituksena heidän ulkomaalaisvastaisesta asenteestaan. Kuten käräjäoikeus on lausunut, ryhmän, johon valittajat ovat kuuluneet, äkillinen hyökkäys ulkomaalaisten asianomistajien kimppuun osoittaa, ettei valittajilla ole ollut muuta motiivia hyökkäykselle kuin se, että asianomistajat ovat olleet erimaalaisia kuin valittajat. Näin ollen asiassa on perusteet soveltaa koventamisperustetta kaikkien vastaajien osalta.

Ottaen huomioon rikosten vakavuus ja kohdan 2 rikoksen rasistinen motiivi, joka ilmentää erityistä syyllisyyttä, hovioikeus katsoo, että rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa rikosten vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, tekojen vaikuttimiin sekä rikoksista ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen nähden.

Korvausvelvollisuus

Teot on tehty yksituumaisesti ja vastaajat vastaavat vahingonkorvauksista yhteisvastuullisesti. Esittämillään lääkärinlausunnoilla E on näyttänyt, että hänelle on teosta aiheutunut korvattavaa kärsimystä. Käräjäoikeuden tuomitsemat korvaukset ovat määrällisesti kohtuullisia.

Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmista ilmenevällä tavalla.

SYYTETTY

A

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SYYTETTY

B

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SYYTETTY

C

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

SYYTETTY

D

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaiseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenlaamanni Simo Simola
hovioikeudenneuvos Teppo Hurme
hovioikeudenneuvos Raimo Kyllästinen

Esittelijä: viskaali Matti Kolehmainen

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimman oikeuden ratkaisu 13.9.2006 : Ei valituslupaa

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.