Itä-Suomen HO 08.12.2005 1428

Virkavelvollisuuden rikkominen

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

NURMEKSEN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 12.5.2005

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. VIRKAVELVOLLISUUDEN RIKKOMINEN
(6140/R/0004819/04)
Rikolaki 40 luku 9 §
Poliisilaki 2 § 2 momentti
Poliisiasetus 13 § 2 momentti
Virkamieslaki 14 § 2 momentti

2.9.2004 LIEKSA

A on toimiessaan Lieksan kihlakunnan poliisilaitoksen vanhemman konstaapelin virassa ja ryhdyttyään vapaa-aikanaan virkatehtävään varkaudesta epäiltyjen kiinniottamiseksi, rikkonut virkavelvollisuuttaan käyttäytymällä epäasiallisesti siten, että poliisin arvo siitä kärsii.

A on käskyttänyt varkaudesta epäiltyjä henkilöitä maahan käyttämällä epäasiallista ilmaisua "turvat maahan" ja sen jälkeen nimitellyt näitä halventavasti rosvoiksi ja varkaiksi sekä käyttämällä C:stä ilmaisuja "narkkari" ja "parvekkeen alla nukkuja".

A on näin virkaansa toimittaessaan tahallaan rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin ja määräyksiin perustuvan virkavellvollisuutensa siten, ettei teko, huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat, ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaus

A on kiistänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. Syyte on hylättävä - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -. Teonkuvauksen osalta A on myöntänyt käyttäneensä sanoja "turvat maahan". A ei ole kuitenkaan rikkonut virkavelvollisuuttaan käyttäytymällä epäasiallisesti siten, että poliisin arvo siitä kärsii. Hänen käyttäytymisensä ei ole ollut epäasiallista. A ei ole nimitellyt C:tä ja B:tä halventavasti. A on edellä mainituille henkilöille imoittanut kiinnioton perusteen ja syyn.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut
I Sovellettavat säännökset

1.1 Virkavelvollisuuden rikkominen

1. Rikoslain 40 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

2. Rikoslain 40 luvun 10 §:n mukaan jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.

3. Virkavelvollisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen edellyttävät, että virkamies "virkaansa toimittaessaan" rikkoo "virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin" perustuvan virkavelvollisuutensa. Säännöksissä virkatehtävien ulkopuolinen käyttäytyminen on rajattu kriminalisoinnin ulkopuolelle. Oikeuskirjallisuudessa (Viljanen, Virkarikokset ja julkisyhteisön työntekijän rikokset s. 472 ss.) on katsottu, että rikos on tehty selvimmin virkaa toimitettaessa silloin, kun itse virkatehtävät tulevat virheellisesti suoritetuksi. Aikaisemmassa oikeuskäytännössä (KouHO 31.1.1984 n:o 30/84; R 83/1416) on katsottu, että poliisin vapaa-aikanaan poliisiasemalla tekemä anastus ei ollut virkarikos. Nyt voimassa olevan lain osalta on todettu, että asia riippuu siitä, millaiset ovat rikoksentekijän virkatehtävät. Jos rikoksentekijän tehtäviin kuuluu huolehtia esimerkiksi takavarikoiduista tavaroista, niiden anastaminen voi tulla rangaistavaksi virkarikoksena. Näin siinäkin tapauksessa, että anastaminen tapahtuu vapaa-aikana. Hallituksen esityksessä (58/1988) katsottiin, etteivät virkarikosta koskevat säännökset soveltuisi "virantoimituksen ulkopuolella tapahtuneeseen" valtion virkamieslain 20 §:n 3 momentin vastaiseen käyttäytymisrikkomukseen. Sanotunlainen rikkomus olisi virkarikoksena rangaistava vain silloin, kun siihen syyllistyy "virkaa toimitettaessa". Näin ollen voidaan todeta, että myös vapaa-aikana tapahtunut käyttäytyminen voi tulla rangaistavaksi virkarikoksena. Edellytyksenä kuitenkin on, että virkamies tällöin suorittaa virkaansa kuuluvia tehtäviä.

4. Tunnusmerkistöjen edellyttämien vähäisyysarvioinnin osalta on oikeuskirjallisuudessa (Viljanen, Virkarikokset ja julkisyhteisön työntekijän rikokset s. 45 s.) todettu, että vähäisyysarvio on tehtävä kokonaisarvostelun perusteella, jossa on otettava huomioon teon haitallisuus ja vahingollisuus sekä muut tekoon liittyvät seikat. Säännösten sisältöä ei ole valaistu yksityiskohtaisin perusteluin. Hallituksen esityksen yleisperusteluissa on kuitenkin huomautettu, että rangaistavuuden ulottaminen vähäisiin, lähinnä määrättyä menettelytapaa koskevien säännösten rikkomiseen, joilla ei ole viran asianmukaisen hoidon tai yksityisten etujen kannalta mainittavaa merkitystä, ei ole tarkoituksenmukaista. Apulaisoikeuskansleri on useissa ratkaisuissaan (17.7.2002 677/1/01; 27.9.2002 1075/1/00: 19.12.2002 17/50/02; 28.8.2003 1422/1/02 ja 3.6.2004 525/1/03) katsonut, että virkamiehen epäasianmukainen kielenkäyttö ei ole antanut aihetta muuhun toimenpiteeseen kuin huomautukseen tai asian saattamiseen virkamiehen tiedoksi vastaisuuden varalta. Tämä viittaa siihen, että menettelyä on pidetty sen verran vähäisenä, ettei aihetta syytetoimenpiteisiin ole ollut. Näin on asianlaita erityisesti silloin, kun virkamiehellä ei ole ollut loukkaamis- tarkoitusta (17/50/02). Samalla tavalla asiaan on suhtautunut eduskunnan oikeusasiamies 16.1.2004 (185/4/03) antamassaan ratkaisussa.

1.2 Virantoimitusta koskevat säännökset

5. Poliisilain 7 §:n 1 momentin mukaan poliisimiehellä on tehtäväänsä suorittaessaan koko maassa tässä tai muussa laissa säädetyt valtuudet. Hallituksen esityksessä (HE 57/1994) on todettu poliisivaltuuksien osalta, että poliisivaltuudet ovat poliisin tehtävien hoitamista varten voimassa poliisimiehen työ- ja vapaa-ajasta tai vuosilomasta riippumatta koko sen ajan, jonka hän toimii poliisimiesvirassa. Poliisivaltuuksia käyttäessään poliisimies on mahdollisesta vapaa-ajastaan tai vuosilomastaan riippumatta virantoimituksessa.

6. Poliisilain 2 §:n 1 momentin mukaan poliisin on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä sovinnollisuutta edistäen. Poliisiasetuksen 13 §:n 2 momentin mukaan poliisimiehen on virassa ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei poliisin arvo siitä kärsi. Valtion virkamieslain 14 §:n 2 momentin mukaan virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Oikeuskirjallisuudessa (Helminen-Kuusimäki-Salminen, Poliisioikeus s. 333) on edellä mainittujen säännösten osalta todettu, että virkamieslaki asettaa kaikille valtion virkamiehille velvollisuuden asianmukaiseen käyttäytymiseen. Säännöksellä on merkitystä esimerkiksi asiakaspalvelussa ja muutoinkin suhteessa yleisöön. Virkamiehen kielenkäyttö ei saa olla loukkaavaa tai sopimatonta.

7. Apulaisoikeuskansleri (17/50/02) on käräjätuomarin käyttäytymistä koskevassa ratkaisussaan todennut, että valtion virkamieslain 4 luvun 14 §:n 2 momentin mukaan virkamiehen tulee käyttäytyä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Epäasiallinen ja loukkaava käyttäytyminen on lainkohdan vastaista riippumatta siitä, onko virkamiehellä ollut loukkaamistarkoitus vai ei.

II Näyttö ja oikeudellinen arvio

2.1 Näyttö ja sen arviointi

8. Asiassa on riidatonta, että A toimii Lieksan kihlakunnanviraston poliisilaitoksen vanhemman konstaapelin virassa. Hän on vapaa-aikanaan ryhtynyt ottamaan kiinni anastusrikokseen syylliseksi epäilemiään C:tä ja B:tä. Asiassa ei ole edes väitetty, ettei A:lla olisi ollut perusteita kiinniotolle. Kiinnioton yhteydessä A oli ilmoittanut olevansa poliisi. Näin ollen hän on kiinnioton yhteydessä käyttänyt poliisivaltuuksia ja hän on ollut virantoimituksessa vapaa-ajastaan huolimatta. Kiinnioton yhteydessä A:n on tullut käyttäytyä polisiasetuksen 13 §:n 2 momentin ja valtion virkamieslain 14 §:n 2 momentin edellyttämillä tavoilla ja muun muassa puhutella mahdollisia rikoksesta epäiltyjä asianmukaisesti. Riidatonta edelleen on, että A on kiinnioton yhteydessä käskyttäessään C:tä ja B:tä käyttänyt ilmaisua "turvat maahan" sekä ilmaisuja "rosvot" ja/tai "varkaat". Viimeksimainittujen ilmaisujen osalta riidanalaista on se, missä tarkoituksessa ilmaisuja on käytetty. Edelleen riidanalaista on se, oliko A nimitellyt C:tä "narkkariksi" ja "parvekkeen alla nukkujaksi".

9. A itse on kertonut, että hän oli kiinnioton yhteydessä sanonut C:lle ja B:lle, että oli heidän onnensa, että kiinniottajana oli A, koska paikalliset asukkaat olivat uhanneet heittää "bensarosvot" veteen. C ja B puolestaan ovat kertoneet, että A oli nimitellyt heitä "rosvoiksi ja varkaiksi". Oikeudessa todistajana kuullun E:n kertomuksesta on käynyt ilmi, että A oli paikalle tulleelle poliisipartiolle todennut saaneensa "bensarosvot" kiinni. Näin ollen A on ainakin paikalle tulleelle poliisipartiolle tapauksesta kertoessaan käyttänyt nimitystä "bensarosvot". A itse on kertonut, ettei hän enää jälkeenpäin pysty tarkalleen muistamaan tapahtumien yhteydessä käyttämiään sanoja. Tämän vuoksi käräjäoikeus C:n ja B:n sekä E:n kertomusten perusteella katsoo riittävällä todennäköisyydellä selvitetyksi, että A on kiinnioton yhteydessä käyttänyt C:stä ja B:stä ainakin nimitystä "rosvot".

10. Näyttö siitä, että A olisi nimitellyt C:tä "narkkariksi" ja "parvekkeen alla nukkujaksi", perustuu ainoastaan C:n ja B:n kertomuksiin. A itse on kiistänyt tälläisia ilmaisuja käyttäneensä. C:n ja B:n asema syytteessä mainittujen tapahtumien yhteydessä huomioon ottaen heidän kertomuksiaan edellä mainituilta osin ei voida yksinään pitää riittävänä näyttönä. C ja B ovat muutoinkin esittäneet A:n käyttäytymisestä väitteitä, joiden tueksi ei ole esitetty muuta kuin heidän oma kertomuksensa ja joiden osalta syyttäjä on ilmoituksensa mukaan tehnyt syyttämättä jättämispäätöksen, koska on katsonut, ettei syyte voi perustua yksinomaan C:n ja B:n kertomuksiin. Näin on asianlaita ainakin siltä osin, kun C ja B ovat kertoneet A:n painaneen aseen B:n päätä vasten.

11. Edellä esitetyillä perusteilla käräjäoikeus katsoo toteennäytetyksi, että A on kiinnioton yhteydessä käyttänyt ilmaisua "turvat maahan" sekä nimitellyt C:tä ja B:tä ainakin "rosvoiksi". Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että A olisi nimitellyt C:tä "narkkariksi" ja "parvekkeen alla nukkujaksi". Tämän jälkeen ratkaistavaksi tulee kysymys siitä, onko A:n edellä mainittu puhetapa ollut hänen asemaansa sopimatonta.

2.2 Oikeudellinen arvio

12. Poliisin tulee virantoimituksessa käyttäytyä siten, ettei poliisin arvo kärsi ja lisäksi hänen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Virkamiehenä A:n tulee myös kunnioittaa mahdollisesta rikoksesta kiinniottamiensa henkilöiden ihmisarvoa ja perusoikeuksia. A:n käyttämää ilmaisua "turvat maahan" voidaan pitää epäasiallisena. Nimittäessään C:tä ja B:tä rosvoiksi A on rikkonut muun muassa esitutkintalaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa vahvistettua syyttömyysolettamaa. Kun A omankin kertomuksensa mukaan oli edellä esitetyn lisäksi kiinnioton yhteydessä kiroillut, on hänen käyttäytymistään pidettävä C:n ja B:n ihmisarvoa ja perusoikeuksia loukkaavana sekä epäasianmukaisena. A:n käyttäytyminen on ollut virkamiehelle sopimatonta siitä riippumatta, oliko hänellä ollut loukkaamistarkoitus vai ei.

13. Rikoslain 40 luvun 9 §:n mukaan virkavelvollisuuden rikkominen on rangaistava ainoastaan siinä tapauksessa, ettei teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Vähäisyysarvioinnissa on ensinnäkin otettava huomioon A:n käyttäytyminen kiinniottotilanteessa ja kiinniottotilanne kokonaisuudessaan. A on kiinnioton yhteydessä ilmoittanut olevansa poliisi ja on kehottanut C:tä ja B:tä menemään maahan. Todistajana kuultujen D:n ja E:n kertomuksista on käynyt ilmi, että epäiltyjen maahan komentaminen on ollut tilanteessa asianmukainen menettely. Tapahtumahetkellä oli ollut pimeää ja A oli ollut yksin ottamassa kiinni kahta rikokseen syylliseksi epäilemäänsä henkilöä. A:lla oli lisäksi ollut se käsitys, että näillä oli ollut mukanaan jonkinlainen lyömäase. Tässä tilanteessa käräjäoikeus pitää uskottavana A:n kertomusta siitä, että tilanne oli hänenkin kannaltaan ollut stressaava. Vaikka A onkin kokenut poliisimies ja häneltä voidaan kriittisissäkin tilanteissa odottaa asianmukaista käyttäytymistä, on kuitenkin ymmärrettävää, ettei hän nyt kyseessä olevassa tilanteessa ole kyennyt loppuun asti harkitsemaan käyttämiensä ilmaisujen asianmukaisuutta.

14. Lisäksi vähäisyysarvioinnissa on otettava huomioon, että apulaisoikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat tilanteissa, joissa virkamies on käyttänyt epäasianmukaista kieltä, antaneet näille korkeintaan huomautuksen. Nämäkään laillisuusvalvojat eivät ole katsoneet virkamiehen menettelyn asiattoman kielenkäytön osalta olleen sellaista, että tarvetta syytetoimenpiteisiin olisi ollut. Apulaisoikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisut ovat koskeneet tilanteita, joissa virkamiehellä on ollut huomattavasti paremmat mahdollisuudet harkita kielenkäyttönsä asianmukaisuutta kuin mikä on ollut asianlaita A:n kohdalla nyt kyseessä olevassa kiinniottotilanteessa.

15. Edellä esitetyillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että A:n menettelyä on tekoon liittyvät seikat huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Tämän vuoksi syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta hylätään. Syytteen tultua hylätyksi Suomen valtio on velvollinen korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut.

Käräjäoikeus on ratkaissut jutun tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

käräjätuomari Juha Halijoki ja lautamiehet

SYYTETTY A

TUOMIOLAUSELMA

HYLÄTYT SYYTTEET

1.Syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta 2.9.2004 hylätään

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS TUOMIO 8.12.2005

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Johtava kihlakunnansyyttäjä on valituksessaan vaatinut, että A tuomittaisiin käräjäoikeuden tuomiossa selostetusta virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkorangaistukseen. Syyttäjä on esittänyt hovioikeudessa uusina kirjallisina todisteina päätökset B:n ja C:n syyttämättä jättämisestä sekä B:tä ja C:tä koskevan esitutkintapöytäkirjan 6430/R/415/04.

A on vastauksessaan kiistänyt muutosvaatimuksen perusteettomana. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuus on tutkittu. Asiassa ei ole ilmennyt aihetta käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Juha Voutilainen, Helena Lindgren ja Kirsi-Marja Kultala

Äänestys

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO ASIASSA R 05/792

Hovioikeudenlaamanni Juha Voutilainen:

Käräjäoikeuden tuomion perustelujen 12 kohdassa mainituilla perusteilla pidän A:n käyttäytymistä syytteessä tarkoitetussa tilaisuudessa C:n ja B:n ihmisarvoa ja perusoikeuksia loukkaavana sekä epäasianmukaisena niin kuin käräjäoikeuskin. Katson A:n näin ollen käräjäoikeuden tuomion perustelujen 8 kohtaan riidattomaksi kirjoitetulla menettelyllään tahallaan rikkoneen poliisiasetuksen 13 §:n 2 momentin, poliisilain 2 §:n 1 momentin ja valtion virkamieslain 14 §:n 2 momentin säännöksiin perustuvan virkavelvollisuutensa. Teon kokonaisarvioinnissa merkittävinä seikkoina otan toisaalta huomioon, ettei A:n menettelystä sen johdosta, että hän on kiinniottotilanteessa komentanut C:n ja B:n maahan, ole huomauttamista ja että käräjäoikeuden tuomion perustelujen 13 kohdassa selostetuissa olosuhteissa suoritetun kiinnioton alkutilanne on saattanut olla A:n kannalta siinä määrin stressaava, ettei hän ole kyennyt loppuun saakka harkitsemaan käskytyksessä käyttämiään komentosanoja. Kun kiinniottotilanne ja tilanne ylipäätään on kuitenkin rauhoittunut viimeistään siihen mennessä kun A:n kutsuma poliisipartio on tullut paikalle, jolloin A on nimittänyt C:tä ja B:tä rosvoiksi, pidän A:n tekoa niin vahingollisena poliisia ja yleensäkin viranomaistoimintaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitämisen kannalta, ettei se ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Sen vuoksi tuomitsen A:n poliisiasetuksen 13 §:n 2 momentin, poliisilain 2 §:n 1 momentin, valtion virkamieslain 14 §:n 2 momentin ja rikoslain 40 luvun 9 §:n 1 momentin nojalla virkavelvollisuuden rikkomisesta 10:een 20 euron päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 200 euroa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vakuudeksi: Kirsi-Marja Kultala

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.