Itä-Suomen HO 18.10.2005 1204

Ajokielto, Uusintarikos

Ajokielto
Uusintarikos

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

SAVONLINNAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 16.6.2005

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. RATTIJUOPUMUS
(6700/R/0000727/05)

Rikoslaki 23 luku 3 §

5.5.2005 HEINÄVESI

S on kuljettanut henkilöautoa nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon jälkeen ollut 1,07 promillea.

Syyttäjän muut vaatimukset

S on määrättävä ajokieltoon.

Ajokiellon pituus tulee olla vähintään 1 vuosi, koska S on syyllistynyt 25.09.2001 törkeään rattijuopumukseen, 12.01.2002 törkeään rattijuopumukseen ja 23.01.2002 rattijuopumukseen, joista rikoksista hänet on tuomittu rangaistuksiin.
Tieliikennelaki 75 § 1 momentti 1-kohta, 78 § 1 momentti (1103/2004)

S on velvoitettava maksamaan valtiolle päihdetutkimuskustannukset 58,44 euroa.
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

VASTAUS JA PERUSTELUT

S on myöntänyt menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla. S on myöntänyt päihdetutkimuskustannukset oikeiksi määrältään ja perusteeltaan. S on pyytänyt mahdollisimman lyhyttäajokieltoa.

TODISTELU

Kirjalliset todisteet:

1. Kansanterveyslaitoksen verenalkoholilaboratorion lausunto 23.05.2005

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU PERUSTELUINEEN

Syyksilukeminen

S on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on rangaistusta vaadittu.

Syyksilukemisen perusteet

S on pääkäsittelyssä myöntänyt menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla.

Syyttäjän kirjallisena todisteena esittämä Kansanterveyslaitoksen verenalkoholilaboratorion lausunto osoittaa vastaajan verenalkoholipitoisuuden olleen syytteeltä ilmenevän. S on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on rangaistusta vaadittu.

Ajokielto

1.3.2005 voimaan tulleen tieliikennelain 78 §:n mukaan rattijuopumukseen syyllistynyt kuljettaja määrätään ajokieltoon vähintään yhdeksi kuukaudeksi ja törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai törkeään rattijuopumuksen syyllistynyt vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Uusintarikoksista ajokiellon kestoksi määrätään:

1) vähintään kuusi kuukautta, jos rattijuopumukseen syyllistynyt kuljettaja on viiden vuoden aikana syyllistynyt uudelleen rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen taikka törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen,

2) vähintään yksi vuosi, jos kuljettaja on viiden vuoden aikana syyllistynyt kahdesti tekoon, joka täyttää törkeän rattijuopumuksen tai törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkitön.

Asiassa on arvioitava onko S:ää pidettävä nyt voimassa olleen lain mukaisena rikoksen uusijana ja tuleeko hänelle nyt tuomittavaan ajokieltoon soveltaa tieliikennelain 78 § 1 momentin 1 tai 2 kohdan mukaisia erityistä vähimmäisajokieltoaikoja. Vai onko nyt tuomittavan ajokiellon oltava tieliikennelain 78 § 1 momentin toisen virkkeen mukaisesti vähintään 1 kuukausi.

Syyttäjä on vaatinut S:lle määrättäväksi tieliikennelain 78 § 1 momentin 2 kohdan mukaisesti vähintään vuoden mittaista ajokieltoa. Syyttäjän tulkinta asiasta on ollut, että kyseistä säännöstä on sovellettava siten, että S, riippumatta teon törkeydestä, on tuomittava vähintään vuoden mittaiseen ajokieltoon, koska hän on haastehakemuksessa ilmenevillä perusteilla tuomittu viimeisen viiden vuoden aikana muun muassa kaksi kertaa törkeään rattijuopumukseen. Käräjäoikeus katsoo, että säännöksen 2 kohta ei voi tulla sovellettavaksi nyt kyseessä olevassa tapauksessa, koska sanonta "kahdesti tekoon" tarkoittaa sitä, että molempien sekä vanhan että uuden teon tulee olla laadultaan törkeitä. Tästä ei kuitenkaan S:n tapauksessa ole kysymys. Käräjäoikeus hylkää tältä osin syyttäjän vaatimuksen vuoden mittaisesta ajokiellosta.

Voimassa olevia vähimmäisajokieltoja sovelletaan määrättäessä seuraamusta rikoksesta, joka on tehty uuden lain voimassaoloaikana eli 1.3.2005 jälkeen. S on syyllistynyt nyt käsiteltävänä olevaan tekoon 5.5.2005, joten kyse ei siten ole taannehtivasta lain soveltamisesta. Sovellettavaksi ei myöskään tule lievemmän lain periaate, koska uusi laki on tullut voimaan ennen nyt käsiteltävänä olevaa tekoa. Asiassa on kuitenkin arvioitava, edellyttääkö 1 ja 2 kohdan uusijoille tarkoitettujen vähimmäisajokieltojen soveltaminen sitä, että aikaisempi liikennerikos on tehty uuden lain aikana. Tapauksissa jossa aikaisempi liikennerikos on tehty ennen 1.3.2005 ja uusi tämän jälkeen, sekä ulotettaessa uuden lain mukainen viiden vuoden sääntö aikaan ennen tämän voimaantuloa, uusien vähimmäisajokieltojen soveltaminen saattaisi joissain tilanteissa muodostuva ankarammaksi ajokieltojen pituuksien osalta verrattaessa vanhaan lakiin. Kyse on siitä tuleeko ja voidaanko seuraamusharkinnassa ottaa huomioon ennen uuden lain voimaantuloa tuomitut liikennerikokset.

S on kiistatta aiemmin syyllistynyt tieliikennejuopumuksiin. Hänelle nyt tuomittavaan ajokieltoon ei kuitenkaan rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan tule soveltaa nyt uuden tieliikennelain 78 § 1 momentin 1 kohdan mukaista uusijalle tarkoitettua vähimmäisajokiellolle säädettyä aikaa. Laillisuusperiaate kieltää kaikki uuskriminalisoinnin muodot. Tämä retroaktiivisuuden kielto kattaa tilanteet, jossa taannehtivasti ankaroitetaan jo olemassa olevaa rangaistusuhkaa. Kielto kattaa rangaistuksen lisäksi rikoksen muut seuraamukset samoin kuin rangaistuksenkaltaiset seuraamukset. (Frände: Yleinen rikosoikeus s.46). S:ää ei siten voida nyt voimassa olleen lain perusteella katsoa uuden lain mukaiseksi uusijaksi. S:lle tuomittavan ajokiellon on nyt voimassa olevan ja sovellettavan lain mukaan oltava vähintään yksi kuukausi.

S on syyllistynyt aiemmin samankaltaisiin tekoihin ja mitä todennäköisemmin hänet on tuolloin tuomittu ajokieltoihin. S on osoittanut tästä huolimatta piittaamattomuutta syyllistymällä uudelleen samankaltaiseen tekoon. Käräjäoikeus katsoo, että hänen tullut jo aiempien tekojen aikana tietää, että aikaisemmat ajokiellot otetaan raskauttavana seikkana huomioon uutta ajokieltoa harkittaessa. Käräjäoikeus toteaa, että jo ennen tieliikennelain 78 §:n muutosta rikoksentekijän syyllisyyskäsite on mahdollistanut ottamaan seuraamusta harkittaessa huomioon tekijän aikaisemman rikollisuuden.

Nyt tuomittava ajokielto on yleisen oikeuskäytännön mukainen ja siinä on otettu huomioon S:n väliaikaisen ajokiellon pituus.

Rangaistusseuraamus

Käräjäoikeus katsoo, että sakkorangaistus on oikeudenmukainen ja yleisen rangaistuskäytännön mukainen seuraamus S:n tekemästä rikoksesta. Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta poiketa yleisestä rangaistuskäytännöstä.

Yleinen lainkuuliaisuus vaatii rangaistusta mitattaessa otettavaksi huomioon haastehakemuksessa ilmenneet S:n aikaisemmin syyksiluetut samankaltaiset rikokset.

TUOMIOLAUSELMA

Tuomion lopputulos ilmenee seuraavasta tuomiolauselmasta.

SYYTETTY S

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Rattijuopumus 5.5.2005

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
50 päiväsakkoa a 6 euroa = 300 euroa

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 23 luku 3 § 1/1

MUUT RIKOSOIKEUDELLISET SEURAAMUKSET

Ajokielto, jonka viimeinen voimassaolopäivä on 5.12.2005.

Tieliikennelaki 75 § 1/1 ja 78 § 1 (1103/2004)

KORVAUSVELVOLLISUUS

S velvoitetaan maksamaan valtiolle päihdetutkimuskustannukset 58,44 euroa.

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

Käräjäviskaali Virpi Pääkkönen

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS TUOMIO 18.10.2005

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Kihlakunnansyyttäjä on valituksessaan vaatinut, että S tuomittaisiin 1.3.2005 voimaan tulleen tieliikennelain 78 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla ajokieltoon vähintään vuodeksi tai että asiassa ainakin sovellettaisiin sanotun momentin 1 kohtaa ja S:lle määrättyä ajokieltoaikaa pidennettäisiin. Perusteenaan virallinen syyttäjä on lausunut, että S oli syyllistynyt ennen hänen nyt syykseen luettua 5.5.2005 tehtyä rattijuopumusta törkeään rattijuopumukseen 25.9.2001 ja 23.1.2002 eli lainkohdissa säädetyssä viiden vuoden ajassa.

S on vastauksessaan käräjäoikeuden tuomion perusteluihin viitaten vastustanut muutosvaatimuksia. S on lisäksi lausunut, että hän asui 12 kilometrin päässä Heinäveden kirkonkylästä sellaisella alueella, jossa yleiset kulkuvälineet eivät liikennöineet. Muun muassa työssä käynti oli ilman ajo-oikeutta lähes mahdotonta.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Määrättäessä ajokiellon kestosta 1.3.2005 voimaan tulleen tieliikennelain 78 §:n 1 momentin nojalla vastaajalle, joka on syyllistynyt lain voimaan tulon jälkeen lainkohdassa mainittuun rikokseen, voidaan rikoslain laillisuusperiaatteen estämättä ottaa lainkohdassa tarkemmin ilmenevällä tavalla huomioon myös se rikollisuus, johon vastaaja on syyllistynyt ennen lain voimaan tuloa.

S on syyllistynyt 25.9.2001 ja 23.1.2002 törkeään rattijuopumukseen ja nyt 5.5.2005 eli viiden vuoden aikana uudestaan rattijuopumukseen. Tieliikennelain 78 §:n 1 momentin 2 kohdan sanamuodosta ei yksiselitteisesti ilmene, onko säännös tarkoitettu sovellettavaksi myös nyt kysymyksessä olevaan tilanteeseen, vai onko uuden rikoksen täytettävä joko törkeän rattijuopumuksen tai törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistön. Lain esitöiden (HE 104/2004 vp., s. 13) mukaan "ajokiellolle säädettävä vähimmäisaika olisi kuusi kuukautta, jos kuljettaja syyllistyy toistuvasti rattijuopumukseen viiden vuoden sisällä. Vähimmäisaika olisi vuosi, jos rikokset ovat joko törkeitä rattijuopumuksia tai törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia. Seuranta-aika olisi tässäkin tapauksessa viisi vuotta." Hovioikeus käräjäoikeuden tavoin katsoo, että mainittua 2 kohdan säännöstä on tulkittava siten, että sitä voidaan soveltaa vain silloin, kun vastaajan syyksi luettu uusi rikos täyttää törkeän rattijuopumuksen tai törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistön.

S on näin ollen määrättävä tieliikennelain 78 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla ajokieltoon vähintään kuudeksi kuukaudeksi.

Hovioikeus katsoo, ettei käräjäoikeuden määräämää ajokieltoaikaa ole syytä pidentää.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Juha Voutilainen, Matti Hakkarainen ja Seppo Isometsä

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.