Itä-Suomen HO 17.02.2005 159

Tappo, Syyntakeisuus

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

PIEKSÄMÄEN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 17.6.2004

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. TAPPO
(6560/R/0000845/03)
Rikoslaki 21 luku 1 § 1

30.9.2003 PIEKSÄMÄKI

K on asunnossaan tappanut M:n lyömällä Mora-puukolla M:ää ylävartaloon yhteensä 23 kertaa, joista neljä pistoa on kohdistunut M:n rintakehän etuseinään ja lävistäneet rintakehän. M on kuollut sydämen lävistäneeseen ja laskevaa sepelvaltimoa vaurioittaneeseen pistovammaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VASTAUKSET JA PERUSTEET

K on myöntänyt syytteen taposta. K:lla ei ole asiasta selkeitä muistikuvia.

Syytteen teonkuvauksen osalta K on katsonut, että osa puukon jäljistä oli pistoja ei lyöntejä. K ei ollut käyttänyt mitään huumausainetta, vaan kysymys oli lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäytöstä, joka oli aiheuttanut muutosta mielentilaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TUOMION PERUSTELUT

Syyksilukeminen

K on syyllistynyt syytteessä tarkoitettuun tappoon.

Rangaistusseuraamukset

K:n syyksi luetusta rikoksesta on minimirangaistus kahdeksan vuotta vankeutta ja koska tuomittava vankeusrangaistus on yli kaksi vuotta vankeutta, K tuomitaan teosta ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Rangaistusta mitattaessa on otettu huomioon olosuhteet, joissa uhrina ollut M oli saanut surmansa sekä rikoksen tekotapa, jossa uhria oli lyöty tai pistetty puukolla 23 kertaa.

K:ta koskevasta mielentilalausunnosta ilmenee, että Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja tutkijalääkärin lausunnot poikkeavat toisistaan.

K:ta tutkineen erikoislääkärin lausunnon mukaan K:lla ei ollut todettu mielisairautta, mutta K:n persoonallisuus on häiriintynyt ja K kärsii lukuisista erilaisista päihderiippuvuuksista. Tutkijalääkäri on katsonut, että K on rikoksen tehdessään ollut vailla täyttä ymmärrystä.

K:n syyksi luettu rikos on ilmeisesti johtunut, kuten K on itsekin arvioinut, alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäytöstä. K:n on siten itsekin katsottava olleen selvillä alkoholin ja lääkeaineiden liikakäytön vaikutuksista käytökseensä.

Tällä perusteella käräjäoikeus Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunnon mukaisesti katsoo, että K on teon tehdessään ollut täydessä ymmärryksessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

Käräjäoikeus on ratkaissut jutun tuomiolauselmasta ilmenevin tavoin.

SYYTETTY K

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Tappo 30.9.2003

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

VANKEUS
9 vuotta vankeutta
Rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla tehtävä vähennys
8 kuukautta 18 päivää.
Vapaudenmenetysaika 30.9.2003 - 16.6.2004

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Käräjätuomari Arja Julkunen
Lautakunta

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS TUOMIO 17.2.2005

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

K on valituksessaan vaatinut, että hänelle tuomittua rangaistusta alennettaisiin, koska hän oli teon tehdessään ollut täyttä ymmärrystä vailla.

Syyttäjä sekä asianomistajat ovat vastauksissaan kiistäneet muutosvaatimuksen perusteettomana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Rikoksen tekoaikana voimassa olleessa laissa alentuneesta syyntakeisuudesta oli säädetty rikoslain 3 luvun 4 §:ssä (621/1967). Pykälän 2 momentin mukaan päihtymys tai muu senkaltainen mielenhäiriö, johon rikoksentekijä oli itsensä saattanut, ei yksinään oikeuttanut alentunutta syyntakeisuutta vastaavaan rangaistuksen alentamiseen.

Tammikuun 1 päivänä 2004 voimaan tulleen rikoslain 3 luvun 4 §:n 3 momentin (515/2003) mukaan, jollei tekijä ole 2 momentin mukaan syyntakeeton, mutta hänen kykynsä ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne tai oikeudenvastaisuus taikka säädellä käyttäytymistään on mielisairauden, vajaamielisyyden taikka mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi tekohetkellä merkittävästi alentunut, häntä on pidettävä alentuneesti syyntakeisena. Pykälän 4 momentin (515/2003) mukaan päihtymystä tai muuta tilapäistä tajunnan häiriötä, johon tekijä on saattanut itsensä, ei oteta syyntakeisuusarvioinnissa huomioon, ellei siihen ole erityisen painavia syitä.

Rikoslain 3 luvun 2 §:n 1 momentin (515/2003) mukaan rikokseen sovelletaan sitä lakia, joka oli voimassa, kun rikos tehtiin. Pykälän 2 momentin mukaan, jos tuomittaessa on voimassa toinen laki kuin rikosta tehtäessä, sovelletaan kuitenkin uutta lakia, jos sen soveltaminen johtaa lievempään lopputulokseen.

Alentunutta syyntakeisuutta koskeva uusi 3 luvun 4 §:n 3 momentin säännös ei merkitse asiallista muutosta niihin perusteisiin, joilla syyntakeisuuden alenemista arvioidaan. Myös päihtymyksen merkitystä koskeva uusi 3 luvun 4 §:n 4 momentin säännös on säädetty samalta pohjalta kuin vastaava aikaisemmin voimassa ollut säännös. Tähän nähden uuden lain soveltaminen asiassa ei johtaisi lievempään lopputulokseen kuin tekohetkellä voimassa olleiden säännösten soveltaminen. Sen vuoksi asiassa on sovellettava sitä lakia, joka oli voimassa, kun rikos tehtiin.

Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoo, että K:n voimakkaalla alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäytöstä aiheutuneella päihtymistilalla voidaan katsoa olleen ratkaiseva merkitys syytteenalaisen teon tapahtumien kulussa.

Tammikuun 1 päivänä 2004 voimaan tulleen rikoslain 3 luvun 4 §:n 4 momentin säätämiseen johtaneissa esitöissä (HE 44/2002 s. 68) todetaan ehdotetun sääntelyn merkitsevän, ettei tekijä voi normaalitilanteissa vedota esimerkiksi syvän humalan tuomiin kontrollointivaikeuksiin tai siihen, ettei hän muista tapahtumista mitään. Vastuun lievennys voi tulla kysymykseen lähinnä tilanteissa, joihin liittyy jotain todella yllättävää. Yllättävät ja ennakoimattomat alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutustilanteet ovat usein sellaisia tajunnan häiriötilanteita, joita ei voisi lukea tekijälleen syyksi. Hovioikeus katsoo, että kerrotut periaatteet soveltuvat myös tässä tilanteessa, kun asiaan sovelletaan aikaisempaa, tekohetkellä voimassa ollutta lakia.

K on kertonut päihtymystilan johtuneen siitä, että hän oli ennen rikoksentekoa usean päivän ajan nauttinut alkoholia ja lääkeaineita. Hovioikeus katsoo, ettei K:n nauttiman alkoholin ja lääkeaineiden yhteisvaikutus ole aiheuttanut hänelle sellaista yllättävää ja ennakoimatonta tajunnan häiriötä, jolla olisi katsottava olevan merkitystä syyntakeisuusarvioinnissa. Näin ollen hovioikeus päätyy siihen, että K on teon tehdessään ollut täydessä ymmärryksessä.

Näillä perusteilla hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

SYYTETTY K

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Markku Ukkola, Matti Hakkarainen ja Helena Lindgren

Esittelijä Seppo Isometsä

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.