Rovaniemen HO 30.11.1999 800

Kalastusrikkomus

Esittely 17.8.1999

Diaarinumero R 99/332
Esittely 17.8.1999
Taltionumero 800
Antopäivä 30.11.1999

ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Syyte

Syyttäjä vaati, että A tuomitaan rangaistukseen kalastusrikkomuksesta. A oli 17.6.1998 Iissä Iijokisuun niin sanotulla terminaalivyöhykkeellä pyytäessään merilohta käyttänyt kiellettyä pyydystä. A:n pintaan ankkuroidun, lohenkalastukseen soveltuvan, langasta kudotun ja noin 180 metrin pituisen silmällä ottavan suoran verkon silmäkoko oli ollut 135-145 millimetriä, vaikka pienimmän sallitun silmäkoon olisi tullut olla 157 millimetriä. A oli mainitun verkon jatkeena käyttänyt sallittua silmäkokoa olevaa verkkoa, jonka päähän hän oli taivuttanut verkosta koukun eli potkun.

Syyttäjä lisäksi vaati, että A:n verkko kiellettynä pyyntivälineenä tuomitaan valtiolle menetetyksi.

Vastaus

A kiisti syytteen. A lausui, että syytteen teonkuvaus oli muutoin oikea, mutta verkon 180 metrin mittainen suora osa ei ollut pyydyksen pyytävä osa, eikä tämän vuoksi laiton pyydys.

Oulun käräjäoikeuden tuomio 12.5.1999

Käräjäoikeus hylkäsi syytteen. Käräjäoikeus katsoi, ettei pyydyksen suora osa ollut pyytävä. Pyydyksen pyytävä osa oli laillista silmäkokoa.

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitus

Syyttäjä on toistanut käräjäoikeuden tuomiossa kerrotun syytteen ja vaatinut, että A tuomitaan rangaistukseen kalastusrikkomuksesta. Syyttäjä on toissijaisesti vaatinut, että teko luetaan joka tapauksessa A:n syyksi, vaikka hänet jätettäisiinkin rangaistukseen tuomitsematta. Syyttäjä on vielä vaatinut, että ainakin A:lta takavarikoidut verkot tuomitaan valtiolle menetetyksi.

Syyttäjä on lausunut, että A:n käyttämä pyydys oli ollut kalastusasetuksen 14 §:n 1 momentin tarkoittama verkkopyydys eivätkä siihen soveltuneet paunettia, rysää tai vastaavia pyydyksiä koskevat säännökset. Kaikki pyydyksessä käytetyt verkot oli sidottu yhteen eikä pyydystä siten voitu jakaa eri osiin sen pyytävyyden suhteen. Se oli kaikilta osiltaan pyytävä.

Vastaus

A on vastannut syyttäjän valitukseen ja vaatinut, että se kokonaan hylätään. A on toissijaisesti vaatinut, että hänet jätetään rangaistukseen tuomitsematta.

A on lausunut, ettei hänen käyttämänsä pyydys ollut laiton, koska kalastusasetuksessa ei ollut säännöksiä siitä. Pyydyksen suora osa ei ollut sen pyytävä osa, joten pyydys oli rinnastettava kalastusasetuksen 8 §:ssä mainittuihin rysään ja paunettiin. A oli myös pyrkinyt selvittämään käyttämänsä pyydyksen lainmukaisuuden viranomaisilta.

HOVIOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Kalastuslain 32 §:n 1 momentin ja sen nojalla annetun kalastusasetuksen 14 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan langasta kudotun pyydyksen pienin sallittu silmäkoko merilohta pyydettäessä on pintaan tai pinnan läheisyyteen ulottuvan ankkuroidun verkon osalta 157 millimetriä.

Asiassa on kysymys siitä, voidaanko A:n käyttämää verkkojonoa kokonaisuudessaan pitää kalastuslaissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettuna pyydyksenä vai onko verkkojonon suora osa pyydyksestä erillinen rysäpyydyksille ominainen johtolaite tai aita, jota kalastuslaki ja kalastusasetuksessa säädetty silmäkoko ei koske.

Rikosoikeudessa noudatettava laillisuusperiaate edellyttää, että rikossäännöksen tunnusmerkistöä tulkitaan sen sanamuotoon perustuen ja että sitä ei tulkita laajentavasti syytetyn vahingoksi. Mainituille säännöksille on siten annettava kyseisen lain- ja asetuskohdan kielellistä ilmaisua vastaava sisältö. Säännökset eivät sanamuodon mukaan tulkittuina sisällä lainkaan ilmaisua johtolaite tai aita. Verkkojonossa on yksittäisiä verkkoja ja ne ovat tässä tapauksessa tarkoitettu kokonaisuudessaan käännetyn verkon kanssa yhdeksi pyydykseksi. Kalastuslain ja asetuksen sanamuodon mukainen tulkinta oikeuttaa katsomaan, että verkkojen silmäkoon olisi tullut olla 157 millimetriä.

Asiassa on selvitetty, että A on kalastanut merilohta pintaan ulottuvalla ankkuroidulla useista verkoista yhdeksi verkkojonoksi sidotulla pyydyksellä, jonka noin 180 metrin mittaisen suoran osan silmäkoko on ollut 135-145 millimetriä ja sen jatkeena olleen noin 20 metrin mittaisen koukun muotoiseen asentoon käännetyn osan silmäkoko sallitun suuruinen. A:n käyttämä verkko on käännetty osa mukaan lukien ollut kaikilta osiltaan kalastusasetuksen 14 §:n 1 momentin tarkoittama langasta kudottu verkkopyydys, joka kokonaisuutena on pyytävä. Siinä ei voida katsoa olevan rysäpyydyksille ominaisia kalastusasetuksen 8 §:ssä mainittuja johtolaitteita. A on siten käyttänyt merilohipyydyksessään 180 metrin osalta alle pienimmän sallitun silmäkoon olevia verkkoja ja syyllistynyt siihen kalastusrikkomukseen, josta syyttäjä on hänelle vaatinut rangaistusta.

Asiassa ei ole ilmennyt A:han eikä hänen tekoonsa liittyviä syitä, joiden vuoksi olisi perusteita jättää hänet rangaistukseen tuomitsematta.

Rikoksen tekohetkellä voimassa olleen päiväsakon rahamäärän määräämisestä annetun asetuksen (1985/786) soveltaminen johtaisi A:lle ankarampaan lopputulokseen kuin päiväsakon rahamäärästä 1.10.1999 voimaan tulleen asetuksen (1999/609) soveltaminen. A:lle rangaistusta määrättäessä on siten rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan sovellettava viimeksi mainittua asetusta.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon.

SYYKSILUETUT RIKOKSET

Kalastusrikkomus 17.6.1998

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

10 päiväsakkoa á 85 markkaa = 850 markkaa

LAINKOHDAT

Kalastuslaki 32 § 1, 107 § ja kalastusasetus 14 § 1/2

MUUT RIKOSOIKEUDELLISET SEURAAMUKSET

Rikoksentekovälineenä takavarikoidut A:n omistamat verkot tuomitaan valtiolle menetetyksi.

Kalastuslaki 110 §

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.