HE 83/2018

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsästyslakia siten, että naakka lisättäisiin metsästyslain rauhoittamattomien lintujen luetteloon.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2018.

PERUSTELUT

1 Nykytila
1.1 Lainsäädäntö ja käytäntö

Euroopan Unionin lainsäädäntö

Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annettu parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY (jäljempänä lintudirektiivi) sisältää säännökset luonnonvaraisten lintujen suojelusta ja pyydystämisestä. Lintudirektiivi koskee kaikkien luonnonvaraisten lintulajien suojelua jäsenvaltioiden Eurooppaan kuuluvalla alueella. Lintudirektiivin 5 artikla velvoittaa jäsenvaltioita toteuttamaan, kuitenkaan rajoittamatta 7 ja 9 artiklan soveltamista, lintulajien yleisen suojelujärjestelmän luomiseksi tarvittavat toimenpiteet, joilla kielletään muun muassa lintujen tahallinen tappaminen tai pyydystäminen.

Lintudirektiivin 7 artiklan mukaan direktiivin liitteessä II lueteltuja lajeja voidaan metsästää yhteisön alueella kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lajien metsästys ei vaaranna suojelutoimenpiteitä niiden levinneisyysalueella. Liitteen II/A lajien metsästys on sallittua yhteisön alueella. Liitteen II/B lajien metsästys on sallittua vain niissä jäsenvaltioissa, joista on siinä maininta. Naakka on mainittu Suomen kohdalla liitteessä II/B. Jäsenvaltioilla on myös mahdollisuus poiketa lintudirektiivin 5–8 artiklan velvoitteista 9 artiklassa säädettyjen perusteiden nojalla.

Kansallinen lainsäädäntö

Luonnonsuojelulain 39 §:n mukaan rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden tahallinen tappaminen tai pyydystäminen, pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen ja tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla, on kielletty. Rauhoitussäännösten rikkominen on säädetty rangaistavaksi luonnonsuojelulain 58 §:ssä (luonnonsuojelurikkomus) ja rikoslain (39/1889) 48 luvun 5 ja 5 a §:ssä (luonnonsuojelurikos). Rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (9/2002) säädetään naakan ohjeellisesta arvosta (101 euroa).

Luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa rauhoitussäännöksistä lintudirektiivin 9 artiklassa mainituilla perusteilla. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää avustusta naakkojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Maksettavat avustukset perustuvat ympäristöministeriön päätökseen rauhoitettujen harvinaisten eläinten tuottamien vahinkojen korvaamiseksi maksettavista avustuksista (1626/1991).

Metsästyslaissa (615/1993) säädetään rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta. Rauhoittamattomat eläimet on lueteltu metsästyslain 5 §:n 2 momentissa, jonka 2 kohdan mukaan rauhoittamattomia lintuja ovat korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas. Metsästyslain 48 §:n 1 momentin mukaan alueen omistajalla tai haltijalla on oikeus pyydystää tai tappaa alueellaan oleva rauhoittamaton eläin. Tämä oikeus hänellä on silloinkin, kun metsästysoikeus alueella on metsästysvuokrasopimuksella luovutettu toiselle. Metsästyslain 48 §:n 2 momentin mukaan oikeus pyydystää tai tappaa rauhoittamaton eläin on myös rakennuksen omistajalla tai haltijalla, jos rauhoittamaton eläin tavataan rakennuksessa tai sen pihapiirissä, sekä metsästysvuokraoikeuden haltijalla ja metsästysluvan saaneella, jollei vuokrasopimuksesta tai luvasta muuta johdu.

Metsästyslain 49 §:ssä säädetään rauhoittamattoman eläimen pyyntivälineistä ja pyyntimenetelmistä. Rauhoittamattoman eläimen pyydystämisen tai tappamisen on tapahduttava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmiselle, kotieläimelle, riistaeläimelle tai rauhoitetulle eläimelle. Kielletyistä pyyntivälineistä ja pyyntimenetelmistä säädetään metsästyslain 33 §:n 1 momentissa.

Metsästysasetuksen (666/1993) 25 a §:ssä säädetään rauhoittamattomien lintujen rauhoitusajoista, joilla turvataan rauhoittamattomien lintujen pesimärauha. Rauhoittamattomien lintujen pyydystäminen rauhoitusaikana on mahdollista metsästyslain 41 §:ssä tarkoitetun poikkeusluvan nojalla, jonka myöntämisen edellytyksistä säädetään metsästyslain 41 b §:ssä. Rauhoittamattomien lintujen pyydystäminen rauhoitusaikana on mahdollista myös metsästyslain 41 b §:n 3–6 momentissa tarkoitetun ilmoitusmenettelyn nojalla.

1.2 Nykytilan arviointi

Suomen naakkakanta on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Parimääräksi on arvioitu 2010-luvun alussa noin 110 000 pesivää paria. Kannan runsastuminen on johtanut naakkojen aiheuttamien haittojen ja vahinkojen lisääntymiseen. Naakat muun muassa aiheuttavat satovahinkoja, rikkovat säilörehupaaleja, pesivät rakennusten savupiippuihin ja muihin syvennyksiin sekä sotkevat ulosteillaan parveutumisalueiden ympäristöä. Naakkojen ulosteet aiheuttavat hygienia- ja tautiriskin.

Naakkojen aiheuttamista vahingoista tehdyt korvaushakemukset ja maksetut avustukset ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat vuosina 2012–2016 maksaneet rauhoitettujen harvinaisten eläinten tuottamien vahinkojen korvaamiseksi maksettavista avustuksista annetun ympäristöministeriön päätöksen (1626/1991) nojalla yhteensä 412 302 euroa avustusta naakkojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Pääosa avustuksista on käytetty maatalousvahinkojen korvaamiseen.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat myöntäneet 2000-luvulla lisääntyvässä määrin poikkeuslupia naakkojen häiritsemiseen ja tappamiseen. Naakkojen aiheuttamia vahinkoja on pyritty torjumaan erilaisten karkotus- ja suojaustoimenpiteiden avulla. Lintuja on säikytelty linnunpelättimillä ja ääntä synnyttävillä laitteilla, viljelyksiä ja rehupaaleja on suojattu verkoilla, pesäpaikoiksi sopivia koloja on tukittu, ja naakkojen pääsyä rakennusten sisään on rajoitettu rakenteellisilla ratkaisuilla. Naakkojen aiheuttamia vahinkoja ja haittoja ei ole edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta kyetty rajoittamaan tyydyttävällä tavalla.

2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Naakkojen aiheuttamien vahinkojen rajoittaminen edellyttää uusien säätelykeinojen käyttöön ottamista aiemmin käytössä olleiden ennaltaehkäisevien keinojen lisäksi. Lintudirektiivin 7 artikla mahdollistaa naakan osalta lajin ympärivuotisen rauhoituksen purkamisen, mikä mahdollistaa luonnonsuojelulain poikkeuslupajärjestelmää laajempia toimia naakkojen aiheuttamien vahinkojen rajoittamiseksi. Tämän vuoksi ehdotetaan, että naakan rauhoitus puretaan lisäämällä naakka metsästyslain rauhoittamattomien lintujen luetteloon.

Naakan siirtäminen rauhoittamattomien lintujen luetteloon mahdollistaisi naakkojen aiheuttamien vahinkojen ja haittojen rajoittamisen aiempaa joustavammin ja tehokkaammin. Naakkojen pyydystäminen ja tappaminen tapahtuisi metsästyslain säännösten rajaamissa puitteissa. Rauhoituksen purkamisella lisättäisiin merkittävästi naakkojen aiheuttamista vahingoista ja haitoista kärsivien ihmisten vaikutusmahdollisuuksia vahinkojen ennaltaehkäisyyn.

5 §.Riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet. Pykälän sääntelyä muutettaisiin siten, että naakka lisättäisiin pykälän 2 momentin 2 kohtaan.

29 §.Hirvieläimen metsästystä koskeva asetuksenantovaltuus. Pykälän 2 kohdan ruotsinkielistä sanamuotoa tarkistettaisiin siten, että sääntely vastaisi paremmin suomenkielistä säännöstä.

41 §.Poikkeusluvat. Pykälän 3 momentin sääntelyä muutettaisiin siten, että momentissa viitattaisiin metsästyslain 41 b §:n 1 momentin lisäksi 41 b §:n 3 momenttiin, jossa säädetään rauhoittamattomien lintujen pyydystämistä ja tappamista koskevasta ilmoitusmenettelystä. Lisäksi momenttiin tehtäisiin kielellisiä tarkistuksia.

Ilmoitusmenettely rinnastuu käyttötarkoituksensa puolesta vahinkoperusteisiin poikkeuslupiin, minkä vuoksi on perusteltua, että Suomen riistakeskus voi ilmoitusmenettelyn yhteydessä myöntää luvan poiketa myös 32 §:ssä säädetyistä moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön rajoituksista, 33 §:ssä säädetyistä pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevista kielloista, 34 §:n nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksistä ja 35 §:ssä säädetyistä metsästysaseen kuljettamista koskevista säännöksistä sekä 51 §:n 1 momentissa säädetystä koiran kiinnipitovelvollisuudesta.

3 Esityksen vaikutukset

Ehdotetulla lailla pyritään rajoittamaan naakkakannan kasvusta johtuvia vahinkoja ja haittoja. Rauhoituksen purkaminen mahdollistaisi naakkojen aiheuttamien vahinkojen torjunnan nykyistä tehokkaammin, sillä naakan pyydystämiseen tai tappamiseen ei enää tarvittaisi poikkeuslupaa rauhoitusajan ulkopuolella. Lakiehdotuksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti haja-asutusalueille ja maaseudulle.

Naakkojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi ei enää maksettaisi avustusta. Avustusta on maksettu vuosina 2012–2016 yhteensä 412 302 euroa.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten työmäärä vähenisi avustus- ja poikkeuslupahakemusten vähenemisen vuoksi. Naakkojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta on tehty vuosina 2012–2016 yhteensä 97 myönteistä avustuspäätöstä. Poikkeuslupien myöntäminen on keskitetty Varsinais-Suomen elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskukselle, joka on tehnyt vuonna 2015 yhteensä 68 myönteistä poikkeuslupapäätöstä.

Suomen riistakeskuksen osalta rauhoitusaikaisten poikkeuslupien hakeminen lisäisi hallinnollista taakkaa jonkin verran, mutta vahingonkärsijöillä on aiempaa tehokkaampi keino huolehtia ennalta vahinkojen estosta ennen lisääntymisaikaista suojaa.

4 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä.

Esityksestä on pyydetty lausunnot.

Lausunnon ovat antaneet määräaikaan mennessä valtiovarainministeriö, oikeusministeriö, ympäristöministeriö, Suomen riistakeskus, Metsähallitus, Poliisihallitus, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Maataloustuottajien keskusliitto MTK, Pihvikarjaliitto, Suomen metsästäjäliitto, Paliskuntain yhdistys, Birdlife Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, Luonnonsuojeluliitto Tapiola, Suomen kennelliitto, Suomen pystykorvajärjestö, Perinnejousimetsästäjäin liitto sekä yksittäinen kansalainen.

Valtiovarainministeriöllä ei ollut huomautettavaa esitysluonnokseen. Oikeusministeriö ilmoitti, ettei se anna lausuntoa.

Ympäristöministeriö piti tärkeänä, että mikäli naakka esityksen mukaisesti siirretään rauhoittamattomien lajien luetteloon, varmistaa maa- ja metsätalousministeriö muutoksen vaikutusten seurannan paitsi naakan aiheuttamien vahinkojen, myös naakkakannan koossa, levinneisyydessä ja esiintymisessä mahdollisesti tapahtuvien muutosten todentamiseksi. Lisäksi ympäristöministeriö korosti, että naakkojen tappamisen salliminen niiden lisääntymisajan ulkopuolella ei yksin riitä ratkaisuksi naakkojen aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Vahinkoja tulee edelleen ensisijaisesti pyrkiä vähentämään muilla keinoin, silloin kun toimiva menetelmä on olemassa ja sen käyttö mahdollista.

Suomen riistakeskuksella, Metsähallituksella eikä Poliisihallituksella ollut esityksestä lausuttavaa.

Luonnonvarakeskus katsoi lausunnossaan, että naakkakannan kasvulle on olemassa ekologinen syy, joka tulisi pyrkiä poistamaan, mikäli naakkakannan aiheuttamille vahingoille halutaan jotain tehdä. Luonnonvarakeskus totesi, että koska kaatopaikoilla on ollut naakkakannan kasvussa erittäin merkittävä rooli, tulee kaatopaikkojen ravinnon tarjontaan edelleen kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi Luonnonvarakeskus totesi, että savupiipuissa ja rakennuksissa pesimisen estämisessä olisi edelleen enemmän tehtävissä peittämällä aukot tukevalla metalliverkolla. Toisaalta Luonnonvarakeskus totesi, että todennäköisesti naakat tällöin etsisivät uusia pesäpaikkoja.

Suomen ympäristökeskus totesi lausunnossaan, että luonnonsuojelulailla rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvauksista suurimmat avustukset ovat viime vuosina kohdistuneet runsastuneen naakkakannan aiheuttamiin maatalousvahinkoihin. Naakan aiheuttamat vahingot ovat kohdistuneet joillekin alueille Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Hämeessä. Suomen ympäristökeskus totesi vielä, että vaikka on järkevää, mikäli muut keinot eivät ole toimineet, estää vahinkoja poikkeusmenettelyn kautta, ei naakkaa tulisi lisätä metsästyslain rauhoittamattomien lajien luetteloon, sillä se saattaa johtaa naakkojen häiritsemiseen ja tappamiseen myös alueilla, missä ne eivät ole aiheuttaneet vahinkoa.

Maataloustuottajien keskusliitto MTK ry pitää tärkeänä, että naakan rauhoitus puretaan ja että naakka liitetään metsästyslain piiriin. MTK:n mukaan esitys mahdollistaa naakkojen aiheuttamien vahinkojen ja haittojen rajoittamien aiempaa joustavammin ja tehokkaammin. Myös Pihvikarjaliitto kannatti esitystä.

Suomen metsästäjäliitto pitää naakan siirtämistä rauhoittamattomaksi linnuksi erittäin tärkeänä toimenpiteenä. Naakkakanta on runsastunut ja oppinut käyttämään viljelyyn, eläintenpitoon sekä muuhun ihmistoimintaan liittyviä ravinto- pesimis- ja oleskelupaikkoja haitallisella tavalla hyväkseen. Lisäksi naakat osaavat käydä pesintäaikaan järjestelmällisesti maastoa ja puustoa läpi aiheuttaen paikallisesti suurta haittaa muiden lintulajien pesinnän onnistumiselle. Liiton mukaan naakan aiheuttamat haitat ovat kasvaneet ja suuri osa haitoista ei ole viranomaisten tiedossa, koska korvaushakemukset ja poikkeusluvan haku ovat vain jäävuoren huippu. Siitä huolimatta osoitetut haitat ovat merkittäviä. Naakan siirtäminen rauhoittamattomaksi ratkaisee resursseja säästävällä tavalla monia ongelmia. Korvausten maksatus, turhauttava luvanhaku ja ongelmaan viiveellä vaikuttava lupaharkinta jäisi pois. Metsästäjät voivat auttaa avuntarvitsijoita välittömästi.

Paliskuntain yhdistys pitää erittäin hyvänä asiana, että naakka saadaan mukaan rauhoittamattomien eläinten listalle.

BirdLife Suomi ry totesi lausunnossaan, että BirdLife pitää kaikkien lintulajien aiheuttamien haittojen ratkaisemisessa ensisijaisena haittojen ennaltaehkäisemistä: ongelmatilanteen tunnistamista ja haittoja estävien toimenpiteiden kehittämistä sekä sopeutumista eli toiminnan muuttamista siten, että haitat vähenevät. Mikäli haittoja syntyy edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta, tulee haitankärsijöille korvata vahingot, mikäli ne ovat merkittäviä. Haittoja aiheuttavia yksilöitä voidaan ongelmakohteilla vähentää, mutta lajien vaino tai suurten yksilömäärien tappaminen ei ole hyväksyttävä ratkaisu yksittäisiin vahinkoihin. BirdLife ei usko, että lakimuutoksella on mainittavia vaikutuksia naakan aiheuttamiin vahinkoihin tai naakkakantaan. BirdLife pitää suurimpina vaikutuksina haluttomuutta kehittää toimivia keinoja vahinkojen estämiseen sekä tyytymättömyyttä tilanteeseen, jossa naakkavahingoista kärsineet eivät enää saa korvauksia.

Suomen luonnonsuojeluliitto totesi lausunnossaan, että naakan rauhoituksen loppumisen myötä loppuvat myös YM:n momentilta maksettavat korvaukset. Tästä huolimatta liitto katsoo, että naakan aiheuttamien vahinkojen hallinta olisi parempi hoitaa nykyisellä tavalla rauhoituksella, korvauksilla ja tarvittaessa luonnonsuojelulain mukaisilla poikkeusluvilla. Liiton kanta on, että naakkaa ei tulisi liittää metsästyslain alaiseksi rauhoittamattomaksi lajiksi. Perinnejousimetsästäjäin liitto kannattaa naakan lisäämistä rauhoittamattomien lintujen luetteloon ja että on perusteltua tässä tapauksessa luopua avustusten myöntämisestä tuhojen korvaamiseksi.

Luonto-Liitto totesi lausunnossaan, että naakan rauhoitusta ei tule purkaa. Luonto-Liitto katsoo, että lintulajien lisääminen rauhoittamattomien lajien joukkoon on nykykehityksen vastaista eikä naakkojen metsästys ratkaisisi ongelmaksi katsottuja asioita. Luonnonsuojeluliitto Tapiola ry piti paheksuttavana menettelyä, jossa lajeja siirrettäisiin metsästyslain piiriin, kun niitä pitäisi rauhoittaa ja toteaa lisäksi, että lajin runsastuminen ei ole perusteltu syy siirtää sitä pois rauhoituksen piiristä.

Suomen kennelliitto sekä Suomen pystykorvajärjestö kannattivat esitettyä muutosta perusteltuna ja hyvänä muutoksena.

Yksittäinen kansalainen esitti retorisen kysymyksen siitä, että onko naakkojen metsästyksen salliminen ihan oikeasti perusteltua.

Lausuntojen pohjalta ei esitykseen tehty muutoksia.

5 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2018.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki metsästyslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan metsästyslain (615/1993) 5 §, 29 §:n 2 kohdan ruotsinkielinen sanamuoto ja 41 §:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 29 §:n 2 kohdan ruotsinkielinen sanamuoto ja 41 §:n 3 momentti laissa 504/2017, seuraavasti:

5 §
Riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet

Riistaeläimiä ovat:

1) villikani, metsäjänis, rusakko, orava, euroopanmajava, kanadanmajava, piisami, rämemajava, susi, tarhattu naali, kettu, supikoira, karhu, pesukarhu, mäyrä, kärppä, hilleri, saukko, näätä, minkki, ahma, ilves, itämeren norppa, kirjohylje, halli, villisika, kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, metsäkauris, hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura ja mufloni;

2) kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky.

Rauhoittamattomia eläimiä ovat:

1) metsämyyrä, vesimyyrä, kenttämyyrä, peltomyyrä, lapinmyyrä, isometsähiiri, isorotta ja kotihiiri;

2) korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka, naakka, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas.

Villiintyneeseen kissaan sovelletaan, mitä rauhoittamattomista eläimistä säädetään.

41 §
Poikkeusluvat

Suomen riistakeskus voi 41 a §:n 1 momentissa, 41 b §:n 1 ja 3 momentissa sekä 41 c §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa myöntää luvan poiketa myös 32 §:ssä säädetyistä moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön rajoituksista, 33 §:ssä säädetyistä pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevista kielloista, 34 §:n nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksistä ja 35 §:ssä säädetyistä metsästysaseen kuljettamista koskevista säännöksistä sekä 51 §:n 1 momentissa säädetystä koiran kiinnipitovelvollisuudesta. Suomen riistakeskus voi myöntää luvan poiketa 32 §:n 2 momentissa säädetystä moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön rajoituksesta sekä 35 §:n 3 momentissa säädetyistä metsästysaseen kuljettamista koskevista säännöksistä myös, jos hakija on pysyvästi tai pitkäaikaisesti liikuntarajoitteinen. Suomen riistakeskus voi myöntää luvan poiketa 34 a §:n 1 momentin nojalla annetun asetuksen kiellosta.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2018

Pääministeri
Juha Sipilä

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Leppä

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.