30.12.2003 103/2003

Vakinaisten teatterimuusikkojen työehtosopimus

Päätöksen antaja: Työtuomioistuin
Päätöksen numero: 103/2003
Päätöksen antopäivä: 30.12.2003
Yleissitovuus: Työehtosopimus ei ole yleissitova
Työnantajaosapuoli: Suomen Teatterit - Finlands Teatrar ry (osapuolen nimi aiemmin Suomen Teatteriliitto ry)
Työntekijäosapuoli: Suomen Muusikkojen Liitto ry
Allekirjoituspäivämäärä: 03.04.2018
Voimaantulopäivämäärä: 01.02.2018
Päättymispäivämäärä: 31.03.2020
Huomautukset: --

Päätösteksti

TYÖTUOMIOISTUIN

PÄÄTÖS Nro 103

Antopäivä 30.12.2003
Diaarinro V 8/02

ASIA Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva valitus

VALITTAJA Suomen Muusikkojen Liitto ry

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 4.6.2002 antama päätös nro 61/2002 vakinaisten teatterimuusikkojen työehtosopimuksen yleissitovuudesta.

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 §:n nojalla työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut, että vakinaisia teatterimuusikoita koskeva työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan työehtosopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova.

Kun verrataan toisiinsa vakinaisia teatterimuusikkoja koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärää runsaat 200 henkilötyövuotta ja työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää vajaat 10 henkilötyövuotta, työehtosopimusta ei voida pitää soveltamisalallaan edustavana.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Valitus perusteineen

Suomen Muusikkojen Liitto on vaatinut, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös kumotaan ja vakinaisia muusikkoja koskeva työehtosopimus vahvistetaan alallaan yleissitovaksi työehtosopimukseksi.

Suomessa on voimassa kolme työehtosopimusta, jotka nimenomaisesti koskevat teatterialalla vakinaisesti työskenteleviä muusikkoja. Sopimukset ovat vakinaisia teatterimuusikkoja koskeva työehtosopimus, kaupunginorkesterien, kaupungin kvartettien ja kaupunginteattereiden orkesterien pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa olevia muusikoita ja kapellimestareita koskeva virka- ja työehtosopimus sekä Suomen Kansallisoopperan orkesteria koskeva työehtosopimus.

Vakinaisia teatterimuusikoita ja Suomen Kansallisoopperan orkesteria koskevat työehtosopimukset on solmittu Suomen Muusikkojen Liiton ja Suomen Teatteriliitto ry:n välillä. Kaupunginteattereiden pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa olevia muusikkoja ja kapellimestareita koskeva virka- ja työehtosopimus on tehty Suomen Muusikkojen Liiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä. Suomen Kansallisoopperan orkesteria koskeva työehtosopimus on tehty orkesterin perustamisen jälkeen 1960-luvulla, muut sopimukset myöhemmin. Täysin kunnalliset teatterit ovat Suomen Teatteriliiton jäseniä.

Työnantajat teatterialalla ovat erityisen hyvin järjestäytyneet. Ammattiteatterit ja myös Suomen Kansallisooppera kuuluvat Suomen Teatteriliittoon, joka on solminut Suomen Muusikkojen Liiton kanssa useita työehtosopimuksia. Kaikki kunnat kuuluvat Kunnallisen työmarkkinalaitoksen alaisuuteen ja kunnalliset teatterit ovat näin ollen kahta kautta järjestyneitä työnantajia.

Vahvistamislautakunta on päätöksessään sisällyttänyt laskelmiinsa teattereissa vakinaisesti työskentelevät muusikot. Sen lisäksi laskelmiin on luettu mukaan Suomen Kansallisoopperan orkesterissa ja kuorossa vakituisesti työskentelevät muusikot sekä laulusolistit, vaikka nämä eivät kuulu vakinaisten teatterimuusikoiden työehtosopimuksen soveltamisalaan. Kaikki oopperan työehtosopimukset on tehty ennen vakinaisten teatterimuusikoiden työehtosopimusta. Lautakunta pitää vakinaisten teatterimuusikoiden työehtosopimusta tavallaan yleisenä teatterialan työehtosopimuksena, joka koskisi muusikkoja, kapellimestareita, kuorolaulajia ja laulusolisteja.

Vakinaisten muusikkojen osalta voidaan teatteritilastosta todeta hyvin tarkasti, miten paljon vakinaisia työntekijöitä vuonna 2000 alalla on työskennellyt. Muihin laskelmiin ei ole tarvetta. Kyseisen tilaston mukaan vuonna 2000 puheteattereissa oli yhteensä 26,5 vakinaista muusikkoa. Näistä 14,2 työskenteli kunnallisissa teattereissa ja näin ollen 12,3 muissa teattereissa. Lisäksi tanssiteattereissa oli 5 vakinaista muusikkoa. Suomen Kansallisoopperan vakinaisten muusikkojen määrä oli tilaston mukaan 110.

Suomen Kansallisoopperan kuoron jäsenet, laulusolistit ja kunnallisten teattereiden vakinaiset muusikot ovat muiden työehtosopimusten soveltamispiirissä. Sen vuoksi ne eivät kuulu työehtosopimuksen tarkoittaman alan työntekijöihin. Suomen Teatteriliittoon kuuluvissa muissa niin sanotuissa yksityisissä teattereissa työskenteli 12,3 vakinaista muusikkoa. Kun Suomen Teatteriliittoon järjestäytymättömissä tanssiteattereissa samanaikaisesti työskenteli 5 vakinaista muusikkoa, voidaan todeta, että Suomen Teatteriliiton jäsenteattereissa normaalisitovuuden piirissä työskenteli selkeästi yli puolet (12,3) alalla yhteensä työskentelevien (17,3) muusikkojen kokonaismäärästä.

Muusikoista 70 - 80 % kuuluu Suomen Muusikkojen Liittoon. Työnantajien selvä enemmistö on lisäksi järjestäytynyt työnantajaliittoon.

LAUSUNNOT

Työsopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todennut valituksen perustuvan lähinnä kahteen näkökohtaan; alan järjestäytymisasteeseen puolin ja toisin sekä siihen, että alalla työskentelevien kokonaismäärään eivät kuulu sellaiset muusikot, joiden osalta on voimassa jokin muu työehtosopimus.

Hallituksen esityksessä työsopimuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 57/2000) on todettu, että työehtosopimuksen tulisi olla asianomaisella alalla edustavana pidettävä. Asianomainen ala määräytyisi ensisijaisesti työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaisesti. Tällöin huomioon olisi otettava myös työehtosopimuksen tehneiden yhdistysten säännöt sekä niiden tosiasiallisesti edustaman jäsenistön työt.

Vahvistamislautakunnan käsityksen mukaan myös Suomen Kansallisoopperan orkesterin muusikot on otettava huomioon arvioitaessa alan kokonaistyöntekijämäärää. Suomen Kansallisooppera on Suomen Teatteriliiton jäsenteatteri. Suomen Kansallisooppera on vakinaisia teatterimuusikoita koskevan työehtosopimuksen soveltamismääräyksessä tarkoitettu ammattiteatteri ja Suomen Kansallisoopperan orkesterin muusikot sopimuksessa tarkoitettuja muusikoita.

Teatterialalla on siten, kun otetaan huomioon Suomen Muusikkojen Liiton mainitsemat 110 Suomen Kansallisoopperan orkesterin muusikkoa ja Suomen Teatteriliittoon kuuluvien yksityisteattereiden noin 12 muusikkoa, vähintään 122 työehtosopimuksessa tarkoitettua kuukausipalkkaista muusikkoa. Työehtosopimuksen tarkoittaman alan työntekijöiden määrään ei vaikuta se, että Suomen Kansallisoopperan muusikoiden osalta on solmittu niin sanottu talokohtainen sopimus.

Kun otetaan huomioon, että teatterialalla on yli sata kuukausipalkkaista muusikkoa, joista noin kymmenesosa kuuluu vakinaisia teatterimuusikoita koskevan työehtosopimuksen normaalisitovuuden piiriin, ei alan järjestäytymisasteella puolin eikä toisin ole merkitystä yleissitovuuden ratkaisemisen kannalta.

Edellä olevin perustein vahvistamislautakunta katsoo, ettei valittaja ole esittänyt perusteita päätöksen muuttamiseen.

Suomen Muusikkojen Liitto ei ole antanut siltä pyydettyä vastaselitystä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Vakinaisten teatterimuusikkojen työehtosopimuksen 1 §:ssä on määritelty sopimuksen soveltamisalaksi kuukausipalkkaiset muusikot. Edelleen sopimuksessa on pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan sopimus ei koske täyskunnallisia teattereita.

Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä. Asianomainen ala määräytyy työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen perusteella. Näin määräytyvä ala ei muutu, vaikka sopimuksen tosiasiallinen soveltamispiiri muuttuisi sitä kautta, että samalle alalle solmitaan tai on jo aiemmin solmittu kilpailevia tai yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Tältä osin ei voi olla merkitystä myöskään sillä, onko muista sopimuksista johtuvat soveltamispiirin rajoitukset kirjattu työehtosopimuksen soveltamisalamääräykseen vai ei. Työehtosopimuksen edustavuutta arvioitaessa on otettava huomioon kaikki kyseisellä alalla työskentelevät työntekijät.

Suomen Kansallisoopperan talokohtaisen työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät tekevät työtä, jota vakinaisten teatterimuusikkojen työehtosopimuksessa tarkoitetaan. Mainittuun sopimukseen sidotun Suomen Kansallisoopperan kuukausipalkkaisia muusikoita ei siten voida jättää ottamatta huomioon vakinaisten teatterimuusikkojen työehtosopimuksen tarkoittaman alan työntekijöiden määrää laskettaessa.

Edellä todetun mukaisesti määräytyvällä alalla työskentelee noin 120 muusikkoa, joista runsaat kymmenen on vakinaisia teatterimuusikkoja koskevan työehtosopimuksen soveltamispiirissä. Näin ollen vakinaisten teatterimuusikkojen työehtosopimusta ei voida vahvistaa asianomaisella alalla edustavana pidettäväksi työehtosopimukseksi.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Presidentti Pekka Orasmaa

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Jalanko, H. Rautiainen ja Sulkunen jäseninä. Esittelijä on ollut Hotti.

Jäsen Sulkusen lausunto:

Suomen Kansallisoopperan orkesteria koskeva talokohtainen työehtosopimus ei voi olla yleissitova. Toisaalta vuoden 2001 työsopimuslakia säädettäessä täsmennettiin ns. normaalisitovan ja yleissitovan työehtosopimuksen suhdetta siten, että valtakunnallisen työntekijäjärjestön allekirjoittamalla työehtosopimuksella on etusija silloinkin, kun siinä määritellyt vähimmäisehdot poikkeavat yleissitovan työehtosopimuksen määräyksistä työntekijän vahingoksi (TSL 2 :7.3 §, HE 157/2000 vp. s. 50). Näiden sääntöjen varassa ei voida kuitenkaan sellaisenaan ratkaista kysymystä vakinaisia teatterimuusikkoja koskevan työehtosopimuksen edustavuudesta, vaan sääntöjen yhteensovittamista on arvioitava yleissitovuusjärjestelmän tarkoituksen kannalta.

Mielestäni jo valvonnan vuoksi selvää on, että muiden kuin valtakunnallisten järjestöjen allekirjoittamien (yrityskohtaisten) työehtosopimusten piiriin kuuluvat työntekijät on otettava huomioon asianomaisen alan työntekijämäärää arvioitaessa, ellei edustavuusarvioinnin kohteena olevassa työehtosopimuksessa itsessään ole rajattu henkilöllistä soveltamisalaa esimerkiksi niin, että yksi tai useampi yrityskohtainen työehtosopimus olisi suljettu ulkopuolelle (ks. eriävä mielipiteeni asiassa V 10/02, TT:2003-25).

Nyt esillä olevassa tapauksessa valtakunnallinen Suomen Muusikkojen Liitto on allekirjoittanut sekä Suomen Kansallisoopperan orkesteria koskevan että vakinaisia teatterimuusikkoja koskevan työehtosopimuksen, eikä ensin mainittua työehtosopimusta ole - toisin kuin kunta-alan muusikoita ja kapellimestareita koskeva työ- ja virkaehtosopimus - nimenomaisesti suljettu teatterimuusikkoja koskevan sopimuksen ulkopuolelle. Tästä seuraa, että työsopimuslain 2:7 §:n kannalta työehtosopimukset voivat poiketa sisällöltään toisistaan. Edelleen edustavuusvertailun kannalta Suomen Kansallisoopperan muusikoiden määrä ylittää olennaisesti muiden teatterimuusikoiden määrän. En pidä tällaisissa olosuhteissa yleissitovuusjärjestelmän tarkoituksen kannalta mahdollisena sellaista tulkintaa, että yrityskohtaisen työehtosopimuksen allekirjoittaminen muodostuisi esteeksi sille, että järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa olevat työntekijät, joiden lukumäärä tässä tapauksessa on lisäksi kovin pieni, jäisivät vaille sitä suojaa, minkä varmistamiseksi yleissitovuusjärjestelmä on luotu.

Näillä perusteilla hyväksyn valituksen ja katson, että Suomen Kansallisoopperan palveluksessa olevia muusikoita ei tule ottaa huomioon vakinaisten teatterimuusikkojen työehtosopimuksen tarkoittaman alan työntekijöiden määrää laskettaessa. Tästä seuraa, että vakinaisten teatterimuusikkojen työehtosopimusta on pidettävä työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianomaisen alan edustavana työehtosopimuksena.

Vakuudeksi: Nina Hotti

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.