27.2.2017 2/2017

Henkilötietojen käsittely - Arkaluonteinen henkilötieto - Tärkeä yleinen etu - Varojen jäädytyspäätös

Hakija pyysi, että sille myönnettäisiin henkilötietolain 43 §:ssä tarkoitettu lupa kerätä, käsitellä ja luovuttaa varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi annetun lain mukaisia tietoja Keskusrikospoliisin tekemistä varojen jäädyttämispäätöksistä. Keskusrikospoliisin tehtäväksi on laissa säädetty ylläpitää julkista jäädyttämispäätöksistä luetteloa, josta henkilötiedot ovat niitä tarvitsevien saatavilla. Tietosuojalautakunta katsoi, että hakemuksen kohteena olevalle henkilötietojen käsittelylle ei ollut henkilötietolain 43 §:n 2 momentissa edellytettyä tärkeää yleistä etua koskevaa syytä, ja näin ollen hylkäsi hakemuksen.

Äänestys (4-2)

Hakija on valittanut päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.                                         

HAKIJA   Suomen Asiakastieto Oy (jäljempänä myös hakija)

HAKEMUS

Hakija pyytää, että sille myönnettäisiin henkilötietolain 43 §:ssä tarkoitettu lupa kerätä, käsitellä ja luovuttaa varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi annetun lain (325/2013) mukaisia tietoja Keskusrikospoliisin tekemistä varojen jäädyttämispäätöksistä.

TIETOSUOJALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

Tietosuojalautakunta hylkää hakemuksen jäljempänä esitetyin perustein.

Asiassa on toimitettu äänestys (4-2).

HAKEMUKSEN TAUSTA JA PERUSTELUT

Käsittelyn tarkoitus ja perustelut

Henkilötietojen käsittelyn tarkoituksena on tallettaa omaan erilliseen tietokantaan hakemuksessa tarkoitetut tiedot, jotta ne olisivat tehokkaammin suomalaisten toimijoiden käytössä ja jotta nämä voivat toteuttaa toimenpiteet, joita rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain (503/2008) noudattaminen edellyttää.

Keskusrikospoliisi tekee varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi annetun lain perusteella päätöksiä luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden varojen jäädyttämisestä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Tästä päätöksestä annetaan julkinen kuulutus, joka julkaistaan julkisia kuulutuksia koskevien säännösten mukaisesti. Kyseisen lain 7 §:n mukaan kukaan ei saa suoraan tai välillisesti luovuttaa varoja luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, jonka varat on jäädytetty kyseessä olevan nojalla, jollei luovuttaminen ole viranomaisen, luottolaitoksen tai rahoituslaitoksen myötävaikutuksella järjestetty siten, että luovutettavat varat jäädytetään. Tämän vuoksi luotonantajan ja muiden mahdollisesti varoja käsittelevien tahojen on huomioitava mahdollinen henkilöä koskeva varojen jäädytyspäätös.

Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä edellyttää lain tarkoittamia ilmoitusvelvollisia huolehtimaan asiakkaan tuntemiseen liittyvistä toimista. Velvollisuudet asiakkaan tuntemiseksi edellyttävät, että lain tarkoittama ilmoitusvelvollinen selonottovelvollisuutensa mukaisesti hankkii tiedon myös mahdollisesta varojen jäädytyspäätöksestä. Varojen jäädytykseen ja asiakkaan tuntemiseen liittyvät velvollisuudet perustuvat Yhdistyneitten Kansakuntien päätökseen ja EU:n direktiiviin ja ovat voimassa saman sisältöisenä myös muissa maissa.

Henkilötietojen käsittely

Hakijan tarkoitus on ryhtyä ylläpitämään erillistä rekisteriä, johon merkitään tiedot henkilöistä, joiden osalta on tehty varojen jäädytyspäätös. Tietoja ei voi merkitä hakijan ylläpitämään luottotietorekisteriin, koska hakemuksen kohteena oleva kuulutus ei ole sellainen kuulutus, joka luottotietolain (527/2007) 13 §:n 1 momentin 7 momentin mukaan voidaan kuulutustietona merkitä luottotietorekisteriin. Lisäksi koska perustettavan rekisterin käyttötarkoitus voi olla laajempikin, kuin luottotietolaissa määritellyt käyttötarkoitukset, katsoo hakija erillisen rekisterin perustamisen perustelluksi.

Käsiteltävät tiedot on tarkoitus hankkia Keskusrikospoliisin julkisesta luettelosta. Rekisteriin talletettaisiin tieto henkilön nimestä ja henkilötunnuksesta (mikäli se on saatavilla) sekä rekisteriin merkitsemisen peruste. Tietoja on tarkoitus luovuttaa hakijan asiakkaille, joiden velvollisuus on omassa päätöksenteossaan huomioida kyseisen listan sisältö. Tiedon saaminen erillisestä rekisteristä helpottaa ja tehostaa tiedon automaattista käsittelyä päätöksenteon yhteydessä.

Tietoja on tarkoitus luovuttaa vastauksina yksittäisiä henkilöitä koskeviin kyselyihin, ja kaikki luovutukset kirjataan lokitiedostoon. Tietoja ei näin ollen ole tarkoitus luovuttaa listan muodossa tai julkaista niitä yleisessä tietoverkossa. Pääsy rekisteriin avattaisiin ainoastaan asiakkaalle, joka erityisesti sitä pyytää ja joka on osoittanut tarvitsevansa tietoja edellä mainitun lainsäädännön mukaisten velvoitteiden täyttämiseen. Asiakkaat tunnistettaisiin käyttäjätunnuksin ja salasanoin, jotka ovat online-palveluissa henkilökohtaisia.

Rekisteröidylle ei ole tarkoitus lähettää ilmoitusta rekisteröinnistä. Rekisterinpito varojen jäädytyslistan käytön tehostamista varten merkitsee vain vähäistä puuttumista henkilöiden yksityisyyden suojaan, koska asiasta on kuulutettu ja tiedon on katsottava näin ollen tulleen kaikkien tietoon. Keskusrikospoliisi ylläpitää julkista luetteloa voimassa olevista jäädytyspäätöksistä, ja varojen jäädytyspäätös on voimassa toistaiseksi. Tieto hakijan ylläpitämästä rekisteristä poistettaisiin, kun Keskusrikospoliisin listasta ilmenee, että tehty varojen jäädytyspäätös ei enää ole voimassa.

KUULEMINEN

Tietosuojavaltuutetun lausunto 3.2.2017

Tietosuojalautakunta on varannut tietosuojavaltuutetulle mahdollisuuden antaa lausuntonsa hakijan lupahakemuksesta. Tietosuojavaltuutettu on antanut asiassa lausunnon. Tietosuojavaltuutettu toteaa lausunnossaan, että hakijan hakemus on samansisältöinen kuin tietosuojalautakunnan päätöksen 7/31.5.2016 perusteena olevan hakemus ja että ainoastaan hakemuksen päiväys on muuttunut. Tästä syystä hakemus ei anna aihetta lausua enempää.

Tietosuojavaltuutettu kuitenkin korostaa sitä, että jäädytyspäätöstä koskevat tiedot ovat saajiansa velvoittavia toisin kuin luottotiedot. Kyse ei ole vain jäädytyslain 6 ja 7 §:ssä tarkoitetuista kielloista vaan lain 14 §:n 3 momentissa tarkoitetusta oma-aloitteisesta tiedonantovelvollisuudesta ulosottomiehelle. Jotta näitä jäädytyslainsäädännöstä johtuvia velvoitteiden noudattamista voitaisiin asianmukaisesti valvoa, tietosuojavaltuutettu ehdottaa järjestelyä, jossa hakija voisi ylläpitää rahanpesuselvityskeskuksen ja ulosottoviranomaisen lukuun – mikäli se vain näille viranomaiselle on mahdollista – tietokantaa jäädytyspäätöksistä ja siitä ketkä ovat näitä jäädytyspäätöstietoja saaneet. Tämän perusteella viranomaiset voisivat valvoa rahanpesulainsäädännön noudattamista ja onko velvoitteita noudatettu kun tieto on saatu.

Hakijan selitys 20.2.2017

Hakija toteaa selityksessään tietosuojavaltuutetun lausuntoon liittyen, että se ei näe käytännössä mahdolliseksi, että hakija ryhtyisi rekisterinpitäjäksi viranomaisten lukuun. Hakija haluaa tietosuojalautakunnan luvalla mahdollisuuden pitää vastaavaa rekisteriä, jotta rekisterin tiedot tulisivat tehokkaammin velvoitettujen käyttöön.

TIETOSUOJALAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

Sovellettava lainsäädäntö

Henkilötietolain 6 §:n mukaan henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua rekisterinpitäjän toiminnan kannalta. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset sekä se, mistä henkilötiedot säännönmukaisesti hankitaan ja mihin niitä säännönmukaisesti luovutetaan, on määriteltävä ennen henkilötietojen keräämistä tai muodostamista henkilörekisteriksi. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus tulee määritellä siten, että siitä ilmenee, minkälaisten rekisterinpitäjän tehtävien hoitamiseksi henkilötietoja käsitellään.

Henkilötietolain 9 §:n mukaan käsiteltävien henkilötietojen tulee olla määritellyn henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisia (tarpeellisuusvaatimus). Rekisterinpitäjän on huolehdittava siitä, ettei virheellisiä, epätäydellisiä tai vanhentuneita henkilötietoja käsitellä (virheettömyysvaatimus). Rekisterinpitäjän velvollisuutta arvioitaessa on otettava huomioon henkilötietojen käsittelyn tarkoitus sekä käsittelyn merkitys rekisteröidyn yksityisyyden suojalle.

Henkilötietolain 11 §:n mukaan arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään muun muassa henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta taikka rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta.

Henkilötietolain 12 §:n 1 momentin 13 kohdan mukaan mitä 11 §:ssä säädetään, ei estä tietojen käsittelyä, johon tietosuojalautakunta on antanut 43 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan.

Henkilötietolain 43 §:n 1 momentin mukaan tietosuojalautakunta voi antaa 8 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetun luvan henkilötietojen käsittelyyn, jos käsittely on tarpeen rekisteröidyn elintärkeän edun suojaamiseksi muussa kuin yksittäistapauksessa taikka yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai sellaisen julkisen vallan käyttämiseksi, joka kuuluu rekisterinpitäjälle tai sivulliselle, jolle tiedot luovutetaan. Lupa voidaan myöntää myös rekisterinpitäjän tai tiedot saavan sivullisen oikeutetun edun toteuttamiseksi edellyttäen, ettei tietojen tällainen käsittely vaaranna henkilön yksityisyyden suojaa ja oikeuksia. Pykälän 2 momentin mukaan tietosuojalautakunta voi antaa 12 §:n 13 kohdassa tarkoitetun luvan arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyyn tärkeää yleistä etua koskevasta syystä. Pykälän 3 momentin mukaan lupa voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi ja siihen on liitettävä rekisteröidyn yksityisyyden suojaamiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä voidaan tietosuojavaltuutetun tai luvan saajan hakemuksesta muuttaa tai täydentää, jos se muuttuneiden olosuhteiden vuoksi on tarpeen.

Varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi annetun lain 3  §:n 1 momentin mukaan kyseisen lain mukaan on jäädytettävä varat, jotka kuuluvat:

1)                erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn neuvoston yhteisen kannan (2001/931/YUTP) 1 artiklassa tarkoitetulle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, jota tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2580/2001 ei koske;

2)               luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, jota on syytä epäillä, jolle vaaditaan rangaistusta tai joka on tuomittu rikoslain (39/1889) 34 a luvussa rangaistavaksi säädetystä teosta;

3)               luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, jonka varojen jäädyttämisestä toisen valtion toimivaltainen viranomainen on tehnyt yksilöidyn ja perustellun pyynnön, jos kyseisen valtion viranomaiset ovat uskottavan todistusaineiston perusteella aloittaneet kyseiseen luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön kohdistuvan esitutkinnan tai vaatineet rangaistusta teosta, joka Suomessa tehtynä ilmeisesti täyttäisi rikoslain 34 a luvussa säädetyn rikoksen tunnusmerkistön, taikka jos mainitun valtion tuomioistuin on tuominnut kyseisen henkilön edellä tarkoitetusta teosta;

4)               oikeushenkilölle, josta vähintään 50 prosenttia omistaa 1—3 kohdassa   tarkoitettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö yksin tai yhdessä muiden tällaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden kanssa;

5)               oikeushenkilölle, jossa kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettua määräysvaltaa käyttää 1—3 kohdassa tarkoitettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö yksin tai yhdessä muiden tällaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden kanssa; taikka

6)               henkilöyhtiölle, jonka velvoitteista niiden täyteen määrään niin kuin omasta velastaan vastaa 1—3 kohdassa tarkoitettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö.

Samaisen pykälän 2 momentin mukaan pidättämiseen oikeutetun poliisimiehen tai syyttäjän on tehtävä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta epäilystä ja tuomiosta ilmoitus Keskusrikospoliisin yhteydessä toimivalle rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain (503/2008) 35 §:ssä tarkoitetulle rahanpesun selvittelykeskukselle.

Varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi annetun lain 8 §:n 2 momentin mukaan Keskusrikospoliisi ylläpitää julkista luetteloa jäädyttämispäätöksistä.

Luottotietolain 13 §:ssä säädetään maksuhäiriötietojen ja niitä täydentävien tietojen tallettamisesta henkilöluottotietoina luottotietorekisteriin. Luottotietorekisteriin saa henkilöluottotietoina tallettaa lainkohdan 1 momentin 7 kohdan mukaan kuulutustietoina julkisesta haasteesta annetun lain (729/2003) 10 §:ssä tarkoitettuun kuulutusrekisteriin talletetut tiedot.

Luvan tarve

Henkilötietolain 11 §:n mukaan arkaluonteisina tietoina pidetään muun muassa henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta taikka rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta. Varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi annetun lain 3 §:n perusteella on katsottava, että jäädyttämispäätöksiä koskevia tietoja on pidettävä arkaluonteisina henkilötietoina.

Hakijalla on täten oltava käsittelylle henkilötietolain 12 §:ssä säädetty peruste. Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on sallittua muun muassa silloin, kun tietojen käsittely on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi, puolustamiseksi tai ratkaisemiseksi taikka kun käsittelystä säädetään laissa tai se johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä.  

Henkilötietolain 12 §:n 1 momentin 1–12 kohdissa säädetyt poikkeusperusteet eivät sovellu hakijan suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn. Kyse ei myöskään ole sellaisesta tiedosta, joka voitaisiin henkilöluottotietona tallettaa luottotietorekisteriin luottotietolain 13 §:n nojalla. Näin ollen hakija tarvitsee henkilötietojen käsittelemiseksi henkilötietolain 43 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan. Edellytyksenä luvan myöntämiselle on, että henkilötietojen käsittelylle on tärkeä yleistä etua koskeva syy.

Luvan myöntämisen edellytykset

Keskusrikospoliisin tehtäväksi on laissa säädetty ylläpitää julkista luetteloa jäädyttämispäätöksistä. Luettelosta henkilötiedot ovat niitä tarvitsevien saatavilla. Tietosuojalautakunta katsoo, että hakemuksen kohteena olevalle henkilötietojen käsittelylle ei ole henkilötietolain 43 pykälän 2:n momentissa tarkoitettua tärkeää yleistä etua koskevaa syytä. Näin ollen edellytyksiä tietosuojalautakunnan lupaan perustuvalle henkilötietojen käsittelyn järjestämiselle ei ole.

Tietosuojalautakunta on hylännyt hakijan samaa asiaa koskevan lupahakemuksen päätöksellään 7/31.5.2016. Tietosuojalautakunta katsoo, että asiassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aihetta nyt käsillä olevan lupahakemuksen toisenlaiseen arviointiin kuin mihin edellä mainitussa päätöksessä on päädytty.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET       

Henkilötietolaki (523/1999) 6 §, 9 §, 11 §, 12 ja 43 §

Laki varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi (325/2013) 3 § ja 8 §:n 2 momentti

Luottotietolaki (527/2007) 13 § 1 momentin 7 kohta

Päätöksen tekemiseen ovat ottaneet osaa tietosuojalautakunnan puheenjohtaja Pekka Nurmi sekä jäsenet Ahti Saarenpää, Eila Ratasvuori, Lea Mäntyniemi, Pertti Saloranta ja Hannu Rautiainen.

Asiassa on toimitettu äänestys sekä esitetty vähemmistön eriävä mielipide.

VÄHEMMISTÖN ERIÄVÄ MIELIPIDE

Enemmistön kanssa eri mieltä olleet jäsenet (Mäntyniemi ja Rautiainen) katsoivat, että hakijalle voidaan myöntää henkilötietolain 43 §:n 2 momentissa tarkoitettu lupa. Hakemuksessa tarkoitetun henkilötietojen käsittelyn tarkoituksena on auttaa ja tehostaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjumiseksi laissa asetettujen velvoitteiden täyttämistä. Terrorismin rahoittamisen torjuminen on henkilötietolain 43 §:n 2 momentin tarkoittama tärkeä yleistä etua koskeva syy, jonka perusteella lupa voidaan myöntää.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.