24.10.2016 10/2016

Oikeutettu etu - Henkilötieto - Liikenteen kuvaaminen

Tietosuojalautakunta myönsi hakijalle henkilötietolain 43 §:n 1 momentin mukaisen luvan kerätä ja käsitellä henkilötietoja hakijan suunnittelemiin, ajoneuvojen etuosaan kiinnitettäviin kameroihin liittyvän tutkimus- ja kehittämistyön toteuttamiseksi. Tietosuojalautakunta katsoi Saksaan rekisteröityneelle hakijalle muodostuvan henkilötietolain 4 §:n 1 momentin mukainen toimipaikka Suomeen sen kerätessä henkilötietoja Suomessa hakemuksessa kuvatulla tavalla. Muut henkilötietoihin kohdistuvat käsittelytoimet suoritetaan Saksassa, joten niihin tuli sovellettavaksi Saksan lainsäädäntö. Tietosuojalautakunta katsoi käsillä olevan henkilötietolain 43 §:ssä tarkoitettu oikeutettu etu ja ettei hakemuksessa kuvattu tietojen käsittely vaaranna henkilön yksityisyyden suojaa ja oikeuksia, kun otetaan myös huomioon lupaan liitetyt lupamääräykset. Lupa myönnettiin määräaikaisena siten, että lupa on voimassa enintään siihen asti, kunnes EU:n yleinen tietosuoja-asetus tulee jäsenvaltioissa sovellettavaksi.

                                           

HAKIJA   Valeo Schalter und Sensoren GmbH, Saksa (jäljempänä myös hakija)

HAKEMUS

                   Hakija pyytää tietosuojalautakunnalta 24.5.2018 päättyväksi kaudeksi henkilötietolain 43 §:n 1 momentin mukaista lupaa kerätä ja käsitellä henkilötietoja hakijan suunnittelemiin, ajoneuvojen etuosaan kiinnitettäviin kameroihin liittyvän tutkimus- ja kehittämistyön toteuttamiseksi. Edellä tarkoitettujen kameroiden tai niihin liittyvän tutkimus- ja kehittämistyön tarkoituksena ei ole henkilötietojen kerääminen tai julkaiseminen.

TIETOSUOJALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

Tietosuojalautakunta myöntää hakijalle henkilötietolain 43 §:n 1 momentin mukaisen luvan jäljempänä esitetyin perustein ja seuraavin lupamääräyksin:

1) Hakijan tulee varmistaa, että kuvaamista suoritetaan yksinomaan yleisessä liikenteessä. 

2) Hakijan tulee huolehtia, että tietojen keräämistä suoritetaan ainoastaan siinä laajuudessa kuin hakemuksessa määriteltyjen käsittelyn tarkoitusten vuoksi on tarpeellista. Tietojen keräämisen toteuttamisen keinot ja laajuus on määriteltävä ennen henkilötietojen keräämiseen ja käsittelyyn ryhtymistä edellä mainittu tarpeellisuusvaatimus huomioon ottaen.

Lupa myönnetään määräaikaisena siten, että lupa on voimassa enintään siihen asti, kunnes EU:n yleinen tietosuoja-asetus tulee jäsenvaltioissa sovellettavaksi eli 25.5.2018 saakka.

HAKEMUKSEN TAUSTA JA PERUSTELUT

Käsittelyn tarkoitus ja perustelut

Hakija on maailmanlaajuisesti toimiva autolaitevalmistaja, joka aloitti liiketoimintansa vuonna 1923. Valeo-konserni keskittyy erityisesti hiilidioksidipäästöjä vähentävien ja intuitiivista ajamista edistävien innovatiivisten teknologioiden kehittämiseen. Hakija on kehittämässä autokameroita, jotka voidaan asentaa ajoneuvon etuosaan hätäjarrutusominaisuuden mahdollistamiseksi tai ajoneuvon takaosaan pysäköintiä avustamaan. Kameroiden testaamiseksi hakijan tarkoituksena on koekäyttää niitä Suomessa, minkä yhteydessä kameroiden kuvaa tallennetaan. Kuvaamisen tarkoituksena ei ole henkilötietojen kerääminen, vaan ajoneuvon ominaisuuksien turvallisuuden testaaminen. Kuvamateriaaliin voi kuitenkin käytännössä tallentua esimerkiksi henkilöiden tai ajoneuvojen rekisterikilpien kuvia.

Hakija katsoo, että henkilötietojen käsittely hakemuksessa kuvatulla tavalla ajoneuvoihin asennettaviin videokameroihin liittyvän tutkimus- ja kehittämistyön yhteydessä on perusteltua hakijan oikeutettujen etujen toteuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämistyö on tarpeellista hakijan tarjoamien tuotteiden kehittämiseksi sekä erityisesti niiden turvallisuuden korkean tason varmistamiseksi. Tutkimus- ja kehittämistyö koituu myös ajoneuvoja käyttävien sekä yleisen liikenneverkoston piirissä liikkuvien henkilöiden eduksi yleisen ajoturvallisuuden lisääntymisen kautta. Hakemuksessa tarkoitetun tutkimus- ja kehittämistyön yhteydessä kerättävien ja käsiteltävien henkilötietojen rekisterinpitäjänä toimisi hakija.

Henkilöiden, joiden henkilötietoja on havaittavissa tallennetussa kuvamateriaalissa, yksityisyyden suoja ei vaarannu hakemuksessa tarkoitetun tutkimus- ja kehittämistyön toteuttamisen johdosta. Ensinnäkin kerätyt henkilötiedot ovat ainoastaan rajatun henkilöjoukon saatavilla. Toiseksi henkilötiedot eivät tule olemaan haettavissa raakakuvamateriaalista automaattisen tietojenkäsittelyn keinoin. Henkilötietojen kerääminen ja käsittely suunnitellun tutkimus- ja kehittämistyön yhteydessä on sattumanvaraista, ja seurausta siitä, ettei julkisen liikenneverkoston piirissä ole mahdollista kuvata ilman, että kuvamateriaaliin tallentuu henkilötietoja, kuten julkisilla paikoilla liikkuvien henkilöiden tai ajoneuvojen rekisterikilpien kuvia.

Henkilötietojen käsittely

Osana autokameroihinsa liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä hakija toteuttaisi kokeita, joiden yhteydessä hyödynnettäisiin auton etuosaan kiinnitettävän videokameran tallentamaa kuvamateriaalia. Kameroiden avulla tallennettavaa kuvamateriaalia käytettäisiin hakijan kehittämien kameroiden toiminnan ja turvallisuuden arvioimiseksi kyseisen tarkoituksen kannalta tarpeellisessa laajuudessa. Kameroiden tallentamaa kuvamateriaalia analysoimalla voitaisiin arvioida esimerkiksi sitä, kuinka luotettavasti kameran avulla toteutettava hätäjarrutusominaisuus toimii.

Suunnitellun tutkimus- ja kehittämistyön yhteydessä ajoneuvojen etuosaan kiinnitettävien videokameroiden avulla tallennettaisiin kuvamateriaalia, jonka perusteella kameran avulla ohjautuvien ajoneuvon ominaisuuksien (kuten automaattisen hätäjarrutuksen) toimintaa ja turvallisuutta voitaisiin jälkikäteen arvioida. Ajoneuvot voisivat kiertää missä tahansa julkisen liikenneverkoston alueella. Ajoneuvot eivät tietoisesti kulkisi yksityisillä teillä tai muilla yksityisalueilla ilman tien tai alueen haltijan lupaa.

Tallennettu materiaali voisi sisältää esimerkiksi kuvia julkisilla paikoilla liikkuvista ihmisistä tai toisten ajoneuvojen rekisterikilvistä. Ajoneuvoon kiinnitettävän kameran kuvakenttä olisi enintään 75 astetta ajoneuvon menosuuntaan päin. Sen tallentamasta kuvamaterialista ihmisten kasvot voivat muun muassa valo- ja muista olosuhteista sekä kuvauskulmasta riippuen sinänsä olla tunnistettavissa arviolta noin 10 metrin päästä. Kuvamateriaalia ei kuitenkaan käytettäisi ihmisten tai muiden ajoneuvojen tunnistamistarkoituksessa tai käsiteltäisi siten, että satunnaisesti kuvattujen ihmisten tai muiden ajoneuvojen tunnistaminen tai hakeminen materiaalista tehtaisiin mahdolliseksi esimerkiksi tietotekniikan keinoin.

Henkilötietoja sisältävää kuvamateriaalia tultaisiin käyttämään pääasiallisesti Valeo­konsernin sisällä, ja pääsy materiaaliin on rajattu henkilöihin, jotka hoitavat hakemuksessa tarkoitettujen kameratuotteiden tutkimus- ja kehittämistyöhön liittyviä tehtäviä. Kuvamateriaalia käsitellään luottamuksellisena tietona. Kuvamateriaalia säilytetään salatussa muodossa lukituissa tiloissa ja se suojataan asianmukaisin tietoteknisin keinoin kuten palomuurien ja käyttäjähallinnan avulla.  

KUULEMINEN

Tietosuojavaltuutetun lausunto 31.8.2016

Tietosuojalautakunta on pyytänyt lupahakemuksesta lausuntoa tietosuojavaltuutetulta. Tietosuojavaltuutettu viittaa lausunnossaan henkilötietolain 6 ja 7 §:ään. Henkilötietojen käsittelyntarkoitusta koskevan määritelmän on oltava riittävän yksityiskohtainen. Yleiset määritelmät kuten ”olosuhteiden analysointi” eivät täytä vaatimusta määritelmän yksityiskohtaisuudesta. Se, kuinka yksityiskohtainen käsittelyn tarkoituksen määritelmän on oltava, riippuu muun muassa siitä, missä yhteydessä tietoja käsitellään. Joissain tilanteissa yksinkertaista arviointia voidaan pitää riittävänä, kun taas joissakin tapauksissa on tarpeellista vaatia rekisterinpitäjää suorittamaan tarkan arvioinnin tietojen käsittelyn tarkoituksesta.

Henkilötietojen säilyttäminen on myös itsessään henkilötietojen myöhempää käsittelyä.  Näin ollen henkilötietojen säilyttämisen on oltava yhteensopivaa alkuperäisen määritellyn henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen kanssa. Käsiteltävien henkilötietojen tulee olla määritellyn henkilötietojen käsittelyn kannalta tarpeellisia. Rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä oma-aloitteisesti tai rekisteröidyn vaatimuksesta muun muassa poistettava rekisterissä oleva, käsittelyn tarkoituksen kannalta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto. Rekisterinpitäjän on myös estettävä tällaisen tiedon leviäminen, jos tieto voi vaarantaa rekisteröidyn yksityisyyden suojaa tai tämän oikeuksia. 

Hakemuksen mukaan hakijan tarkoituksena on koekäyttää kehittämiään autokameroita, joiden tarkoitus on ajoneuvon ominaisuuksien turvallisuuden testaaminen. Tarkoituksena ei ole nimenomaisesti henkilötietojen käsittely, mutta koska testaamista on tarkoitus tehdä yleisillä teillä, tulevat kamerat taltioimaan henkilöitä, rekisterikilpiä sekä muita luonnollisiin henkilöihin yhdistettävissä olevia tietoja. Hakijan esityksen mukaan henkilötietojen käsittelyä sisältävä tutkimus-ja kehittämistyö on tarpeellista hakijan tarjoamien tuotteiden kehittämiseksi sekä erityisesti niiden turvallisuuden korkean tason varmistamiseksi. Kameroiden tallentamaa kuvamateriaalia käytettäisiin hakijan kehittämien kameroiden toiminnan ja turvallisuuden arvioimiseksi kyseisen tarkoituksen kannalta tarpeellisessa laajuudessa.

Koska tietosuojalautakunnan lupa perustuu intressipunnintaan rekisterinpitäjän oikeutetun edun ja rekisteröityjen yksityisyyden suojalle aiheutuvan vaikutuksen välillä, on keskeistä, että henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on hakemuksessa määritelty riittävän tarkkarajaisesti ja yksiselitteisesti. Lisäksi tietosuojavaltuutettu kiinnittää lausunnossaan huomiota tietojen säilytysajan ja luvan voimassaolon kestoon.

Hakijan selitys tietosuojavaltuutetun lausunnosta 13.9.2016

Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus, laajuus ja turvatoimet

Hakija katsoo määritelleensä henkilötietojen käsittelyn riittävällä tarkkuudella jo hakemuksessaan. Kuten hakijan 8.8.2016 päivätyssä hakemuksessa ja lisälausumassa on tarkemmin kuvattu, hakijalla ei ole nauhoittamiensa henkilötietojen käsittelylle mitään muuta tarkoitusta kuin testi- ja tutkimustyö, johon kyseisiä nauhoituksia kokonaisuutena käytetään, sekä tämän jälkeinen testimateriaalin säilyttäminen autoteollisuudessa tavanomaisella tavalla. Kuten hakija on hakemuksessaan kertonut, hakijan on tarkoitus testata kehittämiään autokameratuotteita koekäyttämällä niitä julkisilla teillä toteutettavien testiajojen yhteydessä. Hakijalle on erittäin tärkeää voida suorittaa testiajoja nimenomaan Suomessa, jotta se voi testata tuotteiden ominaisuuksia lumessa ja talviolosuhteissa.

Hakijan suunnittelema koekäyttötoiminta sisältää henkilötietojen käsittelyä siinä määrin kuin kameranauhoitukset sattuvat sisältämään yksilöiviä tunnistetietoja, kuten ohikulkijoiden kasvoja tai muiden kulkuneuvojen rekisterikilpiä. Kyseiset henkilötiedot ovat osa nauhoituksia, ja niitä käsitellään muun nauhoitusmateriaalin yhteydessä. Mitään erityisiä käsittelytoimia ei kuitenkaan kohdisteta nauhoihin tallentuneisiin henkilötietoihin. Hakija ei ole kiinnostunut nauhoitusten sisältämistä henkilötiedoista, vaan henkilötietojen kerääntyminen testinauhoituksiin on kameroiden koekäytön sivutuote. Hakijalla ei ole keinoja etsiä tai tunnistaa nauhoituksista yksittäisiä henkilöitä.

Autotuotteiden valmistajana hakijalla on pitkäaikainen vastuu kehittämiensä tuotteiden turvallisuudesta ja toimivuudesta. Autojen pitkä käyttöaika ja niihin liittyvä merkittävä onnettomuusriskipotentiaali huomioon ottaen hakijalla on tarve tallentaa ja säilyttää tuotteidensa kehitykseen ja testaamiseen liittyvä materiaali, jotta se voi tarvittaessa varmistaa ja osoittaa, että tuotteet on testattu ja niiden turvallisuus on asianmukaisella tavalla todennettu. Testinauhoitusten ja niiden sisältämien henkilötietojen käsittelyn (säilyttämisen) tarkoitus on siis kameratuotteiden testaaminen ja niiden turvallisuuden varmistaminen.

Nauhoitusten ja niiden sisältämien henkilötietojen luottamuksellisuuden varmistamiseksi hakijalla on käytössään useita tietoturvatoimia:

1) Testiajojen päättymisen jälkeen nauhoitukset siirretään kuriirilla hakijan tutkimus- ja kehitysyksikköön Saksaan, missä ne ladataan hakijan tietokantaan kaapeliyhteydellä. Nauhoituksia ei siirretä julkisen viestintäverkon välityksellä.

2) Nauhoitukset voidaan toistaa ainoastaan tietyllä ohjelmistolla, joka ei ole yleisesti saatavilla.

3) Testimateriaalia käsittelevät ainoastaan hakijan tutkimuksen ja tuotekehityksen työntekijät, jotka ovat allekirjoittaneet salassapitosopimuksen.

4) Hakijalla tai sen työntekijöillä ei ole käytössään keinoja etsiä tai tunnistaa yksilöitä nauhoituksista. Kameroissa käytetyiltä havaintoalgoritmeilta vaadittava tarkkuus ei kuitenkaan mahdollista esimerkiksi tunnistettavien henkilötietojen sumentamista tai niiden muunlaista anonymisointia nauhoituksissa.

Hakemuskausi

Tietosuojavaltuutettu on lausunnossaan katsonut, että hakijan hakemuksen tulisi käsittää koko tiedon aiottu säilytysaika. Hakija kuitenkin katsoo, että tiedon aiottu säilytysaika ei ole hakemusajan määrittämisen kannalta relevantti tieto.

Hakija on suunnitellut suorittavansa testiajoja Suomessa marras-joulukuussa 2016, ja uudelleen maaliskuussa 2017. Testiajojakson aikana kerättyjä nauhoituksia koskevan tutkimus- ja kehitystyön on tämänhetkisten tietojen mukaan tarkoitus päättyä alkuvuodesta 2018. Hakija on lisäksi siinä käsityksessä, että 25.5.2018 alkaen sovellettavan Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen (679/2016) 6 artiklan 1 kohdan f alakohdan nojalla hakijan nyt suunnittelema toiminta joka tapauksessa kuuluisi asetuksessa määritellyn oikeutetun intressin käsittelyperusteen piiriin. Näillä perustein hakija on hakenut lupaa henkilötietojen käsittelyyn 24.5.2018 päättyvälle kaudelle.

Mitä tulee testinauhoitusten säilyttämiseen autokameratuotteiden elinkaaren ajan, hakija toteaa käsityksenään, että Suomen tietosuojalainsäädäntö ei sovellu nauhoitusten säilyttämiseen testiajojen ja niihin liittyvän tutkimusjakson päätyttyä. Hakija sen sijaan katsoo, että Saksassa tapahtuva tutkimus- ja tuotekehitystoiminta sekä arkistointi tapahtuvat hakijan Saksassa sijaitsevan toimipaikan toiminnan yhteydessä, jolloin siihen tulee ensisijaisesti soveltaa Saksan tietosuojalainsäädäntöä. Hakija perustelee käsitystään seuraavilla seikoilla:

1) Hakijalla ei ole Suomessa henkilötietolain 4 §:n mukaista pysyvää toimipaikkaa.

Tästä huolimatta hakija on siinä käsityksessä, että testiajoja suorittavat autot voivat luoda yhtiölle sellaisen henkilötietolain 4 §:ssä ja henkilötietodirektiivin 4 artiklassa tarkoitetun toimipaikan, jonka toiminnan yhteydessä testiajojen aikana kerääntyneitä henkilötietoja käsitellään, ja minkä vuoksi Suomen laki voi soveltua hakijan harjoittamaan käsittelyyn Suomessa suoritettavien testiajojen aikana.

2) Testiajojen päätyttyä niiden aikana kertyneet, henkilötietoja sisältävät nauhoitukset siirretään Saksaan, missä hakijan tutkimus- ja tuotekehitystoiminta sijaitsee.

3) Nauhoitukset myös arkistoidaan Saksassa välittömän tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan päätyttyä.

Hakija suorittaa autokameratuotteiden testausajoja useissa eri Euroopan valtioissa, ja projektin tutkimus- ja säilytysvaiheessa tämä testimateriaali muodostaa yhden yhtenäisen henkilörekisterin, jonka käyttötarkoituksena on autokameratuotteiden tutkimus- ja kehitystyö sekä takuuvelvoitteiden hoitaminen. Hakija katsoo, että tähän rekisteriin kokonaisuudessaan tulisi soveltaa Saksan lainsäädäntöä. Hakijalla ei ole Suomessa muita toimipaikkoja testiajoautojen lisäksi.

Mikäli tietosuojalautakunta kuitenkin katsoisi, että Suomen lakia olisi sovellettava myös hakijan Saksassa suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn, ja mikäli lautakunta hyväksyisi tietosuojavaltuutetun kannan siitä, että lupahakemuksen olisi ulotuttava myös tietosuoja-asetuksen soveltamisen jälkeiseen aikaan, hakija pyytää, että lautakunta myöntää hakijalle luvan säilyttää autokameratuotteiden testaamisen yhteydessä kertyneitä henkilötietoja autoteollisuuden takuuvelvoitteiden edellyttämän ajan.

Hakija hakee säilytyslupaa ensisijaisesti 15 vuoden ajalle alkaen tuotteiden testijakson päättymisestä 2018. Autoissa käytettäviin tuotteisiin liittyvän testimateriaalin säilyttäminen tuotteiden koko elinkaaren ajan on tavanomainen toimintatapa autoteollisuudessa. Mikäli lautakunta kuitenkin katsoisi, että edellä mainittu autoteollisuuden tuotteiden tavanomainen säilytysaika ei muodostaisi riittävää säilytysperustetta testinauhoitteiden sisältämille henkilötiedoille, hakija hakee toissijaisesti säilytyslupaa vähintään viiden vuoden ajalle vuoteen 2023 saakka.

TIETOSUOJALAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

Sovellettava lainsäädäntö

Henkilötietolain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan henkilötiedolla tarkoitetaan kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi. Lain 3 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan henkilörekisterillä tarkoitetaan käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta.

Henkilötietolain 4 §:n 1 momentin mukaan henkilötietolakia sovelletaan sellaiseen henkilötietojen käsittelyyn, jossa rekisterinpitäjän toimipaikka on Suomen alueella tai muutoin Suomen oikeudenkäytön piirissä.

Henkilötietolain 5 §:n mukaan rekisterinpitäjän tulee käsitellä henkilötietoja laillisesti, noudattaa huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa sekä toimia muutoinkin niin, ettei rekisteröidyn yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojan turvaavia perusoikeuksia rajoiteta ilman laissa säädettyä perustetta. 

Henkilötietolain 6 §:n mukaan henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua rekisterinpitäjän toiminnan kannalta. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset sekä se, mistä henkilötiedot säännönmukaisesti hankitaan ja mihin niitä säännönmukaisesti luovutetaan, on määriteltävä ennen henkilötietojen keräämistä tai muodostamista henkilörekisteriksi. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus tulee määritellä siten, että siitä ilmenee, minkälaisten rekisterinpitäjän tehtävien hoitamiseksi henkilötietoja käsitellään.

Henkilötietolain 7 §:n mukaan henkilötietoja saa käyttää tai muutoin käsitellä vain tavalla, joka ei ole yhteensopimaton 6 §:ssä tarkoitettujen käsittelyn tarkoitusten kanssa.

Henkilötietolain 8 §:n 1 momentissa säädetään henkilötietojen käsittelyn yleisistä edellytyksistä. Lainkohdan 9 kohdan mukaan henkilötietoja saa käsitellä, jos tietosuojalautakunta on antanut käsittelyyn 43 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan.

Henkilötietolain 9 §:n mukaan käsiteltävien henkilötietojen tulee olla määritellyn henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisia (tarpeellisuusvaatimus). Rekisterinpitäjän on huolehdittava siitä, ettei virheellisiä, epätäydellisiä tai vanhentuneita henkilötietoja käsitellä (virheettömyysvaatimus). Rekisterinpitäjän velvollisuutta arvioitaessa on otettava huomioon henkilötietojen käsittelyn tarkoitus sekä käsittelyn merkitys rekisteröidyn yksityisyyden suojalle.

Henkilötietolain 43 §:n 1 momentin mukaan tietosuojalautakunta voi antaa 8 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetun luvan henkilötietojen käsittelyyn, jos käsittely on tarpeen rekisteröidyn elintärkeän edun suojaamiseksi muussa kuin yksittäistapauksessa taikka yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai sellaisen julkisen vallan käyttämiseksi, joka kuuluu rekisterinpitäjälle tai sivulliselle, jolle tiedot luovutetaan. Lupa voidaan myöntää myös rekisterinpitäjän tai tiedot saavan sivullisen oikeutetun edun toteuttamiseksi edellyttäen, ettei tietojen tällainen käsittely vaaranna henkilön yksityisyyden suojaa ja oikeuksia. Pykälän 3 momentin mukaan lupa voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi ja siihen on liitettävä rekisteröidyn yksityisyyden suojaamiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä voidaan tietosuojavaltuutetun tai luvan saajan hakemuksesta muuttaa tai täydentää, jos se muuttuneiden olosuhteiden vuoksi on tarpeen.

Luvan tarve

Henkilötietodirektiivin 95/46/EY 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan kunkin jäsenvaltion on sovellettava henkilötietojen käsittelyyn kansallisia säännöksiä, jotka se antaa kyseisen direktiivin mukaisesti, jos käsittely suoritetaan kyseisen jäsenvaltion alueella sijaitsevassa rekisterinpitäjän toimipaikassa tapahtuvan toiminnan yhteydessä. Jos sama rekisterinpitäjä on sijoittautunut usean jäsenvaltion alueelle, sen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kussakin toimipaikassa noudatetaan sovellettavan kansallisen oikeuden mukaisia velvoitteita. Henkilötietolakia sovelletaan sellaiseen henkilötietojen käsittelyyn, jossa rekisterinpitäjän toimipaikka on Suomen alueella.

Henkilötietodirektiivin 4 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on viimeaikaisen Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa tulkittava siten, että sen nojalla on mahdollista soveltaa henkilötietojen suojaa koskevaa lainsäädäntöä, joka on muun jäsenvaltion lainsäädäntö kuin sen, jossa näiden tietojen rekisterinpitäjä on rekisteröity, mikäli rekisterinpitäjä harjoittaa kyseisen valtion alueella olevan kiinteän toimipaikan välityksin aitoa ja todellista, vaikka vähäistäkin, toimintaa, jonka yhteydessä tämä tietojenkäsittely suoritetaan. Esimerkiksi pelkkä yksittäinen edustaja voidaan katsoa toimipaikaksi, jos edustajan läsnäolo jäsenvaltiossa on riittävän pysyvää. Sovellettava kansallinen lainsäädäntö ei määräydy sen paikan mukaan, jonne tiedot lähetetään tai jossa ne sijaitsevat, vaan keskeistä on sen tavanomaisen toiminnan luonne ja tapahtumapaikka, jonka yhteydessä tietoja käsitellään.

Hakija on rekisteröitynyt Saksaan, ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus, eli hakijan kehittämien laitteiden tutkimus- ja tuotekehitystoiminta sekä arkistointi tapahtuvat hakijan Saksassa sijaitsevan toimipaikan toiminnan yhteydessä. Hakija kuitenkin on keräämässä henkilötietoja Suomessa marras-joulukuussa 2016 ja maaliskuussa 2017. Tänä aikana hakijan on tarkoitus kerätä henkilötietoja testiajoja suorittavien ajoneuvojen avulla. Hakijalle muodostuu näin ollen Suomeen henkilötietolain 4 §:n 1 momentin mukainen toimipaikka sen kerätessä henkilötietoja Suomessa hakemuksessa kuvatulla tavalla. Muut henkilötietoihin kohdistuvat käsittelytoimet suoritetaan Saksassa, joten niihin tulee sovellettavaksi Saksan lainsäädäntö.

Hakemuksessa kuvatussa toiminnassa on väistämättä käsiteltävä henkilötietoja, sillä yleisessä liikenneverkossa ei ole mahdollista testata videokameroita ilman, että kuvissa esiintyisi henkilötietoja kuten ihmisten kasvoja tai ajoneuvojen rekisteritunnuksia. Ihmisten kuvia ja autojen rekisteritunnuksia on pidettävä henkilötietolain tarkoittamina henkilötietoina.

Hakija on kertonut keräävänsä hakemuksessa tarkoitetut tiedot suorittamalla autoilla testiajoja yleisessä liikenneverkostossa. Tällaiseen toimintaan eivät sovellu henkilötietolain 2 §:ssä määritellyt soveltamisalan rajaukset eivätkä myöskään muut henkilötietolain 8 §:n 1 momentissa säädetyt henkilötietojen käsittelyn yleiset edellytykset. Näin ollen henkilötietojen käsittely hakijan kuvaamalla tavalla edellyttää henkilötietolain 43 §:n 1 momentin mukaista tietosuojalautakunnan lupaa.

Luvan myöntämisen edellytykset

Henkilötietolain 43 §:n mukaan tietosuojalautakunta voi antaa 8 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetun luvan henkilötietojen käsittelyyn muun muassa silloin, kun käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän oikeutetun edun toteuttamiseksi edellyttäen, ettei tällainen käsittely vaaranna henkilön yksityisyyden suojaa ja oikeuksia. Tällainen lupa voidaan lainkohdan 3 momentin mukaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi ja siihen on liitettävä rekisteröidyn yksityisyyden suojaamiseksi tarpeelliset määräykset.

Hakija on riittävällä tarkkuudella kuvannut ne tarkoitukset, joita varten tietoja käsitellään. Käsittelyn tarkoituksena ei ole henkilötietojen kerääminen tai julkaiseminen. Käyttötarkoitusten toteuttaminen nauhoittamalla yleisessä liikenneverkossa ei ole mahdollista ilman, että henkilötietoja käsitellään. Tuotteiden tutkimus- ja kehittämistyöllä saattaa myös olla yleistä liikenneturvallisuutta parantava vaikutus. Henkilötietojen käsittelyn hakijan suunnittelemiin, ajoneuvojen etuosaan kiinnitettävien kameroiden tai niihin liittyvän tutkimus- ja kehittämistyön yhteydessä voidaan tapauksessa katsoa olevan hakijan oikeutetun mukaista.

Hakija on hakemuksessaan ja toimittamassaan lisäselvityksessä esittänyt toimenpiteitä, joilla henkilöiden yksityisyyden suojan toteutumisesta on tarkoitus huolehtia. Nämä toimenpiteet ja edellä esitetyt lupamääräykset huomioon ottaen tietojen käsittely ei vaaranna henkilön yksityisyyden suojaa ja oikeuksia.

Lupamääräykset

Lautakunta on liittänyt päätökseen edellä esitetyt lupamääräykset, joiden tarkoituksena on turvata rekisteröityjen yksityisyyden suojaa.

Luvan voimassaolo

EU:n uusi yleinen tietosuoja-asetus (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta) on tulossa sovellettavaksi jäsenvaltioissa 25.5.2018. Asetusta on sovellettava sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Yleisen tietosuoja-asetuksen myötä henkilötietojen käsittelyn oikeusperusta ja valvontaviranomaisten toimivalta tulevat Suomessa muuttumaan. Näin ollen tietosuojalautakunta pitää perusteltuna luvan myöntämistä määräaikaisena hakijan hakemuksessa esittämän mukaisesti siten, että luvan voimassaolo päättyy viimeistään, kun tietosuoja-asetus tulee sovellettavaksi.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET       

Henkilötietolaki (523/1999) 3 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohta, 4 §:n 1 momentti, 5 §, 6 §, 7 §, 8 §, 9 ja 43 §

Päätöksen tekemiseen ovat ottaneet osaa tietosuojalautakunnan puheenjohtaja Pekka Nurmi sekä jäsenet Ahti Saarenpää, Eila Ratasvuori, Pertti Saloranta, Lea Mäntyniemi ja Hannu Rautiainen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.