25.02.2002 1/2002

Henkilötieto - Yhteysvaatimus - Arkaluonteinen henkilötieto - Oikeusvaade - Asianmukaisuusvaatimus - Tarpeellisuusvaatimus

Tietosuojalautakunta katsoi, että takseissa toteutettavaan tallentavaan kameravalvontaan sovellettiin henkilötietolakia. Suomen Taksiliitto ry:n hakemus saada asentaa turvakamerat takseihin taksinkuljettajien turvallisuuden parantamiseksi hylättiin tarpeettomana.

ASIA
Henkilötietojen käsittelyä koskeva lupahakemus

HAKIJA
Suomen Taksiliitto ry jäsentensä puolesta

Suomen Taksiliittoon kuului 18.12.2001 7.600 jäsenvelvoitteensa suorittanutta jäsentä, joka vastaa noin 88 prosenttia liikenneluvan haltijoiden lukumäärästä.

HAKEMUS
Suomen Taksiliitto ry pyytää tietosuojalautakunnalta lupaa saada asentaa turvakamerat takseihin, mikäli kameravalvonnan toteuttaminen liiton esittämällä tavalla edellyttää lupaa.

Hakemuksen perustelut

Työolosuhteet taksiammatissa ovat jatkuvasti muuttuneet yhä arvaamattomammiksi. Tilanteet, joissa kuljettajat kokevat henkensä uhatuksi, ovat lisääntyneet. Tapaukset ovat tulleet koko ajan myös raaemmiksi. Ryöstöjen taustalta löytyy usein huumeiden ja lääkkeiden sekä alkoholin käyttöä. Epävarmuutta lisää huumausaineiden käyttäjien tunnistamisen vaikeus. Pahimmillaan tilanteet voivat johtaa ihmishenkien menetykseen.

Tapahtuneiden surmatöiden sekä muiden väkivallantekojen johdosta on tultu siihen tulokseen, että turvakameroiden asentaminen takseihin on välttämätöntä taksinkuljettajien turvallisuuden parantamiseksi. Tietosuojavaltuutettu on suositellut Suomen Taksiliitto ry:lle luvan hakemista tietosuojalautakunnalta turvakameroiden sallimiseksi takseissa.

Kameravalvonnan toteuttaminen

Tarkoituksena on, ettei turvakameralla otettuja kuvia tallenneta eikä kerätä, vaan aineisto hävitetään joko kuvaamalla uudestaan entisen aineiston päälle tai muulla tavoin. Vasta mahdollisen väkivallan teon tapahduttua kamera luovutetaan poliisin käyttöön, jonka toimesta kuvat kehitetään osaksi rikoksen selvittämisessä tarvittavaa tutkinta-aineistoa. Autoihin asennettavista turvakameroista tullaan informoimaan asiakaskuntaa etukäteen.

Hakijoilta saatu lisäselvitys

Tietosuojalautakunta on pyytänyt hakijoilta lisäselvityksen kameravalvonnassa käytettävistä laitteista, niiden toimintaperiaatteista ja sijaintipaikasta taksissa sekä alueesta, jota laitteilla voidaan valvoa. Lisäksi on pyydetty selvitystä siitä, kuinka kauan kuva- ja mahdollista äänimateriaalia säilytetään ennen sen hävittämistä.

Lisäselvityksessään 20.12.2001 hakijat katsovat, että yksityiskohtaisen kuvauksen laatiminen laitteista on mahdotonta, koska tarjolla on monenlaisia laitteita, joiden tekniset ominaisuudet ja hintataso vaihtelevat suuresti. Perusperiaate kuitenkin on, että matkustaja kuvataan ja kuva talletetaan. Se, minne kuva talletetaan ja kuinka kauan kuvaa säilytetään riippuu viime kädessä käytettävästä ratkaisusta. Hakijoiden mukaan äänen tallentaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Kuvamateriaali voitaisiin tallettaa joko tilausvälityskeskuksen tietokoneelle tai auton muistiyksikköön.

Toimitetun lisäselvityksen mukaan alueelliset tilausvälityskeskukset toimivat yleensä suljetuissa radioverkoissa ja autoilijoiden tilausvälityslaitteet ovat yhtenäiset. Järjestelmä toimii vain alueellisen verkon kantaman alueella. Uudet julkiset radio- ja puhelinverkot voivat yleistyä tilausvälityskäytössä. Uuden sukupolven järjestelmiin on mahdollista integroida myös turvakamera. Järjestelmän piirissä liikennöivissä autoissa voidaan periaatteessa jokainen matkustaja kuvata ja kuva lähettää tilausvälityskeskuksen tietokoneelle, josta se on hätätilanteissa nopeasti käytettävissä. Etuna voidaan pitää myös sitä, että mahdollinen rikoksentekijä ei pääse käsiksi kuviin niiden tuhoamiseksi.

Hakijat toteavat, että kuvamateriaali voitaisiin tallettaa myös kameralaitteiston muistiin tai kameraan kytkettyyn muistiyksikköön. Varjopuolena on se, että mahdollinen rikoksentekijä voi etsiä ja tuhota sen. Edullisimpiin laitteisiin mahtuu muistiin noin 30-40 yksittäiskuvaa, jotka tallennetaan päälle vanhimmista lähtien uusia kuvia otettaessa. Tässä järjestelmässä tulee kysymykseen kuljettajan aktiivisuus kameran laukaisussa ja hänen arvionsa siitä, onko kuvan ottaminen tarpeellista. Kuvan ottaminen voi tapahtua piilotetun kytkimen avulla. Kalliimmissa järjestelmissä käytetään digitaalisia tallentimia, joiden tallennuskapasiteetti riippuu käytettävän kovalevyn koosta. Suuren tallennuskapasiteetin johdosta matkustajat voidaan kuvata automaattisesti ja jopa useamman kerran matkan aikana. Kameran laukaisu voi tapahtua esimerkiksi liiketunnistimen ohjaamana. Aikanaan uusi kuvamateriaali tallennetaan vanhan päälle.

Lisäselvityksen mukaan kamera tulee asentaa autossa siten, että se pystyy kuvaamaan matkustajan riippumatta siitä, millä paikalla hän autossa istuu. 1 + 8 hengelle rekisteröidyissä autoissa saattaa tulla kysymykseen myös kahden kamerayksikön käyttäminen. Jos kameran linssi asennetaan esim. taustapeilin läheisyyteen ulottuu sen kattama alue todennäköisesti myös kuljettajaan, mutta ei kata auton ulkopuolisia alueita.

Kuinka kauan materiaalia voidaan säilyttää riippuu hakijoiden mukaan suuresti käytettävästä tekniikasta. Halvimmissa ratkaisuissa vanhan kuvamateriaalin päällekirjoitus tapahtuu jo seuraavan vuorokauden aikana. Toisaalta tietokoneiden ja digitaalisten tallentimien kiintolevyillä tietoa voidaan tallettaa hyvinkin pitkiä aikoja.

Suomen Taksiliitto ry korostaa, että tallennettu materiaali on tarkoitettu vain ja ainoastaan turvakäyttöön ja vakavien rikosten selvittämiseen.

KUULEMINEN

Tietosuojalautakunta on pyytänyt hakemuksesta tietosuojavaltuutetun, rikoksentorjuntaneuvoston, sisäasiainministeriön poliisiosaston ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n lausunnon.

Tietosuojavaltuutetun lausunto

Lausunnossaan 4.2.2002 tietosuojavaltuutettu toteaa, että taksinkuljettajien työturvallisuus näyttäisi ehdottomasti vaativan parannusta. Tietosuojavaltuutettu on suositellut, että Suomen Taksiliitto ry hakee tietosuojalautakunnalta henkilötietolain tarkoittamaa lupaa turvakameroiden asentamiseksi takseihin. Tietosuojavaltuutetun käsityksen mukaan henkilötietolakia sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn, joka suoritetaan tallentavan kameravalvontajärjestelmän avulla, tai kun henkilötietoja kerätään muunkin kameravalvontajärjestelmän avulla. Tietosuojavaltuutettu toteaa, että on esitettävissä tutkimustuloksia, joiden mukaan kameravalvonta voi toimia hyvinkin tehokkaana rikollisuutta ennaltaehkäisevänä keinona. Mikäli esimerkiksi rikoksentorjuntaneuvosto katsoo, että takseihin asennettavien turvakameroiden käytöllä olisi sellaista turvallisuutta lisäävää vaikutusta, jota ei ehkä muilla keinoilla saavutettaisi, voitaisiin lupahakemuksen tarkoittamaa henkilötietojen käsittelyä pitää asiallisesti perusteltuna rekisterinpitäjän toiminnan kannalta.

Mikäli tietosuojalautakunta katsoo henkilötietojen käsittelyn asiallisesti perustelluksi rekisterinpitäjän tehtävien kannalta, käsittely voisi tietosuojavaltuutetun käsityksen mukaan perustua vain tietosuojalautakunnan antamaan lupaan, koska mitkään muut henkilötietolain 8 §:ssä henkilötietojen käsittelylle säädetyt yleiset edellytykset tai 12 §:ssä arkaluonteisten tietojen käsittelylle säädetyt edellytykset eivät tule kysymykseen.

Tietosuojavaltuutettu toteaa, että arkaluonteisella henkilötiedolla tarkoitetaan muun muassa rikollista tekoa koskevaa tai etnistä alkuperää kuvaavaa henkilötietoa. Tarkastellessaan arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyyn oikeuttavia henkilötietolain 12 §:ssä mainittuja poikkeuksia, tietosuojavaltuutettu toteaa, että kysymykseen voisi tulla vaaratilanteen uhatessa erikseen päälle kytkettävän laitteiston käyttö 12 §:n 4-kohdan nojalla. Mainitun kohdan mukaan arkaluonteisten tietojen käsittelykielto ei estä käsittelyä, joka on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi, puolustamiseksi tai ratkaisemiseksi. Kuitenkin ottaen huomioon henkilötietolakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 96/1998) esitetty ja toisaalta lupahakemuksessa esitetyt mahdolliset järjestelmän tekniset toteutustavat, tietosuojavaltuutettu pitäisi perustellumpana ratkaista nyt käsiteltävänä oleva asia henkilötietolain 12 §:n 13-kohdan nojalla eli tietosuojalautakunnan luvalla. Tältä osin tietosuojavaltuutettu viittaa myös tietosuojalautakunnalle lain 43 §:n 3 momentissa asetettuun velvoitteeseen asettaa lupamääräyksiä.

Tietosuojavaltuutettu esittää, että mikäli lupa myönnetään, se myönnettäisiin määräaikaisena enintään viideksi vuodeksi, koska turvakameroiden käytöstä ei ole kokemusperäistä tietoa Suomesta ja kameravalvontaa kohtaan on usein hyvinkin aiheellisesti kohdistettu kritiikkiä. Lisäksi turvatekniikka kehittyy koko ajan. Tietosuojavaltuutettu katsoo, että kameravalvontajärjestelmien laatua, tarpeellisuutta ja turvallisuutta on arvioitava jatkuvasti.

Tietosuojavaltuutettu esittää, että tietosuojalautakunta velvoittaisi luvanhakijat raportoimaan vuosittain taksinkuljettajiin kohdistuvasta väkivaltarikollisuudesta, siinä tapahtuneista muutoksista ja kameravalvonnasta saaduista kokemuksista sekä niistä muista toimenpiteistä, joiden avulla voisi olla mahdollista vaikuttaa rikollisuuteen. Koska tietosuojavaltuutetun tehtävänä on seurata henkilötietojen käsittelyn kehitystä, voisi Suomen Taksiliitto ry toimittaa tämän raportin vuosittain tietosuojavaltuutetulle.

Rikoksentorjuntaneuvoston lausunto

Lausunnossaan 16.1.2002 rikoksentorjuntaneuvosto toteaa, että taksinkuljettajiin kohdistuva väkivalta on ongelma, jota on pyrittävä vähentämään.

Tämänhetkisen tiedon perusteella on syytä uskoa, että turvakameroilla voidaan tuntuvastikin vähentää kuljettajiin kohdistuvaa väkivaltaa, joskaan vakuuttavaa tieteellistä näyttöä ei ole tarjolla eikä tässä vaiheessa ole tietoa vaikutusten pysyvyydestä.

Ulkomaiset tiedot suojalasin vaikutuksista viittaisivat siihen, että sen väkivaltaa ehkäisevä merkitys on suunnilleen samaa suuruusluokkaa kuin turvakameran. Muillakin menetelmillä voidaan vähentää väkivaltaa. Niistä keskeisimpänä nimenomaan ryöstöjen ehkäisemiseksi voidaan pitää eri strategioita käteisen käytön ja siten mahdollisen ryöstösaaliin vähentämiseksi. Rikoksentorjuntaneuvosto katsoo, että Suomessa olisi syytä tutkia takseihin kohdistuva väkivalta ja harkita tarvittava toimenpidekokonaisuus maatamme koskevan täsmällisen tiedon perusteella.

Rikoksentorjuntaneuvosto huomauttaa, että vaikka runsasta kameravalvonnan käyttöä voidaan rikollisuuden ehkäisynkin näkökulmasta arvostella, nämä arvosteluperusteet eivät yleensä koske taksien turvakameroita.

Rikoksentorjuntaneuvosto ei lausunnossaan puutu tietosuojakysymyksiin eikä muihin turvakameroiden käyttöön liittyviin oikeudellisiin ongelmiin. Se kuitenkin korostaa, että sikäli kuin turvakameroita asennetaan takseihin, pitää selvästi ilmoittaa, että auto on varustettu tällaisella. Järjestelmässä on huolehdittava siitä, että kuvat eivät pääse asiattomiin käsiin ja niitä käytetään vain rikostutkinnallisiin tarkoituksiin.

Sisäasiainministeriön poliisiosaston lausunto

Sisäasiainministeriön poliisiosaston lausunnon 30.1.2002 mukaan poliisin tietoon tulleet taksinkuljettajiin kohdistuneet väkivaltarikokset ovat lisääntyneet. Vuonna 2000 niitä kirjattiin poliisin rikosilmoitusjärjestelmään 25 ja viime vuonna 42.

Poliisiosasto pitää taksinkuljettajiin kohdistuvien rikosten ennaltaehkäisyyn pyrkivien toimenpiteiden kehittämistä tarkoituksenmukaisena ja tapahtuneiden rikosten selvittämiseen soveltuvien teknisten ratkaisujen käyttöönottoa perusteltuna. Poliisiosasto katsoo, että turvakameran käyttö tulisi sallia ehdolla, että henkilön kuvaaminen ja kuvan käyttäminen olisi sallittua ainoastaan rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi. Kamera tulisi asentaa siten, että sillä otetusta kuvasta voitaisiin epäilty tunnistaa mahdollisimman hyvin. Kameran olemassaolosta ja sen käytöstä tulisi informoida asiakasta.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n lausunto

AKT toteaa lausunnossaan 4.2.2002, että taksinkuljettajien työturvallisuus ei ole tyydyttävässä kunnossa, joten heidän työturvallisuutensa parantamiseen tulee panostaa. AKT:n mielestä Suomen Taksiliiton taksiliikenteen kameravalvontaa koskeva hakemus on kannatettava. AKT kuitenkin painottaa, että kuvamateriaalia tulee käsitellä ainoastaan silloin, kun se väkivallan teon selvittämiseksi on aiheellista.

Lausuntojen jälkeen saapunut lisäselvitys

Lausuntojen saapumisen jälkeen Suomen Taksiliitto ry on toimittanut tietosuojalautakunnalle 7.2.2002 päivätyn muistion taksien turvakameroiden teknisistä ratkaisuista. Muistion mukaan turvakameroiden toimintamallit voidaan jakaa karkeasti seuraaviin toimintomalleihin:

1.Kuva siirretään aina pois autosta

Otetaan kuva/kuvat jokaisesta matkustajasta, ja siirretään se aina paikkaan, jossa kuvaa voidaan hätätilanteessa katsoa.

Kuvan käsittelysäännöt ja -ratkaisut olisivat sellaiset, ettei kukaan voi oma-aloitteisesti ajasta riippumatta kuvia katsella. 2.Kuva siirretään pois autosta vain hätätapauksessa

Otetaan kuva/kuvat jokaisesta matkustajasta. Mikäli autossa kytketään hälytysjärjestelmä päälle, otettu kuva tai kuvat siirretään paikkaan, jossa kuvaa voidaan hätätilanteessa katsoa. Jos hätäjärjestelmää ei ennätetä kytkeä päälle, kuva on löydettävissä myöhemmin rajallisen ajan myös auton muistiyksiköstä. Kuvan käsittelysäännöt ja -ratkaisut olisivat sellaiset, ettei kukaan voi oma-aloitteisesti ajasta riippumatta kuvia katsella. 3.Kuvaa ei siirretä autosta pois

Otetaan kuva/kuvat jokaisesta matkustajasta. Kuvat talletetaan autossa olevaan muistiyksikköön. Mikäli autossa tapahtuu vakava rikos, muistiyksiköstä kuvat puretaan ja tunnistetaan rikoksen tekijät. Kuvien siirto

Kuvat siirretään auton ja kuvien tallennuspaikan välillä joko julkisen tai taksien oman suljetun radioverkon avulla. Tiedonsiirtoteknisesti siirrettävät kuvat salataan (kryptataan), jolloin ulkopuolinen ei pääse kuvia aukaisemaan eikä katselemaan. Kuvien salaus puretaan kuvien käsittelypaikoissa, joita voisivat olla taksien tilausvälityskeskukset, vartiointiliikkeiden hälytyskeskukset, alueelliset yleiset hätäkeskukset tai poliisien hälytyskeskukset.

Kuvien säilytys

Kaikissa järjestelmissä kuvia säilytettäisiin vain rajallinen aika. Vaihtoehtona on joko aina samasta autosta tulevan uuden kuvan tallentaminen vanhan päälle, tai jonkun tietyn ajan kuluttua tapahtuva vanhojen kuvien tuhoaminen.

TIETOSUOJALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS JA PERUSTELUT

Henkilötietolain soveltaminen takseissa tapahtuvaan kameravalvontaan

Henkilötietolain 2 §:n 1 momentin mukaan henkilötietoja käsiteltäessä on noudatettava, mitä henkilötietolaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Henkilötiedolla tarkoitetaan henkilötietolain 3 §:n 1 kohdassa kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä koskeviksi.

Henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan lain 3 §:n 2 kohdassa henkilötietojen keräämistä, tallettamista järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä.

Henkilötietolain 2 §:n 2 momentin mukaan henkilötietolakia sovelletaan henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn ja muuhunkin henkilötietojen käsittelyyn silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa. Henkilörekisterillä tarkoitetaan lain 3 §:n 3 kohdassa käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta.

Takseissa tapahtuvassa kameravalvonnassa talletettavat kuvat ovat henkilötietoja siltä osin, kuin matkustajat ovat niistä tunnistettavissa. Hakijoiden turvakameroiden teknisistä ratkaisuista antaman selvityksen perusteella tietosuojalautakunta katsoo, että turvakameroilla tapahtuva kuvaaminen on henkilötietojen automaattista käsittelyä tai kuvat ainakin muodostavat henkilörekisterin.

Takseissa toteutettavasta kameravalvonnasta ei ole säädetty muualla laissa. Tämän vuoksi turvakameroiden avulla tapahtuvaan matkustajien henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia.

Rekisterinpitäjä

Rekisterinpitäjällä tarkoitetaan henkilötietolain 3 §:n 4 kohdassa yhtä tai useampaa henkilöä, yhteisöä, laitosta tai säätiötä, jonka käyttöä varten henkilörekisteri perustetaan ja jolla on oikeus määrätä henkilörekisterin käytöstä tai jonka tehtäväksi rekisterinpito on lailla säädetty. Kameravalvonnan käytännön toteuttaminen tulee viimekädessä ratkaisemaan, ketä kulloinkin on pidettävä rekisterinpitäjänä.

Henkilötietojen käsittelyn yleiset edellytykset

Henkilötietojen käsittelyn yleisistä edellytyksistä säädetään henkilötietolain 8 §:ssä. Henkilötietoja saa käsitellä mm. rekisteröidyn yksiselitteisesti antamalla suostumuksella (8 §:n 1 mom. 1 kohta), jos rekisteröidyllä on asiakas- tai palvelussuhteen, jäsenyyden tai muun niihin verrattavan suhteen vuoksi asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimintaan (yhteysvaatimus, 5 kohta) tai jos tietosuojalautakunta on antanut käsittelyyn henkilötietolain 43 §:ssä tarkoitetun luvan (9 kohta).

Tietosuojalautakunta toteaa, että matkustajien ei voida katsoa antaneen suostumustaan kameravalvontaan pelkästään sillä perusteella, että taksissa on ilmoitus kameravalvonnasta.

Tietosuojalautakunta katsoo, että hakemuksessa tarkoitetussa henkilötietojen käsittelyssä täyttyy henkilötietolain 8 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu yhteysvaatimus. Rekisteröitävillä matkustajilla on asiakassuhteen vuoksi asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimintaan.

Arkaluonteiset henkilötiedot

Henkilötietolain 8 §:n 3 momentin mukaan arkaluonteisten henkilötietojen käsittelystä säädetään lain 3 luvussa.

Henkilötietolain 3 luvun 11 §:n mukaan arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään mm. henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan rotua, rikollista tekoa, henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä. Turvakameroilla otettaviin kuviin voi sisältyä rikollista tekoa ja muitakin matkustajia koskevia arkaluonteisia henkilötietoja. Henkilötietolain 12 §:n 1 momentin mukaan arkaluonteisten tietojen käsittelykielto ei estä tietojen käsittelyä, johon rekisteröity on antanut nimenomaisen suostumuksensa (1 kohta), tietojen käsittelyä, joka on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi, puolustamiseksi tai ratkaisemiseksi (4 kohta) tai tietojen käsittelyä, johon tietosuojalautakunta on antanut 43 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan (13 kohta).

Matkustajat eivät ole antaneet nimenomaista suostumustaan arkaluonteisten tietojen käsittelyyn. Sen sijaan tietosuojalautakunta katsoo, että hakemuksessa tarkoitettu arkaluonteisten tietojen käsittely on tarpeen kuljettajaan kohdistuvasta rikoksesta johtuvan oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi, puolustamiseksi tai ratkaisemiseksi.

Asianmukaisuusvaatimus

Henkilötietolain 6 §:n mukaan henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua rekisterinpitäjän toiminnan kannalta. Asiassa saadun selvityksen mukaan taksinkuljettajiin kohdistuneet väkivaltarikokset ovat viime aikoina lisääntyneet ja raaistuneet. Vaikka taksiautoilijoiden turvallisuutta voidaan parantaa myös muilla keinoin kuin turvakameroilla, voidaan asiassa saadun selvityksen mukaan turvakameroiden käytöllä ennalta ehkäistä kuljettajiin kohdistuvaa väkivaltaa. Turvakameroiden käytöllä voidaan myös helpottaa jo tapahtuneiden rikosten selvittämistä. Tietosuojalautakunta katsoo, että hakemuksessa tarkoitettu henkilötietojen käsittely taksiin asennettavan turvakameran avulla on asiallisesti perusteltua rekisterinpitäjien toiminnan kannalta.

Tarpeellisuusvaatimus

Henkilötietolain 9 §:n 1 momentin mukaan käsiteltävien henkilötietojen tulee olla määritellyn henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisia. Henkilötietoja voidaan pitää käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisina silloin, kun ne ovat asianmukaisia ja olennaisia eivätkä liian laajoja siihen tarkoitukseen, mihin ne on kerätty ja missä niitä myöhemmin käsitellään.

Tietosuojalautakunta katsoo, että tarpeellisuusvaatimus täyttyy hakemuksessa tarkoitetussa henkilötietojen käsittelyssä. Kaikkien matkustajien kuvaamista voidaan pitää hakemuksessa määritellyn henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisena, koska etukäteen on mahdotonta tietää, kuka matkustajista syyllistyy väkivaltaan. Kuvan ottaminen vasta väkivaltatilanteessa ei suurimmassa osassa tapauksia todennäköisesti enää onnistuisi. Matkustajien erotteleminen kuvattaviin ja ei-kuvattaviin vaarantaisi henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen toteutumisen.

Päätös Tietosuojalautakunta katsoo, että hakemuksessa tarkoitettu kameravalvonta täyttää lähtökohtaisesti henkilötietolain vaatimukset eikä kameravalvontaan tämän vuoksi tarvita tietosuojalautakunnan lupaa. Hakemus hylätään sen vuoksi tarpeettomana.

Tietosuojalautakunta korostaa kuitenkin, että kameravalvonnan yksityiskohtaisessa toteuttamisessa on tarkoin noudatettava henkilötietolain säännöksiä. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että kameravalvonnassa tallennetut kuvat on hävitettävä heti kun ne eivät enää ole tarpeen taksinkuljettajien turvallisuuden vuoksi tai heihin kohdistuneiden rikosten selvittämiseksi ja niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Matkustajia on myös informoitava siitä, että taksissa on tallentava kameravalvonta ja siitä, kuka on rekisterinpitäjä ja kenen puoleen matkustaja voi kääntyä kameravalvontaa koskevassa asiassa. Henkilötietolaki edellyttää lisäksi mm., että kameravalvonnassa talletetut kuvat on suojattava niin, etteivät asiattomat pääse niihin käsiksi. Tietosuojavaltuutettu on henkilötietolain soveltamisen yleinen valvontaviranomainen. Tässä ominaisuudessa tietosuojavaltuutetun tehtävänä on seurata myös sitä, että taksien kameravalvonnan yksityiskohtaisessa toteuttamisessa noudatetaan henkilötietolain säännöksiä.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Henkilötietolaki 2 § 1 mom
Henkilötietolaki 2 § 2 mom
Henkilötietolaki 3 § 1 kohta
Henkilötietolaki 3 § 2 kohta
Henkilötietolaki 3 § 3 kohta
Henkilötietolaki 3 § 4 kohta
Henkilötietolaki 6 §
Henkilötietolaki 8 § 1 mom
Henkilötietolaki 8 § 3 mom
Henkilötietolaki 9 § 1 mom
Henkilötietolaki 11 §
Henkilötietolaki 12 §

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.