18.12.2018

Alaikäinen - Huoltaja - Ikä - Lainsäädäntövalta - Lapsen oikeudet - Perus - ja ihmisoikeudet - Potilas - Sähköinen asiointi

Omakannan ikärajoituksen perusoikeuksien mukaisuus

Kantelija katsoi, että vanhemmilla lapsistaan oleva hoitovastuu huomioon ottaen lapsen tietojen saamista sähköisten Kanta-palveluiden kansalaisen käyttöliittymässä eli Omakannassa on liiallisesti rajoitettu.

Omakantaan kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla. Omakantaan kirjautuessaan huoltaja näkee alle 10-vuotiaan lapsensa reseptit ja muut Kantapalveluun kirjatut terveystiedot, mutta ei yli 10-vuotiaan lapsensa vastaavia tietoja. Tietojen näkymisen estäminen perustui sosiaali- ja terveysministeriön johtoryhmän vuonna  2015 tekemään päätökseen. Johtoryhmän muistion mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia ja sähköisestä lääkemääräyksestä annettua lakia muutettiin vuonna 2014 siten, että Omakannan katseluyhteyden kautta voitiin terveystietoja luovuttaa muillekin kuin täysi-ikäisille henkilöille ja myös alaikäisen tietoja hänen huoltajalleen. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (potilaslaki) mukaan riittävän kypsäksi arvioidulla alaikäisellä on kuitenkin oikeus kieltää tietojensa antaminen. Tällaista kieltoa ei voitu rakenteisesti tallettaa Omakantaan, koska tarvittavaa tietorakennetta oltiin vasta rakentamassa. Ministeriön mukaan ikärajaus oli välttämätön sellaisten lasten oikeuksien toteuttamiseksi, jotka eivät haluaisi huoltajiensa näkevän terveystietojaan. Ikärajan määrittelyn lähtökohtana pidettiin sitä, että 10 vuotta nuoremmat potilaat eivät pääsääntöisesti ole kypsiä päättämään hoidostaan. Tämänhetkisen arvion mukaan kiellon tallentamiseen kykenevä  järjestelmä olisi käytettävissä vuoden 2020 lopussa.

Apulaisoikeuskansleri totesi edellä mainittujen lakien pääsäännön olevan, että alaikäisen tiedot saa luovuttaa hänen huoltajalleen. Omakannassa huoltaja ei voi kuitenkaan nähdä 10-vuotiaan ja sitä vanhemman alaikäisen tietoja, vaikka lapsi näin haluaisi. Toisin kuin potilaslaki edellyttää, mekaaninen, tietojärjestelmän ominaisuuksiin perustuva ikärajaus ei ota huomioon alaikäisen tahtoa tai kypsyyttä. Lapsen asemaa potilaana ja terveydenhuollon asiakkaana koskevassa lainsäädännössä korostuu lapsen oman mielipiteen huomioonottaminen hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa. Ikäraja ei ole myöskään sopusoinnussa lapsen edun kanssa vaikeuttaessaan huoltajien tehtävää vastata 10-vuotiaiden tai vain vähän vanhempien lasten hyvinvoinnista.

Lapsen terveystietojen jakaminen on osa perusoikeuksien kokonaisuutta, joka koostuu hoitohenkilökunnan vastuusta turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, huoltajan tehtävästä valvoa lapsen etua sekä lapsen oikeudesta tulla kuulluksi ja päättää asioistaan. Lapsen yksilöllinen kyky käyttää päätösvaltaa ja tietojen jakamisen perustuminen tämän kyvyn tapauskohtaiseen arvioon on silloin keskeinen perusoikeuksien toteutumiseen vaikuttava tekijä. Ehdoton ikäraja asettaa myös kypsyydeltään erilaiset lapset keskenään epäyhdenvertaiseen asemaan kohdellessaan heitä samanlaisesti. Rajaus myös estää kansalaisten yhdenvertaista oikeutta saada yhteiskunnan järjestämiä digipalveluita. Pääsy näihin palveluihin on nyt evätty niiltä 10-18 -vuotiailta, joilla ei ole Omakantaan tarvittavia tunnistautumisvälineitä, eivätkä heidän huoltajansakaan voi heidän puolestaan käyttää näitä palveluita omilla tunnuksillaan.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että ministeriön esittämä peruste ikärajan asettamiselle on  ymmärrettävä, mutta toteutustapa ei ole ollut kestävä johtaessaan selostettuihin perusoikeusseuraamuksiin. Tietojärjestelmään liittyviä toteutusvaikeuksia ei voida pitää hyväksyttävänä syynä perustuslain säännöksistä poikkeamiselle. Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on myös säädettävä lailla tai lakiin perustuvan asetuksenantovaltuutuksen perusteella. Ministeriön johtoryhmä on tehnyt päätöksensä vailla perustuslain edellyttämää oikeusperustaa sekä tietoisena sen ristiriidasta potilaslain kanssa. Ministeriön selvitykset oikeuskanslerille olivat myös olennaisesti puutteellisia.

Apulaisoikeuskansleri totesi ministeriön menettelyn olleen monin tavoin moitittavaa. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti ministeriön huomiota muun muassa lapsen ja huoltajien perusoikeuksien toteutumisesta esittämäänsä ja pyysi ministeriötä viimeistään 29.3.2019 ilmoittamaan toimenpiteistään asiassa.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.