26.6.2018

Ase - Valtioneuvosto - Vientilupa

Valtioneuvoston menettely vientiluvan myöntämisessä

Oikeuskanslerin mukaan hänellä ei ole oikeudellisia perusteita arvioida, että valtioneuvosto olisi menetellyt lainvastaisesti tai ylittänyt harkintavaltansa, kun se päätti puolustustarvikkeiden vientiluvasta Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin. Valtioneuvosto myönsi marraskuussa 2015 vientiluvan Patrian ajoneuvoille ja varaosille ja hyväksyi tammikuussa 2018 vientiluvan voimassaolon jatkamisen toimittamattomien varaosien osalta. Kantelussa oikeuskansleria pyydettiin tutkimaan, olivatko nämä päätökset lainmukaisia.

Puolustustarvikkeiden viennistä annetun lain mukaan vientiluvan myöntäminen perustuu tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan. Harkintaa ohjaavat Suomea sitovina oikeudellisina velvoitteina YK:n asekauppasopimus ja sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskeva EU:n yhteinen kanta (2008/944/YUTP). Kokonaisharkinnassa otetaan huomioon EU:n yhteisen kannan mukaiset lupaharkinnan perusteet, joita ovat muun muassa kansainvälisten sitoumusten kuten YK:n asekauppasopimuksen noudattaminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä alueellisen rauhan, turvallisuuden ja vakauden säilyminen. EU:n yhteinen kanta sallii myös kaupallisten ja teollisten etujen huomioon ottamisen, mutta ne eivät saa vaikuttaa edellä mainittujen perusteiden soveltamiseen. Kokonaisharkinnassa on lisäksi huomioitava Suomen kansalliseen huoltovarmuuteen liittyviä tekijöitä.

Kokonaisharkintaan kuuluu myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen arvio, jonka tekemisestä vastaa ulkoministeriö. Ulkoministeriön on annettava puolustusministeriölle lausunto lupahakemuksesta, jonka ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys sitä edellyttää. Kantelun kohteena olevien Patrian ajoneuvojen osalta ulkoministeriö päätyi lokakuussa 2015 myönteiseen arvioon. Kyseiset ajoneuvot toimitettiin aseistamattomina, eikä arviota tehtäessä katsottu olevan riskiä siitä, että niitä käytettäisiin asekauppasopimuksen tai EU:n yhteisen kannan vastaisesti esimerkiksi vakaviin ihmisoikeus- tai humanitaarisen oikeuden loukkauksiin. Asevientipäätös oli linjassa muiden EU-maiden vastaavien päätösten kanssa, sillä yksikään EU-maa ei ollut tehnyt kielteisiä päätöksiä Arabiemiirikuntiin menevien ajoneuvojen osalta.

Arabiemiirikuntien maajoukkojen osallistuminen Jemenin konfliktiin ja Jemenin humanitaarisen tilanteen vaikeutuminen olivat ulkoministeriön ja puolustusministeriön tiedossa siinä vaiheessa, kun Patrialle myönnettiin tammikuussa 2018 lupa edellä mainittuun kauppaan liittyviin varaosatoimituksiin. Puolustusministeriö korosti selvityksessään, että tammikuun 2018 vientiluvassa oli kyse aiemmin myönnetyn vientiluvan mukaisten toimitusten loppuunsaattamisesta. Lain perustelujen mukaan lähtökohtana varaosatoimitusten osalta on luvan myöntäminen. Myönteiseen päätökseen on selvitysten perusteella vaikuttanut se, että varaosaviennin epääminen olisi johtanut Patrian kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen ja mahdollisesti sopimusrikkomuksiin. Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan tämä seikka ja aikaisemman luvan mukaisten sopimusten loppuun saattaminen voitiin ottaa kokonaisharkinnassa huomioon.

Oikeuskanslerin valtioneuvostovalvonta on vientilupa-asioissa luonteeltaan oikeudellista. Oikeuskansleri totesi, että laillisuusvalvonnan keinoin ei lähtökohtaisesti voida puuttua ulko- ja turvallisuuspoliittiseen harkintaan, ellei harkintavaltaa ole käytetty ilmeisen väärin. Selvityksen perusteella vientilupapäätöstä valmisteltaessa on harkittu asekauppasopimuksen ja EU:n yhteisen kannan mukaisia seikkoja ja tehty puolustustarvikkeiden viennistä annetun lain mukaiset lausunnot. Valtioneuvosto ei siten ole menetellyt lainvastaisesti. Oikeuskansleri totesi kuitenkin, että tammikuun 2018 vientilupapäätöstä voidaan pitää kritiikille alttiina Arabiemiirikuntien Jemenin konfliktiin osallistumisen ja Jemenin muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Oikeuskansleri huomautti myös, ettei selvityksestä ilmene, miten yksityiskohtaisesti valmistelussa on arvioitu muun muassa YK:n ihmisoikeustoimikunnan ja muiden YK:n raporttien mukaista tilannetta Jemenissä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.