30.12.2014

Hyvä hallinto - Julkisuus - Kunnallishallinto

Kunnan menettely ei täyttänyt hyvän hallinnon vaatimuksia

Kunnan hallintojohtaja oli kokenut kunnanvaltuutetun toiminnan itseensä kohdistuvana työpaikkakiusaamisena ja lähettänyt kunnanhallitukselle asiaa koskevan toimenpidepyynnön. Valtuutettu oli tehnyt useita muun muassa hallintojohtajan toimintaa kritisoineita aloitteita ja käsitellyt asiaa myös sähköpostiviesteissä. Asian johdosta järjestettiin kuulemistilaisuus, jossa asiaa käsitteli kunnanhallituksen nimeämä työryhmä. Asiaa oli tämän jälkeen käsitelty epävirallisessa kokouksessa, josta laaditun muistion mukaan asiassa oli kyse työpaikkakiusaamisesta. Myös kunnan antamassa selvityksessä viitattiin työnantajan velvollisuuteen toimia työpaikkakiusaamisen estämiseksi ja todettiin asiassa toimitun "Varhainen puuttuminen" -toimintamallin mukaisesti. Sittemmin kunnanhallitus oli käsitellyt asiaa ja pyytänyt kunnanvaltuutetulta kuntalain mukaista selvitystä, merkinnyt saamansa selvityksen tiedoksi ja pyytänyt kunnan luottamushenkilöitä kiinnittämään huomioita kuntalain mukaiseen arvokkaaseen toimimiseen.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että käytettävissä olleen selvityksen mukaan kunnanvaltuutetun toiminta oli liittynyt hänen asemaansa luottamushenkilönä. Kunnanvaltuutettu ei ole kunnan virkamiehiin nähden työnantaja-asemassa. Näin ollen kunnanvaltuutetun menettelyä luottamustoimessaan suhteessa kunnan virkamieheen ei voi arvioida työnantaja-työntekijä -suhteesta käsin eikä siten myöskään työpaikkakiusaamisena. Asian käsittelyn lähtökohta oli ollut sen vuoksi virheellinen. Kunnanhallitus ei ollut hankkinut asian käsittelyn kannalta olennaisia ja tarpeellisia tietoja, mitä apulaisoikeuskansleri piti hyvän hallinnon vastaisena.

Kunnanhallitus oli sittemmin menetellyt asiassa kuntalain säännösten mukaisesti. Apulaisoikeuskansleri piti kuitenkin oikeudellisesti ongelmallisena sitä, että kunnanhallitus ei kyseisten toimien yhteydessä ollut yksilöinyt sitä, millä tavoin valtuutetun toiminta oli ollut sen näkemyksen mukaan sillä tavoin moitittavaa, että tiedonanto valtuustolle oli aiheellinen. Asian käsittelystä oli tässä tapauksessa saattanut syntyä sellainen virheellinen kuva, että aloitteiden tekeminen tai virkamiesten arvosteleminen olisi kuntalain tarkoittamaa valtuutetun velvollisuuksien vastaista toimintaa.

Apulaisoikeuskansleri totesi myös, että vapaamuotoisen valmisteluelimen asettaminen ei sinänsä ollut kuntalain vastaista. Sen sijaan kunnanhallituksen pöytäkirjamerkinnät olivat tältä osin puutteellisia eivätkä täyttäneet kuntalain pöytäkirjaamisvelvollisuutta. Kunnanhallituksen pöytäkirjasta tulee ilmetä päätös työryhmän asettamisesta, työryhmän kokoonpano ja tehtävät sekä muut asian käsittelyn kannalta olennaiset seikat Asian käsittely ei tältä osin ollut täyttänyt myöskään julkisuuslain vaatimuksia.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnanhallituksen huomiota kuntalain pöytäkirjaamista koskeviin vaatimuksiin, julkisuuslain mukaisen julkisuusperiaatteen noudattamiseen ja hyvän hallinnon mukaiseen menettelyyn.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.