29.09.1993

Käräjäoikeus - Lautamies - Palkkio - Riippumattomuus - Puolueettomuus

Oikeuskanslerin kannanotto käräjäoikeuksien lautamiehiltä perittyyn ns. puolueveroon

ALOITE

Olen 30.7.1993 päivätyllä kirjeelläni pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa kihlakunnanoikeuden lautamiehille maksettavista palkkioista tehtävistä vähennyksistä. Lausuntopyynnössäni viittasin julkisuudessa esitettyhin väitteisiin, joiden mukaan monin paikoin kihlakunnanoikeuden lautamiehille maksettavista palkkioista olisi erillisen sitoumuksen perusteella pidätetty osuus asianomaisen puolueen aluejärjestölle (ns. "puoluevero"). Väitteiden mukaan suostumuksen antamisella voisi olla merkitystä myös lautamiesten valinnan kannalta.

OIKEUSMINISTERIÖN LAUSUNTO

Oikeusministeriön 20.8.1993 päivätyssä lausunnossa on todettu, että ministeriön tietoon oli tullut, että kihlakunnanoikeuden lautamiesehdokkaiksi asettuvilta oli joissakin kunnissa vaadittu joidenkin puolueiden taholta sitoumus siitä, että he suostuivat suorittamaan lautamiehen palkkiostaan ns. luottamushenkilömaksua puolueen aluejärjestölle.

Tämän ns. puolueveron perintä ja lautamiehiltä vaaditut sitoumukset olivat olleet aikaisemmin virallisesti esillä, kun oikeuskansleri Risto Leskinen oli kirjeellään 22.9.1981 dnro 45/cc 1981 saattanut asian oikeusministeriön tietoon ja harkittavaksi, mihin toimenpiteisiin kyseisen tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta vaarantavan menettelyn poiskitkemiseksi olisi ollut ryhdyttävä.

Oikeusministeriö oli tuolloin lähettänyt oikeuskanslerin kirjeen rekisteröidyille puolueille pyytäen niitä selvittämään mm. sitä, perittiinkö kihlakunnanoikeuden lautamiehiltä luottamushenkilömaksua. Ministeriö oli laatinut yhteenvedon puolueen lähettämistä vastauksista. Lisäksi ministeriö oli lähettänyt 9.10.1981 kirjeen kihlakunnantuomareille kehottaen heitä saattamaan oikeuskanslerin kannanoton lautakuntien tietoon sekä keskustelemaan lautamiesten kanssa tällaisen käytännön sopimattomuudesta.

Oikeusministeriö oli Lautamiehet ry:n kokouksissa, lautamiesten tai kunnallisjärjestöjen tiedusteluiden johdosta ja muissakin yhteyksissä ilmoittanut kantanaan, että luottamushenkilömaksun periminen sekä puolueille annettavien sitoumusten vaatiminen lautamiehen tehtävään valittavilta oli ristiriidassa tuomareiden ja tuomioistuimen riippumattomuuden kanssa.

Asia on jälleen tullut esiin sen vuoksi, että kunnat ovat parhaillaan valitsemassa lautamiehiä 1.12.1993 toimintansa aloittaviin käräjäoikeuksiin.

Oikeusministeriö oli kaupungin- ja kunnanhallituksille 18.3.1993 lähetetyssä lautamiesten lukumäärää koskeneessa lausuntopyynnössä muistuttanut, että lautamiestehtävä on tuomarin tehtävä, eikä ole sopivaa, että lautamies suorittaa palkkiostaan minkäänlaista maksua hänet siihen esittäneelle järjestölle.

Oikeusministeriön laatimassa esitteessä "Käräjäoikeuden lautamies" on myös käsitelty lautamiehen asemaa ja puolueettomuutta. Ministeriö tulee syksyllä 1993 järjestettävissä koulutustilaisuuksissa kiinnittämään kyseiseen asiaan huomiota.

Käräjäoikeuden lautamiesehdokkailta vaadittavaa luottamushenkilömaksua koskeva asia on nyttemmin tullut vireille myös erään lautamiehen ja kunnanvaltuutetun tekemän kantelun perusteella.

KANNANOTTO

Hallitusmuodon 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Oikeudenkäymiskaaren mukaan lautamiehen on ennen tehtäväänsä ryhtymistä vannottava tuomarin vala. Tämän valan velvoittamana lautamiehen on toimittava tuomarintehtävässään oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti.

Nykyisiä kihlakunnanoikeuden lautakuntaa koskevia säännöksiä uudistettaessa (HE nro 13/1969 vp) lautamiehen valinnan siirtämistä kunnallisvaltuustoille perusteltiin mm. sillä, että maallikkoaineksen asema ja itsenäisyys kihlakunnanoikeuksissa olisi tehostunut sen kautta, että kunnallisvaltuustot saavat suoraan valita lautamiehet. Hallituksen esityksessä lähdettiin siitä, että kihlakunnanoikeuden lautamiehet olivat tuomioistuimen jäseniä. Eduskunnan lakivaliokunta päätyi hallituksen esityksen johdosta antamassaan mietinnössä (nro 6/1969 vp) periaatteellisesti samalle kannalle.

Luottamusmiesten osallistuminen lainkäyttöön on ollut eräs merkittävä kysymys alioikeusuudistuksessa. Alioikeusjärjestelmä on 1.12.1993 voimaan tulevalla lainsäädännöllä yhtenäistetty siten, että nykyisten raastuvan- ja kihlakunnanoikeuksien sijasta yleisiä tuomioistuimia ovat alioikeutena käräjäoikeudet.

Alioikeusjärjestelmän yhtenäistyessä luottamusmiesten osallistuminen lainkäyttötoimintaan laajenee myös niihin kaupunkeihin, joissa nykyisin toimii raastuvanoikeus. Alioikeusuudistuksen yhteydessä lautamiesten asema korostuu ja merkitys kasvaa, kun lautamiehelle tulee käräjäoikeuden lainoppineen jäsenen veroinen yksilöllinen äänioikeus. Muutos lisää lautamiesten lainkäyttövaltaa ja vastuuta.

Lautamiehen vaaliin sovelletaan käräjäoikeuslain (581/93) 9 §:n mukaan kunnallislain (953/76) kunnan luottamushenkilöä koskevia säännöksiä. Säännös on yhdenmukainen nykyisten säännösten kanssa.

Lautamiesten itsenäinen asema ja vastuu riippumattoman tuomioistuimen jäseninä on alioikeusuudistuksen myötä siten korostumassa. Edellä olevan huomioon ottaen pidän tuomarin asemaan sopimattomana sellaista menettelyä, jossa tuomioistuimen jäsenenä toimivan tuomarin, lautamiehen valinta tehtäisiin riippuvaksi siitä, että tämä antaa ennalta sitoumuksen ns. puolueveron maksamisesta tai että valinnan ehdoksi muuten asetetaan se, että tuomari (lautamies) tarjottua tuomarintehtävää vastaan suostutetaan maksamaan tällaista maksua. Nähdäkseni tällaisten sitoumusten pyytäminen on omiaan kansalaisten silmissä vaarantamaan käräjäoikeuden jäsenten, lautamiesten itsenäistä ja riippumatonta asemaa ja siten heikentämään kansalaisten luottamusta tuomioistuinten jäsenten puolueettomuuteen.

Edellä olevan kannanoton saatan oikeusministeriön tietoon ja harkittavaksi, mihin muihin toimenpiteisiin lausunnossa mainittujen lisäksi sen olisi ryhdyttävä, jotta tällaista tuomioistuinten puolueettomuutta ja riippumattomuutta vaarantavaa menettelyä ei esiintyisi käräjäoikeuden lautamiesten valinnan yhteydessä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.