18.06.1991

Ilmailuhallitus - Lentoliikenne - Lento-onnettomuus

Käsitys ansiolentotoiminnassa havaittujen rikkomusten arvioinnista lupahallinnollisia seuraamuksia harkittaessa

Ilmailuhallitus oli ansiolentotoimiluvan jatkamista ja peruuttamista harkitessaan kiinnittänyt huomiota lähinnä yksittäisten rikkomusten rikosoikeudelliseen syyksiluettavuuteen eikä toiminnan yleiseen laatu- ja turvallisuustasoon. Harkittaessa luvan peruuttamista koskevia edellytyksiä tulee ottaa huomioon asianomaisen toiminnan laatu. Lentotoimintaan liittyvät suuret turvallisuusriskit puoltaisivat erityisesti lentoturvallisuuteen liittyvien epäiltyjen laiminlyöntien osalta pikemminkin tiukkaa kuin varovaista tulkintalinjaa. Rikosoikeudellinen syyksiluettavuus ei voine olla ainoa päätöksentekoperuste harkittaessa lupahallinnollisia seuraamuksia. Myöskään rikkomuksiin liittyvän näytön arvioinnissa ei voida ehdottomasti edellyttää rikosoikeudellista täyden näytön periaatetta. Ilmailuhallituksen omien virkamiesten tarkastusten perusteella ilmaisema käsitys vakavista turvallisuuspuutteista voi olla näytön puolesta riittävä peruste hallinnollisille seuraamuksille.

IlmailuL 42 §

Apulaisoikeuskanslerin päätös ilmailuhallituksen menettelyä Oy
Wasawings Ab:n ansiolentotoimilupia ynnä muuta koskevassa
asiassa.

1 ASIAN VIREILLETULO OIKEUSKANSLERINVIRASTOSSA

Lento-onnettomuuksien tarkastuslautakunta on 7.6.1988 päivätyllä
kirjeellään lähettänyt oikeuskanslerille Ylivieskassa
31.8.1986 Oy Wasawings Ab:n käytössä olleelle lentokoneelle
Cessna 404 OH-CIG tapahtuneen lento-onnettomuuden johdosta
1.6.1988 antamansa lausunnon nro 11/87 siihen liittyvine asiakirjoineen.

Ilmailulain (595/64) 58 §:n mukaan tarkastuslautakunnan on annettava
lausunto ehdotuksineen niistä toimenpiteistä, joihin
tarkastuslautakunta katsoo aihetta olevan vastaisten onnettomuuksien
ehkäisemiseksi. Jos tutkimus osoittaa, että joku on
syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata
rangaistus, on tarkastuslautakunnan toimitettava asiakirjat
viralliselle syyttäjälle.

Asian laadun huomioon ottaen ja koska tutkimuksista ilmenevät
tapahtumat sijoittuivat eri paikkakunnille, tarkastuslautakunta
lähetti tässä tapauksessa lausuntonsa ja tutkimusasiakirjat
oikeuskanslerille.

2 SYYTTÄJÄNMÄÄRÄYS JA OIKEUDENKÄYNTI RIKOSASIASSA

Tarkastuslautakunnan tänne toimittamiin asiakirjoihin sisältyi
ilmailuhallituksen asettaman lento-onnettomuuden tutkijalautakunnan
tutkimuskertomus ja sen liitteenä oleva keskusrikospoliisin
tutkintapöytäkirja nro S 147/86, jossa oli kuultu syylliseksi
epäiltynä alussa mainitun onnettomuuskoneen lentäjää.

Tämän vuoksi olen 12.9.1988 päivätyllä kirjeelläni nro 3307
määrännyt Ylivieskan piirin nimismiehen suorittamaan asiassa
syyteharkinnan ja toimittamaan kaikki syyttäjälle kuuluvat
tehtävät siltä osin kuin asiassa oli kysymys Ylivieskassa
31.8.1986 tapahtuneesta lento-onnettomuudesta ja siihen liittyvistä
mahdollisista ilmaliikenne- tai muista rikoksista.

Nimismies Veikko Autere on nostanut edellä olevan perusteella
kihlakunnanoikeudessa syytteen onnettomuuskoneen lentäjää vastaan
jatketusta ilmaliikennerikoksesta, koska tämä oli lennon
valmistelussa ja lentäessään rikkonut ilmailulakia ja lentosääntöasetusta
onnettomuuteen johtanein seurauksin.

Ylivieskan kihlakunnanoikeus on 20.9.1989 julistamallaan päätöksellä
nro 510 tuominnut lentokapteeni AK:n lentosäännöstä
annetun asetuksen ja ilmailulain 68 §:n nojalla ilmaliikennerikoksesta
32 päiväsakkoa vastaavaan 640 markan sakkorangaistukseen.
Syyttäjä oli valittanut päätöksestä Vaasan hovioikeuteen,
joka on 30.10.1990 antamallaan lainvoiman saaneella päätöksellä
nro 1919 pysyttänyt kihlakunnanoikeuden päätöksen
lopputuloksen.

3 ILMAILUHALLITUKSEN MENETTELYN TUTKINTA

3.1 Selvityspyyntö ilmailuhallitukselle

Lento-onnettomuuksien tarkastuslautakunnan lausunnon mukaan
oli syytä olettaa, että huomattavana myötävaikuttavana tekijänä
mainitussa onnettomuudessa oli ollut Oy Wasawings Ab:n toiminnan
puutteellisuus monilta lentoturvallisuuteen vaikuttavilta
osilta. Tämän vuoksi tarkastuslautakunta oli katsonut
aiheelliseksi kiinnittää huomiota siihen, miten ilmailuhallitus
oli valvonut yhtiön toimintaa ja millä tavoin valvonnassa
ilmenneiden seikkojen johdosta oli ilmailuhallituksen taholta
menetelty.

Lausunnon mukaan ilmailuhallituksen lentoturvallisuusosaston
tarkastuksia suorittaneet toimihenkilöt olivat toistuvasti ilmoittaneet,
ettei Oy Wasawings Ab:n toiminta vastannut tarvittavia
turvallisuusvaatimuksia. Lisäksi ilmailuhallitukselle
oli toimitettu ilmiantoja, joiden mukaan yhtiön johto olisi
syyllistynyt erilaisiin määräysten rikkomisiin ja tekoihin,
joista osan voitaisiin epäillä sisältävän rikosten tunnusmerkit.
Kuitenkin yhtiön lentotoiminta oli saanut jatkua onnettomuuteen
saakka ja vielä senkin jälkeen ilman, että ilmailuhallitus
valvontaviranomaisena olisi tarvittavin pakkokeinoin
huolehtinut siitä, että lentotoiminnan turvallisuudesta olisi
voitu olla vakuuttuneita. Ilmailuhallitus oli jopa laajentanut
yhtiön lentotoimintaoikeuksia tietoisena sanotuista seikoista.

Edellä lausutun johdosta olen 8.7.1988 päivätyllä kirjeelläni
nro 2631 kehottanut ilmailuhallitusta oikeuskanslerille toimittamaan
sellaisen selvityksen, joka on tarpeen asian ratkaisemiseksi
ilmailuhallituksen menettelyn osalta.

3.2 Ilmailuhallituksen selvitys

Ilmailuhallitus on 25.11.1988 päivätyssä selvityksessään dnro
2121/091/88 esittänyt muun muassa seuraavaa:

Ilmailuhallitus on todennut, että ilmailulain 42 §:n 1 momentin
ansiolentotoimiluvan myöntämisen edellytyksiä koskevan
säännöksen nojalla ilmailuhallituksen lupaharkinta on katsottava
sidotuksi. Ansiolentotoimiluvan myöntämisen edellytykset
on tosin mainittu säännöksessä melko väljästi, jolloin tarkemman
sisällön antaminen näille edellytyksille on jäänyt ilmailuhallituksen
harkintaan.

Ilmailulain 42 §:n 2 momentin säännöksen nojalla ansiolentotoimiluvan
peruuttaminen on mahdollista vain, jos toimiluvan
haltija on olennaisesti jättänyt noudattamatta luvan ehtoja
tai muita luvassa tarkoitettuja toimintaa koskevia määräyksiä.
Säännös edellyttää sen sanamuodon mukaan sitä, että olennaisuusedellytys
täyttyy ja että rikkomus on näytetty toteen. Ilmailuhallituksen
käsityksen mukaan säännös ei siten mahdollista
luvan peruuttamista määräajaksi tai esimerkiksi tutkimusten
ajaksi, silloin kun on aihetta epäillä rikkomuksia toimiluvan
haltijan lentotoiminnassa tapahtuneen. Näin ollen säännöksen
on katsottava rajoittavan ilmailuhallituksen toimintamahdollisuudet
siihen, että ainoastaan luvan totaalinen peruuttaminen
tulee kysymykseen.

Ilmoitukset Oy Wasawings Ab:n väitetyistä rikkomuksista lentotoiminnassa
olivat tulleet ilmailuhallituksen tietoon pääasiassa
yhtiön irtisanomilta ja yhtiöstä muutoin lähtemässä
olevilta työntekijöiltä.Yhteisenä piirteenä näissä ilmoituksissa
oli ollut yleensä se, että ne olivat koskeneet varsin
vanhoja tapauksia ja että ne olivat olleet melko ylimalkaisia
ja rikkomusten osalta yksilöimättömiä. Asiaa selvitettäessä
rikkomuksista ei ollut saatu vahvistusta.

Ilmailuhallitus oli suorittanut Oy Wasawings Ab:ssä tarkastuksia
sekä sen tietoon saatettujen seikkojen perusteella että
normaaliin viranomaistoimintaan kuuluvana. Tarkastuksissa ilmailuhallitus
oli havainnut laiminlyöntejä, joiden perusteella
ei ollut kuitenkaan voitu todeta yhtiön syyllistyneen sellaisiin
rikkomuksiin, jotka olisivat osoittaneet lupaehtoja tai
muita luvassa tarkoitettua toimintaa koskevia määräyksiä olennaisesti
rikotun. Selvityksissään yhtiö oli ehdottomasti kiistänyt
syyllistyneensä väitettyihin rikkomuksiin ja useimmiten
oli päädytty tilanteeseen, jossa väite oli väitettä vastaan.

Lento-onnettomuuksien tarkastuslautakunta oli lausunnossaan
kiinnittänyt huomiota Oy Wasawings Ab:ssä tarkastuksia toimittaneiden
ilmailuhallituksen virkamiesten tarkastusmuistioihin
ja katsonut, että niissä todettuja seikkoja ei ollut otettu
ilmailuhallituksessa riittävästi huomioon. Tältä osin ilmailuhallitus
on todennut, että muistiot oli huolellisesti tutkittu.
Muistiot olivat kuitenkin yhtiön lentotoimintaa koskevien
olennaisten puutteiden olemassaolon osalta sisältäneet myöskin
todentamattomia väitteitä ja käsityksiä, jotka ilmailuhallituksen
käsityksen mukaan eivät olleet muodostaneet riittävää
oikeudellista perustetta toimiluvan peruuttamiseen.

Ilmailuhallitus oli kirjeellään 4.6.1986 lähettänyt Ilmajoen
piirin nimismiehelle syyte- ja tutkimuspyynnön toisaalta syytteen
nostamiseksi muistioissa todetuista vähäisemmistä laiminlyönneistä
yhtiön lentotoiminnassa sekä toisaalta vakavampia
laiminlyöntejä koskevien väitteiden selvittämiseksi. Asia oli
edelleen syyttäjän syyteharkinnassa. Niin pitkiin tutkimuksiin
ja jutun käsittelyaikaan ilmailuhallitus ei ollut osannut varautua.

Ilmailuhallitus on todennut yleisesti, että sillä on monissa
tapauksissa rajallisista voimavaroistaan ja asian laajuudesta
johtuen vaikeuksia saada virkamiestarkastuksillaan ja -tutkimuksillaan
niin perusteellista näyttöä epäillyistä rikkomuksista,
että se riittäisi seuraamukseen asti. Näissä tapauksissa
ilmailuhallitus on saattanut jutun poliisitutkintaan ja tukeutunut
sitten aikanaan alioikeuden päätökseen seuraamusta
määrätessään. Haittapuolena tässä menettelyssä on se, että tapauksen
käsittelyaika on usein pitkä, minkä vuoksi alioikeuden
päätökseen perustuva hallinnollinen seuraamus voi olla varsin
jälkijättöistä.

Ilmailuhallitus oli ottanut harvoja toimiluvan peruuttamisia
harkitessaan huomioon ennen kaikkea rikkomuksen vakavuuden,
mutta sen ohella myös päätöksensä vaikutukset toimiluvan haltijan
sidosryhmiin, asiakkaisiin, henkilökuntaan, rahoittajiin
jne. Ilmailuhallitus oli pitänyt puutteena sitä, että sillä
oli ansiolentotoimilupaa koskevissa rikkomusasioissa käytettävissään
pakkokeinona ainoastaan luvan peruuttaminen.

3.3 Tarkastuslautakunnan lausunto ilmailuhallituksen selvityksen
johdosta

Ilmailuhallituksen selvityksen johdosta olen 8.6.1989 päivätyllä
kirjeelläni varannut lento-onnettomuuksien tarkastuslautakunnalle
tilaisuuden antaa siitä oikeuskanslerille lausuntonsa.

Tarkastuslautakunta on 23.8.1989 päivätyssä lausunnossaan todennut,
että se oli lausunnossaan nro 11/87 kiinnittänyt erityisesti
huomiota siihen, että vaikka Oy Wasawings Ab ei ollut
ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin ilmailuhallituksen virkamiesten
toimittamissa tarkastuksissa havaittujen puutteiden
johdosta, ilmailuhallitus oli sallinut yhtiön ansiolentotoiminnan
jatkuvan. Tarkastuslautakunta katsoi edelleen, että
vaikka tarkastuksissa havaitut puutteet ja rikkomukset ovat
jokainen erikseen sinänsä saattaneet olla vähäisiä, niin niiden
lukuisuus ja toistuvuus olisivat edellyttäneet ilmailuhallitukselta
jyrkempää puuttumista yhtiön lentotoiminnan jatkumiseen.

Kun ilmailuhallitus oli selvityksessään perustellut ratkaisujaan
muun ohessa yhtiön harjoittaman kevytreittiliikenteen
yleisellä merkityksellä ja toimiluvan peruuttamisen vaikutuksilla
erilaisiin sidosryhmiin, niin tarkastuslautakunnan käsityksen
mukaan ansiolentotoiminnassa lentoturvallisuudesta huolehtimisen
tulee näistä huolimatta olla ensi sijalla.

Ilmailuviranomaisten resursseja tarkastustoiminnan tehostamiseksi
tulisi myös tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan parantaa.
Samoin ilmailuhallituksen pyrkimys saada lisää keinoja
tehostamaan ilmailuviranomaisten asettamien velvoitteiden
täyttämistä on oikea.

4 ERÄÄT MYÖHEMMÄT TAPAHTUMAT JA SELVITYKSET

Oy Wasawings Ab:n reittilennolla ollut lentokone tuhoutui
14.11.1988 Ilmajoen lentokentän läheisyydessä tapahtuneessa
onnettomuudessa, jossa neljä matkustajaa ja koneen kahden hengen
miehistö sai surmansa. Valtioneuvosto asetti samana päivänä
suuronnettomuuksien tutkintalautakunnan selvittämään onnettomuutta.
Onnettomuuden välittömän syyn ohella lautakunta on
pyrkinyt selvittämään siihen liittyneet myötävaikuttavat tekijät
sekä taustatekijöissä, kuten viranomaisten toiminnassa,
lainsäädännössä ja koko ilmailu- ja ilmailuhallintojärjestelmässä
ilmenneitä puutteita. Tutkintalautakunta on 11.10.1990
jättänyt tutkintaselostuksensa valtioneuvostolle.

Lautakunnan näkemyksen mukaan onnettomuuden välittömänä syynä
oli ohjaajan virhe. Myötävaikuttavina tekijöinä olivat lentoyhtiön
heikosta turvallisuuskulttuurista johtuneet suorituspaineet.
Tutkinnassa oli lisäksi käynyt ilmi lukuisia puutteita
lentoyrityksen, kentänpitäjän ja viranomaisten toiminnassa.

Tämän onnettomuuden tutkinnassa kertyneiden ja Oy Wasawings
Ab:n muiden onnettomuus- ja vauriotapausten tutkinnan tulosten
perusteella voitiin lautakunnan mukaan todeta, että ilmailuhallituksella
olisi ollut aihetta huomattavasti tiukempiin
toimenpiteisiin valvonnassa ilmenneiden seikkojen johdosta.

Oy Wasawings Ab:n ansiolentotoimiluvan voimassaoloaika päättyi
31.10.1990. Ilmailuhallitus on 25.10.1990 antamallaan päätöksellä
nro 12/A/90 ratkaissut yhtiön uutta ansiolentotoimilupaa
koskevan hakemuksen. Päätöksessä oli katsottu, että hakijalta
puuttui kyky asianmukaisesti hoitaa hakemuksessa tarkoitettua
lentotoimintaa, minkä vuoksi ja ottaen huomioon matkustajien
turvallisuuteen liittyvän yleisen edun, ilmailuhallitus
oli hylännyt hakemuksen.

5 RATKAISU

Tämän asian olen tutkinut.

Totean aluksi, että lento-onnettomuuksien tarkastuslautakunta,
joka on saattanut tämän asian oikeuskanslerin tutkittavaksi,
on valtioneuvoston asettama pysyvä ja riippumaton toimielin.
Sen tehtävänä on ilmailulain (595/64) 11 luvun säännösten mukaisesti
tarkastaa ilmailuhallituksen kutakin tapausta varten
erikseen asettaman lento-onnettomuuden tutkijalautakunnan tutkimus,
tehdä tarvittaessa lisätutkimuksia ja tehdä ilmailuhallitukselle
ehdotuksensa vastaisten onnettomuuksien ehkäisemiseksi.
Tarkastuslautakunnan tulee toimittaa asiakirjat myös
syyttäjälle, jos tutkimus antaa siihen aihetta.

5.1 Ylivieskan lento-onnettomuuden rikosoikeudellinen käsittely

Totean, että Ylivieskan piirin nimismies on saamansa syyttäjänmääräyksen
mukaisesti asianmukaisesti toimittanut kaikki
syyttäjälle kuuluvat tehtävät ja onnettomuuskoneen lentäjä on
tuomioistuimen lainvoimaisella päätöksellä tuomittu 31.8.1986
tehdystä ilmaliikennerikoksesta sakkorangaistukseen.

Tältä osin asia ei puoleltani anna aihetta enempiin toimenpiteisiin
tai kannanottoihin.

5.2 Ilmailuhallituksen menettelystä lupa- ja valvontaviranomaisena

Ilmailulain 41 §:n mukaan säännöllinen lentoliikenne tai muu
ilmailu ansiotarkoituksessa on luvanvaraista toimintaa. Lain
42 §:n mukaan lupa voidaan antaa vain, jollei estettä yleisen
edun kannalta ole. Luvan myöntämistä harkittaessa on otettava
huomioon suunnitellun lentotoiminnan tarve ja tarkoituksenmukaisuus
sekä hakijan kyky asianmukaisesti hoitaa lentotoimintaa.
Lupa voidaan peruuttaa, jos luvan saaja on olennaisesti
jättänyt noudattamatta luvan ehtoja tai muita määräyksiä, jotka
koskevat luvassa tarkoitettua toimintaa.

Totean, ettei ilmailuasetuksessa (525/68) eikä myöskään ilmailulainsäädännön
uudistamista koskevan hallituksen esityksen
(nro 61/1963 vp.) perusteluissa tai siihen liittyvässä laki- ja
talousvaliokunnan mietinnössä (nro 10/1964 vp.) ole lähemmin
määritelty lupaharkinnassa noudatettavia arviointiperusteita,
vaan niiden muotoutuminen on jäänyt ilmailuhallituksen
tulkinnan varaan.

Ilmailuhallitus on selvityksensä mukaan tulkinnut luvan peruuttamista
koskevia edellytyksiä siten, että rikkomuksen tulee
olla toteen näytetty. Näytön hankkimiseksi ilmailuhallitus
on saattanut juttuja poliisitutkintaan ja tukeutunut aikanaan
alioikeuden päätöksiin seuraamusta määrätessään. Omaksutun
tulkinnan mukaisesti luvan peruuttamista harkittaessa on lähinnä
kiinnitetty huomiota yksittäisiin rikkomuksiin eikä toiminnan
yleiseen laatu- ja turvallisuustasoon.

Ilmailuhallitus on siten omaksunut asianomaisen lentotoiminnan
harjoittajan kannalta varovaisen tulkintalinjan. Toisaalta
toiminnan harjoittajan kannalta varovainen tulkintalinja voi
muodostua matkustavan yleisön ja lentoturvallisuuden kannalta
epätyydyttäväksi. Harkittaessa luvan peruuttamista koskevia
edellytyksiä tulee ottaa huomioon asianomaisen toiminnan laatu.
Lentotoimintaan liittyvät suuret turvallisuusriskit puoltaisivat
erityisesti lentoturvallisuuteen liittyvien epäiltyjen
laiminlyöntien osalta pikemminkin tiukkaa kuin varovaista
tulkintalinjaa.

Rikosoikeudellinen syyksiluettavuus ei voine olla ainoa päätöksentekoperuste
harkittaessa lupahallinnollisia seuraamuksia.
Lentoturvallisuuteen vaikuttavien epäiltyjen laiminlyöntien
tai rikkomusten ilmetessä lupaviranomaisen tulee voida
puuttua toiminnan jatkumiseen, vaikkei menettelyä voitaisikaan
rikosoikeudellisten arviointiperusteiden mukaan lukea jonkun
yksittäisen henkilön syyksi rikoksena. Arviointiperusteiden
erilaisuutta kuvastaa esimerkiksi se, että eräissä Oy Wasawings
Ab:n toimintaan liittyvissä syyttäjänratkaisuissa oli
korkeimman oikeuden ammattimaista moottoriajoneuvoliikennettä
koskevan ratkaisun (KKO 1985 II 71) nojalla katsottu, ettei
pelkkää lupaehtojen rikkomista voitu lukea epäillyn syyksi rikoksena,
jollei samalla ollut rikottu ilmailulakia tai sen nojalla
annettua säännöstä tai määräystä. Ilmailulain 42 §:n 2
momentin mukaan lupaehtojen olennainen rikkominen on puolestaan
nimenomainen peruste luvan peruuttamiselle.

Myöskään rikkomuksiin liittyvän näytön arvioinnissa ei mielestäni
voida ehdottomasti edellyttää rikosoikeudellista täyden
näytön periaatetta. Ilmailuhallituksen omien virkamiesten
tarkastusten perusteella ilmaisema käsitys vakavista turvallisuuspuutteista
voi mielestäni olla näytön puolesta riittävä
peruste hallinnollisille seuraamuksille.

Edellä lausutun perusteella ilmailuhallituksen menettelyä Oy
Wasawings Ab:n lentotoimilupien jatkamisessa voidaan mielestäni
perustellusti arvostella. Jatkolupaa myönnettäessä voidaan
väljemmin kuin peruuttamista harkittaessa ottaa huomioon hakijan
kyky asianmukaisesti hoitaa lentotoimintaa.

Toisaalta on todettava, että ilmailulain 42 §:n säännöksen
väljä sanamuoto jättää lupaviranomaiselle verraten laajan harkintavallan.
Ilmailuhallitus oli omaksumansa tulkinnan mukaisesti
4.6.1986 lähettänyt Ilmajoen piirin nimismiehelle syyte- ja
tutkimuspyynnön syytteen nostamiseksi todetuista vähäisemmistä
laiminlyönneistä ja vakavampia laiminlyöntejä koskevien
väitteiden selvittämiseksi. Ilmailuhallitus ei ollut osannut
varautua asian poikkeuksellisen pitkään käsittelyaikaan syyttäjällä.

Tämän vuoksi olen katsonut, ettei Oy Wasawings Ab:n ansiolentotoimilupien
voimassapitämisestä ja jatkamisesta vastuussa
olevat ilmailuhallituksen virkamiehet ole todennäköisin perustein
menetelleet siten virheellisesti tai harkintavaltaansa
ylittäen, että minulla olisi syytä enempää tutkituttaa heidän
menettelyään rikosoikeudelliselta kannalta.

5.3 Lopputoteamukset

Totean, että valtioneuvosto on suuronnettomuuksien tutkinnasta
annetun lain (373/85) 5 §:n nojalla asettanut tutkintalautakunnan
selvittämään Ilmajoella 14.11.1988 tapahtunutta lento-onnettomuutta.
Tutkintalautakunta on tutkintaselostuksessaan
verraten laajasti käsitellyt ansiolentotoimintaa koskevaa viranomaisvalvontaa,
ilmailulainsäädäntöä ja ilmailupolitiikkaa
sekä tehnyt 21 näiden alueiden kehittämiseen ja turvallisuuden
lisäämiseen liittyvää ehdotusta.

Ilmailuhallitus on 1.1.1991 lukien muuttunut Ilmailulaitos
-nimiseksi valtion liikelaitokseksi. Ilmailulaitoksesta annetun
lain (1123/90) 3 §:n 2 momentin mukaan toimilupien ja lupakirjojen
peruuttamista koskevat asiat käsittelee ja ratkaisee
Ilmailulaitoksessa liikenneministeriön asettama lautakunta.
Ilmailulaitoksesta annetun asetuksen (1124/90) 6 §:n mukaan
lautakunnan puheenjohtaja ja yksi jäsen määrätään Ilmailulaitoksen
palveluksessa olevista henkilöistä ja kolme jäsentä
sen ulkopuolisista henkilöistä.

Edellä olevan johdosta olen katsonut, ettei minulla tämän
asian osalta ole aihetta muihin toimenpiteisiin tai kannanottoihin,
kuin että saatan edellä esittämäni käsitykset Ilmailulaitoksen
tietoon.

Ilmailuhallituksen menettely Air Karelia Oy:n ansiolentotoimilupa-asiassa
(dnro 3/21/89) ja syyttäjien menettely epäiltyjä
ilmaliikennerikoksia koskevissa asioissa (dnro 33/62/90) ratkaistaan
erikseen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.