Suomi liittyy terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi tehtyyn sopimukseen

Tasavallan presidentti vahvisti perjantaina 16.3. Suomen liittymisen rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi tehtyyn sopimukseen (ns. Prümin sopimus).

Sopimuksen voimaantulosta säädetään myöhemmin valtioneuvoston asetuksella. Sopimukseen liittyminen aiheuttaa samalla muutoksia muun muassa poliisilakiin, ampuma-aselakiin, rikoslakiin ja ulkomaalaislakiin.

Saksa, Itävalta, Belgia, Alankomaat, Luxemburg, Espanja ja Ranska allekirjoittivat toukokuussa 2005 Prümin sopimuksen parantaakseen maiden välistä poliisiyhteistyötä. Erilaisista järjestelmistä johtuen poliisiyhteistyö on ollut hankalaa EU-maiden välillä. Yhteistyön kehittäminen EU-tasolla ei ole edennyt toivottavalla tavalla, koska yhteistyön kehittäminen edellyttää EU-maiden kesken täyttä yksimielisyyttä.

Sopimuksella täydennetään myös lainvalvontaviranomaisten rajat ylittävien operatiivisten toimien yhteistä kenttää perinteisen rikosten selvittämisen lisäksi rikosten estämiseen sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen. Sopimus käsittelee myös muiden viranomaisten yhteistyöhön liittyviä rajat ylittävän yhteistyön tilanteita katastrofeissa ja vakavissa onnettomuuksissa.

Sopimus on tullut voimaan marraskuussa 2006 Itävallan, Espanjan ja Saksan osalta ja sopimus tullee voimaan Belgian, Luxemburgin ja Alankomaiden osalta vielä kuluvan kevään aikana. Kiinnostuksensa ovat ilmaisseet Suomi, Italia, Portugali, Slovenia, Bulgaria, Romania, Kreikka, Ruotsi ja Viro. Suomen liittymisprosessi on selkeästi pisimmällä ja Suomi on ollut viime kesästä lähtien mukana Prümin sopimuksen valmistelutyöryhmissä.

Prümin sopimus toteuttaa tiedon saatavuusperiaatetta. Sopimuksen nojalla tiedot tai viitetiedot voidaan itse hakea toisen valtion järjestelmästä erityisen hakurobotin avulla. Kun tieto on rekisterivertailulla paikallistettu, turvaudutaan edelleen oikeusapupyyntöihin pyydettäessä DNA- ja sormenjälkitietoihin liittyviä henkilötietoja. Menettely nopeutuu nykyisestä, kun pyyntö voidaan viitetiedon avulla osoittaa heti oikeaan maahan. Parhaimmassa tapauksessa kyetään selvittämään pimeitä rikoksia varsin nopeasti.

Perinteisesti rajat ylittävää yhteistyötä on tehty tapahtuneiden rikosten selvittämiseksi. Uutuutena Prümin sopimus sisältää yhteistyötä, jolla torjutaan etukäteen rikoksia tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden uhkia. Viranomaiset voivat sopia yhteisistä operaatioista, joita voivat olla esimerkiksi yhteiset partioinnit raja-alueilla tai erityistapahtumien yhteydessä, yhteinen tiedustelutoiminta, keskinäiset varoitukset mahdollisista rikoksentekijöistä sekä fanien saattamiset esimerkiksi suurten jalkapallo-otteluiden yhteydessä.

Rajanaapurimaiden virkamiehille on annettu oikeus ylittää valtioiden yhteinen raja sellaisissa kiireellisissä tilanteissa, joissa he havaitsevat toisen sopimuspuolen alueella tapahtuvan vaaran, joka välittömästi uhkaa jonkun henkeä tai terveyttä. Käytännössä näillä sopimusmääräyksillä on merkitystä Suomelle vasta, kun Ruotsi tai Viro on mukana sopimuksessa. Molemmat valtiot ovat ilmaisseet halunsa liittyä Prümin sopimukseen. Sopimukseen voivat liittyä vain EU:n jäsenvaltiot. Parhaillaan selvitellään, miten EU:n kanssa tiiviissä yhteistyössä olevat valtiot, kuten esimerkiksi Suomelle tärkeä naapurimaa Norja pystyttäisiin kytkemään tähän yhteistyöhön.

Sopimuksella ei lisätä poliisin kansallisia toimivaltuuksia, vaan hyödynnetään tehokkaammin olemassa olevien rekistereiden tietoja sellaisten rikoksentekijöiden tavoittamiseksi, jotka toimivat useammassa maassa. Se on erittäin merkittävä askel myös EU:n rikostorjunnassa ja rajat ylittävän konkreettisen operatiivisen yhteistyön edistämisessä. Sopimuksella ei harmonisoida lainsäädäntöä eikä toisen valtion viranomaiset osallistu Suomessa yhteisiin operaatioihin muuta kuin meidän luvallamme ja meidän ohjauksessa.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.