Hallintolainkäyttö uudistui

Hallintotuomioistuinten toimintaedellytyksiä parannetaan lokakuun alusta muun muassa ohjaamalla nykyistä useammissa tapauksissa hallintoviranomaisten päätöksiä koskevat valitukset korkeimman hallinto-oikeuden sijasta ensin alueelliseen hallinto-oikeuteen.

Asian johdosta tehtiin muutoksia kymmeniin eri lakeihin. Ks. HE 112/2004.

Vuonna 1996 voimaantulleen hallintolainkäyttölain mukaan valtioneuvoston alaisen viranomaisen päätöksestä valitetaan ensin alueelliseen hallinto-oikeuteen. Useilla hallinnonaloilla on kuitenkin ollut edelleen voimassa säännöksiä, joilla valitukset hallintoviranomaisen päätöksestä ovat ohjautuneet suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Lokakuun alusta alkaen esimerkiksi vakuutusvalvontaviraston, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen, kasvilajikelautakunnan, torjunta-ainelautakunnan ja kasvintuotannon tarkastuskeskuksen päätöksistä sekä eräistä patentti- ja rekisterihallituksen päätöksistä valitetaan ensin alueelliseen hallinto-oikeuteen.

Valituslupaa edellytetään aiempaa useammin

Valitusoikeutta hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen on tähän asti rajoitettu valitusluvalla esimerkiksi veroasioissa, toimeentulotuen myöntämistä tai määrää koskevissa asioissa sekä ulkomaalaisasioissa. Luvan myöntämisestä säädetään eri hallinnonalojen lainsäädännössä.

Lokakuun alusta valituslupajärjestelmä laajeni muutamiin sellaisiin taloudelliselta merkitykseltään vähäisiin asiaryhmiin, joissa valitukset ovat pääosin oikeudellisesti yksinkertaisia ja joissa oikeuskäytäntö on jo vakiintunut. Lisäksi hallintolainkäyttölakiin tuli yleissäännös valitusluvan myöntämisen perusteista.

Valituslupaa edellyttää jatkossa esimerkiksi valitus alueellisen hallinto-oikeuden ratkaisuun, joka koskee takautuvaa televisiomaksua tai tarkastusmaksua, siviilipalvelun lykkäys- tai vapauttamispäätöstä tai verohallituksen yleishyödylliselle yhteisölle myöntämää veronhuojennusta. Muutoksilla parannetaan korkeimman hallinto-oikeuden mahdollisuuksia keskittyä ratkaisemaan niitä asioita, joista on tärkeää saada ylimmän oikeusasteen ratkaisu.

Täytäntöönpanoa koskeva erillinen muutoksenhaku viivästyttää usein pääasian käsittelyä alueellisessa hallinto-oikeudessa. Asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi vireillä olevaan asiaan liittyvään hallinto-oikeuden päätökseen, jolla täytäntöönpano on kielletty tai keskeytetty, ei saa enää hakea erikseen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Maankäyttö- ja rakennusasioissa erikseen valittamisen kielto koskee niitäkin tilanteita, joissa hallinto-oikeus on antanut täytäntöönpanon kielto- tai keskeytyshakemukseen kielteisen päätöksen.

Ratkaisukokoonpanoja keveämmiksi

Hallintotuomioistuinten toiminnan tehostamiseksi muuttuvat ratkaisukokoonpanot eräissä menettelykysymyksissä sekä asioissa, joissa kokoonpanoon kuuluu lainoppineiden jäsenten lisäksi asiantuntijajäsen.

Lokakuun alusta alkaen korkein hallinto-oikeus voi aiempaa useammin ratkaista kolmijäsenisenä asian, jossa ei anneta ratkaisua asiakysymykseen. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeusapua koskevat asiat ja eräät ylimääräistä muutoksenhakua koskevat asiat.

Alueellinen hallinto-oikeus voi ratkaista eräät mielenterveyslain mukaiset asiat ja lastensuojeluasiat kahden lakimiestuomarin ja yhden asiantuntijajäsenen kokoonpanossa. Tarvittaessa ratkaisu voidaan tehdä myös laajemmassa kokoonpanossa.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.