Esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilait täydennyksineen tulivat voimaan 2014 alusta

Vuoden 2014 alussa voimaan tulleita uusia esitutkinta- ja pakkokeinolakeja täydennettiin, koska laeissa oli havaittu muutostarpeita jo ennen niiden voimaantuloa. Myös poliisilakiin tuli muutoksia sekä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetuun lakiin ja lakiin henkilötietojen käsittelyyn Rajavartiolaitoksessa. Täydennykset tulivat voimaan vuoden 2014 alussa samaan aikaan laajempien uudistusten kanssa.

Esitutkintalain säännöksiä oikeudesta käyttää avustajaa esitutkinnassa täydennettiin siten, että esitutkintaviranomaisen on otettava huomioon myös oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen. Säännöstä velvollisuudesta saapua esitutkintaan muutettiin niin, että se koskee poliisin lisäksi muitakin esitutkintaviranomaisia. Pakkokeinolaissa olevia kotietsintää koskevia säännöksiä täydennettiin niin, että etsinnän kohteena olevalle henkilölle on ilmoitettava oikeudesta saattaa kotietsintä tuomioistuimen tutkittavaksi.

Jatkossa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisessä voidaan käyttää telekuuntelua, kun nykyisin telekuuntelun käyttö on rajattu törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskeviin rikosepäilyihin.

Televalvonnan käyttöedellytyksiä koskevia säännöksiä muuttiin. Käräjäoikeus voi myöntää luvan televalvontaan myös silloin, kun jotakuta on syytä epäillä teleosoitetta tai telepäätelaitetta käyttäen tehdystä tietojärjestelmän luvattomasta käytöstä, vahingonteosta, viestintäsalaisuuden loukkauksesta tai tietomurrosta tai kun henkilöä on syytä epäillä lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin (ns. grooming). Näissä tapauksissa televalvonnan käyttö ei siten edellytä teleosoitteen tai telepäätelaitteen haltijan suostumusta, kuten uudessa pakkokeinolaissa on säädetty.

Telekuuntelulla, televalvonnalla, tukiasematietojen hankkimisella ja teknisellä tarkkailulla saatua niin sanottua ylimääräistä tietoa saa käyttää rikoksen selvittämisessä myös, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kolme vuotta vankeutta. Lisäksi ylimääräistä tietoa voidaan käyttää selvitettäessä tiettyjä vakavia rikoksia, joiden enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Edellytyksenä on, että ylimääräisen tiedon käyttämisellä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle.

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa vuoden 2014 loppuun mennessä selvityksen salaisten pakkokeinojen käytöstä ilmoittamista koskevan sääntelyn soveltamisesta.

Poliisilain muutokset voimaan 1. tammikuuta 2014

Televalvonnan käyttöedellytyksiä koskevat säännökset muuttuivat. Televalvontaa voidaan jatkossa käyttää myös silloin, kun jotakuta on syytä epäillä teleosoitetta tai telepäätelaitetta käyttäen tehdystä tietojärjestelmän luvattomasta käytöstä, vahingonteosta, viestintäsalaisuuden loukkauksesta tai tietomurrosta tai kun henkilöä on syytä epäillä lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin (ns. grooming).

Ylimääräistä tietoa saa jatkossa käyttää rikoksen selvittämisessä jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kolme vuotta vankeutta ja jos ylimääräisen tiedon käyttämisellä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle. Lisäksi tiedon käyttö on mahdollista joissakin erikseen laissa mainituissa rikoksissa. Ylimääräisen tiedon käyttämisestä näyttönä päättää tuomioistuin pääasian käsittelyn yhteydessä.

Ylimääräisellä tiedolla tarkoitetaan telekuuntelulla, televalvonnalla, tukiasematietojen hankkimisella ja teknisellä tarkkailulla saatua tietoa, joka ei liity rikokseen tai vaaran torjumiseen. Ylimääräisestä tiedosta on kyse myös silloin jos saatu tieto koskee muuta rikosta kuin sitä, jonka estämistä tai paljastamista varten lupa tai päätös salaisen tiedonhankintakeinon käyttämiseen on annettu.

Henkilötietojen käsittelyä koskevat lakimuutokset voimaan 1. tammikuuta 2014

Henkilötietojen käsittelyä koskevat lait on päivitetty vastaamaan paremmin poliisin ja muiden viranomaisten nykyistä toimintaympäristöä. Lisäksi lakien kansallisessa soveltamisessa esiin tulleita epäkohtia on tarkistettu.

Muutostyössä on myös huomioitu lakien voimaantulon jälkeiset kansalliset ja kansainväliset lainsäädäntömuutokset sekä viranomaisten välisen tiedonvaihtoyhteistyön lisääntyminen.

Uusitussa poliisin henkilötietolaissa säädetään muun muassa poliisin tietojärjestelmiin talletettavista tiedoista, tietojen käsittelystä, käyttötarkoituksesta sekä poliisin oikeudesta luovuttaa ja saada tietoja. Myös tietojen poistamista koskevat säännökset on tarkistettu.

Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää mahdollisimman pian poliisin henkilötietolain kokonaisuudistuksen. Sen yhteydessä on muiden seikkojen ohella huomioitava EU:ssa valmisteilla olevan uuden tietosuojalainsäädännön lopullinen sisältö ja vaatimukset kansalliselle lainsäädännölle. Myös poliisin henkilötietolaissa tarkoitettujen rekisterien valvontaa tulee kehittää. Samassa yhteydessä Rajavartiolaitoksen henkilötietolain säännökset tulee tarkistaa.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.