Biopankkilaki tuli voimaan syyskuussa

Uuden biopankkilain tarkoituksena on tukea ihmisperäisiä näytteitä ja niihin liitettyjä tietoja hyödyntävän biopankkitutkimuksen edellytyksiä siten, että yksilön itsemääräämisoikeus ja yksityisyyden suoja on samalla turvattu.

Biopankki koostuu ihmisperäisistä solu- ja kudosnäytteistä sekä niihin liitetyistä tiedoista. Sen tehtävänä on tutkijoiden ja tutkimusryhmien palveleminen säilyttämällä ja keräämällä näytteitä sekä luovuttamalla niitä biopankkitutkimusta tekeville. Biopankissa olevia näytteitä voi käyttää kaikkiin biopankin toiminta-alueen mukaisiin tutkimuksiin.

Biopankin voi perustaa sekä yksityinen että julkinen toimija. Perustaminen edellyttää valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan myönteistä lausuntoa.

Biopankkilaki luo perustan tutkimusyhteistyön lisäämiselle ja viranomaisvalvonnan ja -ohjauksen vahvistamiselle. Sillä myös vahvistetaan näytteen antajan suostumusta ja tutkimuseettistä ennakkoarviointia.

Biopankkitoiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus Valviralle, jonka tehtävänä on ohjata ja valvoa biopankkitoimintaa sekä ylläpitää valtakunnallista biopankkirekisteriä.

Rekisteriin kootaan tiedot kunkin biopankin ylläpitäjästä ja biopankista vastaavasta henkilöstä, näytteiden saannista ja säilytyspaikasta, näytteiden ja niihin liittyvien tietojen käytettävyyteen liittyvistä seikoista sekä tutkimusaloista, joilla näytteitä ja tietoja voidaan hyödyntää.

- Biopankkilaki 688/2012
- HE 86/2011

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.