Perustuslain muutokset tulivat voimaan - muutoksia myös valtioneuvoston toimintaan

Perustuslain uudet säännökset tulivat voimaan torstaina 1. maaliskuuta 2012. Keskeiset muutokset liittyvät tasavallan presidentin ja valtioneuvoston eli hallituksen toimivaltuuksien selkeyttämiseen. Kansalaisten käyttöön tulee uusi valtiollisen tason vaikuttamiskeino, kansalaisaloite. Se antaa kansalaisille mahdollisuuden saada aloitteensa eduskunnan käsiteltäväksi.

Uutta on, että perustuslaissa on nimenomainen maininta Suomen jäsenyydestä EU:ssa. Perustuslakiin on nyt kirjattu myös Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien muiden EU:n kansalaisten äänioikeus Euroopan parlamentin vaaleissa.

Perustuslakiin on lisätty säännös pääministerin tehtävästä edustaa Suomea valtion ylimmän johdon edustusta vaativassa Euroopan unionin toiminnassa. Presidentti säilyttää kuitenkin asemansa merkittävänä valtioelimenä ja valtionpäänä. Ulkopolitiikan johtamista koskevaa perustuslain säännöstä ei ole muutettu: Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Jos päätöksenteossa on erimielisyys presidentin ja valtioneuvoston välillä, asia päätetään eduskunnan hyväksymän kannan mukaisesti. Suomen osallistumisesta kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan päättää kuitenkin tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen pohjalta ja eduskunnan kuulemisen jälkeen.

Valtioneuvosto antaa hallituksen esitykset eduskunnalle maaliskuun alusta alkaen. Valtioneuvosto päättää myös esitysten täydentämisestä ja peruuttamisesta samoin kuin hallituksen kertomusten antamisesta eduskunnalle. Lakien vahvistaminen säilyy vastaisuudessakin presidentin tehtävänä.

Perustuslaissa presidentille aiemmin säädetty ministeriön kansliapäällikön nimitysvalta on poistettu. Kansliapäälliköt nimittää jatkossa valtioneuvosto. Puolustusvoimien ylipäällikkyyttä koskevia perustuslain säännöksiä ei ole muutettu, mutta ylipäällikkyyden luovuttamisen edellytyksiä on täsmennetty niin, että luovuttaminen on mahdollista vain poikkeusoloissa.

Perustuslaki säätää mahdollisuudesta poiketa perusoikeuksista poikkeusoloissa. Säännöstä siitä, mitä poikkeusoloilla tarkoitetaan, on selvennetty. Poikkeusolojen määritelmä kattaa nyt aseellisen hyökkäyksen lisäksi myös muut kansakuntaa vakavasti uhkaavat poikkeusolot, kuten esimerkiksi erittäin vakavat luonnonmullistukset, pandemiat ja suuronnettomuudet. Uusi määritelmä vastaa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten yleistä hätätilaa koskevia määräyksiä.

Valtioneuvoston toimintaan muutoksia 1. maaliskuuta alkaen

Maaliskuun alusta alkaen hallituksen esitykset annetaan eduskunnalle suoraan valtioneuvoston yleisistunnosta. Hallituksen esityksiä ei siten enää esitellä ratkaisuehdotuksina tasavallan presidentille. Esitykset allekirjoittaa pääministeri ja varmentaa asianomainen ministeri.

Myös harvemmin esiteltävät hallituksen kertomukset ja hallituksen kirjelmät annetaan eduskuntaan suoraan valtioneuvoston yleisistunnosta. Valtioneuvoston yleisistunnon nimitysvaltaan siirtyvät ministeriöiden kansliapäälliköiden sekä valtiosihteerit kansliapäällikkönä virat. Muutokset sisältyvät 1. maaliskuuta voimaan tulleeseen lakiin valtioneuvostosta annetun lain muuttamisesta.

Lakien vahvistamismenettely ei muutu. Eduskunnan vastaukset käsitellään edelleen ensin valtioneuvoston yleisistunnossa ja sen jälkeen ratkaisuehdotuksina presidentin esittelyssä.

Vuonna 2011 tasavallan presidentti ratkaisi valtioneuvostossa yhteensä 690 asiaa. Jatkossa näiden asioiden määrän arvioidaan vähenevän noin kolmanneksen.

Valtioneuvoston istuntojen ajankohdat säilyvät ennallaan. Valtioneuvoston yleisistunto pidetään pääsääntöisesti torstaisin klo 13 ja presidentin esittely perjantaisin klo 11.

Valtioneuvostolakiin lisättiin perustuslaissa säädetty pääministerin tehtävä edustaa Suomea Euroopan unionissa. Tämän seurauksena pääministerin edustamisesta ei enää erikseen tehdä päätöstä valtioneuvoston yleisistunnossa. Lisäksi laissa säädetään tasavallan presidentin ja pääministerin oikeudesta tehdä aloite ulko- ja turvallisuusasioita käsittelevän ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisen kokouksen koolle kutsumiseksi.

Myös ministerin velvollisuutta ilmoittaa esteellisyydestään täsmennettiin. Esteellisyyden arviointi kohdistuu paitsi päätöksentekoon myös asian valmisteluvaiheisiin, esimerkiksi ministerityöryhmiin.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.