Eläinsuojelurikoksia koskevat lainmuutokset voimaan maaliskuun alusta

Vakavista eläinsuojelurikoksista voidaan maaliskuun 2011 alusta alkaen määrätä nykyistä ankarampia rangaistuksia, kun lakiin lisätty säännös törkeästä eläinsuojelurikoksesta tulee voimaan. Eläintenpitokieltojen valvonta tehostuu, kun kiellot merkitään jatkossa valtakunnalliseen rekisteriin.

Törkeästä eläinsuojelurikoksesta tuomitaan, jos rikos on tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla, rikoksen kohteena on huomattavan suuri määrä eläimiä tai tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä. Teon tulee lisäksi olla myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Rangaistus on vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Tähän asti eläinsuojelurikoksesta on voitu tuomita enimmillään kaksi vuotta vankeutta.

Törkeästä eläinsuojelurikoksesta tuomittu on tuomioistuimessa määrättävä eläintenpitokieltoon, ellei sen määräämättä jättämiseen ole erityisen painavia syitä. Muissa tilanteissa kiellon määrääminen on, kuten tähänkin asti, tuomioistuimen harkinnassa laissa mainittujen edellytysten puitteissa.

Kieltoon määrätyltä kielletään nykyisen eläimen pitämisen, hoitamisen ja sen hyvinvoinnista vastaamisen lisäksi myös eläinten omistaminen. Kielto voi koskea kaikkia eläimiä tai tiettyä eläinlajia kuten tähänkin asti.

Määräaikainen eläintenpitokielto kestää vähintään vuoden. Eläintenpitokielto voi olla entiseen tapaan myös pysyvä. Pysyvän kiellon määräämisen edellytykset kirjataan nyt lakiin. Säännösten mukaan tuomioistuin voi määrätä pysyvän eläintenpitokiellon henkilölle, joka on syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen, jolle on aiemmin tuomittu määräaikainen eläintenpitokielto tai jonka terveydentila on heikko. Tuomitun on lisäksi oltava pysyvästi kykenemätön tai soveltumaton omistamaan, pitämään tai hoitamaan eläimiä taikka muuten vastaamaan niiden hyvinvoinnista.

Toisin kuin tähän asti, eläimen tuomitsemista valtiolle menetetyksi koskeva tuomio voidaan jatkossa yleensä panna täytäntöön, vaikka siihen olisi haettu muutosta.

Tuomioistuinten määräämät eläintenpitokiellot merkitään jatkossa omaan rekisteriinsä. Kesäkuun alusta perustettavaa rekisteriä ylläpitää Oikeusrekisterikeskus. Kaikki silloin voimassa olevat kiellot merkitään rekisteriin.

Eläintenpitokieltorekisterin tiedot eivät ole julkisia, vaan rekisteristä saavat ensisijaisesti tietoja eläinsuojeluviranomaiset, maataloustukia valvovat viranomaiset sekä poliisi, tulli, syyttäjät ja tuomioistuimet. Rekisteristä voidaan antaa tietoja yksityiselle, jos tiedon saaminen on yksittäistapauksessa perusteltua eläinsuojelun toteuttamiseksi tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten. Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi eläimen sijoittaminen ulkopuolisen henkilön ylläpidettäväksi tai hoitoon.

Jalostusyhteisö, joka kirjaa eläimiä kantakirjaan tai muuhun jalostusrekisteriin, saa oikeuden pyytää kirjaamisen hakijaa esittämään yhteisön nähtäväksi hakijaa koskevan otteen eläintenpitokieltorekisteristä. Jalostusyhteisö saa myös salassapitosäännösten estämättä oikeuden ilmoittaa eläinsuojeluviranomaisille, jos kirjaamisen hakijan epäillään rikkovan eläintenpitokieltoa. Tällaisia jalostusyhteisöjä ovat muun muassa Suomen Hippos ry, Suomen Kennelliitto ry samoin kuin muut harrastus- tai tuotantoeläinten jalostusrekistereitä ylläpitävät yhteisöt.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.