Palvelusetelien käyttö laajenee elokuun alusta

Palvelusetelien käyttömahdollisuus laajenee uuden lain myötä kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin lukuun ottamatta päivystyspalveluja ja tahdosta riippumattomia hoitoja. Kunnat päättävät palvelusetelijärjestelmän käyttöönotosta ja palveluvalikoimasta sekä hyväksyvät palvelujen tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen seteliä voi käyttää.

Uudistuksella ei muuteta kuntien velvoitteita järjestää asukkailleen sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Palvelusetelijärjestelmän avulla järjestetään julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja yksityisten palvelujen tuottajien avulla. Muita kunnallisten palvelujen järjestämistapoja ovat kuntien ja kuntayhtyminen oma tuotanto ja palvelujen hankkiminen ostopalveluina julkisilta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta.

Palvelusetelilain tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja tehokkuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Uudistus keventää hallintoa, kun kuntien raskaana pidetystä palvelukilpailutuksesta päästään yksinkertaisempaan palvelujen hyväksymismenettelyyn. Tämä helpottaa myös pienyrittäjien toimintaedellytyksiä. Kotona annettavissa palveluissa käytettävien palvelusetelien arvosta säädetään edelleen sosiaalihuoltolaissa ja kansanterveyslaissa.

Kunnat määrittelevät palvelusetelin arvon

Kunnilla on velvollisuus tiedottaa asiakkaille palvelusetelin arvon ja omavastuun määräytymisestä, palvelujen tuottajien hinnoittelusta ja asiakasmaksuista sekä neuvoa asiakkaita palvelusetelien käytössä. Palvelusetelin antaessaan kunta myöntää asiakkaalle sitoumuksen kustannusten korvaamisesta kunnan ennalta määräämään arvoon asti.

Asiakkaalla on myös mahdollisuus kieltäytyä palvelusetelin käytöstä. Tällöin kunnan pitää ohjata asiakas muulla tavoin järjestettyjen kunnallisten palvelujen piiriin.

Palvelusetelin arvon on oltava riittävä, jotta asiakas voi käytännössä valita palvelusetelin palvelun toteuttamismuodoksi. Asiakasmaksulailla maksuttomiksi säädettyjen palvelujen kohdalla palvelusetelin arvo on määritettävä sellaiseksi, ettei asiakkaalle jää maksettavaksi omavastuuosuutta. Poikkeuksena ovat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet. Niissä palvelusetelin valinneelle asiakkaalle jää maksuosuutta, jos hän hankkii apuvälineen, joka on kalliimpi kuin hänen yksilöllistä tarvettaan vastaavaa tavanomainen apuväline.

Kunnalla on mahdollisuus määritellä palvelusetelin arvo yksittäistapauksissa normaalia korkeammaksi, jos asiakkaan toimeentulon edellytykset vaarantuisivat asiakkaan maksettavaksi jäävän omavastuuosuuden vuoksi.

Asiakkaan maksettavaksi tulevat osuudet palvelun hinnasta voivat vaihdella riippuen asiakkaan tuloista ja palvelusetelin muodosta. Kunnat päättävät palvelusetelin käyttöönoton laajuudesta ja muodosta, joten kuntien välillä toiminnan järjestämisessä ja toteuttamisessa voi olla eroja.

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa lokakuun alussa kunnille täytäntöönpanoa tukevat ohjeet palveluseteliuudistuksesta.

Lait (ei oltu vielä julkaistu tätä uutista tehtäessä) tulevat voimaan 1. elokuuta 2009:

- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 12 §:n muuttamisesta
- HE 20/2009

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.