46/2013

Annettu: 25.04.2013

Valtioneuvoston asetus suuronnettomuuksien torjunnasta teollisuudessa tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään suuronnettomuuksien torjunnasta teollisuudessa tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain (952/2012) 2 §:n nojalla:

1 §

Suuronnettomuuksien torjunnasta teollisuudessa Genevessä 22 päivänä kesäkuuta 1993 tehty yleissopimus tulee voimaan 28 päivänä helmikuuta 2014 niin kuin siitä on sovittu.

Eduskunta on hyväksynyt yleissopimuksen 9 päivänä lokakuuta 2012. Tasavallan presidentti on ratifioinut yleissopimuksen 21 päivänä joulukuuta 2012. Ratifiointikirja on talletettu Kansainvälisen työjärjestön pääjohtajan huostaan 28 päivänä helmikuuta 2013.

2 §

Yleissopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.

3 §

Suuronnettomuuksien torjunnasta teollisuudessa tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki (952/2012) tulee voimaan 28 päivänä helmikuuta 2014. Ahvenanmaan maakuntapäivät on hyväksynyt lain voimaantulon maakunnassa.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä helmikuuta 2014.

Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Sopimusteksti

YLEISSOPIMUS NRO 174

Suuronnettomuuksien

torjunNASTA teollisuudessa

1993

Kansainvälisen työjärjestön yleiskonferenssi, aloitettuaan 80. istuntokautensa Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston koolle kutsumana Genevessä 2. päivänä kesäkuuta 1993, otettuaan huomioon muut vastaavat kansainväliset työtä koskevat yleissopimukset ja suositukset sekä erityisesti työturvallisuutta ja työterveyttä sekä työympäristöä koskevan yleissopimuksen ja suosituksen, 1981 ja työturvallisuutta kemikaaleja käytettäessä koskevan yleissopimuksen ja suosituksen, 1990, ja painottaen tarvetta maailmanlaajuiseen ja yhtenäiseen näkökulmaan, otettuaan huomioon myös ILOn ohjeiston, joka koskee suuronnettomuuksien torjuntaa teollisuudessa, julkaistu 1991, pantuaan merkille, että on tarpeen varmistaa, että kaikkiin soveltuviin toimenpiteisiin ryhdytään

a) suuronnettomuuksien torjumiseksi,

b) suuronnettomuusvaaran saattamiseksi mahdollisimman vähäisiksi,

c) suuronnettomuuksien seurausten saattamiseksi mahdollisimman vähäisiksi, otettuaan huomioon tällaisten onnettomuuksien syyt, mukaan lukien organisaatiota koskevat virheet, inhimilliset tekijät, laiteviat, poikkeamisen normaaleista toimintaolosuhteista, ulkopuoliset häiriöt ja luonnonvoimat, pantuaan merkille, että kemikaalien turvallista käyttöä koskevan kansainvälisen ohjelman puitteissa tarvitaan yhteistyötä Kansainvälisen työjärjestön, Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelman ja Maailman terveysjärjestön sekä muiden vastaavien hallitusten välisten järjestöjen välillä, päätettyään tiettyjen, suuronnettomuuksien torjuntaa teollisuudessa koskevien määräysten hyväksymisestä, mikä on tämän istunnon esityslistalla neljäntenä asiakohtana, sekä päätettyään, että nämä ehdotukset tulee laatia kansainvälisen yleissopimuksen muotoon, hyväksyy tänä 22 päivänä kesäkuuta vuonna 1993 seuraavan yleissopimuksen, josta voidaan käyttää nimitystä Suuronnettomuuksien torjuntaa teollisuudessa koskeva yleissopimus, 1993.

I OSA

SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

1. Tämän yleissopimuksen tarkoituksena on vaarallisten aineiden käytöstä johtuvien

suuronnettomuuksien torjuminen ja onnettomuuksien seurauksien rajoittaminen.

2. Tämä yleissopimus koskee suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavia laitoksia.

3. Tämä yleissopimus ei koske

a) ydinlaitoksia ja laitoksia, joissa käsitellään radioaktiivisia aineita, paitsi niitä osia laitoksista, joissa

käsiteltävät aineet eivät ole radioaktiivisia,

b) sotilaallisia laitoksia,

c) muita kuin putkistoa pitkin tapahtuvia kuljetuksia laitoksen alueen ulkopuolelle.

4. Yleissopimuksen ratifioiva jäsenvaltio voi neuvoteltuaan asianomaisten edustavien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä sellaisten osapuolten kanssa, joita asia saattaa koskea, jättää yleissopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle laitoksia tai taloudellisen toiminnan aloja, joilla on järjestetty vastaava suojelu.

2 artikla

Mikäli erityisiä, olennaisia ongelmia ilmenee, joiden vuoksi ei ole mahdollista välittömästi panna täytäntöön kaikkia yleissopimuksen mukaisia ennaltaehkäiseviä ja suojaavia toimenpiteitä, jäsenvaltion tulee laatia suunnitelma neuvotellen edustavimpien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden osapuolten kanssa, joita asia saattaa koskea, kyseisten toimenpiteiden asteittaisesta täytäntöönpanosta määrätyn ajan kuluessa.

3 artikla

Tätä yleissopimusta tulkittaessa

a) käsitteellä "vaarallinen aine" tarkoitetaan ainetta tai aineiden seosta, joka kemikaalisten, fysikaalisten tai myrkyllisten ominaisuuksiensa vuoksi yksin tai yhdisteessä aiheuttaa vaaraa,

b) käsitteellä "kynnysarvo" tarkoitetaan sitä tietyn vaarallisen aineen tai aineryhmän määrää, jonka kansallisessa lainsäädännössä säädetyissä olosuhteissa ylittämisestä tunnistaa suurta vaaraa aiheuttavan laitoksen,

c) käsitteellä "suuronnettomuuden vaaraa aiheuttava laitos" tarkoitetaan laitosta, joka pysyvästi tai väliaikaisesti tuottaa, jalostaa, käsittelee, pitää hallussaan tai varastoi yhtä tai useampaa vaarallista ainetta tai aineluokkaa sellaisia määriä, jotka ylittävät kynnysarvon,

d) käsitteellä "suuronnettomuus" tarkoitetaan äkillistä tapahtumaa - kuten päästöä, tulipaloa tai räjähdystä - suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan laitoksen toiminnassa, johon liittyy yksi tai useampi vaarallinen aine joka aiheuttaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vakavaa vaaraa työntekijöille tai ympäristölle tai väestölle,

e) käsitteellä "turvallisuusselvitys" tarkoitetaan teknistä, yritysjohdollista ja toiminnallista tietoa sisältävää kirjoitettua esitystä, joka kattaa suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan laitoksen vaarat ja riskit ja niiden valvonnan ja antaa perusteet laitoksen turvallisuuden vuoksi tehdyille toimenpiteille,

f) käsitteellä "vaaratilanne" tarkoitetaan mitä tahansa äkillistä tapahtumaa, johon liittyy yksi tai useampi vaarallinen aine ja joka olisi voinut laajentua suuronnettomuudeksi ilman tilanteen vakavuutta lieventäviä tekijöitä, toimia tai järjestelmiä.

II OSA

YLEISIÄ PERIAATTEITA

4 artikla

1. Ottaen huomioon kansallisen lainsäädännön sekä kansalliset olosuhteet ja käytännön ja neuvotellen edustavimpien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden asianomaisten kanssa kunkin jäsenvaltion tulee määritellä yhtenäinen työntekijöiden sekä ympäristön ja sen väestön suojelua suuronnettomuusuhalta koskeva kansallinen toimintaohjelma, jota jäsenvaltion tulee toteuttaa sekä määräajoin tarkistaa.

2. Tätä toimintaohjelmaa tulee toteuttaa ryhtymällä suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavia laitoksia koskeviin ennaltaehkäiseviin ja suojeleviin toimenpiteisiin, ja toimintaohjelman tulee, mikäli mahdollista, edistää parhaan saatavilla olevan turvallisuusteknologian käyttöä.

5 artikla

1. Asianomaisen viranomaisen tai jonkin tämän hyväksymän tai tunnustaman hallintoelimen tulee, neuvoteltuaan edustavimpien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden osapuolten kanssa, joita asia saattaa koskea, luoda 3 artiklan c kohdan tarkoittaman suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan laitoksen tunnistamiseksi järjestelmä, joka perustuu luetteloon vaarallisista aineista tai aineryhmistä tai näistä molemmista ja jossa aineiden yhteydessä mainitaan niiden kynnysarvot kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisten standardien mukaisesti.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua järjestelmää tulee säännöllisesti tarkistaa ja saattaa ajan tasalle.

6 artikla

Asianomaisen viranomaisen tulee, neuvoteltuaan edustavien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa, ryhtyä erityisiin toimiin suojatakseen luottamuksellista tietoa, joka on toimitettu viranomaiselle tai sen saataville 8, 12, 13 tai 14 artiklan mukaisesti ja jonka ilmitulon voi olettaa aiheuttavan vahinkoa työnantajan liiketoiminnalle, mikäli toimenpiteet eivät aiheuta vakavan vaaran uhkaa työntekijöille tai ympäristölle tai sen väestölle.

III OSA

TYÖNANTAJIEN VELVOLLISUUDET

Tunnistaminen

7 artikla

Työnantajien tulee tunnistaa kaikki heidän valvonnassaan olevat suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat laitokset 5 artiklassa tarkoitetun järjestelmän perusteella.

Ilmoittaminen

8 artikla

1. Työnantajien tulee tehdä ilmoitus asianomaiselle viranomaiselle kustakin tunnistamastaan suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavasta laitoksesta

a) määrätyn ajan kuluessa, mikäli kyseessä on jo olemassa oleva laitos,

b) ennen uuden laitoksen käynnistämistä.

2. Työnantajien tulee ilmoittaa asianomaiselle viranomaiselle etukäteen myös suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan laitoksen pysyvästä sulkemisesta.

Järjestelyt laitoksissa

9 artikla

Kunkin suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan laitoksen kohdalla työnantajan tulee luoda ja pitää yllä kirjallisesti esitettyä vakavien vaaratilanteiden valvontajärjestelmää, johon sisältyvät seuraavat järjestelyt:

a) vaarojen tunnistaminen ja analysointi sekä riskien arviointi, mukaan lukien aineiden välisten mahdollisten vuorovaikutusten huomioonottaminen,

b) tekniset toimenpiteet, mukaan lukien laitoksen suunnittelu, turvallisuusjärjestelmät, laitoksen rakentaminen, kemikaalien valinta, laitoksen toiminta, kunnossapito ja systemaattinen tarkastus,

c) organisaatiota koskevat toimenpiteet, mukaan lukien henkilökunnan koulutus ja opastus, varusteiden hankinta henkilökunnan turvallisuuden takaamiseksi, henkilökunnan koulutuksen ja työtehtävien vastaavuus, työaika, vastuun määrittely ja ulkopuolisten urakoitsijoiden sekä tilapäisten työntekijöiden valvonta laitoksen alueella,

d) hätätilanteessa noudatettavat suunnitelmat ja menetelmät, mukaan lukien:

(i) laitoksen tehokkaiden hätätilanteessa noudatettavien suunnitelmien ja menetelmien valmistelu, lääkintähuolto mukaan lukien, joita on tarkoitus soveltaa suuronnettomuudessa tai sen uhatessa ja joiden tehokkuus tarkastetaan ja arvioidaan määräajoin sekä jotka uusitaan tarpeen mukaan,

(ii) tiedon toimittaminen laitoksessa mahdollisesti ilmenevistä onnettomuuksista ja laitoksen omista hätäsuunnitelmista viranomaisille ja niille elimille, jotka ovat vastuussa laitoksen ulkopuolista väestöä ja ympäristöä suojaavien hätäsuunnitelmien ja -menetelmien kehittämisestä,

(iii) kaikki tarpeelliset neuvottelut kyseisten viranomaisten ja elinten kanssa,

e) toimenpiteet suuronnettomuuden seurausten rajoittamiseksi,

f) neuvottelut työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa,

g) järjestelmän parantaminen, mukaan lukien toimenpiteet tiedon keräämiseksi sekä onnettomuuksien ja vaaratilanteiden analysoimiseksi. Tällä tavoin saadusta tiedosta tulee keskustella työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa, ja tieto tulee merkitä muistiin kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.

Turvallisuusselvitys

10 artikla

1. Työnantajien tulee valmistella 9 artiklassa asetettuihin vaatimuksiin perustuva turvallisuusselvitys.

2. Selvitys valmistellaan

a) kansallisessa lainsäädännössä määrätyn ajanjakson kuluessa ilmoituksen tekemisestä, mikäli kyseessä on jo olemassa oleva suuronnettomuuden vaaraa aiheuttava laitos,

b) ennen uuden suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan laitoksen käynnistämistä.

11 artikla

Työnantajien tulee tarkistaa, uudistaa ja korjata turvallisuusselvitystä

(a) sellaisen muutoksen yhteydessä, jolla on merkittävä vaikutus laitoksen tai sen tuotantomenetelmien turvallisuustasoon tai vaarallisten aineiden määriin laitoksessa,

(b) milloin tämä on tarpeellista teknisen tietämyksen kehityksen tai vaarojen arvioinnin vuoksi,

(c) kansallisissa laeissa ja säädöksissä säädetyin väliajoin,

(d) asianomaisen viranomaisen pyynnöstä.

12 artikla

Työnantajien tulee toimittaa asianomaiselle viranomaiselle tai saattaa kyseisen viranomaisen saataville 10 ja 11 artiklassa tarkoitetut turvallisuusselvitykset.

Onnettomuudesta ilmoittaminen

13 artikla

Työnantajien tulee ilmoittaa suuronnettomuudesta asianomaiselle viranomaiselle ja muille tätä tarkoitusta varten nimitetyille elimille välittömästi suuronnettomuuden sattuessa.

14 artikla

1. Työnantajien tulee määrätyn ajan kuluessa suuronnettomuudesta esittää asianomaiselle viranomaiselle yksityiskohtainen raportti, jossa analysoidaan onnettomuuden syitä ja kuvataan välittömiä laitoksessa ilmenneitä seurauksia sekä kaikkia niitä toimenpiteitä, joihin on ryhdytty onnettomuuden vaikutusten lieventämiseksi.

2. Raportin tulee sisältää yksityiskohtainen suositus toimenpiteistä, joiden avulla onnettomuuden uusiutuminen voidaan estää.

IV OSA

ASIANOMAISTEN VIRANOMAISTEN VELVOLLISUUDET

Laitoksen ulkopuolinen hätätilavalmius

15 artikla

Otettuaan huomioon työnantajan toimittamat tiedot asianomaisen viranomaisen tulee huolehtia siitä, että kunkin suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan laitoksen osalta laaditaan hätätilanteessa noudatettavat suunnitelmat ja menetelmät ulkopuolisen ympäristön ja sen väestön suojelemiseksi, ja että nämä suunnitelmat ja menetelmät saatetaan ajan tasalle sopivin väliajoin ja yhteistyössä asianomaisten viranomaisten ja elinten kanssa.

16 artikla

Asianomaisen viranomaisen tulee huolehtia siitä, että

(a) tietoa turvatoimenpiteistä ja oikeanlaisesta käyttäytymisestä suuronnettomuustilanteessa jaetaan väestön sille osalle, jota suuronnettomuuden voi olettaa koskettavan, ilman että tällaista tietoa tarvitsee erikseen pyytää sekä huolehtia siitä, että tällainen tieto saatetaan ajan tasalle ja jaetaan uudelleen sopivin väliajoin,

(b) varoitus annetaan mahdollisimman nopeasti suuronnettomuuden sattuessa,

(c) siellä missä suuronnettomuudella saattaa olla maan rajat ylittäviä vaikutuksia, yllä a ja b kohdissa vaadittu tieto ilmoitetaan niille valtioille, joita asia koskee, jotta nämä voivat osallistua yhteistyö- ja koordinointijärjestelyihin.

Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavien laitosten sijoittaminen

17 artikla

Asianomaisen viranomaisen tulee laatia toimintaohjelma suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavien laitosten tarkoituksenmukaisesta sijoittamisesta, jolla järjestetään ehdotettujen suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavien laitosten asianmukainen erottaminen työ- ja asuinalueista ja julkisista laitoksista sekä valmistellaan asianmukaisia toimenpiteitä jo olemassa olevia suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavia laitoksia varten. Näiden toimintaperiaatteiden tulee noudattaa yleissopimuksen II osassa esitettyjä yleisiä periaatteita.

Tarkastus

18 artikla

1. Asianomaisella viranomaisella tulee olla pätevä, koulutettu ja kykenevä henkilökunta, jolla on mahdollisuus saada riittävästi teknistä ja ammatillista tukea tarkastaakseen, tutkiakseen ja arvioidakseen tässä yleissopimuksessa käsiteltyjä asioita, neuvoakseen näissä asioissa ja huolehtiakseen kansallisen lainsäädännön noudattamisesta.

2. Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan laitoksen työnantajan edustajien ja työntekijöiden edustajien tulee saada mahdollisuus olla mukana tarkastajien valvoessa yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluviksi määrättyjen toimenpiteiden toteuttamista käytännössä, elleivät tarkastajat katso, asianomaisen viranomaisen yleiset ohjeet huomioonottaen, tämän voivan haitata heidän tarkastuksensa tehokkuutta.

19 artikla

Asianomaisella viranomaisella tulee olla oikeus keskeyttää mikä tahansa toiminta, joka aiheuttaa välitöntä suuronnettomuuden vaaraa.

V OSA

TYÖNTEKIJÖIDEN JA HEIDÄN EDUSTAJIENSA OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

20 artikla

Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan laitoksen työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa tulee neuvotella asianmukaisissa yhteistyöelimissä työn turvallisuuden varmistamiseksi. Erityisesti

a) työntekijöille ja heidän edustajilleen tulee antaa riittävää ja asianmukaista tietoa suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan laitoksen vaaroista ja niiden todennäköisistä seurauksista,

b) työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee olla tietoisia kaikista asianomaisen viranomaisen antamista määräyksistä, ohjeista tai suosituksista,

c) työntekijöillä ja heidän edustajillaan tulee olla oikeus tutustua seuraaviin asiakirjoihin, joiden valmistelusta tulee myös neuvotella heidän kanssaan:

(i) turvallisuusselvitys,

(ii) hätätilanteessa noudatettavat suunnitelmat ja menettelytavat,

(iii) onnettomuusraportit,

d) työntekijöitä ja heidän edustajiaan tulee säännöllisesti opastaa ja kouluttaa suuronnettomuuksien torjuntaan tarkoitettuihin käytännön toimiin ja menettelytapoihin, suuronnettomuuteen todennäköisesti johtavien tapahtumien hallintaan ja menetelmiin, joita on noudatettava suuronnettomuuden sattuessa,

e) työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee oman työalansa puitteissa ja ilman vaaraa epäedulliseen asemaan joutumisesta ryhtyä korjaamaan tilannetta ja tarpeen mukaan keskeyttää toiminta, mikäli heillä koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella on perusteltua syytä olettaa välittömän suuronnettomuuden vaaran olevan käsillä sekä ilmoittaa esimiehelleen tai käynnistää hälytys, harkinnan mukaan, ennen toimiin ryhtymistä tai mahdollisimman nopeasti sen jälkeen,

f) työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee neuvotella työnantajan kanssa kaikista mahdollisista vaaroista, joiden he katsovat voivan käynnistää suuronnettomuuden, ja heillä on oikeus ilmoittaa asianomaiselle viranomaiselle näistä vaaroista.

21 artikla

Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan laitoksen työntekijöiden tulee

a) noudattaa kaikkia käytännön toimenpiteitä ja menettelytapoja, jotka liittyvät suuronnettomuuden torjuntaan ja sellaisten tapahtumien hallintaan, jotka todennäköisesti johtavat suuronnettomuuteen suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavassa laitoksessa,

b) noudattaa kaikkia hätätilanteita varten laadittuja suunnitelmia suuronnettomuuden sattuessa.

VI OSA

VIEJÄMAIDEN VASTUU

22 artikla

Mikäli vievässä jäsenvaltiossa vaarallisten aineiden, menetelmien tai vaarallisen teknologian käyttö on kielletty mahdollisena suuronnettomuuden aiheuttajana, vievän jäsenvaltion tulee saattaa tieto tästä kiellosta ja kiellon syistä kaikkien tuojamaiden saataville.

VII OSA

TAVANOMAISET LOPPUMÄÄRÄYKSET

23 artikla

Tämän yleissopimuksen virallisista ratifioinneista on rekisteröintiä varten lähetettävä ilmoitus Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajalle.

24 artikla

1. Tämä yleissopimus sitoo vain niitä Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltioita, joiden ratifioinnit Kansainvälisen työtoimiston pääjohtaja on rekisteröinyt.

2. Yleissopimus tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja on rekisteröinyt kahden jäsenvaltion ratifioinnit.

3. Sen jälkeen tämä yleissopimus tulee voimaan kunkin jäsenvaltion osalta kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona sen ratifiointi on rekisteröity.

25 artikla

1. Tämän yleissopimuksen ratifioinut jäsenvaltio voi irtisanoa sen kymmenen vuoden kuluttua siitä päivästä, kun yleissopimus on alun perin tullut voimaan, lähettämällä ilmoituksen irtisanomisesta Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajalle rekisteröintiä varten. Kyseinen irtisanominen tulee voimaan vasta vuoden kuluttua rekisteröimispäivämäärästä.

2. Kukin tämän yleissopimuksen ratifioinut jäsenvaltio, joka ei vuoden kuluessa edellisessä kohdassa mainitun kymmenen vuoden määräajan päättymisestä käytä tämän artiklan mukaista irtisanomisoikeuttaan, on sidottu noudattamaan yleissopimusta seuraavan kymmenvuotiskauden ajan ja saa sen jälkeen irtisanoa tämän yleissopimuksen kunkin kymmenvuotiskauden päätyttyä tässä artiklassa määrätyin ehdoin.

26 artikla

1. Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan on annettava Kansainvälisen työjärjestön kaikille jäsenvaltioille tieto kaikista jäsenvaltioiden hänelle ilmoittamista ja rekisteröidyistä ratifioinneista ja irtisanomisista.

2. Ilmoittaessaan järjestön jäsenvaltioille toisen ratifioinnin rekisteröinnistä pääjohtajan on kiinnitettävä järjestön jäsenvaltioiden huomio yleissopimuksen voimaantulopäivämäärään.

27 artikla

Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan on annettava Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille täydelliset tiedot kaikista edellisten artiklojen mukaisesti rekisteröimistään ratifioinneista ja irtisanomisista Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaista rekisteröintiä varten.

28 artikla

Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston on, milloin se katsoo tarpeelliseksi, esiteltävä yleiskonferenssille tämän yleissopimuksen soveltamista koskeva selostus sekä tutkittava, onko tarpeen ottaa konferenssin työjärjestykseen kysymys yleissopimuksen uusimisesta osittain tai kokonaan.

29 artikla

1. Mikäli konferenssi hyväksyy uuden yleissopimuksen, joka kokonaan tai osittain korvaa tämän yleissopimuksen, eikä uusi yleissopimus toisin määrää, niin

a) jäsenvaltion ratifioidessa uuden korvaavan yleissopimuksen aiheutuu tästä välittömästi ipso jure tämän yleissopimuksen irtisanoutuminen irtisanomista koskevista ehdoista huolimatta jos ja kun uusi korvaava yleissopimus on tullut voimaan,

b) uuden korvaavan yleissopimuksen tultua voimaan eivät jäsenvaltiot enää voi ratifioida tätä yleissopimusta.

2. Tämä yleissopimus jää kuitenkin voimaan nykyisen muotoisena ja sisältöisenä niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat ratifioineet sen mutta eivät korvaavaa yleissopimusta.

30 artikla

Tämän yleissopimuksen englannin- ja ranskankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.

Suositus

SUOSITUS nro 181

suuronnettomuuksien

torjunnasta teollisuudessa

Kansainvälisen työjärjestön yleiskokous, aloitettuaan 80. istuntokautensa Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston koolle kutsumana Genevessä 2 päivänä kesäkuuta 1993, päätettyään hyväksyä eräitä ehdotuksia koskien suuronnettomuuksien torjuntaa teollisuudessa, mikä on istunnon esityslistalla neljäntenä kohtana, ja päätettyään Suuronnettomuuksien torjuntaa teollisuudessa koskevan yleissopimuksen, 1993, antamisen jälkeen, että nämä ehdotukset laaditaan täydentävän suosituksen muotoon hyväksyy tänä 22 päivänä kesäkuuta vuonna 1993 seuraavan suosituksen, josta voidaan käyttää nimitystä Suuronnettomuuksientorjuntaa teollisuudessa koskeva suositus, 1993.

1. Tämän suosituksen määräyksiä tulee soveltaa yhdessä suuronnettomuuksien torjuntaa teollisuudessa koskevan yleissopimuksen, 1993 (josta tuonnempana käytetään nimitystä ""yleissopimus"") kanssa.

2. (1) Kansainvälisen työjärjestön tulee yhteistyössä hallitusten välisten ja hallituksista riippumattomien kansainvälisten järjestöjen kanssa järjestää kansainvälinen tietojen vaihto,

(a) hyvistä turvatoimenpiteistä suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavissa laitoksissa, mukaan lukien turvallisuustoimenpiteet ja työprosessien turvallisuus,

(b) suuronnettomuuksista,

(c) vaaratilanteista opituista seikoista,

(d) teknologioista ja prosesseista, jotka ovat kiellettyjä turvallisuus- ja terveyssyistä,

(e) lääkintähuollon järjestämisestä ja toimintatavoista teollisuudessa sattuneen suuronnettomuuden jälkivaikutuksien hoitamiseksi,

(f) asianomaisten viranomaisten käyttämistä mekanismeista ja menetelmistä, joilla pyritään tehostamaan yleissopimuksen ja sen suosituksen noudattamista.

(2) Jäsenvaltioiden tulee mahdollisimman nopeasti välittää tieto 1 alakohdassa luetelluista asioista Kansainväliselle työjärjestölle.

3. Yleissopimuksen edellyttämien kansallisen toimintaohjelman ja sen täytäntöön panemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön tai muiden toimenpiteiden tulee asianmukaisella tavalla noudattaa ILOn suuronnettomuuksien torjuntaa teollisuudessa koskevaa ohjeistoa, joka on julkaistu 1991.

4. Jäsenvaltioiden tulee kehittää toimintaohjelmia, joiden tarkoituksena on suuronnettomuusriskeistä, -vaaroista ja suuronnettomuuksien seurauksista huolehtiminen niillä toiminnan aloilla ja toiminnoissa, jotka eivät kuulu yleissopimuksen soveltamisalaan 1 artiklan 3 kohdan nojalla.

5. Ottaen huomioon, että suuronnettomuudella voi olla vakavia vaikutuksia ihmiselämään ja ympäristöön, jäsenvaltioiden tulee tukea sellaisten järjestelmien kehittämistä, joilla työntekijöille korvataan vahingot mahdollisimman nopeasti suuronnettomuuden jälkeen, ja tiedottaa riittävästi suuronnettomuuden vaikutuksista väestöön ja ympäristöön.

6. Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston hyväksymän monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa koskevan kolmikantaisen periaatejulistuksen mukaisesti sellaisen kansallisen tai monikansallisen yrityksen, jolla on useampia toimipisteitä, tulee ilman syrjintää huolehtia kaikkien toimipisteidensä - riippumatta siitä, missä paikassa tai maassa ne sijaitsevat - työntekijöitä koskevista turvatoimista, jotka liittyvät suuronnettomuuksien torjuntaan ja sellaisten tapahtumien valvontaan, joiden voi olettaa johtavan suuronnettomuuteen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.