44/2012

Sopimusteksti

EUROOPAN NEUVOSTON YLEISSOPIMUS IHMISKAUPAN VASTAISESTA

TOIMINNASTA

Johdanto

Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän yleissopimuksen allekirjoittajat, jotka

katsovat, että Euroopan neuvoston päämääränä on lisätä jäsentensä välistä yhtenäisyyttä,

katsovat, että ihmiskauppa loukkaa ihmisoikeuksia ja on hyökkäys ihmisarvoa ja henkilökohtaista koskemattomuutta vastaan,

katsovat, että ihmiskaupan uhrit voivat päätyä orjiksi,

katsovat, että uhrien oikeuksien kunnioittaminen, uhrien suojelu ja toiminta ihmiskaupan torjumiseksi on asetettava ensisijaisiksi tavoitteiksi,

katsovat, että kaikkien ihmiskaupan vastaisten toimintojen ja aloitteiden on oltava syrjimättömiä, ja niissä on otettava huomioon sukupuolten tasa-arvo ja lasten oikeuksien näkökulma,

palauttavat mieliin jäsenvaltioiden ulkoasiainministerien julistukset, jotka annettiin ministerikomitean 112. istunnossa (14 ja 15 päivänä toukokuuta 2003) ja 114. istunnossa (12 ja 13 päivänä toukokuuta 2004) ja joissa vaadittiin Euroopan neuvostolta tehostettua toimintaa ihmiskauppaa vastaan,

pitävät mielessä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (1950) sekä sen pöytäkirjat,

pitävät mielessä seuraavat ministerikomitean suositukset Euroopan neuvoston jäsenvaltioille: suositus nro R (91) 11 lapsiin ja nuoriin aikuisiin kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, pornografiasta ja prostituutiosta sekä kaupasta; suositus nro R (97) 13 todistajien uhkailusta ja puolustuksen oikeuksista; suositus nro R (2000) 11 seksuaalista hyväksikäyttöä varten käytävän ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta ja suositus Rec (2001) 16 lasten suojelemisesta seksuaaliselta hyväksikäytöltä; suositus Rec (2002) 5 naisten suojelemisesta väkivallalta,

pitävät mielessä seuraavat Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen suositukset: suositus 1325 (1997) naiskaupasta ja pakkoprostituutiosta Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa; suositus 1450 (2000) naisiin kohdistuvasta väkivallasta Euroopassa; suositus 1545 (2002) naiskaupan vastaisesta kampanjasta; suositus 1610 (2003) naiskauppaan ja prostituutioon liittyvästä muuttoliikkeestä; suositus 1611 (2003) elinkaupasta Euroopassa; suositus 1663 (2004) kotiorjuudesta: pakkotyöstä, au paireista ja postimyyntimorsiamista,

pitävät mielessä 19 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyn Euroopan unionin neuvoston puitepäätöksen ihmiskaupan torjunnasta, 15 päivänä maaliskuuta 2001 tehdyn Euroopan unionin neuvoston puitepäätöksen uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyissä ja 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan unionin neuvoston direktiivin oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi,

ottavat asianmukaisesti huomioon kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ja siihen liitetyn pöytäkirjan ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta tarkoituksenaan parantaa näiden asiakirjojen antamaa suojaa ja kehittää niillä asetettuja vaatimuksia,

ottavat asianmukaisesti huomioon muut kansainväliset oikeudelliset asiakirjat, jotka liittyvät ihmiskaupan vastaiseen toimintaan, ja

ottavat huomioon tarpeen laatia kattava kansainvälinen oikeudellinen asiakirja, jossa keskitytään ihmiskaupan uhrien ihmisoikeuksiin ja jolla perustetaan erityinen seurantajärjestelmä,

ovat sopineet seuraavasta:

I luku – Tavoitteet, soveltamisala, syrjimättömyysperiaate ja määritelmät

1 artikla – Yleissopimuksen tavoitteet

1. Tämän yleissopimuksen tavoitteina on

a) ehkäistä ja torjua ihmiskauppaa siten, että samalla taataan sukupuolten tasa-arvo;

b) suojata ihmiskaupan uhrien ihmisoikeuksia, luoda kattava kehys uhrien ja todistajien suojelemiselle ja auttamiselle siten, että samalla taataan sukupuolten tasa-arvo sekä varmistaa tehokas rikostutkinta ja syyttäminen;

c) edistää kansainvälistä yhteistyötä ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa.

2. Tällä yleissopimuksella perustetaan erityinen seurantajärjestelmä tarkoituksena varmistaa, että osapuolet panevat yleissopimuksen määräykset tehokkaasti täytäntöön.

2 artikla – Soveltamisala

Tätä yleissopimusta sovelletaan kaikkiin ihmiskaupan muotoihin riippumatta siitä, onko ihmiskauppa kansallista vai kansainvälistä tai liittyykö se järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

3 artikla – Syrjimättömyysperiaate

Osapuolet varmistavat, että ne panevat täytäntöön tämän yleissopimuksen määräykset, erityisesti oikeuden päästä osalliseksi uhrien oikeuksien suojaamiseksi ja edistämiseksi tarkoitetuista toimista, syrjimättä ketään esimerkiksi sukupuolen, rodun, ihonvärin, kielen, uskonnon, poliittisen tai muun mielipiteen, kansallisen tai sosiaalisen alkuperän, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän tai muun aseman perusteella.

4 artikla – Määritelmät

Tässä yleissopimuksessa:

a) "ihmiskauppa" tarkoittaa hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun avulla. Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö, orjuuden kaltaiset olot tai elinten poistaminen;

b) ihmiskaupan uhrin suostumuksella tämän artiklan a alakohdassa tarkoitettuun hyväksikäyttöön ei ole merkitystä, kun sen saamiseksi on käytetty jotakin a alakohdassa mainittua keinoa;

c) lapsen värväys, kuljetus, siirtäminen, kätkeminen tai vastaanottaminen hyväksikäyttötarkoituksessa katsotaan "ihmiskaupaksi" myös silloin, kun siihen ei liity mitään tämän artiklan a alakohdassa mainittua keinoa;

d) "lapsi" tarkoittaa alle kahdeksantoistavuotiasta henkilöä;

e) "uhri" tarkoittaa luonnollista henkilöä, joka on tässä artiklassa määritellyn ihmiskaupan kohteena.

II luku – Ehkäiseminen, yhteistyö ja muut toimet

5 artikla – Ihmiskaupan ehkäiseminen

1. Osapuolet toteuttavat toimet, joilla järjestetään ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjunnasta vastaavien eri elinten työn kansallinen yhteensovittaminen tai tehostetaan sitä.

2. Osapuolet ottavat käyttöön tehokkaat toimintaperiaatteet ja ohjelmat ihmiskaupan ehkäisemiseksi esimerkiksi tutkimuksella, tiedottamisella, valistus- ja koulutuskampanjoilla, sosiaalisilla aloitteilla ja talousaloitteilla sekä koulutusohjelmilla, jotka suunnataan erityisesti ihmiskaupalle alttiille henkilöille ja ihmiskauppaa käsitteleville ammattihenkilöille, ja/tai tehostavat tällaisia toimintaperiaatteita ja ohjelmia.

3. Osapuolet edistävät ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa ja noudattavat sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista ja lapset huomioon ottavaa lähestymistapaa kehittäessään, pannessaan täytäntöön ja arvioidessaan kaikkia 2 kohdassa tarkoitettuja toimintaperiaatteita ja ohjelmia.

4. Osapuolet toteuttavat tarpeen mukaan asianmukaiset toimet mahdollistaakseen laillisen maahanmuuton, erityisesti jakamalla asianomaisten virastojen välityksellä täsmällistä tietoa edellytyksistä, jotka koskevat laillista maahantuloa niiden alueille ja oleskelua siellä.

5. Osapuolet toteuttavat erityiset toimet vähentääkseen lasten alttiutta ihmiskaupalle, erityisesti luomalla lapsia suojelevan ympäristön.

6. Tämän artiklan mukaisesti käyttöön otettuihin toimiin on tarvittaessa kytkettävä mukaan sellaiset kansalaisjärjestöt, muut asianomaiset järjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan osatekijät, jotka ovat sitoutuneet ihmiskaupan ehkäisemiseen sekä uhrien suojeluun tai auttamiseen.

6 artikla – Toimet kysynnän vähentämiseksi

Vähentääkseen kysyntää, joka edistää ihmiskauppaan johtavaa henkilöiden, erityisesti naisten ja lasten, hyväksikäyttöä kaikissa muodoissaan, osapuolet toteuttavat tai tehostavat toimia lainsäädännön, hallinnon, koulutuksen, sosiaaliturvan ja kulttuurin alalla sekä muilla aloilla, mukaan lukien:

a) parhaiden käytäntöjen, menetelmien ja strategioiden tutkimus;

b) valistaminen joukkoviestinten ja kansalaisyhteiskunnan vastuusta ja tärkeästä tehtävästä tunnistettaessa kysyntää yhtenä ihmiskaupan perussyynä;

c) kohdennetut tiedotuskampanjat, joihin osallistuu tarvittaessa muun muassa viranomaisia ja poliittisia päättäjiä;

d) ehkäisevät toimet, mukaan lukien pojille ja tytöille näiden koulutuksen aikana suunnatut opetusohjelmat, joissa korostetaan sukupuolisyrjinnän tuomittavuutta ja sen tuhoisia seurauksia, sukupuolten tasa-arvon merkitystä ja jokaisen ihmisen ihmisarvoa ja koskemattomuutta.

7 artikla – Toimet rajoilla

1. Osapuolet tehostavat mahdollisuuksiensa mukaan sellaista rajavalvontaa, joka voi olla tarpeen ihmiskaupan ehkäisemiseksi ja paljastamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyviä kansainvälisiä sitoumuksia.

2. Osapuolet toteuttavat lainsäädäntötoimet tai muut asianmukaiset toimet ehkäistäkseen mahdollisuuksien mukaan kaupallisten liikenteenharjoittajien käyttämien kuljetusvälineiden käytön tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistaviksi säädettyjen rikosten tekemiseen.

3. Näihin toimiin on tarvittaessa, rajoittamatta sovellettavien kansainvälisten yleissopimusten soveltamista, sisällytettävä kaupallisille liikenteenharjoittajille, mukaan lukien kuljetusliikkeet sekä kuljetusvälineiden omistajat ja käyttäjät, määrättävä velvoite varmistaa, että kaikilla matkustajilla on kohdevaltioon pääsemiseksi vaadittavat matkustusasiakirjat.

4. Osapuolet toteuttavat valtionsisäisen lainsäädäntönsä mukaisesti tarvittavat toimet, joilla säädetään tämän artiklan 3 kohdassa määrätyn velvoitteen rikkomisesta määrättävistä seuraamuksista.

5. Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntötoimet tai muut asianmukaiset toimet, joilla mahdollistetaan niiden valtionsisäisen lainsäädännön mukaisesti maahanpääsyn epääminen tai viisumin peruuttaminen henkilöiltä, jotka ovat olleet osallisina tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistaviksi säädettyihin rikoksiin.

6. Osapuolet tehostavat rajavalvontaviranomaistensa välistä yhteistyötä muun muassa perustamalla ja ylläpitämällä suoria viestintäkanavia.

8 artikla – Asiakirjaturvallisuus ja -valvonta

Osapuolet toteuttavat tarvittavat toimet, joilla

a) varmistetaan, että niiden antamat matkustus- tai henkilöllisyysasiakirjat ovat ominaisuuksiltaan sellaisia, ettei niitä voida helposti käyttää väärin eikä väärentää tai laittomasti muuttaa, jäljentää tai antaa; ja

b) varmistetaan osapuolten antamien tai niiden puolesta annettujen matkustus- tai henkilöllisyysasiakirjojen koskemattomuus ja turvallisuus sekä estetään niiden laiton laatiminen ja antaminen.

9 artikla – Asiakirjojen laillisuus ja pätevyys

Osapuoli todentaa toisen osapuolen pyynnöstä valtionsisäisen lainsäädäntönsä mukaisesti kohtuullisessa ajassa sellaisten matkustus- tai henkilöllisyysasiakirjojen laillisuuden ja pätevyyden, jotka on annettu tai jotka väitetään annetun sen nimissä ja joita epäillään käytettävän ihmiskaupan harjoittamiseen.

III luku – Toimet uhrien oikeuksien suojaamiseksi ja edistämiseksi, sukupuolten välisen tasa-arvon takaaminen

10 artikla – Uhrien tunnistaminen

1. Osapuolet asettavat toimivaltaisten viranomaistensa käyttöön henkilöitä, jotka ovat koulutettuja ja päteviä ihmiskaupan ehkäisemiseen ja torjuntaan sekä uhrien tunnistamiseen ja auttamiseen, lapset mukaan lukien, ja varmistavat, että eri viranomaiset toimivat yhteistyössä sekä keskenään että asianomaisten tukiorganisaatioiden kanssa, jotta uhrit voidaan tunnistaa menettelyllä, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon nais- ja lapsiuhrien erityisasema, ja jotta heille voidaan tarvittaessa myöntää oleskeluluvat tämän yleissopimuksen 14 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin.

2. Osapuolet toteuttavat uhrien tunnistamiseksi tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet, tarvittaessa yhteistyössä muiden osapuolten ja asianomaisten tukiorganisaatioiden kanssa. Osapuolet varmistavat, että jos toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteltua syytä epäillä henkilön joutuneen ihmiskaupan uhriksi, tällaista henkilöä ei poisteta niiden alueilta ennen kuin toimivaltaiset viranomaiset ovat saattaneet päätökseen henkilön tunnistamisen tämän yleissopimuksen 18 artiklan mukaisen rikoksen uhriksi, ja ne varmistavat myös, että henkilö saa 12 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisen avun.

3. Jos uhrin ikä on epäselvä ja on perusteita epäillä uhrin olevan lapsi, hänet oletetaan lapseksi ja häneen kohdistetaan erityisiä suojelutoimia, kunnes hänen ikänsä todennetaan.

4. Heti kun vailla huoltajaa oleva lapsi tunnistetaan uhriksi, osapuoli

a) järjestää lapsen edustajaksi laillisen holhoojan, organisaation tai viranomaisen, joka toimii lapsen edun mukaisesti;

b) toteuttaa tarvittavat toimet lapsen henkilöllisyyden ja kansallisuuden selvittämiseksi;

c) pyrkii kaikin keinoin löytämään lapsen perheen, jos tämä on lapsen edun mukaista.

11 artikla – Yksityiselämän suojaaminen

1. Osapuolet suojaavat uhrien yksityiselämää ja henkilöllisyyttä. Heitä koskevat henkilötiedot tallennetaan ja niitä käytetään yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyssä yleissopimuksessa (Euroopan neuvoston sopimussarja ETS nro 108) määrättyjen edellytysten mukaisesti.

2. Osapuolet toteuttavat toimet, joilla varmistetaan erityisesti, ettei ihmiskaupan lapsiuhrin henkilöllisyyttä tai sen selvittämisen mahdollistavia tietoja saateta julkisuuteen joukkoviestinten välityksellä eikä muilla keinoin, paitsi poikkeustapauksissa perheenjäsenten löytämisen helpottamiseksi tai lapsen hyvinvoinnin ja suojelun varmistamiseksi muutoin.

3. Osapuolet toteuttavat harkintansa mukaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 10 artiklan mukaisesti, sellaisena kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on sitä tulkinnut, toimia, joilla kehotetaan joukkoviestimiä suojaamaan uhrien yksityiselämää ja henkilöllisyyttä itsesääntelyn tai sääntely- tai yhteissääntelytoimien avulla.

12 artikla – Uhrien auttaminen

1. Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet, joilla autetaan uhreja toipumaan fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Tähän apuun kuuluu ainakin

a) uhrien toimeentulon mahdollistavan elintason järjestäminen asianmukaisen ja turvallisen majoituksen, psykologisen ja aineellisen avun sekä vastaavien toimien avulla;

b) pääsy kiireelliseen sairaanhoitoon;

c) käännös- ja tulkkauspalvelut tarvittaessa;

d) neuvonta ja tiedottaminen uhrien ymmärtämällä kielellä erityisesti uhrien laillisista oikeuksista ja heidän käytettävissään olevista palveluista;

e) apu, jolla mahdollistetaan heidän oikeuksiensa ja etujensa esittäminen ja käsittely rikoksentekijöitä vastaan käytävien rikosoikeudenkäyntien asianmukaisissa vaiheissa;

f) lasten mahdollisuus koulutukseen.

2. Osapuolet ottavat asianmukaisesti huomioon uhrin turvan ja suojelun tarpeet.

3. Lisäksi osapuolet antavat tarvittavan sairaanhoito- tai muun avun niiden alueella laillisesti oleskeleville uhreille, jotka tarvitsevat tällaista apua mutta joilla ei ole riittäviä voimavaroja.

4. Osapuolet vahvistavat säännöt, joiden mukaan niiden alueella laillisesti oleskelevat uhrit saavat osallistua työmarkkinoille sekä ammatilliseen ja yleissivistävään koulutukseen.

5. Osapuolet toteuttavat tarvittaessa ja valtionsisäisen lainsäädäntönsä mukaisin edellytyksin toimet tehdäkseen yhteistyötä uhrien auttamiseen osallistuvien kansalaisjärjestöjen, muiden asianomaisten järjestöjen tai muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa.

6. Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet sen varmistamiseksi, ettei uhrin halukkuutta toimia todistajana aseteta hänelle annettavan avun ehdoksi.

7. Tämän artiklan määräysten täytäntöön panemiseksi osapuolet varmistavat, että annettavat palvelut perustuvat yksimielisyyteen ja tietoihin, ottaen asianmukaisesti huomioon haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeet sekä majoitukseen, koulutukseen ja asianmukaiseen terveydenhuoltoon liittyvät lasten oikeudet.

13 artikla – Toipumis- ja harkinta-aika

1. Osapuolet säätävät valtionsisäisessä lainsäädännössään vähintään 30 päivän toipumis- ja harkinta-ajasta noudatettavaksi tapauksissa, joissa on perusteltua syytä epäillä henkilön olevan ihmiskaupan uhri. Tämän ajan on oltava riittävä, jotta kyseinen henkilö voi toipua ja vapautua ihmiskauppiaiden vaikutusvallasta ja/tai tehdä asianmukaisiin tietoihin perustuvan päätöksen tehdä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Tänä aikana ei saa olla mahdollista panna täytäntöön uhrin maastapoistamista koskevaa päätöstä. Tämä määräys ei rajoita toimivaltaisten viranomaisten toimintaa missään kyseisten kansallisten menettelyjen vaiheessa, erityisesti kyseisiä rikoksia koskevissa esitutkinnassa ja syytetoimissa. Tänä aikana osapuolet sallivat kyseisten henkilöiden oleskella alueillaan.

2. Toipumis- ja harkinta-aikana tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä on oikeus 12 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisiin toimiin.

3. Osapuolet eivät ole velvollisia noudattamaan toipumis- ja harkinta-aikaa, jos yleiseen järjestykseen liittyvät syyt estävät sen tai jos todetaan, että uhrin asemaan vedotaan perusteettomasti.

14 artikla – Oleskelulupa

1. Osapuolet myöntävät uhreille uusittavan oleskeluluvan jommassakummassa tai kummassakin seuraavista tapauksista:

a) toimivaltainen viranomainen katsoo, että uhrien oleskelu maassa on välttämätöntä heidän henkilökohtaisen tilanteensa vuoksi;

b) toimivaltainen viranomainen katsoo, että uhrien oleskelu maassa on välttämätöntä, jotta he voivat tehdä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa esitutkinnassa tai rikosoikeudenkäynneissä.

2. Kun lapsiuhrilla on lain mukaan oltava oleskelulupa, se myönnetään lapsen edun mukaisesti ja uusitaan tarvittaessa samoin edellytyksin.

3. Oleskelulupa voidaan jättää uusimatta tai peruuttaa osapuolen valtionsisäisessä lainsäädännössä säädetyin edellytyksin.

4. Jos uhri hakee muunlaista kuin 1 kohdan mukaista oleskelulupaa, kyseisen osapuolen on otettava huomioon, että hänellä on tai on ollut 1 kohdan mukainen oleskelulupa.

5. Ottaen huomioon tämän yleissopimuksen 40 artiklassa tarkoitetut osapuolten velvoitteet osapuolet varmistavat, että luvan myöntäminen tämän määräyksen mukaisesti ei rajoita oikeutta hakea ja nauttia turvapaikkaa.

15 artikla – Korvaukset ja oikeussuoja

1. Osapuolet varmistavat, että uhrit saavat tietoja asianomaisista oikeudellisista ja hallinnollisista menettelyistä ymmärtämällään kielellä alkaen ensimmäisestä yhteydestään toimivaltaisiin viranomaisiin.

2. Osapuolet säätävät valtionsisäisessä lainsäädännössään uhrien oikeudesta oikeusapuun ja maksuttomaan oikeudenkäyntiin osapuolten valtionsisäisessä lainsäädännössä määrätyin edellytyksin.

3. Osapuolet säätävät valtionsisäisessä lainsäädännössään uhrien oikeudesta saada korvausta rikoksentekijöiltä.

4. Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet, joilla taataan uhreille korvaus niiden valtionsisäisessä lainsäädännössä säädetyin edellytyksin, esimerkiksi perustamalla uhreille korvausrahasto tai toteuttamalla toimia tai ohjelmia, jotka on tarkoitettu uhrien sosiaaliseen auttamiseen ja sosiaaliseen sopeuttamiseen ja jotka voidaan rahoittaa 23 artiklassa määrättyjen toimien soveltamisesta saatavilla varoilla.

16 artikla – Uhrien kotiuttaminen ja palauttaminen

1. Sen osapuolen, jonka kansalainen uhri on tai jonka alueella kyseisellä henkilöllä on ollut oikeus pysyvään oleskeluun ajankohtana, jona hän on tullut vastaanottavan osapuolen alueelle, on helpotettava hänen palauttamistaan ja hyväksyttävä se ilman asiatonta tai kohtuutonta viivästystä, ottaen asianmukaisesti huomioon hänen oikeutensa, turvallisuutensa ja ihmisarvonsa.

2. Kun osapuoli palauttaa uhrin toiseen valtioon, palauttamisessa on otettava asianmukaisesti huomioon kyseisen henkilön oikeudet, turvallisuus ja ihmisarvo sekä henkilön uhriasemaa koskevan mahdollisen oikeudenkäynnin vaihe, ja palauttamisen on ensisijaisesti oltava vapaaehtoista.

3. Vastaanottavan osapuolen sitä pyytäessä on pyynnön saaneen osapuolen todennettava, onko henkilö pyynnön saaneen osapuolen kansalainen tai onko henkilöllä ollut oikeus oleskella pysyvästi sen alueella ajankohtana, jona hän on saapunut vastaanottavan osapuolen alueelle.

4. Helpottaakseen vailla asianmukaisia asiakirjoja olevan uhrin palauttamista on sen osapuolen, jonka kansalainen kyseinen henkilö on tai jonka alueella hänellä on ollut oikeus oleskella pysyvästi ajankohtana, jona hän on saapunut vastaanottavan osapuolen alueelle, suostuttava vastaanottavan osapuolen pyynnöstä myöntämään sellaiset matkustusasiakirjat tai muut luvat, jotka henkilö voi tarvita voidakseen matkustaa ja palata ensin mainitun osapuolen alueelle.

5. Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet sellaisten kotiuttamisohjelmien käyttöönottamiseksi, joihin osallistuvat asianomaiset kansalliset tai kansainväliset laitokset ja kansalaisjärjestöt. Näillä ohjelmilla pyritään välttämään uudelleen uhriutumista. Osapuolten on pyrittävä kaikin keinoin edistämään uhrien sopeutumista uudelleen sen valtion yhteiskuntaan, johon heidät palautetaan, mukaan lukien sopeutuminen uudelleen koulutusjärjestelmään ja työmarkkinoille erityisesti ammattitaitoa hankkimalla ja parantamalla. Lasten osalta näihin ohjelmiin on sisällytettävä mahdollisuus käyttää oikeutta koulutukseen ja toimet riittävän hoidon tai perheeseen palauttamisen tai asianmukaisten huoltojärjestelmien varmistamiseksi.

6. Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet, joilla saatetaan uhrien saataville, tarvittaessa yhteistyössä toisen sellaisen osapuolen kanssa, jota asia koskee, heitä auttavien järjestelmien, kuten lainvalvontaviranomaisten, kansalaisjärjestöjen, neuvontalakimiesten ja sosiaaliviranomaisten, yhteystiedot siinä maassa, johon heidät palautetaan tai kotiutetaan.

7. Lapsiuhreja ei saa palauttaa valtioon, jonne palauttaminen ei riski- ja turvallisuusarvion perusteella olisi lapsen edun mukaista.

17 artikla – Sukupuolten tasa-arvo

Soveltaessaan tässä luvussa tarkoitettuja toimia osapuolet pyrkivät edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja valtavirtaistamaan sukupuolinäkökulman näiden toimien kehittämisessä, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa.

IV luku – Aineellinen rikosoikeus

18 artikla – Ihmiskaupan säätäminen rangaistavaksi

Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet säätääkseen rangaistavaksi tämän yleissopimuksen 4 artiklassa tarkoitetun tahallisen menettelyn.

19 artikla – Uhrin palvelujen käytön säätäminen rangaistavaksi

Osapuolten on harkittava sellaisten tarvittavien lainsäädäntö- ja muiden toimien toteuttamista, joilla niiden valtionsisäisessä lainsäädännössä säädetään rangaistavaksi tämän yleissopimuksen 4 artiklan a alakohdassa tarkoitetun hyväksikäytön kohteena olevien palvelujen käyttäminen tietäen, että kyseinen henkilö on ihmiskaupan uhri.

20 artikla – Matkustus- tai henkilöllisyysasiakirjoihin liittyvien tekojen säätäminen rangaistaviksi

Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet, joilla säädetään rangaistaviksi seuraavat menettelyt, kun ne ovat tahallisia ja niiden tarkoituksena on mahdollistaa ihmiskauppa:

a) matkustus- tai henkilöllisyysasiakirjan väärentäminen;

b) väärennetyn matkustus- tai henkilöllisyysasiakirjan järjestäminen tai antaminen;

c) toisen henkilön matkustus- tai henkilöllisyysasiakirjan pidättäminen, hävittäminen, kätkeminen, vahingoittaminen tai tuhoaminen.

21 artikla – Rikoksen yritys ja avunanto

1. Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet, joilla säädetään rangaistavaksi tahallinen avunanto tämän yleissopimuksen 18 ja 20 artiklan mukaisesti rangaistavaksi säädettyyn.

2. Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet, joilla säädetään rangaistavaksi tämän yleissopimuksen 18 ja 20 artiklan a alakohdan mukaisesti rangaistavaksi säädetyn rikoksen tahallinen yritys.

22 artikla – Oikeushenkilön vastuu

1. Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet sen varmistamiseksi, että oikeushenkilö voidaan saattaa vastuuseen tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistavaksi säädetystä rikoksesta, jonka on tehnyt oikeushenkilön hyväksi yksin tai oikeushenkilön toimielimen jäsenenä toimien luonnollinen henkilö, jolla on johtava asema tässä oikeushenkilössä seuraavilla perusteilla:

a) oikeus edustaa oikeushenkilöä;

b) valtuus tehdä päätöksiä oikeushenkilön puolesta;

c) valtuus käyttää valvontavaltaa oikeushenkilössä.

2. Lukuun ottamatta 1 kohdan mukaisia tapauksia osapuolet toteuttavat tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että oikeushenkilö voidaan saattaa vastuuseen, jos 1 kohdassa tarkoitetun luonnollisen henkilön suorittaman valvonnan tai tarkastusten puuttuminen on tehnyt oikeushenkilön alaisuudessa toimivalle luonnolliselle henkilölle mahdolliseksi tehdä tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistavaksi säädetyn rikoksen oikeushenkilön hyväksi.

3. Osapuolen oikeusperiaatteiden mukaan oikeushenkilön vastuu voi olla joko rikosoikeudellinen, siviilioikeudellinen tai hallinnollinen.

4. Tämä vastuu ei rajoita rikoksen tehneiden luonnollisten henkilöiden rikosoikeudellista vastuuta.

23 artikla – Seuraamukset ja toimet

1. Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet sen varmistamiseksi, että tämän yleissopimuksen 18–21 artiklan mukaisesti rangaistaviksi säädetyistä rikoksista voidaan määrätä tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset. Luonnollisten henkilöiden tekemistä 18 artiklan mukaisesti rangaistaviksi säädetyistä rikoksista määrättäviin seuraamuksiin on kuuluttava vapausrangaistukset, jotka voivat olla perusteena luovuttamiselle rikoksen johdosta.

2. Osapuolet varmistavat, että 22 artiklan mukaisesti vastuuseen saatettuihin oikeushenkilöihin kohdistetaan tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat rikosoikeudelliset seuraamukset tai muut seuraamukset tai toimet, mukaan lukien rahalliset seuraamukset.

3. Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet voidakseen tuomita menetetyiksi tai muutoin takavarikoida tämän yleissopimuksen 18 artiklan ja 20 artiklan a alakohdan mukaisesti rangaistaviksi säädettyjen rikosten tekovälineet ja näiden rikosten tuottaman hyödyn tai arvoltaan tätä hyötyä vastaavan omaisuuserän.

4. Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet, joilla mahdollistetaan ihmiskaupan harjoittamiseen käytetyn laitoksen väliaikainen tai pysyvä sulkeminen, sanotun rajoittamatta vilpittömässä mielessä toimineiden kolmansien osapuolten oikeuksia, tai kielletään ihmiskaupan harjoittajaa väliaikaisesti tai pysyvästi harjoittamasta toimintaa, jossa tämä rikos on tehty.

24 artikla – Rangaistuksen koventamisperusteet

Osapuolet varmistavat, että seuraavat seikat katsotaan rangaistuksen koventamisperusteiksi määrättäessä rangaistusta tämän yleissopimuksen 18 artiklan mukaisesti rangaistaviksi säädetyistä rikoksista:

a) rikoksella on vaarannettu uhrin henki tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella;

b) rikos on kohdistettu lapseen;

c) rikoksen on tehnyt virkamies hoitaessaan tehtäviään;

d) rikos on tehty osana rikollisjärjestön toimintaa.

25 artikla – Aiemmat tuomiot

Osapuolet toteuttavat lainsäädäntö- ja muut toimet, jotka tekevät mahdolliseksi ottaa rangaistusta määrättäessä huomioon lainvoimaiset toisen osapuolen antamat tuomiot, jotka liittyvät tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistaviksi säädettyihin rikoksiin.

26 artikla – Rankaisemattomuusmääräys

Osapuolet säätävät oikeusjärjestelmänsä perusperiaatteiden mukaisesti mahdollisuudesta jättää uhrit rankaisematta heidän osallisuudestaan laittomaan toimintaan siltä osin kuin heidät on pakotettu siihen.

V luku – Rikostutkinta, syytetoimet ja prosessioikeus

27 artikla – Yksipuoliset hakemukset ja viran puolesta tehtävät hakemukset

1. Osapuolet varmistavat, ettei tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistaviksi säädettyjen rikosten tutkinta tai niistä syyttäminen riipu uhrin tekemästä rikosilmoituksesta tai esittämästä syytöksestä ainakaan, jos rikos on tehty kokonaan tai osittain niiden omilla alueilla.

2. Osapuolet varmistavat, että uhrit, jotka ovat joutuneet rikoksen kohteiksi muun kuin sen osapuolen alueella, jossa he oleskelevat, voivat tehdä kantelun oleskeluvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille. Jos kantelun vastaanottavalla toimivaltaisella viranomaisella itsellään ei ole toimivaltaa asiassa, sen on saatettava kantelu viipymättä sen osapuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jonka alueella rikos on tehty. Kantelu käsitellään sen osapuolen valtionsisäisen lainsäädännön mukaisesti, jonka alueella rikos on tehty.

3. Osapuolet varmistavat lainsäädäntö- tai muin toimin, valtionsisäisessä lainsäädännössään säädettyjä edellytyksiä noudattaen, ihmiskauppaa torjuvalle tai ihmisoikeuksia suojaavalle ryhmälle, säätiölle, yhdistykselle tai kansalaisjärjestölle mahdollisuuden auttaa ja/tai tukea uhria tämän suostumuksella rikosoikeudenkäynneissä, jotka koskevat tämän yleissopimuksen 18 artiklan mukaisesti rangaistavaksi säädettyä rikosta.

28 artikla – Uhrien, todistajien ja oikeusviranomaisten kanssa yhteistyössä toimivien suojelu

1. Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet, joilla suojellaan tehokkaasti ja asianmukaisesti mahdolliselta kostolta tai uhkailulta erityisesti esitutkinnan ja rikoksentekijöiden syyttämisen aikana ja sen jälkeen

a) uhreja;

b) tapauksen mukaan niitä, jotka ilmoittavat tämän yleissopimuksen 18 artiklan mukaisesti rangaistaviksi säädetyistä rikoksista tai toimivat muutoin yhteistyössä esitutkinta- tai syyttäjäviranomaisten kanssa;

c) todistajia, jotka todistavat tämän yleissopimuksen 18 artiklan mukaisesti rangaistaviksi säädetyistä rikoksista;

d) tarvittaessa a ja c alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden perheenjäseniä.

2. Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet, joilla varmistetaan suojelu ja annetaan sitä eri muodoissa. Näitä toimia voivat olla fyysinen suojelu, toiseen paikkaan sijoittaminen, henkilöllisyyden muuttaminen ja työnsaannissa avustaminen.

3. Lapsiuhriin kohdistetaan erityisiä suojelutoimia, joissa otetaan huomioon lapsen etu.

4. Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet, joilla tarvittaessa suojellaan asianmukaisesti 27 artiklan 3 kohdan mukaista toimintaa harjoittavien ryhmien, säätiöiden, yhdistysten tai kansalaisjärjestöjen jäseniä mahdolliselta kostolta tai uhkailulta erityisesti esitutkinnan ja rikoksentekijöiden syyttämisen aikana ja sen jälkeen.

5. Osapuolet harkitsevat sopimusten tai järjestelyjen tekemistä muiden valtioiden kanssa tämän artiklan täytäntöön panemiseksi.

29 artikla – Erikoistuneet viranomaiset ja yhteensovittamiselimet

1. Osapuolet toteuttavat tarvittavat toimet, joilla varmistetaan, että henkilöt tai laitokset ovat erikoistuneita ihmiskaupan torjuntaan ja uhrien suojeluun. Näiden henkilöiden tai laitosten on oltava osapuolten oikeusjärjestelmien perusperiaatteiden edellyttämällä tavalla riippumattomia, jotta he pystyvät suorittamaan tehtävänsä tehokkaasti ja vapaina asiattomasta painostuksesta. Näillä henkilöillä tai näiden laitosten henkilöstöllä on oltava asianmukaiset taloudelliset voimavarat ja koulutus tehtäviensä hoitamista varten.

2. Osapuolet toteuttavat tarvittavat toimet, joilla varmistetaan niiden hallitusten osastojen ja muiden virastojen ihmiskaupan vastaisten toimintaperiaatteiden ja toimintojen yhteensovittaminen, tarvittaessa perustamalla yhteensovittamiselimiä.

3. Osapuolet järjestävät asianomaisille virkamiehille ihmiskaupan ehkäisemistä ja torjuntaa koskevaa koulutusta, ihmisoikeuskoulutus mukaan lukien, tai tehostavat tällaista koulutusta. Koulutus voi olla virastokohtaista, ja sen on tarvittaessa keskityttävä ihmiskaupan ehkäisemisen menetelmiin, ihmiskaupan harjoittajien syyttämiseen ja uhrien oikeuksien suojaamiseen, mukaan lukien uhrien suojelu ihmiskaupan harjoittajilta.

4. Osapuolet harkitsevat nimeävänsä kansallisia raportoijia tai ottavansa käyttöön muita järjestelmiä, joiden tehtävänä on seurata ihmiskaupan vastaista valtion laitosten toimintaa ja kansallisen lainsäädännön vaatimusten täytäntöönpanoa.

30 artikla – Oikeudenkäynnit

Osapuolet toteuttavat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen ja erityisesti sen 6 artiklan mukaisesti tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet, joilla varmistetaan oikeudenkäyntien aikana

a) uhrien yksityiselämän ja tarvittaessa henkilöllisyyden suojaaminen;

b) uhrien turvallisuus ja suojelu uhkailulta

niiden valtionsisäisessä lainsäädännössä säädetyin edellytyksin ja pitäen lapsiuhrien kyseessä ollessa erityistä huolta lasten tarpeista ja varmistaen heidän oikeutensa erityisiin suojelutoimiin.

31 artikla – Lainkäyttövalta

1. Kukin osapuoli toteuttaa tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet, joilla sen lainkäyttövalta ulotetaan tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistavaksi säädettyyn rikokseen,

a) joka on tehty sen alueella; tai

b) joka on tehty sen lipun alla purjehtivalla aluksella; tai

c) joka on tehty sen lain mukaan rekisteröidyssä ilma-aluksessa; tai

d) jonka on tehnyt sen kansalainen tai sellainen kansalaisuudeton henkilö, joka oleskelee pysyvästi kyseisen osapuolen alueella, jos rikos on sen tekopaikan rikoslain mukaan rangaistava tai jollei sen tekopaikka kuulu minkään valtion alueelliseen lainkäyttövaltaan;

e) joka on tehty sen osapuolen kansalaista vastaan.

2. Osapuolet voivat allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella, että ne pidättävät itselleen oikeuden olla soveltamatta tai soveltaa ainoastaan erityistapauksissa tai -olosuhteissa tämän artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa olevia lainkäyttövaltaa koskevia määräyksiä.

3. Kukin osapuoli toteuttaa tarvittavat toimet, joilla sen lainkäyttövalta ulotetaan tässä yleissopimuksessa tarkoitettuihin rikoksiin tapauksissa, joissa rikoksesta epäilty oleskelee kyseisen osapuolen alueella eikä tämä osapuoli rikoksen johdosta esitetystä luovutuspyynnöstä huolimatta luovuta häntä toiselle osapuolelle pelkästään hänen kansalaisuutensa perusteella.

4. Jos useampi kuin yksi osapuoli katsoo epäillyn tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistavaksi säädetyn rikoksen kuuluvan lainkäyttövaltaansa, asianomaiset osapuolet tarvittaessa neuvottelevat keskenään ratkaistakseen, minkä osapuolen lainkäyttövalta on tarkoituksenmukaisin syyttämisen kannalta.

5. Tämä yleissopimus ei sulje pois rikosoikeudellista lainkäyttövaltaa, jota osapuoli käyttää valtionsisäisen lainsäädäntönsä mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansainvälisen oikeuden yleisiä periaatteita.

VI luku – Kansainvälinen yhteistyö ja yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa

32 artikla – Kansainvälisen yhteistyön yleiset periaatteet ja toimet

Osapuolet toimivat yhteistyössä keskenään tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti sekä soveltaen asianmukaisia sovellettavia kansainvälisiä ja alueellisia asiakirjoja, yhdenmukaisen tai vastavuoroisen lainsäädännön perusteella sovittuja järjestelyjä ja valtionsisäistä lainsäädäntöä mahdollisimman laajasti tarkoituksena

– ehkäistä ja torjua ihmiskauppaa;

– suojella ja auttaa uhreja;

– tutkia tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistaviksi säädettyjä rikoksia tai käydä niitä koskevia oikeudenkäyntejä.

33 artikla – Vaarassa oleviin tai kadonneisiin henkilöihin liittyvät toimet "

1. Jos osapuolella on käytettävissään olevien tietojen perusteella perusteltua syytä epäillä, että 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön henki, vapaus tai fyysinen koskemattomuus on välittömässä vaarassa toisen osapuolen alueella, tiedot saaneen osapuolen on tällaisessa hätätapauksessa välitettävä tiedot viipymättä toiselle osapuolelle asianmukaisten suojelutoimien toteuttamiseksi.

2. Tämän yleissopimuksen osapuolet voivat harkita yhteistyönsä vahvistamista kadonneiden henkilöiden, erityisesti kadonneiden lasten, etsinnässä, jos ne käytettävissä olevien tietojen perusteella epäilevät henkilön joutuneen ihmiskaupan uhriksi. Tätä varten osapuolet voivat tehdä keskenään kahdenvälisiä tai monenvälisiä sopimuksia.

34 artikla – Tietojen antaminen

1. Pyynnön saaneen osapuolen on viipymättä ilmoitettava pyynnön esittäneelle osapuolelle tämän luvun mukaisesti toteutetun toiminnan lopputuloksesta. Pyynnön saaneen osapuolen on myös viipymättä ilmoitettava pyynnön esittäneelle osapuolelle seikoista, jotka estävät pyydetyn toiminnan tai voivat merkittävästi viivästyttää sitä.

2. Osapuoli voi valtionsisäisen lainsäädäntönsä rajoissa ilman ennakkopyyntöä toimittaa toiselle osapuolelle tietoja, joita se on saanut omassa esitutkinnassaan, jos se katsoo, että tällaisten tietojen ilmaiseminen voi auttaa tiedot vastaanottavaa osapuolta käynnistämään tai suorittamaan esitutkinnan tai käymään oikeudenkäyntejä, jotka koskevat tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistaviksi säädettyjä rikoksia, tai johtaa siihen, että tiedot vastaanottava osapuoli pyytää yhteistyötä tämän luvun mukaisesti.

3. Ennen tällaisten tietojen antamista tiedot antava osapuoli voi pyytää, että tiedot pidetään salassa tai niitä käytetään tietyillä ehdoilla. Jollei tiedot vastaanottava osapuoli voi noudattaa tätä pyyntöä, se ilmoittaa asiasta tiedot antavalle osapuolelle, joka päättää, antaako se tiedot tästä huolimatta. Jos tiedot vastaanottava osapuoli hyväksyy tietojen käyttämisen asetetuilla ehdoilla, ehdot sitovat sitä.

4. Kaikki pyydetyt 13, 14 ja 16 artiklaa koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen näihin artikloihin perustuvien oikeuksien antamiseksi, toimitetaan kyseisen osapuolen pyynnöstä viipymättä, noudattaen asianmukaisesti tämän yleissopimuksen 11 artiklaa.

35 artikla – Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa

Osapuolet kannustavat valtion viranomaisia ja julkishallinnon virkamiehiä toimimaan yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, muiden asianomaisten järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan jäsenten kanssa luotaessa strategisia kumppanuuksia tämän yleissopimuksen tarkoituksen saavuttamiseksi.

VII luku – Seurantajärjestelmä

36 artikla – Ihmiskaupan vastaisen toiminnan asiantuntijaryhmä

1. Ihmiskaupan vastaisen toiminnan asiantuntijaryhmä (jäljempänä GRETA) seuraa, miten osapuolet panevat täytäntöön tätä yleissopimusta.

2. GRETAssa on vähintään 10 ja enintään 15 jäsentä, ja sen kokoonpanossa otetaan huomioon sukupuolten tasapaino ja maantieteellinen tasapaino sekä monialainen asiantuntijuus. Jäsenet valitsee tämän yleissopimuksen osapuolina olevien valtioiden kansalaisten joukosta osapuolten komitea neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.

3. GRETAn jäsenten valinta perustuu seuraaviin periaatteisiin:

a) jäsenet valitaan sellaisten henkilöiden joukosta, joilla on korkea moraali sekä tunnustettu pätevyys ihmisoikeuskysymyksissä, uhrien auttamisessa ja suojelussa sekä ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa tai ammatillista kokemusta tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvilta aloilta;

b) jäsenet toimivat henkilökohtaisessa ominaisuudessaan, ovat tehtäviään suorittaessaan riippumattomia ja puolueettomia, ja ovat käytettävissä suorittamaan tehtävänsä tehokkaasti;

c) GRETAssa ei saa olla kahta jäsentä, jotka ovat saman valtion kansalaisia;

d) jäsenten on edustettava tärkeimpiä oikeusjärjestelmiä.

4. GRETAn jäsenten valintamenettelystä määrää ministerikomitea vuoden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulosta, kuultuaan yleissopimuksen osapuolia ja saatuaan näiden yksimielisen suostumuksen. GRETA vahvistaa työjärjestyksensä itse.

37 artikla – Osapuolten komitea

1. Osapuolten komitea koostuu Euroopan neuvoston ministerikomiteassa toimivista tämän yleissopimuksen osapuolina olevien Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden edustajista sekä niiden yleissopimuksen osapuolten edustajista, jotka eivät ole Euroopan neuvoston jäseniä.

2. Osapuolten komitean kutsuu koolle Euroopan neuvoston pääsihteeri. Sen ensimmäinen kokous pidetään vuoden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulosta GRETAn jäsenten valitsemiseksi. Sen jälkeen komitea kokoontuu osapuolten kolmasosan, GRETAn puheenjohtajan tai pääsihteerin pyynnöstä.

3. Osapuolten komitea vahvistaa työjärjestyksensä itse.

38 artikla – Menettely

1. Arviointimenettely koskee yleissopimuksen osapuolia, ja se jaetaan kierroksiin, joiden keston GRETA määrää. Kunkin kierroksen alussa GRETA määrää, mihin erityisiin määräyksiin arviointimenettely perustetaan.

2. GRETA määrittää tarkoituksenmukaisimmat arviointikeinot. GRETA voi erityisesti ottaa käyttöön kutakin arviointikierrosta varten kyselyn, jonka perusteella voidaan arvioida, miten osapuolet ovat panneet tätä yleissopimusta täytäntöön. Kysely osoitetaan kaikille osapuolille. Osapuolet vastaavat kyselyyn ja kaikkiin muihin GRETAn tietopyyntöihin.

3. GRETA voi pyytää tietoja kansalaisyhteiskunnalta.

4. GRETA voi lisäksi järjestää maakohtaisia vierailuja yhteistyössä kansallisten viranomaisten ja näiden nimeämän yhteyshenkilön kanssa sekä tarvittaessa riippumattomien kansallisten asiantuntijoiden avulla. Näillä vierailuilla GRETAa voivat avustaa eri alojen asiantuntijat.

5. GRETA laatii luonnoksen kertomukseksi, joka sisältää sen analyysin arvioinnin perusteena olevien määräysten täytäntöönpanosta sekä sen ehdotukset siitä, miten kyseinen osapuoli voi käsitellä havaittuja ongelmia. Kertomusluonnos lähetetään arvioitavalle osapuolelle huomautuksia varten. GRETA ottaa osapuolen huomautukset huomioon vahvistaessaan kertomuksensa.

6. Tältä pohjalta GRETA antaa kertomuksen ja päätelmät niistä toimista, jotka kyseinen osapuoli on toteuttanut pannakseen tämän yleissopimuksen määräykset täytäntöön. Kertomus ja päätelmät lähetetään kyseiselle osapuolelle ja osapuolten komitealle. GRETAn kertomus ja päätelmät julkistetaan heti, kun ne annetaan, yhdessä kyseisen osapuolen huomautusten kanssa.

7. Rajoittamatta tämän artiklan 1–6 kohdan mukaista menettelyä osapuolten komitea voi antaa GRETAn kertomuksen ja päätelmien perusteella tälle osapuolelle osoitettuja suosituksia, jotka (a) koskevat GRETAn päätelmien täytäntöön panemiseksi toteutettavia toimia ja joissa tarvittaessa asetetaan määräaika, johon mennessä niiden täytäntöönpanosta on tiedotettava, ja jotka (b) on tarkoitettu edistämään yhteistyötä kyseisen osapuolen kanssa tämän yleissopimuksen asianmukaiseksi täytäntöön panemiseksi.

VIII luku – Suhde muihin kansainvälisiin asiakirjoihin

39 artikla – Suhde kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen lisäpöytäkirjaan ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta

Tämä yleissopimus ei vaikuta niihin oikeuksiin ja velvoitteisiin, jotka perustuvat kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen lisäpöytäkirjaan ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta, ja se on tarkoitettu tehostamaan lisäpöytäkirjalla määrättyä suojelua ja kehittämään lisäpöytäkirjan vaatimuksia.

40 artikla – Suhde muihin kansainvälisiin asiakirjoihin

1. Tämä yleissopimus ei vaikuta niihin oikeuksiin ja velvoitteisiin, jotka perustuvat muihin kansainvälisiin asiakirjoihin, joiden osapuolina tämän yleissopimuksen osapuolet ovat tai joiden osapuoliksi ne tulevat ja jotka sisältävät määräyksiä tällä yleissopimuksella säännellyistä asioista ja joilla varmistetaan ihmiskaupan uhreille tehokkaampi suojelu ja apu.

2. Yleissopimuksen osapuolet voivat tehdä keskenään kahdenvälisiä tai monenvälisiä sopimuksia tässä yleissopimuksessa käsitellyistä asioista tarkoituksena täydentää tai tehostaa yleissopimuksen määräyksiä tai helpottaa siinä ilmaistujen periaatteiden soveltamista.

3. Osapuolet, jotka ovat Euroopan unionin jäseniä, soveltavat keskinäisissä suhteissaan Euroopan yhteisön ja Euroopan unionin määräyksiä, jos kyseisestä aiheesta on annettu kyseisessä tapauksessa sovellettavia Euroopan yhteisön tai Euroopan unionin määräyksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän yleissopimuksen tarkoitusta ja päämäärää tai sen täysimittaista soveltamista muiden osapuolten kanssa.

4. Mikään tässä yleissopimuksessa ei vaikuta kansainväliseen oikeuteen perustuviin valtioiden ja luonnollisten henkilöiden oikeuksiin, velvoitteisiin ja vastuisiin, mukaan lukien kansainvälinen humanitaarinen oikeus ja ihmisoikeuksia koskeva kansainvälinen oikeus sekä tapauksen mukaan erityisesti vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus ja vuoden 1967 pakolaisten oikeusasemaa koskeva pöytäkirja ja siihen sisältyvä palauttamiskiellon periaate.

IX luku – Yleissopimuksen muuttaminen

41 artikla – Muutokset

1. Osapuolen esittämä ehdotus tämän yleissopimuksen muuttamiseksi annetaan tiedoksi Euroopan neuvoston pääsihteerille, joka toimittaa ehdotuksen Euroopan neuvoston jäsenvaltioille sekä yleissopimuksen allekirjoittajille ja osapuolina oleville valtioille, Euroopan yhteisölle, niille valtioille, jotka on kutsuttu allekirjoittamaan tämä yleissopimus 42 artiklan määräysten mukaisesti, ja niille valtioille, jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen 43 artiklan määräysten mukaisesti.

2. Osapuolen ehdottama muutos annetaan tiedoksi GRETAlle, joka toimittaa ministerikomitealle lausuntonsa ehdotetusta muutoksesta.

3. Ministerikomitea käsittelee ehdotetun muutoksen ja GRETAn antaman lausunnon, ja se voi hyväksyä muutoksen kuultuaan tämän yleissopimuksen osapuolia ja saatuaan niiden yksimielisen suostumuksen.

4. Ministerikomitean tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksymän muutoksen teksti toimitetaan osapuolille hyväksyttäväksi.

5. Tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytty muutos tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kuukausi päivästä, jona kaikki osapuolet ovat ilmoittaneet pääsihteerille hyväksyneensä muutoksen.

X luku – Loppulausekkeet

42 artikla – Allekirjoittaminen ja voimaantulo

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, sen laadintaan osallistuneille valtioille, jotka eivät ole Euroopan neuvoston jäseniä, sekä Euroopan yhteisölle.

2. Tämä yleissopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

3. Tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona kymmenen allekirjoittajaa, mukaan lukien vähintään kahdeksan Euroopan neuvoston jäsenvaltiota, on edellisen kohdan määräysten mukaisesti ilmaissut suostuvansa siihen, että yleissopimus sitoo niitä.

4. Jos 1 kohdassa mainittu valtio tai Euroopan yhteisö ilmaisee myöhemmin suostuvansa siihen, että tämä yleissopimus sitoo sitä, yleissopimus tulee sen osalta voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona se talletti ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.

43 artikla – Liittyminen yleissopimukseen

1. Tämän yleissopimuksen tultua voimaan Euroopan neuvoston ministerikomitea voi yleissopimuksen osapuolia kuultuaan ja niiden yksimielisen suostumuksen saatuaan sekä päätettyään asiasta Euroopan neuvoston perussäännön 20 artiklan d alakohdassa määrätyllä enemmistöllä kutsua valtion, joka ei ole Euroopan neuvoston jäsen eikä ole osallistunut yleissopimuksen laadintaan, liittymään yleissopimukseen, jos niiden osapuolten edustajat, joilla on oikeus olla edustettuina ministerikomiteassa, ovat äänestäneet asiasta yksimielisesti.

2. Yleissopimukseen liittyvän valtion osalta yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona liittymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

44 artikla – Alueellinen soveltaminen

1. Valtio tai Euroopan yhteisö voi allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa täsmentää alueen tai alueet, joihin tätä yleissopimusta sovelletaan.

2. Osapuoli voi milloin tahansa myöhemmin Euroopan neuvoston pääsihteerille osoittamallaan ilmoituksella saattaa tämän yleissopimuksen sovellettavaksi myös muuhun, ilmoituksessa määriteltyyn alueeseen, jonka kansainvälisistä suhteista se vastaa tai jonka puolesta sillä on valtuudet tehdä sitoumuksia. Tällaisen alueen osalta yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

3. Edellä olevien kahden kohdan mukaisesti annettu ilmoitus voidaan peruuttaa ilmoituksessa määritellyn alueen osalta Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavalla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on ottanut ilmoituksen vastaan.

45 artikla – Varaumat

Tämän yleissopimuksen määräyksiin ei voi tehdä varaumia, lukuun ottamatta 31 artiklan 2 kohdan mukaista varaumaa.

46 artikla – Irtisanominen

1. Osapuoli voi milloin tahansa irtisanoa tämän yleissopimuksen Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella.

2. Irtisanominen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on ottanut ilmoituksen vastaan.

47 artikla – Ilmoitukset

Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, allekirjoittajavaltioille, osapuolina oleville valtioille, Euroopan yhteisölle, valtioille, jotka on kutsuttu allekirjoittamaan tämä yleissopimus 42 artiklan määräysten mukaisesti, ja valtioille, jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen 43 artiklan määräysten mukaisesti,

a) allekirjoituksista;

b) ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisista;

c) 42 ja 43 artiklan mukaisista tämän yleissopimuksen voimaantulopäivistä;

d) 41 artiklan mukaisesti hyväksytyistä muutoksista ja näiden muutosten voimaantulopäivistä;

e) 46 artiklan määräysten mukaisista irtisanomisista;

f) tähän yleissopimukseen liittyvistä teoista, ilmoituksista tai tiedoksiannoista;

g) 45 artiklan mukaisesti tehdyistä varaumista.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Varsovassa 16 päivänä toukokuuta 2005 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa yleissopimuksen oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, yleissopimuksen laadintaan osallistuneille valtioille, jotka eivät ole Euroopan neuvoston jäseniä, Euroopan yhteisölle ja valtioille, jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.