41/2008

Lentoliikennesopimus

AMERIKAN YHDYSVALLAT (jäljempänä "Yhdysvallat")

sekä

ITÄVALLAN TASAVALTA,

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

BULGARIAN TASAVALTA,

KYPROKSEN TASAVALTA,

TSEKIN TASAVALTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

VIRON TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RANSKAN TASAVALTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

HELLEENIEN TASAVALTA,

UNKARIN TASAVALTA,

IRLANTI,

ITALIAN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA,

LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

MALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

PUOLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

ROMANIA,

SLOVAKIAN TASAVALTA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen sopimuspuolina ja Euroopan unionin jäsenvaltioina, (jäljempänä "jäsenvaltiot"),

sekä EUROOPAN YHTEISÖ, jotka

HALUAVAT edistää sellaista kansainvälistä ilmailujärjestelmää, joka perustuu lentoyhtiöiden keskinäiseen kilpailuun markkinoilla, joilla valtion osallistuminen ja sääntely on mahdollisimman vähäistä;

HALUAVAT helpottaa kansainvälisten lentoliikennemahdollisuuksien laajenemista esimerkiksi kehittämällä lentoliikenneverkostoja, jotka vastaavat tarkoituksenmukaisia lentoliikennepalveluja koskeviin matkustajien ja rahdinlähettäjien tarpeisiin;

HALUAVAT taata lentoyhtiöille mahdollisuudet tarjota matkustajille ja rahdinlähettäjille kilpailukykyisiä hintoja ja palveluja avoimilla markkinoilla;

HALUAVAT, että lentoliikenneteollisuuden kaikki sektorit, mukaan luettuina lentoyhtiöiden työntekijät, hyötyvät markkinoiden vapauttamista koskevasta sopimuksesta;

HALUAVAT varmistaa, että kansainvälinen lentoliikenne on mahdollisimman turvallista ja turvattua ja vahvistavat vakavan huolensa ilma-alusten turvallisuuteen kohdistuvista teoista tai uhista, jotka vaarantavat ihmisten tai omaisuuden turvallisuuden ja vaikuttavat kielteisesti lentoliikenteeseen sekä heikentävät yleisön luottamusta siviili-ilmailun turvallisuuteen;

OTTAVAT HUOMIOON Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitettavaksi avatun kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen;

TOTEAVAT, että valtion avustukset voivat vaikuttaa kielteisesti lentoyhtiöiden väliseen kilpailuun ja vaarantaa tämän sopimuksen perustavoitteiden saavuttamisen;

VAHVISTAVAT ympäristönsuojelun merkityksen kansainvälisen ilmailupolitiikan kehittämisen ja täytäntöönpanon yhteydessä;

OTTAVAT HUOMIOON kuluttajansuojan tärkeyden, Montrealissa 28 päivänä toukokuuta 1999 eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä tehdyn yleissopimuksen mukainen suojelu mukaan luettuna;

AIKOVAT voimassa olevilla sopimuksilla luodun kehyksen pohjalta pyrkiä avaamaan markkinoille pääsyn ja maksimoimaan hyödyt kuluttajille, lentoyhtiöille, työntekijöille ja yhteisöille Atlantin molemmin puolin;

TOTEAVAT, että niiden on tärkeää parantaa lentoyhtiöidensä pääsyä maailmanlaajuisille pääomamarkkinoille kilpailun vahvistamiseksi ja tämän sopimuksen tavoitteiden edistämiseksi;

AIKOVAT olla esikuvana muulle maailmalle edistääkseen tämän elintärkeän taloussektorin vapauttamista,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla
Määritelmät

Ellei toisin mainita, tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

1. "sopimuksella" tätä sopimusta, sen liitteitä ja lisäystä sekä niiden muutoksia;

2. "lentoliikenteellä" matkustajien, matkatavaroiden, rahdin ja postin kuljettamista lentoteitse joko erikseen tai yhdessä maksua tai muuta korvausta vastaan;

3. "yleissopimuksella" Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitettavaksi avattua kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimusta, mukaan lukien:

a) kaikki yleissopimuksen muutokset, jotka ovat tulleet voimaan yleissopimuksen 94 artiklan a kohdan mukaisesti ja jotka sekä Yhdysvallat että käsiteltävänä olevan kysymyksen kannalta asiaan liittyvä yksi tai useampi jäsenvaltio on ratifioinut, ja

b) kaikki yleissopimuksen 90 artiklan mukaisesti hyväksytyt yleissopimuksen liitteet tai liitteiden muutokset sillä edellytyksellä, että liite tai muutos on voimassa sekä Yhdysvalloissa että käsiteltävänä olevan kysymyksen kannalta asiaan liittyvässä yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa;

4. "täydellä korvauksella" korvausta annetuista palveluista mukaan luettuina kohtuulliset hallinnolliset yleiskulut;

5. "kansainvälisellä lentoliikenteellä" lentoliikennettä useamman kuin yhden valtion alueen yläpuolella sijaitsevassa ilmatilassa;

6. "sopimuspuolella" joko Yhdysvaltoja tai Euroopan yhteisöä ja sen jäsenvaltioita;

7. "hinnalla" lentoyhtiöiden ja niiden asiamiesten matkustajien, matkatavaroiden ja/tai rahdin (postia lukuun ottamatta) ilmakuljetuksesta, mukaan luettuna kansainväliseen lentoliikenteeseen liittyvä pintakuljetus, veloittamia hintoja, maksuja ja korvauksia sekä niiden ehtoja;

8. "laskulla ilman kaupallista tarkoitusta" muussa tarkoituksessa kuin lentoliikenteen matkustajien, matkatavaroiden, rahdin ja/tai postin ottamiseksi taikka jättämiseksi suoritettavaa laskua;

9. "alueella" Yhdysvaltojen osalta maa-alueita (mannermaata ja saaria), sisävesiä ja aluemerta, jotka kuuluvat sen suvereniteettiin ja lainkäyttövaltaan, sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden osalta maa-alueita (mannermaata ja saaria), sisävesiä ja aluemerta, joihin sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta, mainitussa perustamissopimuksessa tai sen korvaavassa oikeudellisessa välineessä säädettyjen edellytysten mukaisesti. Tämän sopimuksen soveltamisella Gibraltarin lentoasemaan ei katsota olevan vaikutusta Espanjan kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan oikeudelliseen asemaan sen alueen suvereniteettia koskevassa riidassa, jolla kyseinen lentoasema sijaitsee, eikä Gibraltarin lentoaseman jättämiseen edelleen jäsenvaltioiden välillä 18 päivänä syyskuuta 2006 voimassa olleiden yhteisön ilmailualan toimenpiteiden ulkopuolelle Cordobassa 18 päivänä syyskuuta 2006 annetun Gibraltarin lentokenttää koskevan ministereiden julkilausuman mukaisesti;

10. "liikennemaksulla" lentoyhtiöiltä perittäviä maksuja lentoasemien laitteiden ja palvelujen käytöstä sekä lentoasemien ympäristönsuojeluun, lennonvarmistukseen tai lentoliikenteen turvaamiseen liittyvien laitteiden tai palvelujen käytöstä, oheispalvelut ja -laitteet mukaan luettuina.

2 artikla
Oikeudenmukaiset ja yhtäläiset mahdollisuudet

Kumpikin sopimuspuoli antaa molempien sopimuspuolten lentoyhtiöille oikeudenmukaiset ja yhtäläiset mahdollisuudet kilpailla tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan kansainvälisen lentoliikenteen harjoittamisesta.

3 artikla
Oikeuksien myöntäminen

1. Kumpikin sopimuspuoli myöntää toiselle sopimuspuolelle seuraavat oikeudet, joiden mukaisesti kyseisen sopimuspuolen lentoyhtiöt voivat harjoittaa kansainvälistä lentoliikennettä:

a) oikeus lentää laskeutumatta toisen sopimuspuolen alueen yli;

b) oikeus laskeutua toisen sopimuspuolen alueelle ilman kaupallista tarkoitusta;

c) oikeus harjoittaa kansainvälistä lentoliikennettä seuraavilla reiteillä:

i) Yhdysvaltojen lentoyhtiöiden osalta reitit Yhdysvaltojen alueen takana sijaitsevien lähtöpaikkojen ja Yhdysvalloissa sijaitsevien kohteiden sekä välilaskupaikkojen kautta kaikkiin jäsenvaltioissa sijaitseviin kohteisiin ja niistä edelleen, ja pelkkien rahtikuljetusten osalta reitit kaikkien jäsenvaltioiden ja kaikkien kohteiden välillä (mukaan luettuina muissa jäsenvaltiossa sijaitsevat kohteet);

ii) Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden lentoyhtiöiden (jäljempänä "yhteisön lentoyhtiöt") osalta reitit jäsenvaltioiden alueiden takana sijaitsevista lähtöpaikoista ja jäsenvaltioissa sijaitsevien kohteiden sekä välilaskupaikkojen kautta kaikkiin Yhdysvalloissa sijaitseviin kohteisiin ja niistä edelleen, ja pelkkien rahtikuljetusten osalta reitit Yhdysvaltojen ja kaikkien kohteiden välillä; ja yhdistelmäpalveluiden osalta reitit kaikkien Yhdysvalloissa sijaitsevien kohteiden ja kaikkien Euroopan yhteisellä ilmailualueella (jäljempänä "ECAA") sijaitsevien kohteiden välillä tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä alkaen; ja

d) muut tässä sopimuksessa määritellyt oikeudet.

2. Kukin lentoyhtiö voi valintansa mukaan jollain tai kaikilla lennoillaan:

a) liikennöidä yhteen suuntaan tai molempiin suuntiin;

b) yhdistää samaan lentoon eri lennonnumeroita;

c) liikennöidä missä yhdistelmässä tahansa ja missä järjestyksessä tahansa sopimuspuolten alueiden takana olevien kohteiden, välilaskupaikkojen, sopimuspuolten alueilta edelleen liikennöitäessä olevien kohteiden ja sopimuspuolten alueilla olevien kohteiden välillä;

d) jättää väliin haluamansa kohteen tai kohteet;

e) siirtää missä tahansa kohteessa ilma-aluksestaan liikennettä toiseen ilma-alukseensa;

f) liikennöidä minkä tahansa alueellaan olevan kohteen takana olevaan kohteeseen joko vaihtaen tai vaihtamatta ilma-alusta tai lennonnumeroa ja tarjota yleisölle tällaista liikennettä suorana lentoliikenteenä;

g) tehdä välilaskuja mihin tahansa kohteeseen kummankin sopimuspuolen alueella tai sen ulkopuolella;

h) harjoittaa kauttakulkuliikennettä toisen sopimuspuolen alueen halki; sekä

i) yhdistää liikennettä samaan ilma-alukseen riippumatta siitä, mistä tällainen liikenne on lähtöisin;

suunnasta riippumatta ja ilman maantieteellisiä rajoituksia, menettämättä oikeuttaan kuljettaa tämän sopimuksen muutoin sallimaa liikennettä.

3. Tämän artiklan 1 kohdan määräyksiä sovelletaan:

a) Yhdysvaltojen lentoyhtiöiden osalta, jos lentoliikenne on osa Yhdysvaltoihin suuntautuvaa liikennettä pelkkää rahtiliikennettä lukuun ottamatta, ja

b) yhteisön lentoyhtiöiden osalta, jos lentoliikenne on osa johonkin jäsenvaltioon suuntautuvaa liikennettä, lukuun ottamatta i) pelkkää rahtiliikennettä ja ii) Yhdysvaltojen ja ECAA:n jäsenten välisiä yhdistelmäpalveluita tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä alkaen.

4. Kummankin sopimuspuolen on sallittava, että lentoyhtiöt määrittelevät tarjoamansa kansainvälisen lentoliikenteen tiheyden ja määrän markkinoilla vallitsevien kaupallisten näkökohtien perusteella. Tämän oikeuden mukaisesti kumpikaan sopimuspuoli ei saa yksipuolisesti rajoittaa liikenteen määrää, tiheyttä tai palvelun säännöllisyyttä eikä toisen sopimuspuolen lentoyhtiöiden käyttämien ilma-alusten tyyppiä tai tyyppejä, eikä se saa edellyttää toisen sopimuspuolen lentoyhtiöiden aikataulujen, tilauslento-ohjelmien tai toimintasuunnitelmien toimittamista, jollei se ole tulli-, teknisistä, liikenne- tai ympäristösyistä (15 artiklan mukaisesti) tarpeen yhtäläisin ehdoin yleissopimuksen 15 artiklan mukaisesti.

5. Lentoyhtiöt voivat harjoittaa kansainvälistä lentoliikennettä niin, että niiden oikeutta vaihtaa käytettyjen ilma-alusten tyyppiä tai määrää missään kohteessa ei rajoiteta, edellyttäen, että liikenne a) Yhdysvaltojen lentoyhtiöiden osalta on osa Yhdysvaltoihin yhteydessä olevaa reittiä, lukuun ottamatta pelkkää rahtiliikennettä ja b) yhteisön lentoyhtiöiden osalta on osa johonkin jäsenvaltioon yhteydessä olevaa reittiä, lukuun ottamatta i) pelkkää rahtiliikennettä ja ii) Yhdysvaltojen ja ECAA:n jäsenten välisiä yhdistelmäpalveluita tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä alkaen.

6. Tämän sopimuksen määräysten ei katsota oikeuttavan

a) Yhdysvaltojen lentoyhtiöitä ottamaan jonkin jäsenvaltion alueella matkustajia, matkatavaroita, rahtia tai postia kuljetettavaksi korvausta vastaan johonkin toiseen kohteeseen kyseisen jäsenvaltion alueella, eikä

b) yhteisön lentoyhtiöitä ottamaan Yhdysvaltojen alueella matkustajia, matkatavaroita, rahtia tai postia kuljetettavaksi korvausta vastaan johonkin toiseen kohteeseen Yhdysvaltojen alueella.

7. Yhteisön lentoyhtiöiden pääsystä Yhdysvaltojen hallituksen liikennealan hankintamenettelyihin määrätään liitteessä 3.

4 artikla
Luvat

Vastaanottaessaan sopimuspuolen lentoyhtiön jättämän, liikennöintilupien ja teknisten lupien myöntämistä koskevat muodolliset vaatimukset täyttävän hakemuksen toisen sopimuspuolen on myönnettävä asianmukaiset oikeudet ja luvat mahdollisimman nopeasti sillä edellytyksellä, että

a) Yhdysvaltojen lentoyhtiön osalta pääasiallinen omistusoikeus ja tosiasiallinen määräysvalta kuuluvat Yhdysvalloille tai sen kansalaisille tai molemmille, lentoyhtiöllä on Yhdysvaltojen myöntämä toimilupa ja sen päätoimipaikka on Yhdysvaltojen alueella;

b) yhteisön lentoyhtiön osalta pääasiallinen omistusoikeus ja tosiasiallinen määräysvalta kuuluvat jäsenvaltiolle tai jäsenvaltioille tai jäsenvaltion tai -valtioiden kansalaisille tai molemmille, lentoyhtiöllä on yhteisössä myönnetty toimilupa ja sen päätoimipaikka on Euroopan yhteisön alueella;

c) lentoyhtiö täyttää niihin lakeihin ja asetuksiin perustuvat ehdot, joita hakemuksen käsittelevä sopimuspuoli normaalisti soveltaa kansainväliseen lentoliikenteeseen, sekä

d) 8 artiklan (lentoturvallisuus) ja 9 artiklan (lentoliikenteen turvaaminen) määräyksiä noudatetaan ja sovelletaan.

5 artikla
Lupien peruuttaminen

1. Kummallakin sopimuspuolella on oikeus peruuttaa kokonaan tai tilapäisesti toisen sopimuspuolen lentoyhtiön liikennöintiluvat tai tekniset luvat tai rajoittaa niiden toimintaa, jos

a) Yhdysvaltojen lentoyhtiön osalta pääasiallinen omistusoikeus ja tosiasiallinen määräysvalta eivät kuulu Yhdysvalloille tai sen kansalaisille tai kummallekin, lentoyhtiöllä ei ole Yhdysvaltojen myöntämää toimilupaa tai sen päätoimipaikka ei ole Yhdysvaltojen alueella;

b) yhteisön lentoyhtiön osalta pääasiallinen omistusoikeus ja tosiasiallinen määräysvalta eivät kuulu jäsenvaltiolle tai jäsenvaltioille tai jäsenvaltion tai -valtioiden kansalaisille tai kummallekin, lentoyhtiöllä ei ole yhteisössä myönnettyä toimilupaa tai sen päätoimipaikka ei ole Euroopan yhteisön alueella;

c) kyseinen lentoyhtiö ei ole noudattanut tämän sopimuksen 7 artiklassa (lainsäädännön soveltaminen) tarkoitettuja lakeja ja määräyksiä.

2. Elleivät välittömät toimet ole tarpeen tämän artiklan 1 kohdan c alakohdan määräysten rikkomisen lopettamiseksi, tässä artiklassa määrättyjä oikeuksia ei saa käyttää ennen kuin asiasta on neuvoteltu toisen sopimuspuolen kanssa.

3. Tämän artiklan määräykset eivät rajoita kummankaan sopimuspuolen oikeutta kieltäytyä myöntämästä, peruuttaa tai rajoittaa toisen sopimuspuolen lentoyhtiön tai -yhtiöiden liikennöintilupia tai teknisiä lupia taikka asettaa niille ehtoja 8 artiklan (lentoturvallisuus) ja 9 artiklan (lentoliikenteen turvaaminen) määräysten mukaisesti.

6 artikla
Omistusoikeuteen, investointeihin ja määräysvaltaan liittyvät muut asiat

Sopimuspuolet soveltavat päätöksissään liitteen 4 määräyksiä omistusoikeutta, investointeja ja määräysvaltaa koskevien kansallisten lakiensa ja määräystensä mukaisesti, sen estämättä, mitä muualla tässä sopimuksessa määrätään.

7 artikla
Lainsäädännön soveltaminen

1. Toisen sopimuspuolen lakeja ja määräyksiä, jotka koskevat kansainvälisessä liikenteessä olevien ilma-alusten saapumista sen alueelle tai lähtöä sieltä sekä liikennöimistä ja lentämistä sen alueella, on sovellettava toisen sopimuspuolen lentoyhtiöiden ilma-aluksiin, ja tällaisten ilma-alusten on noudatettava niitä saapuessaan ensin mainitun sopimuspuolen alueelle, lähtiessään sieltä tai sen alueella ollessaan.

2. Toisen sopimuspuolen lakeja ja määräyksiä, jotka koskevat ilma-alusten matkustajien, miehistön tai rahdin saapumista sen alueelle tai lähtöä sieltä (mukaan luettuina maahantuloa, selvitystä, maahanmuuttoa, passeja, tulleja ja karanteenia koskevat määräykset tai postin osalta postisäännöt) on sovellettava toisen sopimuspuolen lentoyhtiön matkustajiin, miehistöön ja rahtiin.

8 artikla
Lentoturvallisuus

1. Sopimuspuolten vastuuviranomaisten on tunnustettava sopimuspuolten tässä sopimuksessa tarkoitettua lentoliikennettä varten antamat tai hyväksymät ja voimassa olevat lentokelpoisuus- ja pätevyystodistukset sekä lupakirjat päteviksi edellyttäen, että todistusten tai lupakirjojen myöntämisvaatimukset vastaavat vähintään yleissopimukseen perustuvia vähimmäisvaatimuksia. Vastuuviranomaiset voivat kuitenkin olla tunnustamatta oman alueensa yläpuolella tapahtuvia lentoja varten päteviksi pätevyystodistuksia tai lupakirjoja, joita tällaiset muut viranomaiset ovat myöntäneet tai hyväksyneet sen kansalaisille.

2. Sopimuspuolen vastuuviranomaiset voivat pyytää neuvotteluja muiden vastuuviranomaisten kanssa näiden viranomaisten soveltamista turvallisuusvaatimuksista, jotka koskevat niiden valvonnassa olevien ilmailulaitteistoja, miehistöjä, ilma-aluksia ja lentoyhtiöiden lentotoimintaa. Neuvottelut on järjestettävä 45 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä, ellei toisin sovita. Jos neuvotteluja pyytäneet vastuuviranomaiset havaitsevat tällaisten neuvottelujen jälkeen, että toisen sopimuspuolen viranomaiset eivät tehokkaasti täytä ja sovella mainituilla aloilla turvallisuusnormeja ja -vaatimuksia, jotka vastaavat vähintään yleissopimukseen perustuvia vähimmäisvaatimuksia, niiden on ilmoitettava kyseisille viranomaisille huomioistaan sekä kyseisten vähimmäisvaatimusten noudattamisen edellyttämistä toimista. Kyseisten viranomaisten on toteutettava tarvittavat korjaavat toimet. Neuvottelua pyytäneillä vastuuviranomaisilla on oikeus kieltäytyä myöntämästä, peruuttaa tai rajoittaa sellaisten lentoyhtiöiden liikennöintilupia tai teknisiä lupia, joiden turvallisuutta ne valvovat, jos kyseiset viranomaiset eivät toteuta asianmukaisia korjaavia toimia kohtuullisessa ajassa, ja toteuttaa välittömiä toimia tällaisen lentoyhtiön tai lentoyhtiöiden osalta, jos se on välttämätöntä, jotta estettäisiin edellä mainittujen normien ja vaatimusten täyttämättä ja soveltamatta jättäminen, joka johtaa lentoturvallisuuden välittömään vaarantumiseen.

3. Tämän artiklan nojalla toimitettavat pyynnöt ja ilmoitukset on toimitettava samanaikaisesti Euroopan komissiolle.

4. Tämän artiklan määräyksillä ei estetä sopimuspuolten vastuuviranomaisia käymästä turvallisuutta koskevia neuvotteluja, mukaan luettuina neuvottelut, jotka liittyvät turvallisuusvaatimusten tavanomaiseen soveltamiseen tai ajoittain mahdollisesti aiheutuviin hätätilanteisiin.

9 artikla
Lentoliikenteen turvaaminen

1. Sopimuspuolet vahvistavat kansainväliseen oikeuteen perustuvien oikeuksiensa ja velvoitteidensa mukaisesti, että niiden keskinäinen velvoite turvata lentoliikenne siihen kohdistuvilta laittomilta teoilta on olennainen osa tätä sopimusta. Rajoittamatta sopimuspuolten kansainväliseen oikeuteen perustuvia yleisiä oikeuksia ja velvoitteita sopimuspuolten on noudatettava erityisesti seuraavia sopimuksia: Tokiossa 14 päivänä syyskuuta 1963 tehty yleissopimus rikoksista ja eräistä muista teoista ilma-aluksissa, Haagissa 16 päivänä joulukuuta 1970 tehty yleissopimus ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä, Montrealissa 23 päivänä syyskuuta 1971 tehty siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskeva yleissopimus ja Montrealissa 24 päivänä helmikuuta 1988 tehty kansainväliseen siviili-ilmailuun käytettävillä lentoasemilla tapahtuvien laittomien väkivallantekojen ehkäisemistä koskeva lisäpöytäkirja.

2. Sopimuspuolten on pyynnöstä annettava toisilleen kaikki tarvittava apu siviili-ilmailun turvaamiseen kohdistuvan uhan estämiseksi, mukaan luettuina siviili-ilma-aluksen laiton haltuunotto ja tällaisten ilma-alusten turvallisuuteen, niiden matkustajiin ja miehistöön, lentoasemiin ja lennonvarmistuslaitteisiin kohdistuvat muut laittomat teot.

3. Sopimuspuolten on toimittava sellaisten Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön antamien lentoliikenteen turvaamista koskevien määräysten ja teknisten vaatimusten mukaisesti, jotka on otettu yleissopimuksen liitteiksi; niiden on vaadittava, että niiden rekisterissä olevien ilma-alusten käyttäjät sekä sellaiset käyttäjät, joiden harjoittaman liiketoiminnan pääpaikka tai vakinainen kotipaikka on sopimuspuolten alueella, ja sopimuspuolen alueella olevien lentoasemien ylläpitäjät toimivat kyseisten lentoliikenteen turvaamista koskevien määräysten mukaisesti.

4. Kummankin sopimuspuolen on taattava, että sen alueella toteutetaan tehokkaita toimenpiteitä ilma-alusten suojelemiseksi ja matkustajien, miehistön, matkatavaroiden, käsimatkatavaroiden, rahdin ja ilma-aluksen varastojen tarkastamiseksi ennen ilma-alukseen nousemista tai sen kuormaamista sekä näiden tapahtumien aikana, ja että kyseisiä toimenpiteitä mukautetaan siviili-ilmailun turvaamiseen kohdistuviin lisääntyneisiin uhkiin vastaamiseksi. Kumpikin sopimuspuoli hyväksyy, että toisen sopimuspuolen edellyttämiä turvamääräyksiä on noudatettava ilma-aluksen lähtiessä kyseisen toisen sopimuspuolen alueelta tai ollessa siellä. Kummankin sopimuspuolen on harkittava myönteisesti kaikkia toisen sopimuspuolen pyyntöjä, jotka liittyvät tietyn uhan torjumiseen liittyviin erityisiin turvatoimiin.

5. Sopimuspuoli voi ottaa käyttöön alueellensa pääsyä koskevia turvatoimia ottaen täysimääräisesti huomioon molempien sopimuspuolten suvereniteetin ja sitä kunnioittaen. Sopimuspuolen on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon toisen sopimuspuolen jo soveltamat turvatoimet ja sen niitä koskevat näkemykset. Kumpikin sopimuspuoli tunnustaa kuitenkin, että tämän artiklan määräyksillä ei rajoiteta sopimuspuolen mahdollisuutta kieltää sellaisen lennon tai sellaisten lentojen pääsy alueelleen, jonka tai joiden se katsoo uhkaavan turvallisuuttaan.

6. Sopimuspuoli voi toteuttaa hätätoimia ja muuttaa niitä vastatakseen lentoliikenteen turvaamiseen kohdistuvaan tiettyyn uhkaan. Tällaisista toimenpiteistä on ilmoitettava välittömästi toisen sopimuspuolen vastuuviranomaisille.

7. Sopimuspuolet korostavat yhdenmukaisten käytäntöjen ja vaatimusten kehittämisen merkitystä keinona parantaa lentoliikenteen turvaamista ja minimoida sääntelyn eroavaisuuksia. Tästä syystä sopimuspuolten on hyödynnettävä ja kehitettävä täysimääräisesti nykyisiä kanavia voimassa olevien ja ehdotettujen turvatoimien käsittelemiseksi. Sopimuspuolet odottavat, että neuvotteluissa käsitellään muun muassa toisen sopimuspuolen ehdottamia tai valmistelemia uusia turvatoimia, mukaan lukien turvatoimien tarkistaminen muuttuneiden olosuhteiden johdosta, sopimuspuolen ehdottamia toimenpiteitä toisen sopimuspuolen turvavaatimusten noudattamiseksi, mahdollisuuksia muuttaa nopeutetusti lentoliikenteen turvatoimia koskevia vaatimuksia sekä sopimuspuolen vaatimusten yhdenmukaisuutta toisen sopimuspuolen lainsäädännöllisten velvoitteiden kanssa. Tällaisten neuvottelujen olisi edistettävä uusista turva-aloitteista ja -vaatimuksista ilmoittamista varhaisessa vaiheessa ja niiden käsittelyä ennakolta.

8. Rajoittamatta tarvetta toteuttaa välittömiä lentoliikenteen turvaamistoimia sopimuspuolet vahvistavat, että harkitessaan turvatoimia sopimuspuolen on arvioitava mahdolliset kielteiset vaikutukset kansainväliseen lentoliikenteeseen, ja ellei lainsäädäntö sitä rajoita, otettava tällaiset tekijät huomioon määritellessään, mitkä toimenpiteet ovat tarpeen ja asianmukaisia kyseisten turvaamisnäkökohtien käsittelemiseksi.

9. Kun ilma-alukseen kohdistuu tai sitä uhkaa laiton haltuunotto tai muu matkustajien, miehistön, ilma-aluksen, lentoaseman tai lennonvarmistuslaitteiden turvallisuuteen kohdistuva laiton teko, sopimuspuolten on avustettava toisiaan helpottamalla yhteydenpitoa ja toteuttamalla muita asianmukaisia toimenpiteitä tapahtuman tai uhan lopettamiseksi nopeasti ja turvallisesti.

10. Kun sopimuspuolella on perusteltua syytä uskoa, että toinen sopimuspuoli on poikennut tässä artiklassa määrätyistä lentoliikenteen turvaamista koskevista määräyksistä, sopimuspuolen vastuuviranomaiset voivat pyytää välittömiä neuvotteluja toisen sopimuspuolen vastuuviranomaisten kanssa. Ellei tyydyttävään sopimukseen päästä 15 päivän kuluessa tällaisen pyynnön esittämisestä, sopimuspuolella on oikeus kieltäytyä myöntämästä toisen sopimuspuolen lentoyhtiön tai lentoyhtiöiden liikennöintilupia tai teknisiä lupia, peruuttaa ne, rajoittaa niiden soveltamista tai asettaa niille ehtoja. Hätätilanteessa sopimuspuoli voi ryhtyä väliaikaisiin toimiin ennen kuin 15 päivää on kulunut.

11. Tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun, lentoliikenteen turvaamisvaatimusten ja -käytäntöjen mukaisuutta koskevan lentoasemien arvioinnin lisäksi sopimuspuoli voi pyytää toista sopimuspuolta arvioimaan yhteistyössä, ovatko kyseisen toisen sopimuspuolen erityiset turvatoimet pyynnön esittäneen sopimuspuolen vaatimusten mukaisia. Sopimuspuolten vastuuviranomaisten on koordinoitava etukäteen, mitkä lentoasemat arvioidaan ja milloin, sekä määriteltävä menettelyt tällaisten arviointien tulosten käsittelemiseksi. Arviointien tulokset huomioon ottaen pyynnön esittänyt sopimuspuoli voi päättää, että toisen sopimuspuolen alueella sovelletaan vastaavantasoisia turvatoimia, jolloin lennolta toiselle siirtyvät matkustajat, matkatavarat ja/tai rahti voidaan vapauttaa pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueella suoritettavista tarkastuksista. Tällainen päätös on annettava tiedoksi toiselle sopimuspuolelle.

10 artikla
Kaupallinen toiminta

1. Kummankin sopimuspuolen lentoyhtiöillä on oikeus perustaa toimistoja toisen sopimuspuolen alueelle lentoliikennepalveluidensa ja niihin liittyvien toimintojensa edistämistä ja myyntiä varten.

2. Kummankin sopimuspuolen lentoyhtiöillä on toisen sopimuspuolen maahantulo-, oleskelu- ja työlupia koskevien lakien ja määräysten mukaisesti oikeus tuoda toisen sopimuspuolen alueelle ja pitää siellä omaa lentoliikenteen harjoittamisen tukemiseen vaadittavaa johto-, myynti-, teknistä, toiminnallista ja muuta asiantuntijahenkilökuntaa.

3. a) Rajoittamatta jäljempänä olevan b alakohdan soveltamista, kullakin lentoyhtiöllä on toisen sopimuspuolen alueella maahuolinnan osalta:

i) oikeus hoitaa itse oma maahuolintansa ("omahuolinta") tai vaihtoehtoisesti

ii) oikeus valita palveluntarjoaja sellaisten kilpailevien maahuolintaa kokonaisuudessaan tai osittain tarjoavien yritysten joukosta, joilla on pääsy markkinoille kummankin sopimuspuolen lakien ja määräysten mukaisesti, jos tällaisia palveluntarjoajia on markkinoilla.

b) Edellä olevan a alakohdan i ja ii luetelmakohdan mukaisia oikeuksia voivat rajoittaa ainoastaan lentoaseman turvallisuusnäkökohdista johtuva käytettävissä olevan tilan tai kapasiteetin puute. Jos tällaiset rajoitukset estävät omahuolinnan ja jos maahuolintaa tarjoavien yritysten välillä ei ole tosiasiallista kilpailua, maahuolintapalvelujen on oltava saatavissa samoilla ja yhtäläisillä perusteilla kaikille lentoyhtiöille, eivätkä palvelujen hinnat saa ylittää niiden täysiä kustannuksia, joihin kuuluu kohtuullinen tuotto poistojen jälkeen.

4. Kummankin sopimuspuolen lentoyhtiö saa myydä lentokuljetuksia toisen sopimuspuolen alueella suoraan ja/tai lentoyhtiön harkinnan mukaan nimeämiensä myyntiedustajien tai muiden asiamiesten välityksellä. Kaikilla lentoyhtiöillä on oikeus myydä tällaisia lentokuljetuksia, ja kaikilla henkilöillä on oikeus ostaa niitä alueen valuutalla tai muiden maiden vapaasti vaihdettavilla valuutoilla.

5. Kaikilla lentoyhtiöillä on oikeus vaihtaa ja lähettää paikalliset tuloylijäämät toisen sopimuspuolen alueelta kotimaahansa, ja ellei se ole sovellettavien lakien ja määräysten vastaista, myös haluamaansa maahan tai maihin. Valuutan vaihto ja lähettäminen on luvallista ilman rajoituksia tai lähetysveroa käyttäen sitä vaihtokurssia, jota sovelletaan juokseviin rahasiirtoihin ja -lähetyksiin sinä päivänä, jona lentoliikenteen harjoittaja tekee ensimmäisen lähettämistä koskevan hakemuksensa.

6. Kummankin sopimuspuolen lentoyhtiöillä on oikeus maksaa paikalliset kulunsa, mukaan luettuina polttoaineostokset, toisen sopimuspuolen alueella paikallisessa valuutassa. Kummankin sopimuspuolen lentoyhtiöt voivat niin halutessaan maksaa tällaiset kustannukset toisen sopimuspuolen alueella vapaasti vaihdettavissa valuutoissa paikallisten valuuttasäännösten mukaisesti.

7. Sopimuksessa tarkoitettuja palveluja liikennöidessään tai tarjotessaan sopimuspuolten lentoyhtiöt voivat osallistua yhteisiin markkinointijärjestelyihin, kuten kiintiövarauksia tai yhteisten reittitunnusten käyttöä koskeviin järjestelyihin,

a) sopimuspuolten lentoyhtiöiden kanssa;

b) kolmansien maiden lentoyhtiöiden kanssa; sekä

c) minkä tahansa maan pintakuljetuksia (maa- ja merikuljetukset) tarjoavien yritysten kanssa;

sillä edellytyksellä, että i) kaikilla tällaisiin järjestelyihin osallistuvilla on asianmukaiset luvat ja että ii) järjestelyt ovat sellaisten lakien ja määräysten mukaisia, joita sopimuspuolet soveltavat tavanomaisesti kansainvälisen lentoliikenteen harjoittamiseen tai tarjoamiseen.

8. Kummankin sopimuspuolen lentoyhtiöllä on oikeus tehdä kummankin sopimuspuolen tai kolmansien maiden yhtiöiden, myös lentoyhtiöiden, kanssa luvake- ja tuotemerkkijärjestelyjä sillä edellytyksellä, että lentoyhtiöillä on asianmukaiset luvat ja että järjestelyt ovat sellaisten lakien ja määräysten mukaisia, joita sopimuspuolet soveltavat tavanomaisesti kansainvälisen lentoliikenteen harjoittamiseen tai tarjoamiseen. Mainittuihin järjestelyihin sovelletaan liitettä 5.

9. Sopimuspuolten lentoyhtiöt voivat tehdä järjestelyjä ilma-alusten ja miehistön tarjoamisesta kansainväliseen lentoliikenteeseen:

a) sopimuspuolten lentoyhtiöiden kanssa, ja

b) kolmansien maiden lentoyhtiöiden kanssa;

sillä edellytyksellä, että kaikilla tällaisiin järjestelyihin osallistuvilla on asianmukaiset luvat ja että ne noudattavat sellaisia lakeja ja määräyksiä, joita sopimuspuolet soveltavat tavanomaisesti kyseisiin järjestelyihin. Kumpikaan sopimuspuoli ei saa edellyttää kummankaan sopimuspuolen ilma-alusta tarjoavalta lentoyhtiöltä tämän sopimuksen mukaisia liikenneoikeuksia reiteille, joilla ilma-alus liikennöi.

10. Sen estämättä, mitä muualla tässä sopimuksessa määrätään, molempien sopimuspuolten lentoyhtiöiden ja välillisten rahtikuljetusten tarjoajien on rajoituksetta sallittava käyttää kansainvälisten ilmakuljetusten yhteydessä mitä tahansa rahdin pintakuljetusta mihin tahansa kohteeseen tai mistä tahansa kohteista sopimuspuolten alueilla tai kolmansissa maissa, mukaan luettuina kuljetukset kaikille tullipalveluja tarjoaville lentoasemille ja lentoasemilta, ja tarvittaessa oikeus kuljettaa tullaamatonta rahtia voimassa olevien lakien ja määräysten mukaisesti. Lentoasemien tullipalvelujen tulee olla käytettävissä tällaista rahtia varten riippumatta siitä, kuljetetaanko rahti pinta- vai lentokuljetuksena. Lentoyhtiöt voivat päättää suorittaa itse omat pintakuljetuksensa tai sopia niistä muiden pintakuljetusta harjoittavien yritysten kanssa, mukaan luettuina muiden lentoyhtiöiden tai lentorahtikuljetuksia epäsuorasti tarjoavien yritysten suorittamat pintakuljetukset. Tällaisia yhdistettyjä rahtikuljetuksia voidaan tarjota yhteen sekä ilma- että maakuljetuksen käsittävään hintaan edellyttäen, että rahdinantajia ei harhaanjohdeta tällaisen kuljetuksen suhteen.

11 artikla
Tullit ja maksut

1. Saapuessaan yhden sopimuspuolen alueelle kansainvälistä lentoliikennettä harjoittavat toisen sopimuspuolen lentoyhtiöiden ilma-alukset, niiden vakiovarusteet, maalaitteet, poltto- ja voiteluaineet, tekniset kulutustarvikkeet, varaosat (mukaan luettuina moottorit), ilma-alusten varastot (mukaan luettuina mutta eivät ainoastaan elintarvikkeet, juomat ja alkoholi, tupakka ja muut tuotteet, jotka on tarkoitettu myytäviksi matkustajille tai heidän kulutettavakseen lennon aikana rajoitettuina määrinä) sekä muut tarvikkeet, jotka on tarkoitettu tai joita käytetään yksinomaan kansainvälisessä liikenteessä liikennöivän ilma-aluksen toimintaa tai huoltoa varten, on vastavuoroisuuden perusteella vapautettava kaikista tuontirajoituksista, omaisuusveroista, tulleista, valmisteveroista ja muista vastaavista korvauksista ja maksuista, joita a) kansalliset viranomaiset tai Euroopan yhteisö asettavat ja b) jotka eivät perustu annettujen palvelujen kustannuksiin, edellyttäen, että tällaiset varusteet ja varastot pysyvät ilma-aluksessa.

2. Vastavuoroisuuden perusteella tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista veroista, tulleista ja maksuista, lukuun ottamatta annetun palvelun kustannuksiin perustuvia maksuja, on vapautettava myös:

a) ilma-alukseen kohtuullisissa rajoissa otetut, sopimuspuolen alueelle tuodut tai sieltä hankitut ilma-aluksen varastot, jotka on tarkoitettu käytettäväksi toisen sopimuspuolen lentoyhtiön kansainvälisessä lentoliikenteessä liikennöivän ilma-aluksen maasta ulos suuntautuvalla lennolla, myös silloin, kun varastoja käytetään lennettäessä sen sopimuspuolen alueen yllä tapahtuvalla matkaosuudella, jonka alueella ne on otettu ilma-alukseen;

b) sopimuspuolen alueelle tuodut maalaitteet ja varaosat (mukaan luettuina moottorit), jotka on tarkoitettu toisen sopimuspuolen lentoyhtiön kansainvälisessä lentoliikenteessä käytettävän ilma-aluksen huoltoon tai korjaukseen;

c) sopimuspuolen alueelle tuodut tai sieltä hankitut poltto- ja voiteluaineet ja tekniset kulutustarvikkeet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi toisen sopimuspuolen lentoyhtiön kansainvälisessä lentoliikenteessä liikennöivässä ilma-aluksessa, myös silloin, kun niitä käytetään lennettäessä sen sopimuspuolen alueen yllä tapahtuvalla matkaosuudella, jonka alueella ne on otettu ilma-alukseen; ja

d) sopimuspuolen alueelle tuodut tai sieltä hankitut, sopimuspuolten tullilainsäädännön mukaiset painotuotteet, joita on otettu ilma-alukseen kohtuullisessa määrin tarkoituksena käyttää niitä toisen sopimuspuolen lentoyhtiön kansainvälisessä lentoliikenteessä liikennöivän ilma-aluksen maasta ulos suuntautuvalla lennolla, myös silloin, kun niitä käytetään lennettäessä sen sopimuspuolen alueen yllä tapahtuvalla matkaosuudella, jonka alueella ne on otettu ilma-alukseen.

3. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tarvikkeita ja varastoja voidaan edellyttää pidettäväksi asianmukaisten viranomaisten valvonnassa.

4. Tässä artiklassa määrättyjä vapautuksia on sovellettava myös silloin, kun sopimuspuolen lentoyhtiöt ovat tehneet sopimuksen sellaisen toisen lentoyhtiön kanssa, jolle toinen sopimuspuoli on myöntänyt vastaavat vapautukset, tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tarvikkeiden lainaamisesta tai siirtämisestä toisen sopimuspuolen alueella.

5. Tämän sopimuksen määräykset eivät estä kumpaakaan sopimuspuolta määräämästä veroja, tulleja tai maksuja tavaroille, jotka on myyty muuhun tarkoitukseen kuin matkustajien kulutettavaksi ilma-aluksessa liikennöitäessä niiden alueella kahden sellaisen kohteen välillä, joissa lentokoneeseen nouseminen tai siitä poistuminen on sallittua.

6. Jos kaksi tai useampia jäsenvaltioita aikoo soveltaa 27 päivänä lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY 14 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetystä vapautuksesta luopumista Yhdysvaltojen lentoyhtiöiden ilma-aluksiin näiden jäsenvaltioiden välisiä lentoja varten jäsenvaltioiden alueella toimitettuun polttoaineeseen, sekakomitean on käsiteltävä asia 18 artiklan 4 kohdan e alakohdan mukaisesti.

7. Sopimuspuoli voi pyytää toisen sopimuspuolen apua lentoyhtiönsä tai lentoyhtiöidensä puolesta, jotta valtion tai paikallishallinnon tai niiden viranomaisten tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuille tuotteille määräämistä veroista, tulleista ja maksuista sekä polttoaineen toimitusmaksusta vapauttaminen voitaisiin varmistaa tämän artiklan mukaisissa olosuhteissa, paitsi siltä osin kuin maksut perustuvat palvelun tarjoamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Vastauksena tällaiseen pyyntöön toisen sopimuspuolen on toimitettava pyynnön tehneen sopimuspuolen näkemykset asianomaisen viranomaisen tietoon ja kehotettava ottamaan näkemykset asianmukaisesti huomioon.

12 artikla
Liikennemaksut

1. Molempien sopimuspuolten toimivaltaisten laskutusviranomaisten tai -elinten toisen sopimuspuolen lentoyhtiöille määräämien liikennemaksujen on oltava oikeudenmukaisia ja kohtuullisia, ne eivät saa olla epäoikeudenmukaisesti syrjiviä ja niiden on jakauduttava tasapuolisesti käyttäjäryhmien kesken. Toisen sopimuspuolen lentoyhtiöille määrättyjen liikennemaksujen ehtojen on joka tapauksessa oltava vähintään yhtä edulliset kuin mille tahansa muulle lentoyhtiölle myönnetyt edullisimmat ehdot.

2. Toisen sopimuspuolen lentoyhtiöille määrätyt liikennemaksut voivat kattaa, mutta eivät saa ylittää, toimivaltaisten laskutusviranomaisten tai -elinten lentoasemalla tai lentoasemajärjestelmässä tarjoamien asianmukaisten lentoasema- ja ympäristöpalvelujen, lennonvarmistuspalvelujen ja lentoliikenteen turvaamisjärjestelmien kustannuksia. Tällaisiin maksuihin voi sisältyä kohtuullinen tuotto poistojen jälkeen. Laitteiden ja palvelujen, joista maksut peritään, on oltava tehokkaita ja taloudellisia.

3. Kummankin sopimuspuolen on kannustettava alueellaan toimivia toimivaltaisia laskutusviranomaisia tai -elimiä sekä palveluja ja laitteita käyttäviä lentoyhtiöitä neuvotteluihin sekä kannustettava toimivaltaisia laskutusviranomaisia tai -elimiä ja lentoyhtiöitä vaihtamaan sellaisia tietoja, jotka voivat olla tarpeen oikean arvion tekemiseksi maksujen kohtuullisuudesta tämän artiklan 1 ja 2 kohdan periaatteiden mukaisesti. Kummankin sopimuspuolen on kannustettava toimivaltaisia laskutusviranomaisia antamaan käyttäjille kohtuullisessa ajassa tietoa kaikista liikennemaksuihin kohdistuvista muutosehdotuksista, jotta ne voivat esittää näkemyksensä ennen muutosten tekemistä.

4. Sopimuksen 19 artiklan mukaisen riitojenratkaisumenettelyn yhteydessä kummankaan sopimuspuolen ei katsota rikkovan tämän artiklan määräyksiä, paitsi a) jos se jättää toisen sopimuspuolen valituksen kohteena olevan maksun tai toimenpiteen tutkimatta kohtuullisessa ajassa, tai b) jos se ei tällaisen tutkinnan jälkeen ryhdy kaikkiin käytettävissään oleviin toimenpiteisiin korjatakseen tämän artiklan määräysten vastaisen maksun tai toimenpiteen.

13 artikla
Hinnoittelu

1. Tämän sopimuksen mukaisten lentoliikennepalvelujen hinnat on voitava määrätä vapaasti, eikä niitä tarvitse toimittaa hyväksyttäväksi eikä ilmoittaa.

2. Sen estämättä, mitä edellä 1 kohdassa määrätään,

a) Yhdysvaltojen lentoyhtiön kahdessa eri jäsenvaltiossa sijaitsevien kohteiden välillä harjoittamasta kansainvälisestä lentoliikenteestä perittäviksi ehdotettujen tai perittyjen maksujen on oltava 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2409/92 1 artiklan 3 kohdan tai sen korvaavan vähemmän rajoittavan asetuksen mukaisia.

b) Tämän kohdan mukaisesti sopimuspuolten lentoyhtiöiden on annettava pyynnöstä välittömästi sopimuspuolten vastuuviranomaisten käyttöön tiedot aikaisemmista, voimassa olevista ja ehdotetuista hinnoista kyseisten viranomaisten hyväksymällä tavalla ja niiden hyväksymässä muodossa.

14 artikla
Valtion avustukset ja tuki

1. Sopimuspuolet tunnustavat, että valtion avustukset ja tuki voivat vaikuttaa kielteisesti lentoyhtiöiden oikeudenmukaisiin ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin kilpailla tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan kansainvälisen lentoliikenteen harjoittamisessa.

2. Jos yksi sopimuspuoli katsoo, että toisen sopimuspuolen harkitsema tai antama avustus tai tuki kyseisen toisen sopimuspuolen lentoyhtiöille vaikuttaisi tai vaikuttaa kielteisesti ensiksi mainitun sopimuspuolen lentoyhtiöiden oikeudenmukaisiin ja yhtäläisiin kilpailumahdollisuuksiin, se voi toimittaa huomionsa kyseiselle sopimuspuolelle. Se voi lisäksi pyytää, että 18 artiklassa tarkoitettu sekakomitea kokoontuu käsittelemään asiaa ja kehittämään asianmukaisia ratkaisumalleja perustelluiksi katsottuihin huolenaiheisiin.

3. Kumpikin sopimuspuoli voi lähestyä toisen sopimuspuolen alueen asiasta vastaavia viranomaistahoja, mukaan luettuina valtion tai alue- tai paikallishallinnon elimet, jos se katsoo, että näiden viranomaisten harkitsemilla tai antamilla avustuksilla tai tuilla on 2 kohdassa tarkoitettuja kielteisiä vaikutuksia kilpailumahdollisuuksiin. Jos sopimuspuoli päättää ottaa suoraan yhteyttä viranomaisiin, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta toiselle sopimuspuolelle diplomaattiteitse. Se voi myös pyytää sekakomitean koollekutsumista.

4. Tämän artiklan mukaisesti käsiteltäviä kysymyksiä voivat olla muun muassa jonkin julkisen tahon pääomasijoitukset, ristikkäistuet, avustukset, takuut, omistussuhteet, verohelpotukset tai verovapaudet.

15 artikla
Ympäristö

1. Sopimuspuolet tunnustavat, että ympäristönsuojelu on tärkeä osatekijä kansainvälisen ilmailupolitiikan kehittämisen ja täytäntöönpanon yhteydessä. Sopimuspuolet tunnustavat, että ympäristönsuojelutoimenpiteiden kustannuksia ja hyötyjä on tarkasteltava huolellisesti kansainvälistä ilmailupolitiikkaa kehitettäessä.

2. Kun sopimuspuoli harkitsee ehdotettuja ympäristötoimenpiteitä, sen olisi arvioitava niiden mahdollisia kielteisiä vaikutuksia tähän sopimukseen sisältyvien oikeuksien käyttöön, ja jos tällaisia toimenpiteitä toteutetaan, sen olisi toteutettava asianmukaisia toimia tällaisten kielteisten vaikutusten lieventämiseksi.

3. Ympäristönsuojelutoimenpiteitä käyttöön otettaessa on noudatettava yleissopimuksen liitteissä olevia Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön hyväksymiä ilmailualan ympäristömääräyksiä, ellei eroavuuksista ole ilmoitettu. Sopimuspuolten on sovellettava kaikkia sellaisia ympäristönsuojelutoimenpiteitä, jotka vaikuttavat tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin lentoliikennepalveluihin, tämän sopimuksen 2 artiklan ja 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

4. Jos sopimuspuoli katsoo, että ilmailualan ympäristönsuojeluun liittyvä asia vaikuttaa tämän sopimuksen soveltamiseen tai täytäntöönpanoon, se voi pyytää sekakomitean koollekutsumista 18 artiklan mukaisesti käsittelemään asiaa ja kehittämään asianmukaisia ratkaisumalleja perustelluiksi katsottuihin huolenaiheisiin.

16 artikla
Kuluttajansuoja

Sopimuspuolet vahvistavat, että kuluttajien suojelu on tärkeää ja että kumpikin sopimuspuoli voi pyytää sekakomitean koollekutsumista pyynnön esittäneen sopimuspuolen merkittävinä pitämistä kuluttajansuojakysymyksistä neuvottelemiseksi.

17 artikla
Tietokonepohjaiset paikanvarausjärjestelmät

1. Toisen sopimuspuolen alueella toimivilla tietokonepohjaisten paikanvarausjärjestelmien toimittajilla on oikeus tuoda, ylläpitää ja vapaasti tarjota tietokonepohjaisia paikanvarausjärjestelmiään matkatoimistoille tai matkailualan yrityksille, joiden pääasiallinen toiminta on matkailuun liittyvien tuotteiden jakelu toisen sopimuspuolen alueella, jos kyseessä oleva tietokonepohjainen paikanvarausjärjestelmä on toisen sopimuspuolen kaikkien asiaan liittyvien määräysten mukainen.

2. Kumpikaan sopimuspuoli ei saa alueellaan asettaa tai sallia asetettavan rajoittavampia vaatimuksia toisen sopimuspuolen tietokonepohjaisten paikanvarausjärjestelmien toimittajille järjestelmien näytön (mukaan luettuina muokkaus- ja näyttöparametrit), toiminnan, myynnin tai omistuksen suhteen kuin se on asettanut omille tietokonepohjaisten paikanvarausjärjestelmiensä toimittajille.

3. Sopimuspuolen tietokonepohjaisten paikanvarausjärjestelmien, jotka noudattavat toisen sopimuspuolen asiaankuuluvia lakisääteisiä vaatimuksia, omistajilla tai käyttäjillä on oltava samanlaiset mahdollisuudet omistaa toisen sopimuspuolen alueella tietokonepohjaisia paikanvarausjärjestelmiä kuin kyseisen toisen sopimuspuolen omistajilla tai käyttäjillä on.

18 artikla
Sekakomitea

1. Sopimuspuolten edustajista koostuva sekakomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa neuvottelemaan tähän sopimukseen liittyvistä kysymyksistä ja tarkastelemaan sopimuksen täytäntöönpanoa.

2. Sopimuspuoli voi myös pyytää sekakomitean koollekutsumista tämän sopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Jäljempänä olevan 20 artiklan tai liitteen 2 osalta sekakomitea voi kuitenkin käsitellä ainoastaan kysymyksiä, jotka liittyvät osallistujan kieltäytymiseen panemasta tehtyjä sitoumuksia täytäntöön tai tämän sopimuksen soveltamiseen liittyvien kilpailupäätösten vaikutuksiin. Tällainen kokous on järjestettävä mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 60 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä, ellei toisin sovita.

3. Sekakomitea tarkastelee viimeistään ensimmäisessä vuosikokouksessaan ja sen jälkeen tarvittaessa sopimuksen täytäntöönpanoa kokonaisuutena, mukaan lukien lentoliikennealan infrastruktuurirajoitusten vaikutukset 3 artiklassa määriteltyjen oikeuksien käyttöön, 9 artiklan mukaisesti toteutettujen turvatoimien vaikutukset, vaikutukset kilpailuedellytyksiin, myös tietokonepohjaisten paikanvarausjärjestelmien osalta, sekä sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät mahdolliset sosiaaliset vaikutukset.

4. Sekakomitea kehittää myös yhteistyötä

a) edistämällä asiantuntijatason tietojenvaihtoa uusista lainsäädäntöaloitteista ja lainsäädännön kehittymisestä, mukaan luettuna lentoturvallisuus, lentoliikenteen turvaaminen, ympäristö, lentoliikennealan infrastruktuuri (mukaan luettuina lähtö- ja saapumisajat) sekä kuluttajansuoja;

b) käsittelemällä sopimuksen täytäntöönpanosta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia ja kehittämällä asianmukaisia ratkaisuja perustelluiksi katsottuihin huolenaiheisiin;

c) käsittelemällä sopimuksen mahdollisia kehittämiskohteita, myös suosittelemalla muutoksia sopimukseen;

d) ylläpitämällä luetteloa kysymyksistä, jotka koskevat kumman tahansa sopimuspuolen sekakomiteassa esille ottamia valtion avustuksia tai tukia;

e) tekemällä yksimielisesti päätöksiä 11 artiklan 6 kohdan soveltamiseen liittyvistä kysymyksistä;

f) kehittämällä vuoden kuluessa väliaikaisen soveltamisen aloittamisesta sääntelyä koskevia lähestymistapoja lentoyhtiöiden vaatimuksenmukaisuuteen ja kansalliseen omistukseen, jotta niitä koskevat määritykset hyväksyttäisiin vastavuoroisesti;

g) pyrkimällä yhteisymmärrykseen perusteista, joita sopimuspuolet käyttävät tehdessään päätöksiä lentoyhtiön määräysvaltaa koskevissa tapauksissa, siinä määrin kuin se on luottamuksellisuusvaatimusten mukaista;

h) edistämällä tarvittaessa neuvonpitoa lentoliikennekysymyksissä, joita käsitellään kansainvälisissä järjestöissä ja kolmansien maiden kanssa, mukaan lukien mahdollisuus hyväksyä yhteinen lähestymistapa;

i) tekemällä yksimielisesti liitteessä 4 olevan 1 artiklan 3 kohdassa ja liitteessä 4 olevan 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä.

5. Sopimuspuolten yhteisenä tavoitteena on maksimoida hyödyt kuluttajien, lentoyhtiöiden, työntekijöiden ja yhteisöjen näkökulmasta Atlantin molemmin puolin ulottamalla tämä sopimus koskemaan kolmansia maita. Sekakomitea pyrkii tähän tavoitteeseen laatimalla ehdotuksen edellytyksistä ja menettelyistä, mukaan lukien tämän sopimuksen tarvittavat muutokset, jotka olisivat tarpeen kolmansien maiden sopimukseen liittymistä varten.

6. Sekakomitea tekee päätöksensä yksimielisesti.

19 artikla
Välimiesmenettely

1. Jos sopimuspuolten kesken syntyy riita tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta muissa kuin 20 artiklassa tai liitteessä 2 tarkoitetuissa kysymyksissä, eikä asiaa saada ratkaistua sekakomitean kokouksessa, ne voivat sopia riidan saattamisesta tietyn henkilön tai elimen ratkaistavaksi. Jos sopimuspuolet eivät pääse tästä sopimukseen, riita on jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä saatettava välimiesmenettelyyn seuraavien menettelyjen mukaisesti.

2. Elleivät sopimuspuolet toisin sovi, asian ratkaisee kolmijäseninen välimiesoikeus, joka muodostetaan seuraavasti:

a) Molemmat sopimuspuolet nimeävät yhden välimiehen 20 päivän kuluessa välimiesmenettelyä koskevan pyynnön vastaanottamisesta, ja 45 päivän kuluessa kahden välimiehen nimeämisestä ne nimeävät yhteisestä sopimuksesta kolmannen välimiehen, joka toimii välimiesoikeuden puheenjohtajana.

b) Jos sopimuspuoli ei nimeä välimiestä tai jos kolmatta välimiestä ei nimetä tämän kohdan a alakohdan mukaisesti, voi jompikumpi sopimuspuoli pyytää Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön neuvoston puheenjohtajaa nimeämään tarpeen mukaan välimiehen tai välimiehet 30 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Jos Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön neuvoston puheenjohtaja on joko Yhdysvaltojen tai jonkin jäsenvaltion kansalainen, välimiehen tai välimiehet nimeää mainitun neuvoston vanhin varapuheenjohtaja, joka ei ole tällä perusteella jäävi tekemään nimitystä.

3. Ellei toisin sovita, välimiesoikeuden on määriteltävä lainkäyttövaltansa rajat tämän sopimuksen mukaisesti ja vahvistettava oma työjärjestyksensä. Välimiesoikeus voi muodostamisensa jälkeen yhden sopimuspuolen pyynnöstä pyytää toista sopimuspuolta panemaan täytäntöön väliaikaisia korjaavia toimenpiteitä ennen välimiesoikeuden lopullista päätöstä. Välimiesoikeuden ohjeiden mukaisesti tai sopimuspuolen pyynnöstä on järjestettävä kokous viimeistään 15 päivän kuluessa siitä, kun välimiesoikeus on kokonaisuudessaan nimetty, jotta se voi määritellä, mitä asioita välimiesmenettely tarkalleen koskee ja mitä erityisiä menettelyjä on noudatettava.

4. Ellei toisin ole sovittu tai ellei välimiesoikeus ole toisin määrännyt:

a) Selvitys vaateista on toimitettava 30 päivän kuluessa siitä, kun välitystuomioistuin on kokonaisuudessaan nimetty, ja vastine on toimitettava 40 päivän kuluessa vaateita koskevan selvityksen toimittamisesta. Kantajan on toimitettava mahdollinen vastauksensa 15 päivän kuluessa vastineen toimittamisesta. Vastaajan mahdollinen vastaus on toimitettava 15 päivän kuluessa kantajan vastauksen toimittamisesta.

b) Välimiesoikeuden on järjestettävä kuuleminen sopimuspuolen pyynnöstä, tai se voi järjestää sellaisen omasta aloitteestaan, 15 päivän kuluessa viimeisen vastauksen saapumisesta.

5. Välimiesoikeuden on pyrittävä antamaan päätös kirjallisena 30 päivän kuluessa kuulemisen päättymisestä, tai jos kuulemista ei ole pidetty, 30 päivän kuluttua viimeisen vastauksen toimittamisesta. Välimiesoikeuden päätökset tehdään sen jäsenten äänten enemmistöllä.

6. Sopimuspuolet voivat toimittaa päätöksen selventämistä koskevia pyyntöjä 10 päivän kuluessa päätöksen antamisesta, ja mahdolliset selvennykset on annettava 15 päivän kuluessa tällaisen pyynnön toimittamisesta.

7. Jos välimiesoikeus katsoo, että tätä sopimusta on rikottu ja jos vastuussa oleva sopimuspuoli ei korjaa rikkomustaan tai ei pääse toisen sopimuspuolen kanssa molemminpuolisesti hyväksyttävään ratkaisuun 40 päivän kuluessa välimiesoikeuden päätöksen tiedoksi antamisesta, toinen sopimuspuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen mukaisesti syntyvien verrattavissa olevien etuuksien soveltamisen, kunnes sopimuspuolet pääsevät sopimukseen riidan ratkaisemisesta. Tämän kohdan ei saa tulkita rajoittavan kummankaan sopimuspuolen oikeutta toteuttaa oikeasuhteisia toimenpiteitä kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

8. Sopimuspuolten on jaettava tasapuolisesti välimiesoikeuden kustannukset, mukaan luettuina välimiesten palkkiot ja kustannukset. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön neuvoston puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle tämän artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen menettelyjen johdosta aiheutuneita kustannuksia pidetään välimiesoikeuden kustannuksina.

20 artikla
Kilpailu

1. Sopimuspuolet tunnustavat, että lentoyhtiöiden välinen kilpailu transatlanttisilla markkinoilla on tärkeää tämän sopimuksen tavoitteiden edistämiseksi, ja vahvistavat soveltavansa omia kilpailujärjestelmiään yleisen kilpailun suojelemiseksi ja edistämiseksi yksittäisten yritysten sijaan.

2. Sopimuspuolet tunnustavat, että sopimuspuolten transatlanttisia markkinoita koskevien kansainvälisen lentoliikenteen kilpailujärjestelmien soveltamisesta saattaa syntyä eroavuuksia ja että lentoyhtiöiden välistä kilpailua kyseisillä markkinoilla voitaisiin edistää minimoimalla järjestelmien väliset erot.

3. Sopimuspuolet tunnustavat, että niiden kilpailuviranomaisten välinen yhteistyö edistää kilpailua markkinoilla ja mahdollisesti myös yhdenmukaisen sääntelyn kehittymistä sekä niiden eroavuuksien minimointia, joita liittyy lentoyhtiöiden välisten sopimusten valvontaan kilpailunäkökohtien osalta. Tästä syystä sopimuspuolet lisäävät tällaista yhteistyötä mahdollisimman paljon liitteen 2 mukaisesti, ottaen huomioon viranomaisten erilaiset vastuut, toimivallan ja menettelyt.

4. Sekakomitealle on ilmoitettava vuosittain liitteen 2 mukaisen yhteistyön tuloksista.

21 artikla
Neuvottelut toisen vaiheen sopimuksesta

1. Sopimuspuolten yhteisenä tavoitteena on vapauttaa markkinoita edelleen ja maksimoida kuluttajille, lentoyhtiöille, työntekijöille ja yhteisöille Atlantin molemmin puolin aiheutuvat hyödyt, mukaan lukien investointien helpottaminen maailmanlaajuisen ilmailualan realiteettien ottamiseksi paremmin huomioon, transatlanttisen lentoliikennejärjestelmän vahvistaminen ja sellaisten puitteiden luominen, joilla kannustetaan muita maita avaamaan omat lentoliikennemarkkinansa. Sopimuspuolet aloittavat neuvottelut viimeistään 60 päivän kuluttua tämän sopimuksen väliaikaisen soveltamisen alkamisesta, tavoitteenaan siirtyminen seuraavaan vaiheeseen nopeasti.

2. Tätä varten toisen vaiheen neuvotteluohjelmassa on oltava seuraavat toisen tai molempien sopimuspuolten ensisijaiset kiinnostuksen aiheet:

a) liikenneoikeuksien vapauttaminen edelleen;

b) ulkomaisten investointien lisämahdollisuudet;

c) ympäristötoimenpiteiden ja infrastruktuurirajoitusten vaikutus liikenneoikeuksien käyttöön;

d) julkisille lentoliikennemarkkinoille pääsyn avaaminen edelleen; ja

e) ilma-alusten ja miehistön tarjoaminen.

3. Sopimuspuolet arvioivat edistymistään kohti toisen vaiheen sopimusta viimeistään 18 kuukauden kuluttua neuvottelujen aloittamispäivästä 1 kohdan mukaisesti. Jos sopimuspuolet eivät pääse toisen vaiheen sopimukseen 12 kuukauden kuluessa arvioinnin aloittamisesta, kumpikin sopimuspuoli varaa itselleen oikeuden peruuttaa tässä sopimuksessa mainitut oikeudet. Peruuttaminen voidaan toteuttaa aikaisintaan sen kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) liikennekauden alussa, joka alkaa vähintään 12 kuukauden kuluttua päivästä, jona ilmoitus peruuttamisesta on annettu.

22 artikla
Suhde muihin sopimuksiin

1. Tämän sopimuksen 25 artiklassa tarkoitetun väliaikaisen soveltamiskauden aikana keskeytetään liitteessä 1 olevassa 1 jaksossa lueteltujen kahdenvälisten sopimusten soveltaminen, ellei liitteessä 1 olevassa 2 jaksossa toisin määrätä.

2. Tämän sopimuksen tullessa voimaan 26 artiklan mukaisesti tämä sopimus korvaa liitteessä 1 olevassa 1 jaksossa luetellut kahdenväliset sopimukset, ellei liitteessä 1 olevassa 2 jaksossa toisin määrätä.

3. Jos sopimuspuolet liittyvät johonkin monenväliseen sopimukseen tai hyväksyvät Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön tai jonkin muun kansainvälisen järjestön tekemän päätöksen, joka koskee tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä, niiden on otettava asia esille sekakomiteassa sen selvittämiseksi, olisiko tätä sopimusta tarkistettava asian huomioon ottamiseksi.

23 artikla
Voimassaolon päättyminen

Kumpikin sopimuspuoli voi milloin tahansa ilmoittaa kirjallisesti diplomaattiteitse toiselle sopimuspuolelle päätöksestään irtisanoa tämä sopimus. Tällainen ilmoitus on toimitettava samanaikaisesti Kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle. Tämän sopimuksen voimassaolo lakkaa keskiyöllä (GMT) sen kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) liikennekauden päättyessä, joka oli käynnissä vuoden kuluttua sopimuksen irtisanomista koskevan kirjallisen ilmoituksen päiväyksestä, jollei irtisanomisilmoitusta peruuteta sopimuspuolten sopimuksella ennen mainitun määräajan päättymistä.

24 artikla
Rekisteröinti ICAO:ssa

Tämä sopimus ja sen muutokset rekisteröidään Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO).

25 artikla
Väliaikainen soveltaminen

Kunnes sopimus tulee 26 artiklan mukaisesti voimaan:

1) Sopimuspuolet päättävät soveltaa tätä sopimusta 30 päivästä maaliskuuta 2008.

2) Kumpikin sopimuspuoli voi milloin tahansa ilmoittaa kirjallisesti diplomaattiteitse toiselle sopimuspuolelle päätöksestä, jonka mukaan se ei enää aio soveltaa tätä sopimusta. Tällaisessa tapauksessa sopimuksen soveltaminen päättyy keskiyöllä (GMT) sen kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) liikennekauden päättyessä, joka oli käynnissä vuoden kuluttua kirjallisen ilmoituksen päiväyksestä, jollei ilmoitusta peruuteta sopimuspuolten sopimuksella ennen mainitun määräajan päättymistä.

26 artikla
Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona sopimuspuolten välisen noottienvaihdon, jolla on vahvistettu, että kaikki tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämät menettelyt on saatettu päätökseen, jälkimmäinen nootti on päivätty. Tätä noottienvaihtoa varten Yhdysvallat toimittaa Euroopan yhteisölle ja sen jäsenvaltioille osoitetun nootin ja Euroopan yhteisö toimittaa Yhdysvalloille Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden nootin tai nootit. Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden nootin tai noottien on sisällettävä kunkin jäsenvaltion tiedonanto, jossa vahvistetaan, että jäsenvaltio on saattanut päätökseen tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämät menettelyt.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

TEHTY Brysselissä kahdentenakymmenentenäviidentenä päivänä huhtikuuta 2007 ja Washingtonissa kolmantenakymmenentenä päivänä huhtikuuta 2007 kahtena kappaleena.

LIITE 1

1 jakso

Kuten tämän sopimuksen 22 artiklassa määrätään, seuraavien Yhdysvaltojen ja jäsenvaltioiden välisten kahdenvälisten sopimusten soveltaminen keskeytetään tai ne korvataan tällä sopimuksella:

a. Itävallan tasavalta: Lentoliikennesopimus, allekirjoitettu Wienissä 16 päivänä maaliskuuta 1989, muutettu 14 päivänä kesäkuuta 1995.

b. Belgian kuningaskunta: Lentoliikennesopimus, saatettu voimaan noottienvaihdolla Washingtonissa 23 päivänä lokakuuta 1980, muutettu 22 päivänä syyskuuta 1986, 12 päivänä marraskuuta 1986, 5 päivänä marraskuuta 1993 ja 12 päivänä tammikuuta 1994.

(Muutettu 5 päivänä syyskuuta 1995 (sovelletaan väliaikaisesti).)

c. Bulgarian tasavalta: Siviili-ilmailun turvaamista koskeva sopimus, allekirjoitettu Sofiassa 24 päivänä huhtikuuta 1991.

d. Tšekin tasavalta: Lentoliikennesopimus, allekirjoitettu Prahassa 10 päivänä syyskuuta 1996, muutettu 4 päivänä kesäkuuta 2001 ja 14 päivänä helmikuuta 2002.

e. Tanskan kuningaskunta: Lentoliikennesopimus, saatettu voimaan noottienvaihdolla Washingtonissa 16 päivänä joulukuuta 1944, muutettu 6 päivänä elokuuta 1954 ja 16 päivänä kesäkuuta 1995.

f. Suomen tasavalta: Lentoliikennesopimus, allekirjoitettu Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1949; sopimukseen liittyvä pöytäkirja, allekirjoitettu 12 päivänä maaliskuuta 1980; vuoden 1949 sopimuksen ja vuoden 1980 pöytäkirjan muuttamisesta 9 päivänä kesäkuuta 1995 tehty sopimus.

g. Ranskan tasavalta: Lentoliikennesopimus, allekirjoitettu Washingtonissa 18 päivänä kesäkuuta 1998, muutettu 10 päivänä lokakuuta 2000, muutettu 22 päivänä tammikuuta 2002.

h. Saksan liittotasavalta: Lentoliikennesopimus ja noottienvaihto, allekirjoitettu Washingtonissa 7 päivänä heinäkuuta 1955, muutettu 25 päivänä huhtikuuta 1989.

(Sopimukseen liittyvä pöytäkirja, tehty 1 päivänä marraskuuta 1978; pöytäkirjaan liittyvä sopimus, tehty 24 päivänä toukokuuta 1994; vuoden 1955 sopimusta muuttava pöytäkirja, tehty 23 päivänä toukokuuta 1996; vuoden 1996 pöytäkirjaa muuttava sopimus, tehty 10 päivänä lokakuuta 2000 (kaikkia sovelletaan väliaikaisesti).)

i. Helleenien tasavalta: Lentoliikennesopimus, allekirjoitettu Ateenassa 31 päivänä heinäkuuta 1991, voimassaoloa pidennetty 31 päivään heinäkuuta 2007 heinäkuun 22 ja 28 päivänä 2006 suoritetulla noottienvaihdolla.

j. Unkarin tasavalta: Lentoliikennesopimus ja yhteisymmärryspöytäkirja, allekirjoitettu Budapestissa 12 päivänä heinäkuuta 1989, voimassaoloa pidennetty 12 päivään heinäkuuta 2007 heinäkuun 11 ja 20 päivänä 2006 suoritetulla noottienvaihdolla.

k. Irlanti: Lentoliikennesopimus, saatettu voimaan noottienvaihdolla Washingtonissa 3 päivänä joulukuuta 1945, muutettu 25 päivänä tammikuuta 1988 ja 29 päivänä syyskuuta 1989, muutettu 25 päivänä heinäkuuta ja 6 päivänä syyskuuta 1990.

(Neuvottelumuistio, allekirjoitettu Washingtonissa 28 päivänä lokakuuta 1993 (sovelletaan väliaikaisesti).)

l. Italian tasavalta: Lentoliikennesopimus, muistio ja noottienvaihto, allekirjoitettu Roomassa 22 päivänä kesäkuuta 1970, muutettu 25 päivänä lokakuuta 1988; sopimukseen liittyvä yhteisymmärryspöytäkirja, allekirjoitettu 27 päivänä syyskuuta 1990; vuoden 1970 sopimusta muutettu 22 päivänä marraskuuta 1991 ja vuoden 1990 yhteisymmärryspöytäkirjaa 23 päivänä joulukuuta 1991; vuoden 1970 sopimusta muutettu 30 päivänä toukokuuta 1997 ja vuoden 1990 yhteisymmärryspöytäkirjaa 21 päivänä lokakuuta 1997; vuoden 1970 sopimusta täydentävä sopimus, tehty 30 päivänä joulukuuta 1998 ja 2 päivänä helmikuuta 1999.

(Vuoden 1970 sopimusta muuttava pöytäkirja, tehty 6 päivänä joulukuuta 1999 (sovelletaan väliaikaisesti).)

m. Luxemburgin suurherttuakunta: Lentoliikennesopimus, allekirjoitettu Luxemburgissa 19 päivänä elokuuta 1986, muutettu 6 päivänä kesäkuuta 1995, muutettu 13 ja 21 päivänä heinäkuuta 1998.

n. Malta: Lentoliikennesopimus, allekirjoitettu Washingtonissa 12 päivänä lokakuuta 2000.

o. Alankomaiden kuningaskunta: Lentoliikennesopimus, allekirjoitettu Washingtonissa 3 päivänä huhtikuuta 1957, vuoden 1957 sopimusta muuttava pöytäkirja, tehty 31 päivänä maaliskuuta 1978; vuoden 1978 pöytäkirjaa muutettu 11 päivänä kesäkuuta 1986; vuoden 1957 sopimusta muutettu 13 päivänä lokakuuta ja 22 päivänä joulukuuta 1987; vuoden 1957 sopimusta muutettu 29 päivänä tammikuuta ja 13 päivänä maaliskuuta 1992; vuoden 1957 sopimusta ja vuoden 1978 pöytäkirjaa muutettu 14 päivänä lokakuuta 1992.

p. Puolan tasavalta: Lentoliikennesopimus, allekirjoitettu Varsovassa 16 päivänä kesäkuuta 2001.

q. Portugalin tasavalta: Lentoliikennesopimus, allekirjoitettu Lissabonissa 30 päivänä toukokuuta 2000.

r. Romania: Lentoliikennesopimus, allekirjoitettu Washingtonissa 15 päivänä heinäkuuta 1998.

s. Slovakian tasavalta: Lentoliikennesopimus, allekirjoitettu Bratislavassa 22 päivänä tammikuuta 2001.

t. Espanjan kuningaskunta: Lentoliikennesopimus, allekirjoitettu Madridissa 20 päivänä helmikuuta 1973, sopimukseen liittyvä sopimus, tehty 20 päivänä helmikuuta, 31 päivänä maaliskuuta ja 7 päivänä huhtikuuta 1987; vuoden 1973 pöytäkirjaa muutettu 31 päivänä toukokuuta 1989; vuoden 1973 pöytäkirjaa muutettu 27 päivänä marraskuuta 1991.

u. Ruotsin kuningaskunta: Lentoliikennesopimus, saatettu voimaan noottienvaihdolla Washingtonissa 16 päivänä joulukuuta 1944, muutettu 6 päivänä elokuuta 1954 ja 16 päivänä kesäkuuta 1995.

v. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta: Lentoliikennesopimus ja kirjeenvaihto, allekirjoitettu Bermudassa 23 päivänä heinäkuuta 1977; Pohjois-Atlantin lentoliikenteen maksuja koskeva sopimus, tehty 17 päivänä maaliskuuta 1978; vuoden 1977 sopimusta muuttava sopimus, tehty 25 päivänä huhtikuuta 1978; Pohjois-Atlantin lentoliikenteen hintoja koskevaa vuoden 1978 sopimusta muuttava ja laajentava sopimus, tehty 2 ja 9 päivänä marraskuuta 1978; vuoden 1977 sopimusta muuttava sopimus, tehty 4 päivänä joulukuuta 1980; vuoden 1977 sopimusta muuttava sopimus, tehty 20 päivänä helmikuuta 1985; vuoden 1977 sopimuksen 7 artiklaa, liitettä 2 ja liitettä 5 muuttava sopimus, tehty 25 päivänä toukokuuta 1989; vuoden 1977 sopimukseen tehtyjä muutoksia, Heathrow"n lentoaseman liikennemaksuja koskevan Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen välimiesmenettelyn päättämistä ja Yhdistyneen kuningaskunnan tekemän välimiesmenettelyn aloittamista koskevaa pyyntöä, jonka Yhdistynyt kuningaskunta teki suurlähetystön nootilla nro 87 13 päivänä lokakuuta 1993 sekä välimiesmenettelyn taustalla olleiden asioiden ratkaisua koskeva sopimus, tehty 11 päivänä maaliskuuta 1994; vuoden 1977 sopimusta muuttava sopimus, tehty 27 päivänä maaliskuuta 1997.

(11 päivänä syyskuuta 1986 päivätyssä neuvottelumuistiossa mainitut järjestelyt, joita sovelletaan väliaikaisesti; 27 päivänä heinäkuuta 1990 päivätyssä kirjeenvaihdossa mainitut järjestelyt; 11 päivänä maaliskuuta 1991 päivätyssä neuvottelumuistiossa mainitut järjestelyt; 6 päivänä lokakuuta 1994 päivätyssä kirjeenvaihdossa mainitut järjestelyt; 5 päivänä kesäkuuta 1995 päivätyssä neuvottelumuistiossa mainitut järjestelyt; 31 päivänä maaliskuuta ja 3 päivänä huhtikuuta 2000 päivätyssä kirjeenvaihdossa mainitut järjestelyt (kaikkia sovelletaan väliaikaisesti).)

2 jakso

Sen estämättä, mitä tämän liitteen 1 jaksossa määrätään, sellaisten alueiden osalta, jotka eivät kuulu tämän sopimuksen 1 artiklassa olevan aluetta koskevan määritelmän soveltamisalaan, jatketaan mainitun jakson e kohdassa (Tanska–Yhdysvallat), g kohdassa (Ranska–Yhdysvallat) ja v kohdassa (Yhdistynyt kuningaskunta–Yhdysvallat) mainittujen sopimusten soveltamista kyseisten sopimusten määräysten mukaisesti.

3 jakso

Sen estämättä, mitä tämän sopimuksen 3 artiklassa määrätään, Yhdysvaltojen lentoyhtiöillä ei ole oikeutta tarjota pelkkiä rahtikuljetuksia, jos ne eivät ole osa Yhdysvalloista yhteen tai useampaan jäsenvaltion kohteeseen suuntautuvaa liikennettä, lukuun ottamatta Tsekin tasavaltaan, Ranskan tasavaltaan, Saksan liittotasavaltaan, Luxemburgin suurherttuakuntaan, Maltaan, Puolan tasavaltaan, Portugalin tasavaltaan ja Slovakian tasavaltaan saapuvaa tai sieltä lähtevää liikennettä.

4 jakso

Sen estämättä, mitä muualla tässä sopimuksessa määrätään, tämän jakson määräyksiä sovelletaan Irlannin ja Yhdysvaltojen väliseen yhdistettyyn reitti- tai tilauslentoliikenteeseen IATA:n talviliikennekauden 2006/2007 alusta IATA:n talviliikennekauden 2007/2008 loppuun.

a. i) Kaikki Yhdysvaltojen ja yhteisön lentoyhtiöt voivat liikennöidä kolme suoraa lentoa Yhdysvaltojen ja Dublinin välillä jokaista Yhdysvaltojen ja Shannonin välillä liikennöitävää suoraa lentoa kohden. Suorien Dublinin lentojen liikenneoikeudet perustuvat lentojen keskimääräiseen määrään kolmen liikennekauden mittaisen siirtymäkauden aikana. Lennon katsotaan olevan suora lento Dubliniin tai Dublinista taikka suora lento Shannoniin tai Shannonista, jos kyseiset lentoasemat ovat lennon ensimmäinen saapumiskohde tai viimeinen lähtökohde Irlannissa.

ii) Tämän jakson a kohdan i alakohdassa määrätty velvoite liikennöidä Shannoniin päättyy, jos jokin lentoyhtiö aloittaa reittilennot tai yhdistetyn reitti- tai tilauslentoliikenteen Yhdysvaltojen ja Dublinin välillä kumpaan tahansa suuntaan eikä liikennöi vähintään yhtä suoraa lentoa Shannoniin kolmea Dubliniin lennettävää suoraa lentoa kohden, määriteltynä siirtymäkauden keskiarvon perusteella.

b. Yhdysvaltojen ja Irlannin välisen liikenteen osalta yhteisön lentoyhtiöt voivat liikennöidä ainoastaan Bostoniin, New Yorkiin, Chicagoon ja Los Angelesiin sekä kolmeen muuhun Yhdysvaltojen kohteeseen, jotka on ilmoitettava Yhdysvalloille niiden valinnan tai muuttamisen yhteydessä. Näillä lennoilla voidaan tehdä välilasku muissa jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa olevissa kohteissa.

c. Yhteisten reittitunnusten käyttö sallitaan Irlannin ja Yhdysvaltojen välisessä liikenteessä ainoastaan, jos lentoon sisältyy välilasku muissa Euroopan yhteisön kohteissa. Muita yhteisten reittitunnusten käyttämistä koskevia järjestelyjä harkitaan kohteliaisuus- ja vastavuoroisuusnäkökohtien perusteella.

LIITE 2

Lentoliikennealan kilpailukysymyksiin liittyvä yhteistyö

1 artikla

Tässä liitteessä määrätyn yhteistyön toteuttamisesta vastaavat Amerikan yhdysvaltojen liikenneministeriö ja Euroopan yhteisöjen komissio (jäljempänä "osallistujat") Yhdysvaltojen ja Euroopan yhteisön lentoliikenneteollisuuden kilpailukysymysten käsittelyyn liittyvien omien tehtäviensä mukaisesti.

2 artikla
Tarkoitus

Yhteistyön tavoitteena on:

1. edistää yhteisymmärrystä siitä, miten osallistujat soveltavat omien kilpailujärjestelmiensä mukaisia lakeja, menettelyjä ja käytäntöjä edistääkseen lentoliikennealan kilpailua;

2. auttaa osallistujia ymmärtämään lentoliikennealan kehityksen vaikutukset kilpailuun kansainvälisillä ilmailumarkkinoilla;

3. vähentää mahdollisia ristiriitoja, joita saattaa aiheutua osallistujien soveltaessa omia kilpailujärjestelmiään transatlanttisia markkinoita koskeviin sopimuksiin ja muihin yhteistyöjärjestelyihin; ja

4. edistää sopimuksia ja muita yhteistyöjärjestelyjä koskevia yhteensopivia sääntelytoimia lisäämällä tietämystä menetelmistä, analyysitekniikoista, kuten asiaankuuluvien markkinoiden määrittelystä ja kilpailuvaikutusten analyysistä, sekä ongelmien ratkaisukeinoja, joita osallistujat käyttävät riippumattomassa kilpailuvalvonnassaan.

3 artikla
Määritelmät

Tässä liitteessä tarkoitetaan "kilpailujärjestelmällä" lakeja, menettelyjä ja käytäntöjä, joiden mukaisesti osallistujat valvovat lentoyhtiöiden välisiä sopimuksia ja muita yhteistyöjärjestelyjä kansainvälisillä markkinoilla. Euroopan yhteisön osalta järjestelmään sisältyvät muun muassa, ei kuitenkaan ainoastaan, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81, 82 ja 85 artikla ja niitä koskevat perustamissopimuksen mukaisesti annetut täytäntöönpanoasetukset sekä niiden mahdolliset muutokset. Liikenneministeriön osalta järjestelmään sisältyvät muun muassa, ei kuitenkaan ainoastaan, Yhdysvaltojen liittovaltion lain (United States Code) 49 osaston 41308, 41309 ja 41720 pykälä sekä sen täytäntöönpanoasetukset ja siihen liittyvät ennakkotapaukset.

4 artikla
Yhteistyöalat

Jollei 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan ehdoista muuta johdu, osallistujien väliseen yhteistyöhön on kuuluttava:

1) Osallistujien edustajien, myös kilpailuasiantuntijoiden, väliset periaatteessa kaksi kertaa vuodessa järjestettävät kokoukset, joissa neuvotellaan lentoliikennealan kehityksestä, molempia osapuolia kiinnostavista kilpailupoliittisista kysymyksistä ja kilpailulainsäädännön soveltamista kansainväliseen ilmailuun erityisesti transatlanttisilla markkinoilla koskevista analyyttisistä lähestymistavoista. Edellä mainitut neuvottelut voivat lisätä osallistujien ymmärtämystä lähestymistavoista, joita toinen osallistuja soveltaa kilpailukysymyksiin, mukaan luettuina nykyiset yhteneväisyydet, sekä näiden lähestymistapojen yhdenmukaisuutta erityisesti lentoyhtiöiden välisten sopimusten osalta.

2) Osallistujien väliset neuvottelut, joita voidaan järjestää milloin tahansa yhteisestä sopimuksesta tai kumman tahansa osallistujan pyynnöstä, tähän liitteeseen liittyvistä kysymyksistä, mukaan luettuina erityistapaukset.

3) Muiden valtion viranomaisten edustajien kutsuminen 1 ja 2 kohdan nojalla järjestettäviin kokouksiin tai neuvotteluihin kumman tahansa osallistujan toimesta tämän harkinnan mukaan.

4) Ilmoittaminen hyvissä ajoin seuraavista toimenpiteistä tai asioista, joilla ilmoituksen tekevän osallistujan mielestä voi olla merkittäviä vaikutuksia toisen osallistujan kilpailuetuihin:

a. liikenneministeriön osalta (i) menettelyt kansainvälistä lentoliikennettä harjoittavien lentoyhtiöiden välisten sopimusten ja muiden yhteistyöjärjestelyjen, erityisesti Yhdysvaltojen ja Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisesti järjestäytyneitä lentoyhtiöitä koskevien kilpailuoikeudellisten vapautusten, hyväksymistä koskevien hakemusten tarkastelemiseksi, ja (ii) liikenneministeriön saamat ilmoitukset Yhdysvaltojen liittovaltion lain (United States Code) 49 osaston 41720 pykälän mukaisesti tehdyistä yhteisyrityssopimuksista; ja

b. Euroopan yhteisöjen komission osalta (i) menettelyt kansainvälistä lentoliikennettä harjoittavien lentoyhtiöiden välisten sopimusten ja muiden yhteistyöjärjestelyjen, erityisesti Yhdysvaltojen ja Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisesti järjestäytyneitä lentoyhtiöitä koskevien liittoumien ja muiden yhteistyöjärjestelyjen, tarkastelemiseksi, ja (ii) Euroopan unionin kilpailulainsäädäntöä koskevien yksittäisten tai ryhmäpoikkeusten tarkastelu.

5) Ilmoitukset sellaisten osallistujan sähköisesti tai muulla tavalla arkistoimien tietojen saatavuudesta ja saatavuutta säätelevistä ehdoista, joilla kyseisen osallistujan mukaan voi olla merkittäviä vaikutuksia toisen osallistujan kilpailuetuihin.

6) Ilmoitukset muista toiminnoista, jotka liittyvät lentoliikenteen kilpailupolitiikkaan ja joista ilmoituksen tekevä osallistuja katsoo olevan asianmukaista ilmoittaa.

5 artikla
Tietojen käyttö ja luovuttaminen

1. Tämän liitteen määräyksistä poiketen kummankaan osallistujan ei odoteta luovuttavan toiselle osallistujalle tietoja, joiden luovuttaminen niitä pyytäneelle osallistujalle

a. on kielletty tietoja hallussaan pitävän osallistujan lakien, määräysten ja käytäntöjen nojalla; tai

b. olisi tietoja hallussaan pitävän osallistujan tärkeiden etujen vastaista.

2. Osallistujan on siinä määrin kuin se on mahdollista käsiteltävä luottamuksellisina tietoja, jotka toinen osallistuja on sille tämän liitteen mukaisesti luottamuksellisesti luovuttanut, ja vastustettava tällaisten tietojen luovuttamista kolmannelle osapuolelle, ellei tietoja hallussaan pitävältä osallistujalta saada tietojen luovuttamista koskevaa lupaa. Kumpikin osallistuja pyrkii ilmoittamaan toiselle osallistujalle aina, kun sellaisia tietoja, joita aiotaan vaihtaa neuvotteluissa tai muulla tavoin, voidaan edellyttää luovutettavan julkisessa menettelyssä.

3. Jos osallistuja luovuttaa tämän liitteen mukaisesti luottamuksellisesti tietoja toiselle osallistujalle 2 artiklassa määrättyjä tarkoituksia varten, tiedot saavan osallistujan olisi käytettävä kyseisiä tietoja ainoastaan näihin tarkoituksiin.

6 artikla
Täytäntöönpano

1. Kummankin osallistujan on nimettävä edustaja, joka on vastuussa tämän liitteen mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden koordinoinnista.

2. Tämä liite ja kaikki osallistujan sen nojalla toteuttamat toimet on

a. tarkoitus panna täytäntöön ainoastaan siinä määrin kuin se on kyseiseen osallistujaan sovellettavien lakien, määräysten ja käytäntöjen mukaista; sekä

b. tarkoitus panna täytäntöön rajoittamatta kuitenkaan Euroopan yhteisöjen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välisen, niiden kilpailulakien soveltamista koskevan sopimuksen soveltamista.

LIITE 3

Yhdysvaltojen hallituksen liikennealan hankintamenettelyt

Yhteisön lentoyhtiöillä on oikeus kuljettaa matkustajia ja rahtia reitti- ja tilauslennoilla, joiden osalta Yhdysvaltojen muu kuin puolustushallinnon alan ministeriö, virasto tai muu hallintoelin (1) saa kuljetussopimuksen itselleen tai toteuttaa järjestelyä, jonka mukaisesti hallitus maksaa kuljetuksen tai maksu suoritetaan Yhdysvaltojen hallituksen käyttöön osoitetuista määrärahoista, tai (2) järjestää kuljetuksen toiseen maahan tai toisen maan puolesta tai kansainvälisen tai muun järjestön puolesta korvauksetta ja kyseinen kuljetus tapahtuu (a) Yhdysvalloissa sijaitsevan kohteen ja jäsenvaltiossa sijaitsevan kohteen välillä, lukuun ottamatta – ainoastaan matkustajien osalta – kohteita, joiden välillä on voimassa kaupunkiparia koskeva sopimushinta, tai (b) minkä tahansa kahden kohteen välillä Yhdysvaltojen ulkopuolella. Tätä kohtaa ei sovelleta puolustusministerin tai jostakin puolustushaarasta vastaavan ministerin hankkimaan tai rahoittamaan kuljetukseen.

LIITE 4

Omistusoikeuteen, investointeihin ja määräysvaltaan liittyvät muut asiat

1 artikla
Sopimuspuolen lentoyhtiöiden omistusoikeudet

1. Jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden kansalaiset voivat omistaa yhdysvaltalaisen lentoyhtiön osakkeita kahdella edellytyksellä. Ensimmäisenä edellytyksenä on, että kaikkien ulkomaiden kansalaisten yhteenlaskettu omistusosuus ei ylitä 25:tä prosenttia yhtiön äänivallasta. Toisena edellytyksenä on, että yhdysvaltalainen lentoyhtiö ei ole ulkomaiden kansalaisten tosiasiallisessa määräysvallassa. Edellyttäen, että ulkomainen omistus rajoittuu 25 prosenttiin äänivallasta:

a. jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden kansalaisten omistusosuuden, joka vastaa

i) enintään 25:tä prosenttia yhdysvaltalaisen lentoyhtiön äänivallasta,

ja/tai

ii) 49,9:ää prosenttia yhdysvaltalaisen lentoyhtiön koko osakepääomasta,

ei katsota sellaisenaan muodostavan kyseisen lentoyhtiön tosiasiallista määräysvaltaa; ja

b. sen, että jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden kansalaiset omistavat 50 prosenttia jonkin yhdysvaltalaisen lentoyhtiön koko osakepääomasta, ei katsota muodostavan kyseisen lentoyhtiön tosiasiallista määräysvaltaa. Tällaista omistajuutta arvioidaan tapauskohtaisesti.

2. Yhdysvaltojen kansalaiset voivat omistaa jonkin yhteisön lentoyhtiön osakkeita kahdella edellytyksellä. Ensimmäisenä edellytyksenä on, että jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaiset omistavat enemmistön lentoyhtiöstä. Toisena edellytyksenä on, että lentoyhtiö on kyseisten jäsenvaltioiden ja/tai kansalaisten tosiasiallisessa määräysvallassa.

3. Tämän sopimuksen 4 artiklan b alakohtaa ja 5 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa ECAA:n jäsentä kohdellaan tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä alkaen jäsenvaltiona ja sen kansalaisia jäsenvaltion kansalaisina. Sekakomitea voi päättää, että tätä määräystä sovelletaan ECAA:n uusiin jäseniin ja niiden kansalaisiin.

4. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa määrätään, Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot pidättävät itsellään oikeuden rajoittaa yhteisön lentoyhtiössä Yhdysvaltojen kansalaisten äänivallan, joka on saatu tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, tasolle, joka vastaa Yhdysvaltojen ulkomaiden kansalaisille myöntämää äänivallan tasoa yhdysvaltalaisissa lentoyhtiöissä edellyttäen, että mainitun oikeuden käyttäminen on kansainvälisen oikeuden mukaista.

2 artikla
Kolmansien maiden lentoyhtiöiden omistusoikeudet ja määräysvalta

1. Kumpikaan sopimuspuoli ei saa käyttää kolmannen maan kanssa tehtyihin lentoliikennejärjestelyihin perustuvia oikeuksia kyseisen kolmannen maan lentoyhtiöiden liikennöintilupien epäämiseksi tai peruuttamiseksi kokonaan tai tilapäisesti sillä perusteella, että kyseisen lentoyhtiön huomattava omistusosuus kuuluu toiselle sopimuspuolelle, sen kansalaisille tai molemmille.

2. Yhdysvallat ei saa käyttää lentoliikennejärjestelyihin perustuvia oikeuksia Liechtensteinin ruhtinaskunnan, Sveitsin valaliiton, tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä ECAA:n kuuluvan valtion eikä sellaisen Afrikan maan, joka soveltaa Yhdysvaltojen kanssa tehtyjä Open Skies -lentoliikennesopimuksia sopimuksen allekirjoituspäivänä, lentoyhtiön liikennöintilupien epäämiseksi eikä peruuttamiseksi kokonaan tai tilapäisesti eikä niiden rajoittamiseksi sillä perusteella, että kyseisen lentoyhtiön tosiasiallinen määräysvalta kuuluu jäsenvaltiolle tai jäsenvaltioille tai niiden kansalaisille tai molemmille.

3. Sekakomitea voi päättää, että kumpikaan osapuoli ei saa käyttää tämän artiklan 2 kohdassa mainittuja oikeuksia tietyn maan tai tiettyjen maiden lentoyhtiöiden osalta.

3 artikla
Lentoyhtiöiden määräysvalta

1. Euroopan yhteisön lentoliikenteen harjoittajien omistusoikeuksiin ja määräysvaltaan sovellettavista säännöistä säädetään yhteisön lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2407/92. Asetuksen nojalla vastuu liikennelupien myöntämisestä yhteisön lentoliikenteen harjoittajalle kuuluu jäsenvaltioille. Jäsenvaltiot soveltavat asetusta (ETY) N:o 2407/92 kansallisten säädöstensä ja menettelyjensä mukaisesti.

2. Yhdysvalloissa sovellettavista säännöistä säädetään Yhdysvaltojen liittovaltion lain (United States Code) 49 osaston 40102 pykälän a momentin 2 alamomentissa sekä 41102 ja 41103 pykälässä, joissa edellytetään, että liikenneministeriön yhdysvaltalaiselle "lentoliikenteenharjoittajalle" "lentoliikenteen" harjoittamista varten myöntämät luvat, joko toimiluvat, poikkeusluvat tai syöttöliikenneluvat, voidaan myöntää ainoastaan Yhdysvaltojen kansalaisille Yhdysvaltojen liittovaltion lain 49 osaston 40102 pykälän a momentin 15 alamomentin mukaisesti. Kyseisessä osastossa edellytetään, että puheenjohtaja ja kaksi kolmasosaa yhtiön hallituksesta ja muusta ylimmästä johdosta on Yhdysvaltojen kansalaisia tai että Yhdysvaltojen kansalaisilla on vähintään 75 prosenttia äänivallasta ja että yhtiön tosiasiallinen määräysvalta kuuluu Yhdysvaltojen kansalaisille. Hakijan on alun perin täytettävä mainittu edellytys, ja luvan saaneiden Yhdysvaltojen lentoyhtiöiden on jatkuvasti täytettävä kyseinen edellytys.

3. Se, miten kumpikin sopimuspuoli soveltaa käytännössä lakejaan ja määräyksiään, vahvistetaan tämän liitteen lisäyksessä.

Lisäys liitteeseen 4

1. Yhdysvalloissa kaikkien yhdysvaltalaisten hakijoiden, jotka hakevat toimilupaa, poikkeuslupaa tai syöttöliikennelupaa lentoliikenteen harjoittamista varten, kansalaisuus on selvitettävä. Alkuperäinen lupahakemus rekisteröidään viralliseen julkiseen luetteloon ja käsitellään hakijan ja muiden asiaan liittyvien osapuolten esittämien asiakirjojen kanssa. Liikenneministeriö ratkaisee asian lopullisella päätöksellä, joka perustuu asiaa koskeviin virallisiin julkisiin asiakirjoihin, mukaan lukien asiakirjat, joille on myönnetty luottamuksellinen käsittely. Liikenneministeriö voi käsitellä vaatimustenmukaisuuden seurantaa koskevaa tapausta epävirallisesti tai luettelomenettelyllä, joka vastaa alkuperäisten hakemusten yhteydessä sovellettavaa menettelyä.

2. Liikenneministeriön selvitykset perustuvat aikaisempiin tapauksiin, joissa otetaan huomioon muun muassa rahoitusmarkkinoiden ja investointirakenteiden muuttuva luonne sekä liikenneministeriön halukkuus ottaa huomioon ulkomaisia investointeja koskevat uudet lähestymistavat, jotka ovat Yhdysvaltojen lainsäädännön mukaisia. Liikenneministeriö tekee yhteistyötä hakijoiden kanssa ehdotettujen investointimuotojen harkitsemiseksi ja hakijoiden avustamiseksi sellaisten liiketoimien toteuttamisessa, jotka ovat täysin Yhdysvaltojen kansalaisuuslain mukaisia; hakijat kysyvät myös säännöllisesti neuvoja liikenneministeriön henkilökunnalta ennen kuin viimeistelevät hakemuksensa. Ennen virallisen käsittelyn aloittamista liikenneministeriön henkilökunta voi keskustella kysymyksistä, jotka koskevat kansalaisuusasioita tai ehdotetun liiketoimen muita näkökohtia, ja ehdottaa tarvittaessa ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat sen, että ehdotettu liiketoimi täyttäisi täysin Yhdysvaltojen kansalaisuuslain vaatimukset.

3. Selvittäessään sekä alkuperäistä että jatkuvaa kansallista omistusta ja vaatimustenmukaisuutta liikenneministeriö ottaa huomioon kaikki yhdysvaltalaiseen lentoyhtiöön vaikuttavat olosuhteet, ja ministeriössä aikaisemmin käsiteltyjen tapausten perusteella on voitu ottaa huomioon Yhdysvaltojen ja ulkomaisten sijoittajien kotimaiden ilmailusuhteiden luonne. Tämän sopimuksen puitteissa liikenneministeriö suhtautuu EU:n kansalaisten investointeihin vähintään yhtä myönteisesti kuin se suhtautuisi kahdenvälisten tai monenvälisten Open Skies -lentoliikennesopimuskumppaneiden investointeihin.

4. Euroopan unionissa asetuksen (ETY) N:o 2407/92 4 artiklan 5 kohdassa säädetään, että Euroopan komissio tutkii jäsenvaltion pyynnöstä, onko 4 artiklassa säädetyt vaatimukset täytetty, ja tekee tarvittaessa asiasta päätöksen. Päätöstä tehdessään komission on varmistettava, että asiassa noudatetaan menettelyllisiä oikeuksia, jotka Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tunnustanut yhteisön oikeuden yleisiksi periaatteiksi, mukaan lukien asianosaisten oikeus tulla kuulluksi oikeaan aikaan.

5. Soveltaessaan lakejaan ja määräyksiään kummankin osapuolen on varmistettava, että liiketoimia koskevat asiat, joihin liittyy toisen osapuolen kansalaisten johonkin sen lentoyhtiöön tekemiä investointeja, käsitellään oikeudenmukaisesti ja viipymättä.

LIITE 5

Luvakkeet ja tuotemerkit

1. Kummankaan osapuolen lentoyhtiöitä ei saa estää osallistumasta luvake- tai tuotemerkkijärjestelyihin, tuotemerkkien suojaamista koskevat ehdot ja operatiiviset kysymykset mukaan luettuina, edellyttäen, että: ne ovat erityisesti voimassa olevien valvontaa koskevien lakien ja asetusten mukaisia; lentoyhtiön kykyä toimia luvakejärjestelyn ulkopuolella ei vaaranneta; järjestely ei johda siihen, että ulkomainen lentoyhtiö ryhtyy kabotaasiliikenteeseen; ja noudatetaan sovellettavaa sääntelyä, kuten kuluttajansuojaa koskevia määräyksiä, mukaan lukien palvelun tarjoavan lentoyhtiön tietojen luovuttamista koskevat määräykset. Jos nämä vaatimukset täytetään, molempien osapuolten lentoyhtiöiden väliset tiiviit liiketoimintasuhteet ja yhteistyöjärjestelyt ovat sallittuja, eikä mikään seuraavista muun muassa luvake- ja tuotemerkkijärjestelyjä koskevista tekijöistä sellaisenaan muodostu valvontakysymykseksi muutoin kuin poikkeusolosuhteissa:

a) luvakkeen antajan tuote- tai tavaramerkin käyttö tai esillä pitäminen, mukaan lukien määräykset maantieteellisestä alueesta, jolla tuote- tai tavaramerkkiä voidaan käyttää;

b) luvakkeen antajan tuotemerkin värien ja logon esillä pitäminen luvakkeen haltijan ilma-aluksessa, mukaan lukien tällaisen tuote- tai tavaramerkin, logon tai vastaavan tunnuksen esillä pitäminen näkyvästi luvakkeen haltijan ilma-aluksessa ja henkilökunnan työasuissa;

c) tuote- tai tavaramerkin tai logon käyttäminen tai esillä pitäminen luvakkeen haltijan lentoaseman rakennelmissa ja laitteissa tai niiden yhteydessä;

d) markkinointitarkoituksiin laadittujen asiakaspalvelustandardien ylläpitäminen;

e) sellaisten asiakaspalvelustandardien ylläpitäminen, jotka on laadittu luvakkeeseen liittyvän tuotemerkin eheyden suojelemiseksi;

f) kaupallisia standardiehtoja koskevien lupamaksujen käyttö;

g) kanta-asiakasohjelmiin osallistumisen tarjoaminen, mukaan lukien etuuksien kartuttaminen; ja

h) oikeuden myöntäminen luvakkeen antajalle tai luvakkeen haltijalle luvakkeita ja tuotemerkkejä koskevissa sopimuksissa lopettaa järjestely ja poistaa tuotemerkki, edellyttäen, että Yhdysvaltojen kansalaisilla on edelleen määräysvalta yhdysvaltalaisessa lentoyhtiössä tai vastaavasti jäsenvaltioiden kansalaisilla yhteisön lentoyhtiössä.

2. Luvake- ja tuotemerkkijärjestelyt ovat itsenäisiä, mutta ne ovat voimassa yhtä aikaa sellaisten yhteisten reittitunnusten käyttöä koskevien järjestelyjen kanssa, jotka edellyttävät, että kummallakin lentoyhtiöllä on tarvittava sopimuspuolen myöntämä lupa tämän sopimuksen 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

Yhteinen julistus

Yhdysvaltojen sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden edustajat vahvistivat, että Brysselissä 2 päivänä maaliskuuta 2007 parafoitu lentoliikennesopimus, joka on määrä allekirjoittaa 30 päivänä huhtikuuta 2007, on määrä saattaa todistusvoimaiseksi muilla kielillä siten kuin määrätään joko kirjeenvaihdolla ennen sopimuksen allekirjoittamista tai sekakomitean päätöksellä sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Tämä yhteinen julistus on erottamaton osa lentoliikennesopimusta.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.