Tasavallan presidentin asetus Euroopan metsäinstituuttia koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta
- Allekirjoituspäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 28/2005 (Julkaistu 2.9.2005)
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään:
1 §
Joensuussa 28 päivänä elokuuta 2003 tehty Euroopan metsäinstituuttia koskeva yleissopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 20 päivänä huhtikuuta 2004 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 19 päivänä toukokuuta 2004, tulee voimaan 4 päivänä syyskuuta 2005 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Euroopan metsäinstituuttia koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 19 päivänä toukokuuta 2004 annettu laki (393/2004) tulee voimaan 4 päivänä syyskuuta 2005.
3 §
Yleissopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.
4 §
Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä syyskuuta 2005.
(Suomennos)
Yleissopimus Euroopan metsäinstituutista
Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet, jäljempänä sopimuspuolet,
palauttavat mieliin Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssissa vuonna 1992 tehdyt metsiin liittyvät päätökset, hallitustenvälisen metsäpaneelin ja hallitustenvälisen metsäfoorumin toimintaehdotukset, biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän metsien biologista monimuotoisuutta koskevan laajennetun työohjelman sekä maailman kestävän kehityksen huippukokouksen tulokset,
tunnustavat edistyksen ja saavutukset Euroopan metsien suojelua käsittelevien ministerikonferenssien sitoumusten täytäntöönpanossa ,
ovat tietoisia Euroopan metsä- ja metsätalouskysymysten muuttuvasta luonteesta ja yhteiskunnan huolista sekä tarpeesta tuottaa merkityksellistä tieteellistä tietoa hyvää päätöksentekoa varten,
ottavat huomioon, että Euroopan metsäinstituutti perustettiin vuonna 1993 Suomen lainsäädännön mukaiseksi yhdistykseksi edistämään osaltaan metsätalouden, metsien ja metsänsuojelun tutkimusta Euroopan tasolla,
ovat tietoisia siitä lisäarvosta, joka saadaan kiinnittämällä metsätalous ja metsäntutkimus kansainväliseen yhteyteen,
haluavat harjoittaa metsätalouden ja metsäntutkimuksen yhteistyötään kansainvälisesti välttäen samalla päällekkäistä toimintaa,
ovat sopineet seuraavasta:
1 artiklaInstituutti
Täten perustetaan Euroopan metsäinstituutti (jäljempänä instituutti) kansainväliseksi järjestöksi. Sen toimipaikka on Joensuussa Suomessa.
2 artiklaTarkoitus ja tehtävät
1. Instituutin tarkoituksena on tutkia yleiseurooppalaisella tasolla metsäpolitiikkaa, mukaan lukien sen ympäristönäkökohdat, Euroopan metsien ekologiaa, monikäyttöä, metsävaroja ja terveyttä sekä puutavaran ja muiden metsätuotteiden ja -palvelujen tarjontaa ja kysyntää Euroopan metsien suojelun ja kestävän hoidon edistämiseksi.
2. Tarkoituksensa saavuttamiseksi instituutti
a) tuottaa merkityksellistä tietoa Euroopan maiden metsä- ja metsäteollisuusalan politiikkaa ja päätöksentekoa varten,
b) harjoittaa edellä mainittujen alojen tutkimusta,
c) kehittää tutkimusmenetelmiä,
d) järjestää tieteellisiä kokouksia ja osallistuu niihin, ja
e) järjestää ja jakaa tietoja työstään ja sen tuloksista.
3 artiklaTiedottaminen
Sopimuspuolet tukevat instituutin työtä toimittamalla sille erityisestä pyynnöstä metsiin liittyvää tietoa, jollei kyseistä tietoa ole saatavissa muilta tietoa kokoavilta laitoksilta ja jos tämä tieto on kohtuudella toimitettavissa. Päällekkäisen toiminnan välttämiseksi instituutti pyrkii varmistamaan toimintojen asianmukaisen yhteensovittamisen muiden kansainvälisten laitosten kanssa, mukaan lukien tietoa kokoavat laitokset.
4 artiklaInstituutin jäsenet, liitännäisjäsenet ja tarkkailijajäsenet
1. Sopimuspuolet ovat instituutin jäseniä.
2. Instituutin liitännäisjäseniksi voivat tulla tutkimuslaitokset, oppilaitokset, kaupalliset järjestöt, metsäviranomaiset, kansalaisjärjestöt ja vastaavat laitokset Euroopan valtioista (jäljempänä liitännäisjäsenet). Tarkkailijajäseniksi voivat tulla vastaavat Euroopan ulkopuolisista valtioista olevat laitokset (jäljempänä tarkkailijajäsenet). Tarkkailijajäsenet eivät osallistu instituutin päätöksentekoon.
5 artiklaToimielimet
Instituutin toimielimet ovat neuvosto, konferenssi, johtokunta ja sihteeristö, jonka päällikkönä toimii johtaja.
6 artiklaNeuvosto
1. Neuvosto koostuu jäsenten edustajista ja kokoontuu varsinaiseen istuntoon joka kolmas vuosi. Ylimääräinen istunto voidaan pitää jäsenen tai johtokunnan pyynnöstä, jos jäsenten yksinkertainen enemmistö sen hyväksyy.
2. Neuvosto
a) nimittää johtokunnan jäsenet 8 artiklan 2 kappaleen a, c ja d kohdan mukaisesti,
b) antaa suostumuksen johtajan nimittämiseen 8 artiklan 4 kappaleen d kohdan mukaisesti,
c) asettaa instituutin työn poliittiset tavoitteet,
d) tekee päätökset sellaisista yleisistä teknisistä, taloudellisista tai hallinnollisista asioista, jotka jäsenet, konferenssi tai johtokunta antavat sen käsiteltäväksi,
e) hyväksyy yksinkertaisella enemmistöllä tarpeelliset ohjeet instituutin ja sen toimielinten toimintaa varten, ja
f) hyväksyy työjärjestyksensä ja sen muutokset yksinkertaisella enemmistöllä.
3. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Päätökset tehdään yksimielisesti, jollei yleissopimuksessa toisin määrätä.
7 artiklaKonferenssi
1. Konferenssi koostuu liitännäisjäsenten edustajista. Konferenssi kokoontuu täysistuntoon kerran vuodessa ja tekee päätökset yksinkertaisella enemmistöllä. Tarkkailijajäsenet voivat osallistua konferenssin vuosittaisiin täysistuntoihin. Laitoksia ja alueellisia tai kansainvälisiä järjestöjä, jotka eivät ole instituutin liitännäis- tai tarkkailijajäseniä, voidaan kutsua osallistumaan konferenssin täysistuntoihin johtokunnan vahvistamien sääntöjen mukaisesti.
2. Konferenssi muun muassa
a) nimittää johtokunnan jäsenet 8 artiklan 2 kappaleen b, c ja d kohdan mukaisesti,
b) määrää liitännäis- ja tarkkailijajäsenten jäsenmaksut,
c) antaa suosituksia toimintojen alullepanosta instituutin tarkoitusten toteuttamiseksi,
d) hyväksyy tarkastetun tilinpäätöksen,
e) hyväksyy johtokunnan seuraavaksi vuodeksi esittämän toimintasuunnitelman,
f) tarkastaa ja vahvistaa vuosikertomuksen instituutin toiminnasta, ja
g) hyväksyy työjärjestyksensä ja sen muutokset.
8 artiklaJohtokunta
1. Johtokunta koostuu kahdeksasta henkilöstä, joilla on todettu pätevyys instituutin toiminnan alalla. Nämä jäsenet voivat toimia johtokunnassa enintään kaksi peräkkäistä toimikautta.
2. a. Neljä johtokunnan jäsentä nimittää neuvosto kolmeksi vuodeksi.
b. Neljä johtokunnan jäsentä nimittää konferenssi kolmeksi vuodeksi.
c. Neuvosto ja konferenssi vahvistavat nimitettävien jäsenten nimeämistä ja kiertojärjestelmää koskevat säännöt.
d. Kesken toimikauden vapautuneet paikat täyttää neuvosto tai konferenssi tapauksesta riippuen, kirjallista menettelyä noudattaen.
3. Johtokunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja tekee päätökset yksinkertaisella enemmistöllä.
4. Johtokunta
a) vahvistaa instituutin työn hallinto- ja tutkimusohjelman sekä valvoo sitä neuvoston asettamien poliittisten tavoitteiden mukaisesti,
b) antaa neuvoston mahdollisesti antamien ohjeiden mukaisesti tarvittavat sisäiset määräykset,
c) hyväksyy talousarvion ja tilit,
d) nimittää johtajan neuvoston suostumuksella,
e) hyväksyy liitännäis- ja tarkkailijajäsenten ottamisen ja erottamisen,
f) antaa kertomuksia toimistaan neuvostolle ja konferenssille,
g) hyväksyy neuvoston mahdollisesti antamien ohjeiden mukaisesti 12 artiklassa tarkoitetun sopimuksen,
h) hyväksyy työjärjestyksensä ja sen muutokset, ja
i) vahvistaa 7 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetut säännöt.
9 artiklaSihteeristö
1. Sihteeristö, jonka päällikkönä toimii johtaja, käsittää instituutin henkilöstön.
2. Johtaja nimittää neuvoston, konferenssin ja johtokunnan mahdollisesti antamien yleisten ohjeiden mukaisesti instituutin toimintaa varten tarvittavan muun henkilöstön sellaisin ehdoin ja sellaisiin tehtäviin, jotka johtaja voi määrätä.
10 artiklaRahoitus
Instituutin toiminnan rahoitukseen tarvittavat varat saadaan
a) liitännäis- ja tarkkailijajäseniltä jäsenmaksuina,
b) jäseniltä niiden halutessaan antamina vapaaehtoisina maksuosuuksina, ja
c) mahdollisista muista lähteistä.
11 artiklaTalousarvio ja tilit
Instituutin talousarvio ja tilit hyväksytään johtokunnan yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä johtajan ehdotuksesta.
12 artiklaOikeushenkilöllisyys, erioikeudet ja vapaudet
Instituutti on kansainvälinen ja kansallinen oikeushenkilö. Suomen alueella instituutilla on tehtäviensä suorittamista varten tarvittavat erioikeudet ja vapaudet. Nämä erioikeudet ja vapaudet määritellään instituutin ja Suomen hallituksen välisessä sopimuksessa.
13 artiklaRiitojen ratkaisu
Tämän yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat, joita ei pystytä ratkaisemaan neuvotteluin tai johtokunnan avustuksella, voidaan riidan osapuolten keskinäisellä sopimuksella saattaa sovittelumenettelyyn pysyvän välitystuomioistuimen vapaaehtoista sovittelua koskevien sääntöjen mukaisesti.
14 artiklaAllekirjoittaminen ja suostumus tulla yleissopimuksen sitomaksi
1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan valtioille ja eurooppalaisille alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöille Joensuussa 28 päivänä elokuuta 2003. Sen jälkeen se on edelleen avoinna allekirjoittamista varten Suomen ulkoasiainministeriössä, Helsingissä 28 päivään marraskuuta 2003 saakka.
2. Tämä yleissopimus edellyttää allekirjoittajavaltioiden ja eurooppalaisten alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen ratifioimista tai hyväksymistä. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan tallettajana toimivan Suomen hallituksen huostaan.
3. Tämä yleissopimus on avoinna liittymistä varten niille Euroopan valtioille ja alueellisille taloudellisen yhdentymisen järjestöille, jotka eivät ole allekirjoittaneet sitä. Liittymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan.
4. Tässä yleissopimuksessa Euroopan valtiolla tarkoitetaan valtiota, joka voi olla Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission jäsen eurooppalaisena valtiona.
15 artiklaVoimaantulo
1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kuudentenakymmenentenä päivänä siitä päivästä lukien, jona kahdeksas ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja talletettiin.
2. Kunkin sellaisen valtion ja alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön osalta, joka ratifioi tai hyväksyy tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen sen jälkeen, kun kahdeksas ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu, yleissopimus tulee voimaan kuudentenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona tällainen valtio tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö on tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.
16 artiklaSiirtymämääräykset
1. Tämän yleissopimuksen tullessa voimaan niistä Euroopan valtioista peräisin olevista tutkimuslaitoksista, oppilaitoksista, kaupallisista järjestöistä, metsäviranomaisista, kansalaisjärjestöistä ja vastaavista laitoksista, jotka ovat vuonna 1993 Suomen lain alaiseksi yhdistykseksi perustetun Euroopan metsäinstituutin jäseniä tai liitännäisjäseniä eivätkä kyseiseen päivään mennessä ole instituutin sääntöjen mukaan ilmoittaneet eroavansa instituutista, tulee instituutin liitännäisjäseniä. Euroopan ulkopuolista valtioista olevista vastaavista laitoksista, jotka ovat mainitun Euroopan metsäinstituutin liitännäisjäseniä, tulee samoin eroilmoituksen puuttuessa instituutin tarkkailijajäseniä.
2. Tämän yleissopimuksen tultua voimaan instituutti aloittaa vuonna 1993 Suomen lainsäädännön mukaiseksi yhdistykseksi perustetun Euroopan metsäinstituutin kanssa neuvottelut tämän toiminnan, varojen ja velkojen siirrosta instituutille.
17 artiklaMuutokset
1. Tätä yleissopimusta voidaan muuttaa neuvoston kokouksessa läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä tai kirjallisella menettelyllä. Tallettaja toimittaa muutosehdotuksen tiedoksi vähintään kahdeksan viikkoa etukäteen. Kirjallista menettelyä noudatettaessa tallettaja asettaa määräajan vastauksille.
2. Muutos tulee voimaan kuudentenakymmenentenä päivänä siitä päivästä lukien, jona kaikki sopimuspuolet ovat ilmoittaneet tallettajalle, että ne ovat täyttäneet kansallisen lainsäädäntönsä edellyttämät muutoksen voimaantuloon liittyvät muodollisuudet.
3. Muutokset eivät vaikuta liitännäis- tai tarkkailijajäsenten institutionaaliseen asemaan, jollei konferenssi tätä hyväksy.
18 artiklaIrtisanoutuminen
Sopimuspuoli voi irtisanoutua tästä yleissopimuksesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti tallettajalle. Irtisanoutuminen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä päivästä, jona tallettaja on vastaanottanut irtisanoutumisilmoituksen.
19 artiklaVoimassaolon päättyminen
Tämän yleissopimuksen voimassaolo päätetään, jos jonakin sen voimaantulon jälkeisenä ajankohtana sopimuspuolia on vähemmän kuin kahdeksan.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.
Tehty englannin kielellä Joensuussa 28 päivänä elokuuta 2003.