4/2004

Annettu: 30.01.2004

Tasavallan presidentin asetus koealueesta Kioton mekanismien soveltamiseksi Itämeren alueella tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta

Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään:

1 §

Göteborgissa 29 päivänä syyskuuta 2003 koealueesta Kioton mekanismien soveltamiseksi Itämeren alueella tehty sopimus, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 19 päivänä joulukuuta 2003, tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2004 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Sopimuksen määräykset ovat asetuksena voimassa.

3 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2004.

Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2004

SOPIMUS

koealueesta Kioton mekanismien soveltamiseksi energiahankkeissa Itämeren alueella

Itämeren alueen maiden - Tanskan kuningaskunnan, Viron tasavallan, Suomen tasavallan, Saksan liittotasavallan, Islannin tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Puolan tasavallan, Venäjän federaation ja Ruotsin kuningaskunnan - hallitukset, jäljempänä sopimuspuolet, jotka ovat ratifioineet ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (ilmastosopimus) ja ovat ratifioineet tai ovat ratifioimassa Kioton pöytäkirjan, jonka ilmastosopimuksen sopimuspuolten konferenssi hyväksyi kolmannessa istunnossaan,

ottavat huomioon, että Itämeren alueen energiaministerit päättivät Vilnassa marraskuussa 2002 perustaa koealueen joustavien mekanismien käyttöön liittyvää kansainvälistä yhteistyötä varten, kuten ministerit suunnittelivat Helsingissä pidetyssä konferenssissaan vuonna 1999, tavoitteenaan luoda valmiuksia ja pätevyyttä yhteistoteutusmekanismin käyttämiseksi, edistää laadukkaiden päästöjä vähentävien energia-alan hankkeiden toteuttamista, kehittää Kioton pöytäkirjan sääntöjen ja suuntaviivojen mukaisia menetelmiä ja menettelytapoja, tehdä yhteistyötä hallinnollisten ja rahoituksellisten esteiden käsittelemiseksi, minimoida kaupankäynnin kustannukset etenkin pienten yhteistoteutushankkeiden kohdalla, helpottaa yhteistoteutushankkeisiin liittyvien tai niistä kertyvien päästövähennysyksiköiden ja sallittujen päästömääräyksiköiden syntymistä ja varmistaa niiden liikkeelle laskeminen ja luovuttaminen, sekä panna hankkeita täytäntöön varhain ja tarjota hyvitystä ennen vuotta 2008 aikaansaaduista päästövähenemistä tarkoituksenmukaisin keinoin,

ottavat huomioon, että vuonna 2000 pohjoismaiset ympäristöministerit ja pohjoismaiset energiaministerit sopivat koealueen pohjoismaiseen ympäristöalan rahoitusyhtiöön (NEFCO) liittyvän sijoitusrahaston perustamiseksi tehtävästä työstä, vahvistivat tukensa vuonna 2001, ja pohjoismaiset energiaministerit päättivät kesäkuussa 2002 perustaa samaa tarkoitusta varten koealuerahaston,

ottavat huomioon, että Kioton pöytäkirjan 6 artikla sallii niiden 1 liitteessä mainittujen sopimuspuolten, joiden sitoumus on kirjattu Kioton pöytäkirjan B liitteeseen, luovuttaa toiselle 1 liitteessä mainitulle sopimuspuolelle, tai hankkia siltä, päästövähennysyksikköjä hankkeista, joilla pyritään vähentämään ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä peräisin olevia päästöjä tai edistää ihmisen toiminnan aikaansaamia kasvihuonekaasujen nielujen aiheuttamia poistumia pöytäkirjan 3 artiklan mukaisten sitoumusten täyttämiseksi,

ottavat huomioon, että Kioton pöytäkirjan 17 artikla sallii 1 liitteessä mainitun sopimuspuolen, jonka sitoumus on kirjattu Kioton pöytäkirjan B liitteeseen, luovuttaa tai hankkia sallittuja päästömääräyksiköitä 3 artiklan mukaisten sitoumustensa täyttämiseksi,

panevat merkille erityisesti Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 10 ja 11 kappaleen yhteistoteutuksen käytöstä ja päästökaupasta kertyvien päästövähennysyksiköiden tai sallittujen päästömääräyksiköiden luovuttamisesta ja hankinnasta,

panevat edelleen merkille, että ilmastosopimuksen sopimuspuolet sopivat Kioton mekanismeja koskevista periaatteista, menettelytavoista, säännöistä ja suuntaviivoista sopimuspuolten seitsemännessä konferenssissa Marrakechissä,

panevat edelleen merkille Kioton pöytäkirjan 5 ja 7 artiklan velvoitteiden noudattamisen tärkeyden,

ovat sopineet seuraavaa:

1 artikla
Määritelmät

Tässä sopimuksessa:

1. \`sallittu päästömääräyksikkö" tarkoittaa kansalliseen rekisteriin Kioton pöytäkirjan nojalla liikkeelle laskettua yksikköä, joka vastaa yhtä tonnia hiilidioksidia;

2. "BASREC" tarkoittaa Itämeren alueen energiayhteistyötä;

3. "BASRECin Itämeren alueen yhteistoteutusmenettelyä koskeva alueellinen käsikirja" tarkoittaa BASRECille laadittua käsikirjaa yhteistoteutushankkeiden täytäntöönpanon ohjaamiseksi tämän koealuesopimuksen nojalla;

4. "päästövähennysyksikkö" tarkoittaa kansalliseen rekisteriin Kioton pöytäkirjan nojalla liikkeelle laskettua yksikköä, joka vastaa yhtä tonnia hiilidioksidia;

5. "isäntäsopimuspuoli" tarkoittaa valtiota, jossa hanke pannaan täytäntöön ja joka luovuttaa sallittuja päästömääräyksiköitä ja/tai päästövähennysyksiköitä;

6. "riippumaton toimija" tarkoittaa Kioton pöytäkirjan 6 artiklassa tarkoitetun ohjauskomitean akkreditoimaa toimijaa, joka päättää ja todentaa, ovatko yhteistoteutushanke ja sitä seuraavat päästövähenemät yhdenmukaiset Kioton pöytäkirjan 6 artiklan kanssa. Siihen asti, kunnes tällaiset riippumattomat toimijat on akkreditoitu, Kioton pöytäkirjan 12 artiklan nojalla nimeämät toiminnalliset yksiköt voivat tätä sopimusta sovellettaessa täyttää riippumattoman toimijan tehtävät;

7. "sijoittajasopimuspuoli/-sopimuspuolet" tarkoittaa maata/maita, jotka sijoittavat hankkeeseen ja hankkivat sallittuja päästömääräyksiköitä ja/tai päästövähennysyksiköitä;

8. "yhteistoteutushanke" tarkoittaa sijoittajasopimuspuolen/-sopimuspuolten ja isäntäsopimuspuolen yhdessä täytäntöönpanemaa hanketta, jonka tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja joka täyttää Kioton pöytäkirjan 6 artiklan kaikki vaatimukset;

9. "Kioton mekanismit" tarkoittaa Kioton pöytäkirjan 6 artiklalla (yhteistoteutus), 12 artiklalla (puhtaan kehityksen mekanismi) ja 17 artiklalla (päästökauppa) perustettuja mekanismeja;

10. "Kioton pöytäkirja" tarkoittaa ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (ilmastosopimus) Kioton pöytäkirjaa. Tässä sopimuksessa Kioton pöytäkirjaan viitattaessa viitataan myös kaikkiin ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan nojalla tehtyihin asiaankuuluviin päätöksiin, erityisesti Kioton mekanismeja koskeviin periaatteisiin, menettelytapoihin, sääntöihin ja suuntaviivoihin;

11. "oikeushenkilö" tarkoittaa mitä tahansa yksityisomisteista tai valtion omistamaa yritystä tai yhteisöä taikka valtionlaitosta tai valtion viranomaista;

12. "todentaminen" tarkoittaa menettelyä, jolla riippumaton toimija tai isäntäsopimuspuoli todentaa, että yhteistoteutushankkeesta johtuvat päästövähenemät ovat ylimääräisiä muutoinkin toteutuvien päästövähenemien lisäksi Kioton pöytäkirjan 6 artiklan vaatimusten mukaisesti.

2 artikla
Itämeren alueen koealue

Sopimuspuolet sopivat koealueen perustamisesta Itämeren alueelle kokemuksen saamiseksi yhteistoteutuksen käytöstä ja sen helpottamiseksi Kioton pöytäkirjan 6 artiklan nojalla ja päästökaupasta 17 artiklan nojalla, sekä vuonna 2008 alkavaa sitoumuskautta ennen ja sen aikana päästövähenemiä aikaansaavien hankkeiden täytäntöönpanemiseksi, jotta ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan kustannustehokkaasti vähentää.

3 artikla
Koealueyhteistyön tavoitteet

Tätä sopimusta sovellettaessa koealueyhteistyön tavoitteena on:

a) luoda valmiuksia ja pätevyyttä käyttää Kioton mekanismeja ja edistää käsitteiden, sääntöjen ja suuntaviivojen yhteistä ymmärrystä Kioton pöytäkirjan joustavien mekanismien käyttämiseksi, edistää korkealaatuisten päästövähenemiä synnyttävien hankkeiden toteuttamista energia-alalla;

b) saada kokemusta Kioton pöytäkirjan mukaisesta yhteistoteutusmekanismista energia-alalla, etenkin energian säästämiseen, energiatehokkuuteen, polttoaineen vaihtamiseen toiseen energiatehokkuuden tai energian säästämisen yhdistelmässä sekä uusiutuviin energialähteisiin liittyvistä hankkeista;

c) kehittää menetelmiä ja menettelytapoja Kioton pöytäkirjan sääntöjen ja suuntaviivojen mukaisesti hankkeiden ympäristöeheyden varmistamiseksi;

d) tehdä yhteistyötä hallinnollisten ja rahoituksellisten esteiden sekä kaupankäynnin kulujen käsittelemiseksi erityisesti pienissä yhteistoteutushankkeissa;

e) helpottaa yhteistoteutushankkeisiin ja päästökauppaan liittyvien tai niistä kertyvien päästövähennysyksiköiden ja sallittujen päästömääräyksiköiden tuottamista sekä varmistaa niiden liikkeelle laskeminen ja luovuttaminen; ja

f) panna hankkeita täytäntöön varhain ja tarjota hyvitystä ennen vuotta 2008 saavutetuista päästövähenemistä.

4 artikla
Osallistuminen

Itämeren alueelle perustettavaa koealuetta koskeviin toimiin osallistuminen on avoin julkisille ja yksityisille oikeushenkilöille niissä Itämeren alueen maissa, jotka ovat tämän sopimuksen sopimuspuolia.

5 artikla
Hankkeen täytäntöönpano

Sopimuspuolet rohkaisevat liike-elämää, teollisuudenaloja, energiayhtiöitä, rahoituslaitoksia sekä alueellisia ja paikallisia viranomaisia omaksumaan aktiivisen roolin yhteistoteutushankkeiden löytämisessä ja täytäntöönpanemisessa koealueen puitteissa. Tällaiset hankkeet on toteutettava Itämeren alueella.

Yhteistoteutushankkeiden täytäntöönpanon vaalimiseksi ja edistämiseksi ja tämän sopimuksen päämäärien saavuttamiseksi perustetaan koealuerahasto. Koealuerahasto toimii tämän sopimuksen mukaisten yhteistoteutushankkeiden monenkeskisenä rahoitusvälineenä.

6 artikla
Hankkeiden perusteet, hyväksyminen ja kirjaaminen

Kaikki tämän sopimuksen nojalla täytäntöönpantavat hankkeet toteutetaan Itämeren alueella ja sijoittajasopimuspuoli ja isäntäsopimuspuoli hyväksyvät ne Kioton pöytäkirjan ja siihen sisältyvien asiaan liittyvien sääntöjen, päätösten ja suuntaviivojen mukaisesti. Joko koealuerahaston ja isäntäsopimuspuolen taikka sijoittajasopimuspuolen/-sopimuspuolten ja isäntäsopimuspuolen on annettava kirjallinen hyväksyntä. Ennen kirjallisen hyväksynnän antamista hankkeiden omistajien on osoitettava, kuinka ehdotettu hanke myötävaikuttaa koealuetta koskevien tavoitteiden saavuttamiseen.

Koealuetta koskevan yhteistyön on keskityttävä energiaan liittyviin ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin, varsinkin energian säästämiseen, energiatehokkuuteen, polttoaineen vaihtamiseen toiseen energiatehokkuuden tai energian säästämisen yhdistelmässä sekä uusiutuviin energialähteisiin liittyviin hankkeisiin.

Koealue on myös avoin sopimuspuolten oikeushenkilöiden ilman koealuerahaston rahoitusta täytäntöönpanemille hankkeille sillä ehdolla, että ne ovat yhdenmukaiset tämän sopimuksen kanssa ja myötävaikuttavat tämän sopimuksen tavoitteisiin osallistumalla valmiuksien luomiseen ja tiedonvälitykseen. Kirjallisen hyväksynnän saamisen jälkeen tämän sopimuksen 11 artiklan nojalla perustettavan koealuekomitean on rekisteröitävä mukana olevat hankkeet.

Kaikkien tämän sopimuksen mukaisesti täytäntöönpantujen hankkeiden suositetaan noudattavan tarkoituksenmukaisessa määrin Itämeren alueen koealuetta varten laaditun BASRECin Itämeren alueen yhteistoteutusmenettelyjä koskevassa alueellisessa käsikirjassa annettuja ohjeita.

7 artikla
Hankkeiden kelpuutus ja todentaminen

Hankkeiden synnyttämät päästövähemät on todennettava Kioton pöytäkirjan ja tämän sopimuksen asiaan liittyvien sääntöjen, päätösten ja suuntaviivojen mukaisesti. Todennusprosessiin liittyy hankkeen tietyn ajan kuluessa aikaansaamien päästövähennysten määrän vahvistamista. Todennus suoritetaan Kioton pöytäkirjan nojalla määrättyjen todennusmenettelyjen mukaisesti joko riippumattoman toimijan toimesta koealuekomitean alaisuudessa tai isäntäsopimuspuolen toimesta. Riippumattoman toimijan on todennettava hankkeiden ennen Kioton pöytäkirjan mukaista ensimmäistä sitoumuskautta aikaansaamat päästövähenemät. Isäntäsopimuspuolen suorittama todennus voidaan tehdä Kioton pöytäkirjan ensimmäisen sitoumuskauden aikana ja sen jälkeen, jos isäntäsopimuspuoli täyttää Kioton pöytäkirjan mukaiset kelpoisuusvaatimukset sekä sen asiaan liittyvät säännöt, päätökset ja suuntaviivat.

Kun isäntäsopimuspuoli on oikeutettu todentamaan päästövähenemät, sijoittajasopimuspuoli/-sopimuspuolet voivat silti vaatia, että riippumaton toimija todentaa päästövähenemät.

Tämän sopimuksen sopimuspuolet toteuttavat tarpeelliset toimet päästövähenemien todennettua määrää vastaavien päästövähennysyksiköiden ja sallittujen päästömääräyksiköiden liikkeelle laskemiseksi.

8 artikla
Hyvitysten luovuttaminen

Sopimuspuolet varmistavat isäntäsopimuspuolen hankkeista kertyneiden päästövähennysyksiköiden ja sallittujen päästömääräyksiköiden luovuttamisen hyvissä ajoin sijoittajasopimuspuolelle/-sopimuspuolille Kioton pöytäkirjan ja sen asiaan liittyvien sääntöjen, päätösten ja suuntaviivojen mukaisesti.

Todennettujen päästövähennysyksiköiden ja sallittujen päästömääräyksiköiden luovuttamisen on perustuttava isäntäsopimuspuolen tämän sopimuksen 6 artiklan mukaisesti myöntämään kirjalliseen hyväksyntään.

Isäntäsopimuspuolen on luovutettava sijoittajasopimuspuolelle/-sopimuspuolille todennettu määrä hankkeista kertyneitä hyvityksiä päästövähennysyksikköinä Kioton pöytäkirjan 6 artiklan mukaisesti ja sallittuina päästömääräyksikköinä 17 artiklan mukaisesti. Päästövähenemistä aiheutuvia hyvityksiä voidaan myös jouduttaa sallittujen päästömääräyksiöiden tai päästövähennysyksiköiden termiinikaupalla siten kuin hankkeisiin osallistujat ovat sopineet/osoittaneet.

9 artikla
Valmiuksien luominen

Sopimuspuolet sopivat yhteistoiminnasta Kioton mekanismeihin liittyvän valmiuksien luomiseksi yksityisellä ja julkisella sektorilla tämän alan yhteistyön helpottamiseksi esimerkiksi työpajoja, seminaareja ja konferensseja järjestämällä. BASRECin Itämeren alueen yhteistoteutusmenettelyä koskeva alueellinen käsikirja laadittiin yhteistoteutuksen käsitteitä ja hankkeiden kulkua koskevan yhteisymmärryksen sekä valmiuksien luomisen edistämiseksi.

10 artikla
Kokemustenvaihto

Sopimuspuolia rohkaistaan jakamaan yhteistoteutustoimia koskevia tietoja ja kokemuksia. Näihin tietoihin olisi sisällyttävä tietoja yhteistoteutushankkeiden kulusta sekä hyvitysten liikkeelle laskemisesta ja luovuttamisesta. Institutionaalisia kysymyksiä, menetelmiä, hallinnollisia ja rahoituksellisia esteitä sekä yhteistoteutushankkeiden kaupankäyntikuluja koskevia näkemyksiä ja kokemuksia olisi vaihdettava vuosittain.

11 artikla
Koealuekomitea

Koealueen toimintojen kehittymistä seuraa koealuekomitea, johon kuuluu sopimuspuolten edustajia siten, että kukin sopimuspuoli nimittää enintään kaksi edustajaa. Komitea rekisteröi osallistuvat hankkeet ja Itämeren alueen energiavirkamiesten yhteistyöryhmän ohjaamana tarkoituksenmukaisesti myötävaikuttaa valmiuksien luomiseen, asiaan liittyvien kokemusten vaihtoon ja tiedonlevitykseen. Komitea raportoi edistymisestä, kehityksestä ja asiaankuuluvista kokemuksista sekä tekee Itämeren alueen energiavirkamiesten yhteistyöryhmälle ehdotuksia koealueyhteistyön edelleen kehittämisestä.

12 artikla
Riitojen ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat erimielisyydet ratkaistaan sopimuspuolten välisin neuvotteluin. Riidan osapuolten pyynnöstä koealuekomitean avustaa erimielisyyksien ratkaisemisessa.

13 artikla
Suostumus tähän sopimukseen sitoutumiseen

1. Suostumus tähän sopimukseen sitoutumiseen ilmaistaan

a) allekirjoituksella tallettajalle, tai

b) allekirjoittamisella ja sitä seuraavalla ratifioinnilla tai hyväksymisellä sekä ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettamisella tallettajan huostaan, tai

c) liittymisasiakirjan tallettamisella tallettajan huostaan.

2. Tämä sopimus on avoinna Tanskan kuningaskunnan, Viron tasavallan, Suomen tasavallan, Saksan liittotasavallan, Islannin tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Puolan tasavallan, Venäjän federaation ja Ruotsin kuningaskunnan hallitusten allekirjoitusta varten edellä 1 kohdan a alakohdan tai 1 kohdan b alakohdan mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2003 asti.

3. Voimaantulonsa jälkeen tämä sopimus on edellä 1 kohdan c alakohdan mukaisesti avoinna liittymistä varten sellaisille 2 kohdassa mainituille hallituksille, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta, sekä sellaisille Kioton pöytäkirjan sopimuspuolille, jotka tämän sopimuksen sopimuspuolet hyväksyvät liittymishetkellä. Koealueeseen osallistuminen ei vaikuta osallistujien oikeuksiin tehdä muita Kioton mekanismeja koskevia sopimuksia eikä osallistujien Kioton pöytäkirjan mukaisiin velvoitteisiin.

14 artikla
Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä päivästä lukien, kun kuusi (6) 13 artiklan 2 kohdassa mainittua hallitusta on ilmaissut suostumuksensa tähän sopimukseen sitoutumiseen. Muiden hallitusten osalta tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä päivästä lukien, kun kyseinen hallitus on ilmaissut suostumuksensa tähän sopimukseen sitoutumiseen.

15 artikla
Muutokset

Tähän sopimukseen tehtävät muutokset tai lisäpöytäkirjat hyväksytään sopimuspuolten yksimielisellä päätöksellä. Muutokset tai lisäpöytäkirjat tulevat voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä (90) päivänä siitä päivästä, kun kaikki sopimuspuolet ovat ilmoittaneet tallettajalle täyttäneensä kansallisen lainsäädännön vaatimat muodollisuudet.

16 artikla
Arviointi, irtisanoutuminen ja päättyminen

Sopimuspuolet arvioitavat tätä sopimusta 31 päivään joulukuuta 2005 mennessä. Jollei Kioton pöytäkirja ole mainittuun päivämäärään mennessä tullut voimaan, sopimus päättyy ilman eri ilmoitusta. Jos Kioton pöytäkirja on tullut voimaan, sopimus päättyy 31 päivänä joulukuuta 2012.

Sopimuspuoli voi irtisanoutua tästä sopimuksesta antamalla irtisanoutumisestaan kirjallisen ilmoituksen tallettajalle. Irtisanoutuminen tulee voimaan satakaksikymmentä (120) päivää sen jälkeen, kun tallettaja on vastaanottanut irtisanoutumisilmoituksen.

17 artikla
Tallettaja

Suomen hallitus nimetään täten tallettajaksi. Tallettajan on täytettävä velvollisuutensa 23 päivänä toukokuuta 1969 hyväksytyn valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 77 artiklan mukaisesti.

Tehty Göteborgissa 29 päivänä syyskuuta 2003 yhtenä alkuperäisenä englanninkielisenä toisintona.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.