40/2003

AVOIN TAIVAS -SOPIMUS

Tämän sopimuksen osapuolina olevat valtiot, joista jäljempänä käytetään yhteisesti nimitystä sopimusvaltiot ja erikseen nimitystä sopimusvaltio,

muistavat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa tekemänsä sitoumukset edistää suurempaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sotilastoimissaan ja edistää turvallisuutta luottamusta ja turvallisuutta lisäävillä toimilla,

ovat ilahtuneita niistä Euroopan historiallisista tapahtumista, jotka ovat muuttaneet turvallisuustilannetta Vancouverista Vladivostokiin,

tahtovat edesauttaa rauhan edelleen kehittämistä ja lujittamista sekä vakautta ja yhteistyöhön perustuvaa turvallisuutta tällä alueella luomalla Avoin taivas -järjestelmän ilmatarkkailua varten,

tunnustavat mahdollisuudet, jotka tämän kaltainen ilmatarkkailujärjestelmä voisi avata turvallisuudelle ja vakaudelle myös muilla alueilla,

toteavat, että on mahdollista hyödyntää tällaista järjestelmää avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä nykyisten ja tulevien asevalvontasopimusten noudattamisen seurannan helpottamiseksi, konfliktienehkäisykyvyn ja kriisienhallinnan lujittamiseksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin puitteissa ja muissa asiaan liittyvissä kansainvälisissä instituutioissa,

pitävät mahdollisena Avoin taivas -jär-jestelmän laajentamista muille aloille, kuten ympäristönsuojeluun,

pyrkivät perustamaan sovittuja menettelytapoja ilmatarkkailua varten sopimusvaltioiden kaikilla alueilla tarkoituksenaan tarkkailla yksittäistä sopimusvaltiota tai sopimusvaltioryhmiä tasapuolisuuden ja tehokkuuden pohjalta säilyttämällä lentoturvallisuuden,

toteavat, että Avoin taivas -järjestelmän toiminta ei vaikuta valtioihin, jotka eivät siihen osallistu, ja

ovat sopineet seuraavasta:

I artikla
Yleiset määräykset

1. Tällä sopimuksella luodaan järjestelmä, joka tunnetaan Avoin taivas -järjestelmänä ja jonka nojalla sopimusvaltiot suorittavat tarkkailulentoja muiden sopimusvaltioiden alueiden yli, ja määrätään siihen liittyvät sopimusvaltioiden oikeudet ja velvoitteet.

2. Jokainen liite ja siihen liittyvä alaliite on erottamaton osa tätä sopimusta.

II artikla
Määritelmät

Tässä sopimuksessa

1. "Tarkkailtava valtio" tarkoittaa sopimusvaltiota tai sopimusvaltioryhmää, jonka alueen yli suoritetaan tai aiotaan suorittaa tarkkailulento, siitä ajankohdasta lukien, jolloin se on vastaanottanut tätä koskevan ilmoituksen tarkkailevalta valtiolta, kunnes kaikki tähän lentoon tai asianomaisen sopimusvaltion tai sopimusvaltioryhmän puolesta toimivaan henkilöstöön liittyvät toimet on saatettu päätökseen.

2. "Tarkkaileva valtio" tarkoittaa sopimusvaltiota tai sopimusvaltioryhmää, joka suorittaa tai aikoo suorittaa tarkkailulennon toisen sopimusvaltion tai sopimusvaltioryhmän alueen yli, siitä ajankohdasta lukien, jolloin se on ilmoittanut aikomuksestaan suorittaa tarkkailulennon, kunnes kaikki tähän lentoon tai asianomaisen sopimusvaltion tai sopimusvaltioryhmän puolesta toimivaan henkilöstöön liittyvät toimet on saatettu päätökseen.

3. "Sopimusvaltioryhmä" tarkoittaa vähintään kahta sopimusvaltiota, jotka ovat sopineet muodostavansa ryhmän tämän sopimuksen tarkoitusperiä varten.

4. "Tarkkailuilma-alus" tarkoittaa aseistamatonta, kiinteäsiipistä ilma-alusta, joka on osoitettu käytettäväksi tarkkailulentoihin, joka on sopimusvaltioiden asianomaisten viranomaisten rekisteröimä ja joka on varustettu sovituilla kuvausjärjestelmillä. "Aseistamaton" tarkoittaa, että tässä sopimuksessa tarkoitettuja lentoja varten käytettyä tarkkailuilma-alusta ei ole varustettu kuljettamaan tai käyttämään aseita.

5. "Tarkkailulento" tarkoittaa tarkkailevan valtion suorittamaa lentoa tarkkailuilma-aluksella tarkkailtavan valtion alueen yli maahantulopaikalta tai Avoin taivas -lento-kentältä maastapoistumispaikalle tai Avoin taivas -lentokentälle siten kuin lentosuunnitelmassa määrätään.

6. "Kauttalento" tarkoittaa tarkkailevan valtion suorittamaa tai sen puolesta suoritettua lentoa tarkkailuilma-aluksella tai kuljetusilma-aluksella kolmannen sopimusval-tion alueen yli matkalla tarkkailtavan valtion alueelle tai sieltä takaisin.

7. "Kuljetusilma-alus" tarkoittaa sellaista muuta kuin tarkkailuilma-alusta, joka tarkkailevan valtion puolesta lentää tarkkailtavan valtion alueelle tai sieltä takaisin yksinomaan tämän sopimuksen tarkoitusperiä varten.

8. "Alue" tarkoittaa maa-aluetta mukaanlukien saaret, sisävesistöjä ja aluemerta, jotka ovat sopimusvaltion määräämisvallassa.

9. "Passiivikiintiö" tarkoittaa sitä tarkkailulentojen lukumäärää, jonka kukin sopimusvaltio on tarkkailtavana valtiona velvollinen ottamaan vastaan.

10. "Aktiivikiintiö" tarkoittaa sitä tarkkailulentojen lukumäärää, joka kullakin sopimusvaltiolla on oikeus suorittaa tarkkailevana valtiona.

11. "Suurin sallittu lentomatka" tarkoittaa suurinta välimatkaa tarkkailtavan valtion alueen yli kohdasta, josta tarkkailulento voi alkaa aina siihen kohtaan, johon lento voi päättyä siten kuin tämän sopimuksen A liitteessä määrätään.

12. "Kuvausjärjestelmä" tarkoittaa IV artiklan 1 kappaleessa määriteltyyn luokkaan kuuluvaa laitetta, joka on asennettu tarkkailuilma-alukseen käytettäväksi tarkkailulennoilla.

13. "Maaerotuskyky" tarkoittaa kahden maassa lähekkäin sijaitsevan esineen lyhintä välimatkaa, jolla ne voidaan erottaa erillisiksi esineiksi

14. "Infrapunakeilain" tarkoittaa kuvausjärjestelmää, joka kykenee vastaanottamaan säteilyä, jota esineestä säteilee sen lämpötilan takia optisen spektrin näkymättömällä infrapuna-alueella ja muodostamaan tämän infrapunasäteilyn avulla kuvan ilman keinovaloa.

15. "Tarkkailuaika" tarkoittaa eriteltyä aikaväliä tarkkailulennon aikana, jolloin määrätty tarkkailuilma-alukseen asennettu kuvausjärjestelmä on toiminnassa.

16. "Lentomiehistö" tarkoittaa minkä tahansa sopimusvaltion henkilöitä, joihin voi kuulua myös tulkkeja, jos sopimusvaltio niin päättää, ja jotka hoitavat tarkkailuilma-aluksen tai kuljetusilma-aluksen kulkuun tai huoltoon liittyviä tehtäviä.

17. "Ilma-aluksen päällikkö" tarkoittaa tarkkailuilma-aluksessa olevaa lentäjää, joka on vastuussa sen toiminnasta, lentosuunnitelman toteuttamisesta ja tarkkailuilma-aluksen turvallisuudesta.

18. "Lennon valvoja" tarkoittaa henkilöä, joka tarkkailtavan valtion puolesta on mukana tarkkailevan valtion järjestämässä tarkkailuilma-aluksessa tarkkailulennon aikana ja hoitaa tämän sopimuksen G liitteen mukaisia tehtäviä.

19. "Lennolla oleva edustaja" tarkoittaa henkilöä, joka tarkkailevan valtion puolesta on mukana tarkkailtavan valtion järjestämässä tarkkailuilma-aluksessa tarkkailulennon aikana, ja joka hoitaa tämän sopimuksen G liitteen mukaisia tehtäviä.

20. "Edustaja" tarkoittaa tarkkailevan valtion nimeämää henkilöä, joka tämän puolesta hoitaa G liitteen mukaisia tehtäviä tarkkailulennon aikana tarkkailuilma-aluksessa, jonka on osoittanut käyttöön muu sopimusvaltio kuin tarkkaileva tai tarkkailtava valtio.

21. "Kuvausmekaanikko" tarkoittaa minkä tahansa sopimusvaltion henkilöä, joka hoitaa tarkkailuilma-aluksen kuvausjärjestelmien toimintaan, käyttöön ja huoltoon liittyviä tehtäviä.

22. "Tarkastaja" tarkoittaa jonkin sopimusvaltion henkilöä, joka tarkastaa toisen sopimusvaltion tarkkailuilma-aluksen tai kuvausjärjestelmät.

23. "Saattaja" tarkoittaa jonkin sopimusvaltion henkilöä, joka seuraa toisen sopimusvaltion tarkastajia.

24. "Tehtäväsuunnitelma" tarkoittaa Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan määräämään muotoon laadittua asiakirjaa, joka sisältää tarkkailulennon reitin, lentokorkeuden ja toteuttamisjärjestyksen sekä tarkkailulennon vaatimat tukijärjestelyt. Tarkkaileva valtio esittää tehtäväsuunnitelman hyväksyttäväksi tarkkailtavalle valtiolle, ja sen pohjalta laaditaan lentosuunnitelma.

25. "Lentosuunnitelma" tarkoittaa sovitun tehtäväsuunnitelman pohjalta laadittua asiakirjaa, jonka muodon ja sisällön on määrännyt Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (jäljempänä ICAO), joka esitetään lennonjohtoviranomaisille ja jonka pohjalta tarkkailulento suoritetaan.

26. "Tehtäväraportti" tarkoittaa Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan määräämään muotoon laadittua asiakirjaa, jossa tarkkailulento kuvataan sen jälkeen kun tarkkaileva valtio on saattanut sen päätökseen ja jonka allekirjoittaa sekä tarkkaileva että tarkkailtava valtio.

27. "Avoin taivas -lentokenttä" tarkoittaa lentokenttää, jonka tarkkailtava valtio on nimennyt paikaksi, josta tarkkailulento voi alkaa tai johon se voi päättyä.

28. "Maahantulopaikka" tarkoittaa tarkkailtavan valtion nimeämää paikkaa, josta tarkkailevan valtion henkilöstö saapuu tarkkailtavan valtion alueelle.

29. "Maastapoistumispaikka" tarkoittaa tarkkailtavan valtion nimeämää paikkaa, josta tarkkailevan valtion henkilöstö poistuu tarkkailtavan valtion alueelta.

30. "Huoltolentokenttä" tarkoittaa tarkkailtavan valtion nimeämää lentokenttää, jolla tarkkailuilma-aluksia ja kuljetusilma-aluksia saa huoltaa ja jolla ne voivat ottaa polttoainetta.

31. "Varalentokenttä" tarkoittaa lentosuunnitelmassa määrättyä lentokenttää, jonne tarkkailuilma-alus tai kuljetusilma-alus voi laskeutua, jos aiotulle lentokentälle laskeutuminen ei ole suositeltavaa.

32. "Vaarallinen ilmatila" tarkoittaa kieltoalueita, rajoitus-alueita ja vaara-alueita, jotka on määritelty Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen 2 liitteen perusteella ja määrätty Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen 15 liitteen mukaisesti lentoturvallisuutta, yleistä turvallisuutta ja ympäristönsuojelua silmällä pitäen ja josta saa tietoja ICAO:n määräysten mukaisesti.

33. "Kieltoalue" tarkoittaa sopimusvaltion alueen yläpuolella sijaitsevaa ulottuvuuksiltaan määriteltyä ilmatilaa, jonka sisäpuolella ilma-aluksella lentäminen on kielletty.

34. "Rajoitusalue" tarkoittaa sopimusvaltion alueen yläpuolella sijaitsevaa ulottuvuuksiltaan määriteltyä ilmatilaa, jonka sisäpuolella ilma-aluksella lentäminen on rajoitettu määrätyin ehdoin.

35. "Vaara-alue" tarkoittaa ulottuvuuksiltaan määriteltyä ilmatilaa, jonka sisäpuolella saattaa ajoittain esiintyä toimintaa, joka vaarantaa ilma-aluksen lennon.

III artikla
Kiintiöt

I OSA

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1. Kullakin sopimusvaltiolla on oikeus suorittaa tarkkailulentoja tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

2. Kukin sopimusvaltio on velvollinen vastaanottamaan tarkkailulentoja alueensa yli tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

3. Kullakin sopimusvaltiolla on oikeus suorittaa yhtä monta tarkkailulentoa toisen sopimusvaltion alueen yli kuin tällä toisella sopimusvaltiolla on oikeus suorittaa sen alueen yli.

4. Tarkkailulentojen kokonaismäärä, joka kukin sopimusvaltio on velvollinen vastaanottamaan alueensa yli, on asianomaisen sopimusvaltion kokonaispassiivikiintiö. Sopimusvaltioiden kokonaispassiivikiintiöiden jako esitetään tämän sopimuksen A liitteen I osassa.

5. Tarkkailulentojen lukumäärä, joka kullakin sopimusvaltiolla on oikeus suorittaa vuodessa kunkin toisen sopimusvaltion alueen yli, on tämän sopimusvaltion erillinen aktiivikiintiö suhteessa tähän toiseen sopimusvaltioon. Näiden erillisten aktiivikiintiöiden yhteenlaskettu lukumäärä on asianomaisen sopimusvaltion kokonaisaktiivikiintiö. Sopimusvaltion kokonaisaktiivikiintiö ei saa ylittää sen kokonaispassiivikiintiötä.

6. Ensimmäinen aktiivikiintiöiden jako esitetään tämän sopimuksen A liitteen II osassa.

7. Tämän sopimuksen tultua voimaan aktiivikiintiöiden jako tarkistetaan vuosittain seuraavaa kalenterivuotta varten Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan puitteissa. Jos vuositarkistuksen aikana ei kolmessa viikossa ole päästy sopimukseen aktiivikiintiön jaosta määrättyyn sopimusvaltioon nähden, edellisen vuoden aktiivikiintiö kyseiseen sopimuspuoleen nähden pysyy ennallaan.

8. Jollei VIII artiklasta muuta johdu, jokainen sopimusvaltion suorittama tarkkailulento vähennetään kyseisen sopimuspuolen erillisistä aktiivikiintiöistä ja kokonaisaktiivikiintiöstä.

9. Tämän osan 3 ja 5 kappaleesta riippumatta sopimusvaltio, jolle on jaettu aktiivikiintiö, voi sovittuaan asiasta sen sopimusvaltion kanssa, jonka alueen yli on määrä lentää, siirtää osaksi tai kokonaan kokonaisaktiivikiintiönsä toisille sopimusvaltioille, ja sen on viipymättä ilmoitettava asiasta kaikille sopimusvaltioille ja Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavalle toimikunnalle. Silloin sovelletaan tämän osan 10 kappaleen määräyksiä.

10. Sopimusvaltio saa suorittaa enintään sellaisen määrän tarkkailulentoja toisen sopimusvaltion alueen yli, joka vastaa 50 prosenttia (tarvittaessa pyöristettynä ylöspäin seuraavaan kokonaislukuun) sen kokonaisaktiivikiintiöstä tai 50 prosenttia tämän toisen sopimusvaltion kokonaispassiivikiintiöstä, riippuen siitä kumpi on pienempi luku.

11. Tarkkailulentojen suurimmat sallitut lentomatkat sopimusvaltioiden alueen yli esitetään tämän sopimuksen A liitteen III osassa.

II OSA

SOPIMUSVALTIORYHMIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1. A) Sopimusvaltiot, joilla on kiintiöitä, voivat sen vaikuttamatta niiden tästä sopimuksesta johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin muodostaa sopimusvaltioryhmän tätä sopimusta allekirjoitettaessa tai sen jälkeen. Sopimusvaltioryhmään, joka muodostetaan tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, sovelletaan tämän osan määräyksiä aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun ne ovat ilmoittaneet asiasta kaikille muille sopimusvaltioille ja ellei tämän osan 6 kappaleesta muuta johdu.

B) Sopimusvaltioryhmä toimii yhteistyössä aktiivi- ja passiivikiintiöiden osalta joko tämän osan 2 tai 3 kappaleen mukaisesti.

2. A) Sopimusvaltioryhmän jäsenillä on oikeus keskenään jakaa uudelleen kunkin vuoden aktiivikiintiönsä säilyttäen kukin passiivikiintiönsä. Kiintiöiden uudelleen jaosta on viipymättä ilmoitettava kaikille kolmansille sopimusvaltioille, joita asia koskee.

B) Jokainen tarkkailulento lasketaan niin moneksi tarkkailevan valtion erillisistä aktiivikiintiöistä ja kokonaisaktiivikiintiöstä vähennettäväksi lennoksi kuin on ryhmään kuuluvia tarkkailtuja valtioita, joiden yli on lennetty. Se lasketaan yhdeksi tarkkailulennoksi, joka vähennetään kunkin tarkkailtavan valtion kokonaispassiivikiintiöstä.

C) Kullakin sopimusvaltiolla, johon nähden yhdellä tai useammalla sopimusvaltioryhmän jäsenellä on aktiivikiintiöitä, on oikeus suorittaa ryhmän jäsenen alueen yli 50 prosenttia enemmän tarkkailulentoja (pyöristettynä ylöspäin lähimpään kokonaislukuun) kuin sen oma erillinen aktiivikiintiö asianomaiseen ryhmän jäseneen nähden, tai suorittamaan kaksi sellaista ylilentoa, jos sillä ei ole aktiivikiintiötä asianomaiseen ryhmän jäseneen nähden.

D) Jos tätä oikeutta käytetään, asianomainen sopimusvaltio vähentää aktiivikiintiönsä muihin ryhmän jäseniin nähden siten, että sen suorittamien tarkkailulentojen yhteenlaskettu lukumäärä niiden alueiden yli ei ylitä sen erillisten aktiivikiintiöiden yhteenlaskettua määrää kaikkiin ryhmän jäseniin nähden kyseisenä vuonna.

E) Tarkkailulentoja suoritettaessa tulee noudattaa suurimpia sallittuja lentomatkoja kunkin ryhmän jäsenen alueen yli. Milloin tarkkailulento suoritetaan useamman kuin yhden jäsenen alueen yli, ja suurin sallittu lentomatka yhden jäsenen alueen yli on lennetty, tulee kaikki kuvausjärjestelmät sulkea, kunnes tarkkailuilma-alus on saapunut sopimusvaltioryhmän seuraavan jäsenen yläpuolella olevaan sellaiseen kohtaan, josta tarkkailulento on suunniteltu alkavaksi. Tällaisen peräkkäisen tarkkailulennon osalta sovelletaan pisintä sallittua lentomatkaa mainitusta kohdasta laskettuna lähimpään Avoin taivas -lentokenttään nähden.

3. A) Sopimusvaltioryhmä on pyytäessään oikeutettu yhteiseen siihen kohdistettavaan kokonaispassiivikiintiöön ja yhteisiin sille jaettaviin yksittäis- ja kokonaisaktiivikiintiöihin.

B) Tässä tapauksessa kokonaispassiivikiintiö on se tarkkailulentojen yhteenlaskettu lukumäärä, joka sopimusvaltioryhmän on vastaanotettava vuodessa. Kokonaisaktiivikiintiö on tarkkailulentojen lukumäärä, joka sopimusvaltioryhmällä on oikeus suorittaa vuodessa. Sen kokonaisaktiivikiintiö ei saa ylittää sen vuotuista kokonaispassiivikiintiötä.

C) Tarkkailulento, joka kuuluu sopimusvaltioryhmän kokonaisaktiivikiintiöön, tapahtuu ryhmän nimissä.

D) Tarkkailulennot, jotka sopimusvaltioryhmä on velvollinen vastaanottamaan, voidaan suorittaa yhden tai useamman jäsenen alueen yli.

E) Kunkin sopimusvaltioryhmän suurin sallittu lentomatka määritellään tämän sopimuksen A liitteen III osan mukaisesti, ja Avoin taivas -lentokentät nimetään tämän sopimuksen E liitteen mukaisesti.

4. Jäljempänä X artiklan 3 kappaleessa esitettyjen yleisten periaatteiden mukaisesti kolmannet sopimusvaltiot, jotka katsovat, että sopimusvaltioryhmän toiminta kohtuuttomasti rajoittaa näiden kolmansien sopimusvaltioiden tämän artiklan I osan 3 kappaleessa tarkoitettuja oikeuksia, voivat ottaa asian esille Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavassa toimikunnassa.

5. Sopimusvaltioryhmän tulee varmistaa, että menettelytavat vahvistetaan sellaisille tarkkailulennoille, jotka suoritetaan yhtenä tehtävänä sen jäsenten alueen yli, mukaan lukien tarvittaessa polttoainevaraston täytön. Tämän osan 3 kappaleen määräysten mukaisesti perustetun sopimusvaltioryhmän osalta sellaiset tarkkailulennot eivät saa ylittää suurinta sallittua lentomatkaa, jota sovelletaan Avoin taivas -lentokenttiin, joilta tarkkailulennot alkavat.

6. Aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun kaikille muille sopimuspuolille on asiasta ilmoitettu,

A) tämän osan 2 kappaleen määräysten mukaisesti perustettu sopimusvaltioryhmä voidaan muuttaa tämän osan 3 kappaleen määräysten mukaisesti perustetuksi ryhmäksi;

B) tämän osan 3 kappaleen määräysten mukaisesti perustettu sopimusvaltioryhmä voidaan muuttaa tämän osan 2 kappaleen määräysten mukaisesti perustetuksi ryhmäksi;

C) sopimusvaltio voi erota sopimusvaltioryhmästä; tai

D) sopimusvaltioryhmä voi ottaa jäseneksi muita sopimusvaltioita, joilla on kiintiöitä.

7. Tämän sopimuksen voimaan tultua sellaiset muutokset määrättävissä tai jaettavissa kiintiöissä, jotka johtuvat sopimusvaltioryhmän perustamisesta, siihen jäseneksi ottamisesta tai siitä eroamisesta tämän osan 3 kappaleen määräysten mukaisesti, tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta sinä vuonna, joka seuraa kuuden kuukauden ilmoitusajan päättymisen jälkeen tapahtuvaa ensimmäistä Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan vuositarkistusta. Tarvittaessa nimetään uudet Avoin taivas -lentokentät ja määrätään uudet suurimmat sallitut lentomatkat siten kuin muutokset edellyttävät.

IV artikla
Kuvausjärjestelmät

1. Tarkkailuilma-aluksessa saa olla vain seuraaviin luokkiin kuuluvia kuvausjärjestelmiä, ellei tämän artiklan 3 kappaleen perusteella toisin määrätä:

A) Tavallisia kuvaruuduittain kuvaavia ja panoraamakameratyyppisiä optisia kameroita;

B) tosiaikanäytöllä varustettuja videokameroita;

C) infrapunakeilaimia; ja

D) sivulle kuvaava SAR-tutka.

2. Sopimusvaltio saa käyttää tarkkailulennolla mitä tahansa edellä 1 kappaleessa määrättyjä kuvausjärjestelmiä, jos käytettävät kuvausjärjestelmät ovat kaupallisesti jokaisen sopimusvaltion hankittavissa ja jos niiden suorituskyky noudattaa seuraavia rajoituksia:

A) Kuvaruuduittain kuvaavien ja panoraamakameratyyppisten optisten kameroiden maaerotuskyky ei ole pienimmästä sallitusta maanpinnasta lasketusta korkeudesta 30 senttimetriä parempi D liitteen 1 alaliitteen mukaisesti määritettynä, kun varustuksena on enintään yksi panoraamakamera, yksi kuvaruuduittain kuvaava pystykamera ja kaksi kuvaruuduittain kuvaavaa viistokameraa, joista yksi on ilma-aluksen kummallakin puolella ja joiden peitto, jonka ei tarvitse olla yhtenäinen, ulottuu enintään 50 kilometriä ilma-aluksen lentoreitin kummallekin puolelle.

B) Videokameroiden maaerotuskyky ei ole 30 senttimetriä parempi D liitteen 1 alaliitteen mukaisesti määritettynä.

C) Infrapunakeilaimien maaerotuskyky ei ole pienimmästä sallitusta maanpinnasta lasketusta korkeudesta 50 senttimetriä parempi D liitteen 1 alaliitteen mukaisesti määritettynä, kun varustuksena on yksi keilain.

D) Sivulle kuvaavan SAR-tutkan maaerotuskyky ei ole 3 metriä parempi impulssivastemenetelmällä mitattuna, mikä kohteidenerotusmenetelmällä mitattuna vastaa kykyä saada erottumaan tutkakuvasta kaksi kulmaheijastinta, joiden keskipisteiden välinen etäisyys on vähintään 5 metriä, silloin kun pyyhkäisyalueen leveys on enintään 25 kilometriä ja varustuksena on yksi tutka, joka pystyy kuvaamaan ilma-aluksen kummallekin puolelle, mutta ei molemmille puolille yhtäaikaa.

3. Jos tässä artiklassa olevaan sallittujen kuvausjärjestelmien luetteloon halutaan lisätä uusia kuvausjärjestelmäluokkia tai jos jo mainittuihin luokkiin kuuluvien kuvausjärjestelmien ominaisuuksia halutaan parantaa, asia on esiteltävä Avoin taivas -sopi-muksen neuvoa-antavalle toimikunnalle tämän sopimuksen X artiklan mukaisesti.

4. Jokaista kuvausjärjestelmää varten tulee olla aukkojen peitteet tai muut laitteet, jotka estävät kuvausjärjestelmien käyttämisen tietojen keräämiseen kauttalentojen aikana tai lennettäessä tarkkailtavan valtion alueen yläpuolella maahantulopaikalle tai maahantulopaikalta. Tällaiset peitteet tai muut laitteet tulee voida irrottaa tai niitä tulee voida käyttää vain tarkkailuilma-aluksen ulkopuolelta.

5. Tarkkailuilma-aluksessa saa olla laitteet, joilla kuvausjärjestelmien keräämiä tietoja voidaan merkitä B liitteen II osan mukaisesti. Sen sopimusvaltion, joka on antanut käyttöön ilma-aluksen tarkkailulentoa varten, tulee merkitä kuvausjärjestelmien keräämät tiedot tämän sopimuksen B liitteen II osan mukaisesti.

6. Tarkkailuilma-aluksessa saa olla laitteet, joilla kuvausjärjestelmien keräämät tiedot saadaan näkyviin tosiaikaisina kuvausjärjestelmien toiminnan ja käytön valvomiseksi tarkkailulennon aikana.

7. Sähkömagneettisesta säteilystä muodostuvien elektronisten signaalien kerääminen, käsitteleminen ja edelleen lähettäminen tai tallentaminen tarkkailuilma-aluksessa samoin kuin näihin tarkoituksiin käytettävien laitteiden pitäminen tarkkailuilma-aluksessa on kielletty, lukuun ottamatta sitä, mikä on tarpeen hyväksyttyjen kuvausjärjestelmien tai tarkkailuilma-aluksen käyttämiseen tai mitä 5 ja 6 kappaleissa määrätään.

8. Jos tarkkaileva valtio käyttää tarkkailulentoon omaa ilma-alustaan, tarkkailevalla valtiolla on oikeus käyttää sellaista ilma-alusta, joka on varustettu kaikkiin luokkiin kuuluvilla kuvausjärjestelmillä, joiden suorituskyky ei ylitä tämän artiklan 2 kappaleessa määrättyjä rajoituksia.

9. Jos tarkkailtava valtio antaa käyttöön tarkkailulentoon käytettävän ilma-aluksen, tarkkailtava valtio on velvollinen XVIII artiklan II osan määräyksiä noudattaen antamaan käyttöön sellaisen ilma-aluksen, joka on varustettu jokaiseen tämän artiklan 1 kappaleessa mainittuun luokkaan kuuluvilla kuvausjärjestelmillä, joiden suorituskyvyn ja lukumäärän tulee vastata tämän artiklan 2 kohdassa määrättyjä enimmäismääriä, elleivät tarkkaileva ja tarkkailtava valtio toisin sovi. Kuvausjärjestelmien keskinäisen sijoituksen ja varustuksen tulee olla sellainen, että se peittää maanpinnasta tämän artiklan 2 kappaleessa määrätyn alueen. Jos tarkkailuilma-aluksen antaa käyttöön tarkkailtava valtio, sen on järjestettävä käyttöön sivulle kuvaava SAR-tutka, jonka maaerotuskyky kohteidenerotusmenetelmällä mitattuna ei ole huonompi kuin kuusi metriä.

10. Nimetessään ilma-aluksen tarkkailuilma-alukseksi tämän sopimuksen V artiklan mukaisesti sopimusvaltion tulee ilmoittaa kaikille muille sopimusvaltioille jokaisen tällaiseen ilma-alukseen asennetun kuvausjärjestelmän tekniset tiedot tämän sopimuksen B liitteen mukaisesti.

11. Jokaisella sopimusvaltiolla on oikeus osallistua tarkkailuilma-aluksiin asennettujen kuvausjärjestelmien katsastukseen D liitteen määräysten mukaisesti. Mitään ilma-alusta ei saa käyttää tarkkailulentoihin, ennen kuin kyseisen tyyppinen tarkkailuilma-alus ja sen kuvausjärjestelmät on katsastettu tämän sopimuksen D liitteen määräysten mukaisesti.

12. Sopimusvaltiolla, joka nimeää jonkin ilma-aluksen tarkkailuilma-alukseksi, on oikeus ilmoittamalla asiasta 90 päivää etukäteen ja noudattaen tämän sopimuksen D liitteen määräyksiä poistaa, vaihtaa tai lisätä kuvausjärjestelmiä tai muuttaa teknisiä tietoja, jotka se on ilmoittanut tämän artiklan 10 kappaleen ja tämän sopimuksen B liitteen mukaisesti. Vaihdetut ja lisätyt kuvausjärjestelmät on katsastettava tämän sopimuksen D liitteen määräysten mukaisesti ennen niiden käyttämistä tarkkailulennolla.

13. Jos jokin sopimusvaltio tai sopimusvaltioryhmä jonkin tarkkailuilma-aluksen käytöstä saamiensa kokemusten perusteella on sitä mieltä, että jokin ilma-alukseen asennettu kuvausjärjestelmä tai siihen liittyvät laitteet eivät vastaa D liitteen määräysten mukaisesti katsastettuja laitteita, asianosaisten sopimusvaltioiden tulee ilmoittaa epäilyistään kaikille muille sopimusvaltioille. Ilma-aluksen nimenneen sopimusvaltion tulee:

A) ryhtyä tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että tarkkailuilma-alukseen asennettu kuvausjärjestelmä ja siihen liittyvät laitteet vastaavat D liitteen määräysten mukaisesti katsastettuja laitteita, mukaan lukien tarvittaessa kyseisen kuvausjärjestelmän tai siihen liittyvien laitteiden korjaamisen, säätämisen ja vaihtamisen; ja

B) epäilyksen ilmaisseen sopimusvaltion vaatimuksesta osoittaa mainitun tarkkailuilma-aluksen seuraavan käyttökerran yhteydessä järjestettävällä demonstraatiolennolla F liitteen määräysten mukaisesti, että tarkkailuilma-alukseen asennettu kuvausjärjestelmä ja siihen liittyvät laitteet vastaavat D liitteen määräysten mukaisesti katsastettuja laitteita. Muilla sopimusvaltioilla, jotka ovat ilmaisseet epäilyksensä tarkkailuilma-alukseen asennettua kuvausjärjestelmää tai siihen liittyviä laitteita kohtaan, on oikeus lähettää henkilöstöään osallistumaan tällaiselle demonstraatiolennolle.

14. Jos tämän artiklan 13 kappaleessa tarkoitettujen toimien jälkeenkin sopimusvaltiot yhä epäilevät, että tarkkailuilma-alukseen asennettu kuvausjärjestelmä tai siihen liittyvät laitteet eivät vastaa D liitteen määräysten mukaisesti katsastettuja laitteita, asia voidaan saattaa Avoin taivas -sopi-muksen neuvoa-antavan toimikunnan käsiteltäväksi.

V artikla
Ilma-aluksen nimeäminen

1. Jokaisella sopimusvaltiolla on oikeus nimetä tarkkailuilma-alukseksi yksi tai useampi ilma-alustyyppi tai -malli, jonka sopimusvaltion asianomaiset viranomaiset ovat rekisteröineet.

2. Jokaisella sopimusvaltiolla on oikeus nimetä tarkkailuilma-alukseksi yksi tai useampi ilma-alustyyppi tai -malli tai nimetä uusia ilma-alustyyppejä tai -malleja aikaisemmin nimeämiensä lisäksi ilmoittamalla asiasta muille sopimusvaltioille 30 päivää etukäteen. Ilma-alustyypin tai -mallin nimeämistä koskevan ilmoituksen tulee sisältää tämän sopimuksen C liitteessä määritellyt tiedot.

3. Jokaisella sopimusvaltiolla on oikeus poistaa ilma-alustyyppejä tai -malleja, jotka se on aikaisemmin nimennyt, edellyttäen, että se ilmoittaa asiasta kaikille muille sopimusvaltioille 90 päivää etukäteen.

4. Vain yksi kappale tiettyä ilma-alustyyppiä tai -mallia ja identtinen sarja siihen liittyviä kuvausjärjestelmiä vaaditaan esitettäväksi katsastettavaksi tämän sopimuksen D liitteen määräysten mukaisesti.

5. Kunkin tarkkailuilma-aluksen tulee kyetä kuljettamaan lentomiehistö ja VI artiklan III osassa määritelty henkilöstö.

VI artikla
Tarkkailuilma-aluksen valinta, tarkkailulentojen suorittamista koskevat yleiset määräykset sekä tehtäväsuunnitelmaa koskevat määräykset

I OSA

TARKKAILUILMA-ALUKSEN VALINTA JA TARKKAILULENTOJEN SUORITTAMISTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

1. Tarkkailulennot suoritetaan tarkkailuilma-aluksilla, jotka sopimusvaltio on nimennyt V artiklan mukaisesti. Jollei tarkkailtava valtio käytä oikeuttaan antaa käyttöön itse nimeämäänsä tarkkailuilma-alusta, tarkkailevalla valtioilla on oikeus osoittaa tarkkailuilma-alus. Jos tarkkaileva valtio osoittaa tarkkailuilma-aluksen, sillä on oikeus osoittaa itse nimeämänsä tai toisen sopimusvaltion nimeämä ilma-alus. Jos tarkkailuilma-aluksen antaa käyttöön tarkkailtava valtio, tarkkailevalla valtiolla on oikeus saada käyttöön ilma-alus, joka tarvittavan varapolttoaineenkin mukaan lukien kykenee ilman polttoainesäiliön täyttöä lentämään vähimmäismatkan, joka vastaa puolta lennettävästä matkasta siten kuin tämän osan 5 kappaleen G kohdan mukaisesti on ilmoitettu.

2. Kullakin sopimusvaltiolla on oikeus tämän osan 1 kappaleen nojalla käyttää toisen sopimusvaltion nimeämää tarkkailuilma-alusta tarkkailulennon suorittamiseen. Asianomaisten sopimusvaltioiden tulee hoitaa tällaisten ilma-aluksen käyttöön liittyvät järjestelyt siten, että aktiivinen osallistuminen Avoin taivas -järjestelmään on mahdollista.

3. Sopimusvaltiot, joilla on oikeus suorittaa tarkkailulentoja, voivat koordinoida tarkkailulentoja koskevat suunnitelmansa tämän sopimuksen H liitteen mukaisesti. Sopimusvaltio ei ole velvollinen vastaanottamaan enempää kuin yhden tarkkailulennon kunkin tämän osan 9 kappaleessa tarkoitetun 96 tunnin aikavälillä, ellei asianomainen sopimusvaltio ole pyytänyt tämän sopimuksen F liitteessä tarkoitettua tarkastuslentoa. Siinä tapauksessa tarkkailtava valtio on velvollinen hyväksymään tarkkailulentojen päällekkäisyyden enintään 24 tunnin ajan. Saatuaan ilmoituksen suunniteltujen tarkkailulentojen yhteensovittelusta, kukin sopimusvaltio, jonka alueen yli tarkkailulentoja on määrä suorittaa, ilmoittaa muille sopimusvaltioille H liitteen määräysten mukaisesti, aikooko se yksittäisten tarkkailulentojen osalta käyttää oikeuttaan antaa käyttöön oman tarkkailuilma-aluksensa.

4. Viimeistään 90 päivän kuluttua tämän sopimuksen allekirjoituksesta kunkin sopimusvaltion tulee ilmoittaa muille sopimusvaltioille

A) pysyvä diplomaattinen selvitysnumero Avoin taivas -sopimuksen alaisille tarkkailulennoille, kuljetusilma-alusten lennoille ja kauttalennoille; ja

B) mitä kieltä tämän sopimuksen L liitteen I osan 7 kappaleessa mainituista Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan kielistä henkilöstön tulee käyttää kaikissa sen alueen yli suoritettavaan tarkkailulentoon liittyvissä toimissa sekä tehtäväsuunnitelmassa ja tehtäväkertomuksessa, ellei kieli ole se, jota suositetaan Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen 10 liitteen II osan 5.2.1.1.2. kappaleessa.

5. Tarkkaileva valtio ilmoittaa tarkkailtavalle valtiolle aikomuksestaan suorittaa tarkkailulennon viimeistään 72 tuntia ennen tarkkailevan valtion saapumista maahantulopaikkaan tarkkailtavan valtion alueella. Ilmoitusta tekevien tarkkailevien sopimusvaltioiden tulee tehdä voitavansa välttääkseen vähimmäisvaroitusajan käyttämistä viikonlopun yli. Ilmoituksessa tulee mainita

A) toivottu maahantulopaikka ja tarvittaessa Avoin taivas -lentokenttä, jolta tarkkailulennon on määrä alkaa;

B) päivämäärä ja arvioitu kellonaika, jona tarkkaileva valtio saapuu maahantulopaikkaan sekä päivämäärä ja arvioitu kellonaika, jona lennon on määrä lähteä maahantulopaikasta Avoin taivas -lentokenttää kohti, ja tarvittaessa majoitustarve;

C) tämän sopimuksen E liitteen 1 alaliitteessä tarkoitettu paikka, jossa lentoa edeltävä tarkastus toivotaan tehtävän sekä tämän tarkastuksen F liitteen määräysten mukainen päivämäärä ja alkamisajankohta;

D) kuljetusmuoto ja tarvittaessa sen kuljetusilma-aluksen tyyppi ja malli, jolla maahantulopaikkaan saavutaan siinä tapauksessa, että tarkkailtava valtio antaa käyttöön tarkkailuilma-aluksen;

E) tarkkailulennon tai sen kuljetusilma-aluksen lennon diplomaattinen selvitysnumero, jolla henkilöstö saapuu tarkkailtavan valtion alueelle tarkkailulentoa varten ja poistuu sieltä;

F) tarkkailuilma-aluksen tunnistustiedot siten kuin C liitteessä määrätään;

G) arvioitu tarkkailulennon pituus; ja

H) henkilöstön nimet, sukupuoli, syntymäaika ja -paikka, passien numerot sekä minkä sopimuspuolen antamat ne ovat ja henkilöiden tehtävä.

6. Tarkkailtava valtio, jolle toimitetaan ilmoitus tämän osan 5 kappaleen mukaisesti, antaa siitä vastaanottotunnustuksen 24 tunnin kuluessa. Jos tarkkailtava valtio käyttää oikeuttaan antaa käyttöön tarkkailuilma-alus, vastaanottotunnustuksessa tulee olla tämän osan 5 kappaleen F kohdassa mainitut tiedot tarkkailuilma-aluksesta. Tarkkailevan valtion tulee voida saapua maahantulopaikkaan arvioituna saapumisaikana siten kuin siitä on tämän osan 5 kappaleen mukaisesti ilmoitettu. Lennon arvioidun lähtöajan maahantulopaikasta Avoin taivas -lentokentälle, josta tarkkailulento alkaa sekä lentoa edeltävän tarkastuksen paikan, päivämäärän ja alkamisajankohdan vahvistaa tarkkailtava valtio.

7. Tarkkailevan valtion henkilöstöön voi kuulua henkiöitä, jotka on VIII artiklan nojalla nimennyt muu sopimusvaltio.

8. Ilmoittaessaan tarkkailtavalle valtiolle aikomuksestaan suorittaa tarkkailulento, tarkkailevan valtion tulee ilmoittaa asiasta samanaikaisesti myös muille sopimusvaltioille.

9. Aikaväli arvioidusta maahantulopaikkaan saapumisajasta tarkkailulennon päätökseen ei saa ylittää 96 tuntia, ellei toisin sovita. Jos tarkkailtava valtio pyytää tämän sopimuksen F liitteessä tarkoitettua demonstraatiolentoa, tätä määräaikaa jatketaan F liitteen III osan 4 kappaleen nojalla, jos tarkkaileva valtio tarvitsee lisäaikaa tehtäväsuunnitelman toteuttamiseksi ilman rajoituksia.

10. Kun tarkkailuilma-alus saapuu maahantulopaikkaan, tarkkaileva valtio tarkastaa kuvausjärjestelmäaukkojen peitteet ja muut laitteet, jotka estävät kuvausjärjestelmien toiminnan, varmistaakseen, että ne ovat E liitteessä tarkoitetussa oikeassa asennossa, ellei kaikkien asianomaisten sopimusvaltioiden välillä toisin sovita.

11. Jos tarkkaileva valtio osoittaa tarkkailuilma-aluksen, tarkkailtavalla valtiolla on oikeus tarkkailuilma-aluksen saapuessa maahantulopaikkaan tai Avoin taivas -len-tokentälle, josta tarkkailulento alkaa, suorittaa F liitteen I osassa tarkoitettu lentoa edeltävä tarkastus. Jos toisaalta tarkkailtava valtio antaa tarkkailuilma-aluksen käyttöön tämän osan 1 kappaleen mukaisesti, tarkkailevalla valtiolla on oikeus suorittaa F liitteen II osassa tarkoitettu lentoa edeltävä kuvausjärjestelmien tarkastus. Jollei toisin sovita, tarkastus on saatettava päätökseen viimeistään neljä tuntia ennen lentosuunnitelmassa ilmaistua tarkkailulennon suunniteltua alkamista.

12. Tarkkaileva valtio varmistautuu, että sen lennon miehistöön kuuluu ainakin yksi henkilö, jolla on riittävä kielitaito vapaaseen yhteydenpitoon tarkkailtavan valtion henkilöstön ja lentoliikennettä valvovien viranomaisten kanssa sillä kielellä tai niillä kielillä, jotka tarkkailtava valtio on tämän osan 4 kappaleen mukaisesti ilmoittanut.

13. Tarkkailtava valtio antaa lennon miehistölle sen saapuessa maahantulopaikkaan tai Avoin taivas -lentokentälle, josta tarkkailulento alkaa, viimeisimmät säätiedot sekä lentosuunnistusta ja lentoturvallisuutta koskevat tiedotukset mukaan lukien tiedotukset ilmailijoille (Notam). Vaadittaessa on annettava näiden tietojen viimeisimmät päivitykset. Mittarilentomenetelmiä ja lentoreitillä olevia varalentokenttiä koskevat tiedot annetaan tehtäväsuunnitelman hyväksymisen jälkeen tämän artiklan II osan vaatimusten mukaisesti.

14. Tämän sopimuksen nojalla suoritettavien tarkkailulentojen aikana kaikilla tarkkailuilma-aluksilla on lennettävä tämän sopimuksen määräysten mukaisesti ja hyväksytyn lentosuunnitelman mukaisesti. Sen estämättä, mitä tämän artiklan II osan 2 kappaleessa määrätään, tarkkailulennot on myös suoritettava seuraavien määräysten mukaisesti:

A) ICAO:n julkaistut standardit ja suositukset; ja

B) ylilennettävän sopimusvaltion julkaistut kansalliset lennonjohtosäännöt sekä lentoturvallisuutta koskevat menettelytavat ja ohjeet.

15. Tarkkailulennot saavat etusijan ohi kaiken säännöllisen lentoliikenteen. Tarkkailtavan valtion tulee varmistaa, että sen lennonjohtoviranomaiset helpottavat tarkkailulentojen suorittamista tämän sopimuksen mukaisesti.

16. Ilma-aluksessa ilma-aluksen päällikkö on yksin vastuussa lennon turvallisesta suorittamisesta ja lentosuunnitelman toteuttamisesta.

17. Tarkkailtava valtio huolehtii siitä, että:

A) käytettävissä on erotuskykytestikenttä, joka soveltuu kunkin tarkkailulennon aikana käytettävien kuvausjärjestelmien suorituskyvyn varmistamiseen tämän sopimuksen D liitteen III osassa annettujen menettelytapojen mukaisesti ja joiden yli lennetään demonstraatiolennon aikana tai tarkkailulennon aikana jommankumman sopimusvaltion pyynnöstä. Erotuskykytestikentän tulee sijaita sen lentokentän läheisyydessä, jolla lentoa edeltävä tarkastus tämän sopimuksen F liitteen mukaisesti suoritetaan;

B) tarkkailuilma-alukselle ja kuljetusilma-alukselle voidaan järjestää tavanomainen kaupallisten ilma-alusten polttoainehuolto ja muu huolto maahantulopaikassa, Avoin taivas -lentokentällä, huoltolentokentillä ja lentosuunnitelmassa mainitulla maastapoistumispaikalla siten kuin nimetyistä lentokentistä julkaistuissa erittelyissä määrätään;

C) ateriat ja majoituksen tarkkailevan valtion henkilöstölle; ja

D) tarkkailevan valtion pyynnöstä, muita palveluja, joista tarkkailevan ja tarkkailtavan valtion välillä on sovittu tarkkailulennon helpottamiseksi.

18. Kaikki tarkkailulennosta johtuvat kustannukset, mukaan lukien tallennusvälineistä ja kuvausjärjestelmillä kerättyjen tietojen käsittelystä johtuvat kustannukset korvataan siten kuin tämän sopimuksen L liitteen I osan 9 kappaleessa määrätään.

19. Ennen kuin tarkkailuilma-alus lähtee maastapoistumispaikalta, tarkkailevan valtion on varmistettava, että kuvausjärjestelmien peitteet ja muut laitteet, jotka estävät kuvausjärjestelmien toiminnan, ovat oikeassa, E liitteessä tarkoitetussa asennossa.

20. Jollei toisin sovita, tarkkailevan valtion lähtö maastapoistumispaikalta tapahtuu viimeistään 24 tuntia sen jälkeen, kun tarkkailulento on päättynyt, paitsi jos sääolosuhteet tai tarkkailuilma-aluksen tai kuljetusilma-aluksen lentokelpoisuus ovat esteenä, jolloin lento alkaa niin pian kuin se on mahdollista.

21. Tarkkaileva valtio laatii tarkkailulennosta tehtäväraportin Avoin taivas -sopi-muksen neuvoa-antavan toimikunnan siihen tarkoitukseen määräämässä muodossa. Tehtäväraportissa annettavista asiaankuuluvista tiedoista tulee ilmetä tarkkailulennon päivämäärä ja kellonaika, reitti ja lentokorkeusprofiili, sääolosuhteet, kunkin kuvausjärjestelmien toimintajakson aika ja paikka, kuvausjärjestelmien keräämien tietojen arvioitu määrä sekä kuvausaukkojen peitteiden ja muiden niiden toimintaa estävien laitteiden tarkastuksen tulos siten kuin VII artiklassa ja E liitteessä määrätään. Tehtäväraportin allekirjoittavat tarkkaileva ja tarkkailtava valtio maastapoistumispaikalla, ja tarkkaileva valtio toimittaa sen kaikille muille sopimusvaltioille 7 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarkkaileva valtio on lähtenyt maastapoistumispaikalta.

II OSA

TEHTÄVÄSUUNNITELMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1. Jollei toisin ole sovittu, tarkkaileva valtio antaa tarkkailtavalle valtiolle Avoin taivas -lentokentälle saavuttuaan ehdotettua tarkkailulentoa koskevan tehtäväsuunnitelman, joka täyttää tämän osan 2 ja 3 kappaleen vaatimukset.

2. Tehtäväsuunnitelmassa määritellään tarkkailulento, jolla voidaan tarkkailla kohteita tarkkailtavan valtion koko alueella mukaan lukien alueet, jotka tarkkailtava valtio on nimennyt vaaralliseksi ilmatilaksi I liitteen mainittua menettelyä noudattaen. Tarkkailuilma-aluksen lentoreitti ei saa tulla 10 kilometriä lähemmäksi, mutta on sallittu sille etäisyydelle saakka, sellaisen viereisen valtion rajasta, joka ei ole sopimusvaltio.

3. Tehtäväsuunnitelmassa voidaan määrätä, että Avoin taivas -lentokenttä, johon tarkkailulento päättyy, sekä maastapoistumispaikka voivat olla eri kenttiä kuin se Avoin taivas -lentokenttä, jolta tarkkailulento alkaa tai maahantulopaikka. Tehtäväsuunnitelmassa on tarvittaessa määrättävä tarkkailulennon alkamisen ajankohta, suunniteltujen polttoainesäiliön täyttötaukojen tai lepotaukojen toivotut ajankohdat ja paikat, tarkkailulennon jatkumisen ajankohta polttoaineenoton tai lepotauon jälkeen tämän artiklan I osan 9 kappaleessa määrätyn 96 tunnin aikana.

4. Tehtäväsuunnitelman tulee sisältää kaikki tarvittavat tiedot lentosuunnitelman tekemiseksi, ja siinä tulee määrätä, että

A) tarkkailulento ei ylitä asiaankuuluvaa suurinta sallittua lentomatkaa siten kuin se A liitteen I kohdassa on määrätty;

B) tarkkailulennon reitti ja lentokorkeusprofiili vastaa tarkkailulentoja koskevia turvallisuusmääräyksiä ICAO:n määräysten ja suositusten mukaisesti, ottaen huomioon kansallisissa lentosäännöissä olevat erot sen estämättä, mitä tämän osan 2 kappaleessa määrätään;

C) tehtäväsuunnitelmassa otetaan huomioon vaarallista ilmatilaa koskevat I liitteen mukaisesti ilmoitetut tiedot;

D) tarkkailuilma-aluksen lentokorkeus maanpinnasta mitattuna on sellainen, ettei tarkkaileva valtio voi ylittää kullekin kuvausjärjestelmälle IV artiklan 2 kappaleessa määrättyä maaerotuskykyä;

E) tarkkailulennon arvioitu alkamisaika on aikaisintaan 24 tunnin kuluttua siitä, kun tehtäväsuunnitelma on jätetty, ellei toisin sovita;

F) tarkkailuilma-alus lentää suoraa reittiä tehtäväsuunnitelmassa nimettyjen koordinaattien tai muiden suunnistuspisteiden välillä ilmoitetussa järjestyksessä; ja

G) lentoreitti leikkaa samassa pisteessä enintään kerran, ellei toisin sovita, ja tarkkailuilma-alus ei lennä minkään yksittäisen pisteen ympäri, ellei toisin sovita. Tämän kohdan määräykset eivät koske tarkkailuilma-aluksen lentoonlähtöä, erotuskykytestikentän ylitystä eikä laskeutumista.

5. Jos tarkkailevan valtion jättämässä tehtäväsuunnitelmassa edellytetään vaarallisen ilmatilan halki lentämistä, tarkkailtavan valtion tulee

A) ilmoittaa, minkälainen vaara tarkkailuilma-alusta uhkaa;

B) helpottaa tarkkailulennon suorittamista koordinoimalla tai keskeyttämällä tämän kappaleen A kohdan mukaisesti ilmoitettu toiminta; tai

C) ehdottaa vaihtoehtoista lennon korkeutta, reittiä tai ajankohtaa.

6. Viimeistään neljän tunnin kuluttua siitä, kun tehtäväsuunnitelma on jätetty, tarkkailtava valtio hyväksyy sen tai ehdottaa siihen muutoksia VIII artiklan I osan 4 kappaleen ja tämän osan 5 kappaleen mukaisesti. Nämä muutokset eivät saa estää tarkkailtavan valtion koko alueen minkään kohdan tarkkailua, ei myöskään sen tämän sopimuksen I liitteessä tarkoitetussa lähteessä vaaralliseksi ilmatilaksi nimettyjen alueiden tarkkailua. Kun asiasta on sovittu, tarkkaileva ja tarkkailtava valtio allekirjoittavat tehtäväsuunnitelman. Jos sopimusvaltiot eivät pysty sopimaan tehtäväsuunnitelmasta kahdeksan tunnin kuluessa siitä, kun alkuperäinen tehtäväsuunnitelma on jätetty, tarkkailevalla valtiolla on oikeus kieltäytyä tämän sopimuksen VIII artiklan mukaisesti suorittamasta tarkkailulentoa.

7. Jos suunniteltu tarkkailulennon reitti lähestyy muiden sopimusvaltioiden tai muiden valtioiden rajaa, tarkkailtava valtio voi ilmoittaa asianomaiselle valtiolle tai valtioille tarkkailulennon arvioidun reitin ja ajankohdan.

8. Sovitun tehtäväsuunnitelman pohjalta se sopimusvaltio, joka antaa käyttöön tarkkailuilma-aluksen antaa välittömästi lentosuunnitelman sovittuaan siitä toisen sopimusvaltion kanssa. Lentosuunnitelman tulee sisältää ne seikat, jotka Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen 2 liitteessä määrätään, ja se laaditaan sellaiseen muotoon kuin ICAO:n asiakirjassa 4444-RAC/501/12, Lentosäännöt ja ilmaliikennepalvelut, tarkistuksineen ja muutoksineen määrätään.

III OSA

ERITYISMÄÄRÄYKSET

1. Jos tarkkailuilma-aluksen osoittaa tarkkaileva valtio, tarkkailtavalla valtiolla on oikeus kahden lennon valvojan ja yhden tulkin läsnäoloon tarkkailuilma-aluksessa sen lisäksi, että kutakin kuvausjärjestelmän käyttöpaikkaa varten on yksi tarkkailtavan valtion lennon valvoja, ellei toisin sovita. Lennon valvojilla ja tulkeilla on tämän sopimuksen G liitteessä mainitut oikeudet ja velvollisuudet.

2. Siitä riippumatta, mitä tämän osan 1 kappaleessa määrätään, jos tarkkaileva valtio käyttää ilma-alusta, jonka suurin sallittu lentoonlähtöpaino on 35000 kiloa enintään 1500 kilometrin tarkkailulentoa varten siten kuin se tämän artiklan I osan 5 kappaleen G kohdan mukaisesti on ilmoitettu, se on velvollinen vastaanottamaan tarkkailuilma-alukseen ainoastaan kaksi lennon valvojaa ja yhden tulkin, ellei toisin sovita.

3. Jos tarkkailuilma-aluksen antaa käyttöön tarkkailtava valtio, tämän tulee sallia tarkkailevan valtion henkilöstön matkustaa tarkkailtavan valtion maahantulopaikkaan nopeimmalla mahdollisella tavalla. Tarkkailevan valtion henkilöstö voi harkintansa mukaan matkustaa maahantulopaikkaan pinta-, vesi- tai lentoteitse, myös minkä tahansa valtion omistamalla ilma-aluksella. Matkustamista koskevat tarkemmat määräykset annetaan tämän sopimuksen E liitteessä.

4. Jos tarkkailuilma-aluksen antaa käyttöön tarkkailtava valtio, tarkkailevalla valtiolla on oikeus kahden lennolla olevan edustajan ja yhden tulkin läsnäoloon tarkkailuilma-aluksessa sen lisäksi, että kunkin kuvausjärjestelmän valvonta-asemaa varten on yksi tarkkailevan valtion lennolla oleva edustaja, ellei toisin sovita. Lennon edustajilla ja tulkeilla on tämän sopimuksen G liitteessä mainitut oikeudet ja velvollisuudet.

5. Jos tarkkaileva valtio antaa käyttöön tarkkailuilma-aluksen, jonka on nimennyt muu kuin tarkkaileva tai tarkkailtava valtio, tarkkailevalla valtiolla on oikeus kahden lennolla olevan edustajan ja yhden tulkin läsnäoloon tarkkailuilma-aluksessa sen lisäksi, että kunkin kuvausjärjestelmän valvonta-asemaa varten on yksi tarkkailevan valtion lennolla oleva edustaja, ellei toisin sovita. Tässä tapauksessa noudatetaan myös, mitä tämän osan 1 kappaleessa on määrätty lennon valvojista. Lennon edustajilla ja tulkeilla on tämän sopimuksen G liitteessä mainitut oikeudet ja velvollisuudet.

VII artikla
Kauttalennot

1. Tarkkailevan valtion suorittamat kauttalennot tarkkailtavan valtion alueelle ja sieltä takaisin tässä sopimuksessa tarkoitettuja lentoja varten alkavat tarkkailevan valtion tai jonkin toisen sopimusvaltion alueella.

2. Jokaisen sopimusvaltion tulee vastaanottaa kauttalentoja. Kauttalennot ohjataan kansainvälisesti tunnustettuja lentoliikennereittejä pitkin, jollei asianomaisten sopimusvaltioiden välillä toisin sovita, sekä niiden sopimusvaltioiden kansallisten lennonjohtoviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti, joiden ilmatilan kautta lennetään. Tarkkaileva valtio ilmoittaa kullekin sopimusvaltiolle, jonka ilmatilan kautta on määrä lentää, samalla kun se ilmoittaa tarkkailtavalle valtiolle VI artiklan mukaisesti.

3. Kuvausjärjestelmien käyttö tarkkailuilma-aluksessa kauttalennon aikana on kielletty. Jos tarkkailuilma-alus kauttalennon aikana laskeutuu sopimusvaltion alueelle, tämä sopimusvaltio tarkastaa heti laskeutumisen jälkeen ja ennen lentoonlähtöä kuvausaukkojen peitteet ja muut laitteet, jotka estävät kuvausjärjestelmien toiminnan, varmistaakseen, että ne ovat oikeassa asennossa.

VIII artikla
Kiellot, poikkeamiset lentosuunnitelmasta ja hätätilanteet

I OSA

TARKKAILULENTOJEN KIELTÄMINEN JA MUUTOKSET TEHTÄVÄSUUNNITELMAAN

1. Tarkkailtavalla valtiolla on oikeus kieltää tarkkailulento, jos se ei vastaa tämän sopimuksen määräyksiä.

2. Tarkkailtavalla valtiolla on oikeus kieltää tarkkailulento ennen sen alkamista, jos tarkkaileva valtio ei ole saapunut maahantulopaikkaan 24 tunnin kuluessa arvioidusta saapumisajasta, joka on annettu VI artiklan I osan 5 kappaleen mukaisessa ilmoituksessa, ellei asianomaisten sopimusvaltioiden välillä ole toisin sovittu.

3. Jos tarkkailtava valtio tämän artiklan tai F liitteen nojalla kieltää tarkkailulennon, sen tulee perustella kieltonsa välittömästi tehtäväsuunnitelmassa. Tarkkailtavan valtion tulee toimittaa kaikille sopimusvaltioille seitsemän päivän kuluessa kiellostaan kirjallinen selitys VI artiklan I osan 21 kappaleessa tarkoitetussa tehtäväraportissa. Kiellettyä tarkkailulentoa ei vähennetä kummankaan sopimusvaltion kiintiöstä.

4. Tarkkailtavalla valtiolla on oikeus esittää muutoksia tehtäväsuunnitelmaan seuraavista olosuhteista johtuvista syistä:

A) sääolosuhteet vaikuttavat lentoturvallisuuteen;

B) käytettäväksi aiottua Avoin taivas -len-tokenttää, varalentokenttää tai huoltolentokenttää ei näiden kenttien kunnon vuoksi voi käyttää;

C) tehtäväsuunnitelma ei vastaa VI artiklan II osan 2 ja 4 kappaleen määräyksiä.

5. Jos tarkkaileva valtio ei hyväksy tehtäväsuunnitelmaan esitettyjä muutoksia, sillä on oikeus esittää vaihtoehtoisia muutoksia. Jos tehtäväsuunnitelmasta ei ole päästy sopimukseen 8 tunnin kuluessa siitä, kun alkuperäinen tehtäväsuunnitelma on jätetty, ja jos tarkkaileva valtio katsoo, että muutokset tehtäväsuunnitelmassa heikentävät sen tästä sopimuksesta johtuvia oikeuksia tarkkailulennon osalta, tarkkailevalla valtiolla on oikeus kieltäytyä suorittamasta tarkkailulentoa, jota ei silloin vähennetä kummankaan sopimusvaltion kiintiöstä.

6. Jos tarkkaileva valtio tämän artiklan tai F liitteen nojalla kieltäytyy suorittamasta tarkkailulentoa, sen tulee välittömästi ja ennen maastapoistumistaan antaa asiasta selitys tehtäväsuunnitelmassa. Seitsemän päivän kuluessa siitä, kun tarkkaileva valtio on poistunut, sen tulee diplomaattista tietä antaa päätöksestään kirjallinen selitys kaikille muille sopimusvaltioille VI artiklan I osan 21 kappaleessa tarkoitetussa tehtäväkertomuksessa.

II OSA

POIKKEAMISET LENTOSUUNNITELMASTA

1. Lentosuunnitelmasta saa tarkkailulennon aikana poiketa, jos jokin seuraavista syistä tekee sen välttämättömäksi:

A) sääolosuhteet vaikuttavat lentoturvallisuuteen;

B) tarkkailuilma-alukseen liittyvät tekniset vaikeudet;

C) tarkkailuilma-aluksessa olevan henkilön akuutti sairastuminen; tai

D) ylivoimaisesta esteestä (force majeure) johtuvat lennonjohdon antamat ohjeet.

2. Lisäksi, jos sääolosuhteet estävät optisten kuvausjärjestelmien ja infrapunakeilainten käytön, poikkeaminen sallitaan edellyttäen, että

A) lentoturvallisuusmääräyksiä noudatetaan;

B) kansallisten sääntöjen sitä edellyttäessä, lennonjohtoviranomaisilta on saatu lupa; ja

C) kuvausjärjestelmien suoritus ei ylitä IV artiklan 2 kappaleessa mainittua tasoa, ellei toisin ole sovittu.

3. Tarkkailtavalla valtiolla on oikeus kieltää kuvausjärjestelmän käyttö sinä aikana, kun poikkeaminen edellyttää tarkkailuilma-aluksen lentävän alempana kuin mikä on vähimmäisetäisyys maan pinnasta kyseisen kuvausjärjestelmän käyttämisen osalta siten kuin maaerotuskyvyn rajoitukset on määritelty IV artiklan 2 kappaleessa. Jos poikkeaminen edellyttää tarkkailuilma-aluksen muuttavan lentoreittiään enemmän kuin 50 kilometriä lentosuunnitelmassa määritellystä lentoreitistä, tarkkailtavalla valtiolla on oikeus kieltää kaikkien tarkkailuilma-alukseen asennettujen kuvausjärjestelmien käyttö 50 kilometrin rajan ylittävällä osuudella.

4. Tarkkailevalla valtiolla on oikeus keskeyttää tarkkailulento sen suorituksen aikana, jos kuvausjärjestelmässä ilmenee häiriö. Ilma-aluksen päälliköllä on oikeus keskeyttää tarkkailulento, jos ilmenee teknisiä vaikeuksia, jotka heikentävät lentoturvallisuutta.

5. Jos tämän osan 1 kappaleen mukaan sallittu lentosuunnitelmasta poikkeaminen johtaa tarkkailulennon keskeytykseen, tai jos keskeytys tapahtuu tämän osan 4 kappaleen nojalla, tarkkailulento vähennetään kummankin sopimusvaltion kiintiöstä, ellei keskeytys johdu

A) tarkkailtavan valtion käyttöön antamassa tarkkailuilma-aluksessa sijaitsevan kuvausjärjestelmän häiriöstä;

B) tarkkailtavan valtion käyttöön antamassa tarkkailuilma-aluksessa ilmenevästä teknisestä viasta;

C) tarkkailtavan valtion lennon miehistön tai lennon valvojan akuutista sairastumisesta; tai

D) ylivoimaiseen esteeseen (force majeure) liittyvistä lennonvalvonnan ohjeista.

Edellä mainituissa tapauksissa tarkkailevalla valtiolla on oikeus päättää, vähennetäänkö lento kummankin sopimusvaltion kiintiöstä.

6. Tarkkaileva valtio säilyttää kuvausjärjestelmien keräämät tiedot vain siinä tapauksessa, että lento vähennetään kummankin sopimusvaltion kiintiöstä.

7. Jos lentosuunnitelmasta poiketaan, ilma-aluksen päällikkö toimii tarkkailtavan valtion julkaistujen kansallisten ilmailusääntöjen mukaisesti. Kun poikkeamisen syyt lakkaavat olemasta, tarkkailuilma-alus voi lennonjohtoviranomaisten luvalla jatkaa tarkkailulentoa lentosuunnitelman mukaisesti. Poikkeamisesta johtuvaa tarkkailuilma-aluksen ylimääräistä lentomatkaa ei vähennetä suurimmasta sallitusta lentomatkasta.

8. Tarkkailuilma-aluksessa olevan kummankin sopimusvaltion henkilöstölle on välittömästi ilmoitettava kaikista lentosuunnitelmasta tehtävistä poikkeuksista.

9. Tämän artiklan määräyksistä johtuvat lisäkulut korvataan tämän sopimuksen L liitteen I osan 9 kappaleen mukaisesti.

III OSA

HÄTÄTILANTEET

1. Hätätilanteen syntyessä ilma-aluksen päällikkö noudattaa Lennonvarmistuspalveluja koskevia menetelmiä ― lentosäännöt ja liikennepalvelut, ICAO:n asiakirja 4444-RAC/501/12, tarkistuksineen ja muutoksineen, tarkkailtavan valtion kansallisia ilmailusääntöjä ja tarkkailuilma-aluksen lentokäsikirjaa.

2. Jokaiselle tarkkailuilma-alukselle, joka ilmoittaa olevansa hädässä, annetaan kaikki tarkkailtavan valtion hätätoimenpiteisiin kuuluva hätä- ja lentosuunnistusapu, jotta ilma-alus pääsee mahdollisimman pian laskeutumaan lähimmälle sopivalle lentokentälle.

3. Tarkkailuilma-aluksen joutuessa lento-onnettomuuteen tarkkailtavan valtion alueella, tarkkailtava valtio hoitaa etsintä- ja pelastustoimet omien asianmukaisten säännöstensä ja menettelytapojensa mukaisesti.

4. Sellaisen lento-onnettomuuden tai muun tapahtuman tutkinnan, jossa on mukana tarkkailuilma-alus, toimittaa tarkkailtava valtio tarkkailevan valtion myötävaikutuksella ja ICAO:n suositusten mukaisesti siten, kuin Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen 13 liitteessä ("Onnettomuuksien tutkiminen") tarkistuksineen ja muutoksineen määrätään sekä tarkkailtavan valtion kansallisten säännösten mukaisesti.

5. Jos tarkkailuilma-alus ei ole rekisteröity tarkkailtavassa valtiossa, tarkkailuilma-aluksen hylky sekä kaikki siitä ja kuvausjärjestelmistä jäänyt romu, sikäli kuin sitä on löydetty ja kerätty, palautetaan tutkinnan päätyttyä pyynnöstä tarkkailevalle valtiolle tai sille sopimusvaltiolle, jolle ilma-alus kuuluu.

IX artikla
Tarkkailulennoilla käytettävistä kuvausjärjestelmistä saatavat tiedot

I OSA

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1. Tarkkailulennoilla käytettävien kuvausjärjestelmien keräämien tietojen tallentamiseksi saa käyttää seuraavia tallennusvälineitä:

A) Panoraamatyyppisissä ja kuvaruuduittain kuvaavissa kameroissa mustavalkoista valokuvausfilmiä;

B) Videokameroissa magneettinauhaa;

C) infrapunakeilaimissa mustavalkoista valokuvausfilmiä tai magneettinauhaa; ja

D) sivulle kuvaavassa SAR-tutkassa magneettinauhaa.

Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antava toimikunta päättää tämän sopimuksen väliaikaisen soveltamisen aikana, missä muodossa tällaista tietoa on tallennettava ja vaihdettava muita tallennusvälineitä käyttäen.

2. Tarkkailulennoilla käytettyjen kuvausjärjestelmien keräämät tiedot on pidettävä tarkkailuilma-aluksessa tarkkailulennon päättymiseen asti. Kuvausjärjestelmien keräämiä tietoja ei saa lähettää tarkkailuilma-aluksesta tarkkailulennon aikana.

3. Jokainen valokuvausfilmirulla ja magneettinauhakasetti tai magneettinauhakela, jolla on kuvausjärjestelmän tarkkailulennolla keräämää tietoa, on laitettava säilytyslaatikkoon ja sinetöitävä sopimusvaltioiden edustajien läsnäollessa niin pian kuin mahdollista sen jälkeen, kun se on poistettu kuvausjärjestelmästä.

4. Tarkkailulennoilla käytettyjen kuvausjärjestelmien keräämien tietojen on oltava sopimusvaltioiden käytettävissä tämän artiklan määräysten mukaisesti ja niitä saa käyttää vain tämän sopimuksen tarkoitusperien saavuttamiseksi.

5. Jos jokin sopimusvaltio joutuu käyttämään tarkkailulennolla tallennusvälinettä, joka ei tämän sopimuksen B liitteen I osan mukaisesti annettujen tietojen perusteella sovi yhteen niiden laitteiden kanssa, joita toisella sopimusvaltiolla kyseisen tiedontallennusvälineen käsittelyä varten on, asianosaisten sopimusvaltioiden tulee luoda menetelmät, joilla voidaan varmistaa, että ne voivat prosessoida, kahdentaa tai kopioida ja varastoida kaikkia tarkkailulennoilla kerättyjä tietoja.

II OSA

VALOKUVAUSFILMIÄ KÄYTTÄVIEN KUVAUSJÄRJESTELMIEN TUOTTAMAT TIEDOT

1. Jos kahden samanlaisen valokuvauskameran keräämiä tietoja vaihdetaan, on kameroiden, filmin ja filminprosessointimenetelmän oltava samanlaisia.

2. Jos yksittäisten valokuvauskameroiden keräämiä tietoja aiotaan vaihtaa, sopimusvaltioiden tulee sopia Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavassa toimikunnassa tämän sopimuksen väliaikaisen soveltamisen aikana siitä, vastaako alkuperäisen filminegatiivin prosessoimisesta tarkkaileva valtio vai tarkkailuilma-aluksen käyttöön antanut sopimusvaltio. Alkuperäisen filminegatiivin prosessoiva sopimusvaltio vastaa alkuperäisen filminegatiivin prosessoinnin laadusta ja positiividuplikaatin tai negatiividuplikaatin valmistamisesta. Jos sopimusvaltiot sopivat siitä, että tarkkaileva valtio prosessoi filmin, jota on käytetty tarkkailtavan valtion käyttöön antamalla ilma-aluksella tehdyllä tarkkailulennolla, tarkkailtava valtio ei mitenkään vastaa alkuperäisen filminegatiivin prosessoinnin laadusta.

3. Kaikki tarkkailulennolla käytetty filmi tulee prosessoida:

A) viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua tarkkailuilma-aluksen saapumisesta maastapoistumispaikkaan, ellei toisin sovita, jos alkuperäinen filminegatiivi prosessoidaan tarkkailtavan valtion käyttöön järjestämässä laboratoriossa; tai

B) viimeistään kymmenen vuorokauden kuluttua tarkkailuilma-aluksen poistumisesta tarkkailtavan valtion alueelta, jos alkuperäinen filminegatiivi prosessoidaan tarkkailevan valtion käyttöön järjestämässä laboratoriossa.

4. Alkuperäisen filminegatiivin prosessoiva sopimusvaltio on velvollinen sallimaan enintään kahden toisen sopimusvaltion virkailijan olla läsnä filmikehityslaboratoriossa valvomassa filmikasetin tai säilytyslaatikon sinetin rikkomista sekä jokaista alkuperäisen filminegatiivin varastointi-, prosessointi-, kopiointi ja käsittelyvaihetta tämän sopimuksen K liitteen II osan määräysten mukaisesti. Filmin prosessointia ja kopiointia valvovalla sopimusvaltiolla on oikeus nimetä nämä virkailijat niiden omien kansalaistensa joukosta, jotka oleskelevat sillä alueella, jolla toisen sopimusvaltion käyttöön järjestämä filminkehityslaboratorio sijaitsee, edellyttäen, että nämä henkilöt mainitaan tämän sopimuksen XIII artiklan I osan mukaisesti nimettyjen henkilöiden luettelossa. Filmin prosessoivan sopimusvaltion on kaikin mahdollisin tavoin autettava toisen sopimusvaltion virkailijoita näiden suorittaessa tässä kappaleessa tarkoitettuja tehtäviään.

5. Kun tarkkailulento on päättynyt, sen sopimusvaltion, joka prosessoi alkuperäisen filminegatiivin, tulee liittää mukaan kaksikymmentäyksiportaisella harmaakiilalla valotettu sensitometrikiila, joka on samaa filmityyppiä kuin tarkkailulennolla käytetty filmi, tai valottaa kaksikymmentäyksiportainen harmaakiila jokaisen alkuperäisen tarkkailulennolla käytetyn filminegatiivirullan alkuun tai loppuun. Sen jälkeen, kun alkuperäinen filminegatiivi on prosessoitu ja filmistä on valmistettu negatiivikopio tai positiivikopio, sopimusvaltioiden tulee verrata kaksikymmentäyksiportaisten sensitometrikiilojen kuvan tai kaksikymmentäyksiportaisen harmaakiilan kuvan laatua niihin ominaisuuksiin, jotka kyseisen tyyppiselle alkuperäiselle filminegatiiville tai negatiivi- tai positiividuplikaattifilmille on annettu tämän sopimuksen K liitteen I osan mukaisesti.

6. Jos prosessoidaan vain yksi alkuperäinen filminegatiivi:

A) tarkkailevalla valtiolla on oikeus säilyttää tai saada haltuunsa alkuperäinen filminegatiivi; ja

B) tarkkailtavalla valtiolla on oikeus valita ja saada haltuunsa ensimmäisen sukupolven duplikaatti alkuperäisestä filminegatiivista koko aineistosta tai osasta aineistoa, joko positiivina tai negatiivina. Ellei toisin sovita, tällaisen kopion tulee olla:

1) muodoltaan ja filmikooltaan sama kuin alkuperäinen filminegatiivi;

2) valmistettu heti alkuperäisen filminegatiivin prosessoinnin jälkeen; ja

3) annettu tarkkailtavan valtion virkailijoille heti kopion valmistuttua.

7. Jos prosessoidaan kaksi alkuperäistä filminegatiivia:

A) ja jos tarkkaileva valtion on osoittanut tarkkailuilma-aluksen, tarkkailtavalla valtiolla on tarkkailulennon päätyttyä oikeus valita kumpi tahansa kahdesta alkuperäisestä filminegatiivista, ja tarkkailevan valtion tulee säilyttää valitsematta jäänyt alkuperäinen filminegatiivi; tai

B) ja jos tarkkailuilma-alus on tarkkailtavan valtion käyttöön antama, tarkkailevalla valtiolla on oikeus valita kumpi tahansa alkuperäisistä filminegatiiveista, ja tarkkailtavan valtion tulee säilyttää valitsematta jäänyt alkuperäinen filminegatiivi.

III OSA

MUITA TALLENNUSVÄLINEITÄ KÄYTTÄVIEN KUVAUSJÄRJESTELMIEN TUOTTAMAT TIEDOT

1. Sopimusvaltion, joka on antanut tarkkailuilma-aluksen käyttöön tai osoittanut sen, tulee tallentaa ainakin yksi alkuperäistiedosto niistä tiedoista, joita muita tallennusvälineitä käyttävät kuvausjärjestelmät keräävät.

2. Jos muodostetaan vain yksi alkuperäisaineisto:

A) ja jos tarkkaileva valtio on osoittanut tarkkailuilma-aluksen, tarkkailevalla valtiolla on oikeus säilyttää alkuperäistiedosto ja tarkkailevalla valtiolla on oikeus saada haltuunsa ensimmäisen sukupolven duplikaatti; tai

B) ja jos tarkkailtava valtio on antanut käyttöön tarkkailuilma-aluksen, tarkkailevalla valtiolla on oikeus saada haltuunsa alkuperäistiedosto ja tarkkailtavalla valtiolla on oikeus saada haltuunsa ensimmäisen sukupolven duplikaatti.

3. Jos muodostetaan kaksi alkuperäisaineistoa:

A) ja jos tarkkaileva valtio on osoittanut tarkkailuilma-aluksen, tarkkailtavalla valtiolla on tarkkailulennon päätyttyä oikeus valita kumpi tahansa kahdella tallennusvälineellä muodostetuista aineistoista ja tarkkailevan valtion tulee säilyttää valitsematta jäänyt aineisto; tai

B) ja jos tarkkailtava valtio on antanut käyttöön tarkkailuilma-aluksen, tarkkailevalla valtiolla on oikeus valita kumpi tahansa kahdella tallennusvälineellä muodostetuista aineistoista ja tarkkailtavan valtion tulee säilyttää valitsematta jäänyt aineisto.

4. Jos tarkkaileva valtio on osoittanut tarkkailuilma-aluksen, tarkkailtavalla valtiolla on oikeus saada haltuunsa sivulle kuvaavalla SAR-tutkalla kerätyt tiedot valintasa mukaan joko raakatietona tai tutkakuvana.

5. Jos tarkkailtava valtio on antanut käyttöön tarkkailuilma-aluksen, tarkkailevalla valtiolla on oikeus saada haltuunsa sivulle kuvaavalla SAR-tutkalla kerätyt tiedot valintansa mukaan joko raakatietona tai tutkakuvana.

IV OSA

KUVAUSJÄRJESTELMISTÄ SAATAVIEN TIETOJEN KÄYTTÖOIKEUS

Jokaisella sopimusvaltiolla on oikeus pyytää ja saada haltuunsa tarkkailevalta valtiolta duplikaatteja tai kopioita niistä tiedoista, joita kuvausjärjestelmillä on tarkkailulennolla kerätty. Tällaisten duplikaattien tai kopioiden tulee olla tarkkailulennon aikana muodostetuista alkuperäistiedostoista tehtyjä ensimmäisen sukupolven duplikaatteja tai kopioita. Duplikaatteja tai kopioita pyytävän sopimusvaltion tulee ilmoittaa asiasta myös tarkkailtavalle valtiolle. Duplikaatti- tai kopiopyynnön tulee sisältää seuraavat tiedot:

A) tarkkailevan valtion nimi,

B) tarkkailtavan valtion nimi,

C) tarkkailulennon päivämäärä,

D) kuvausjärjestelmä, jolla tiedot on kerätty,

E) tarkkailujakson osa tai osat, jonka tai joiden aikana tieto on kerätty, ja

F) duplikaatin tai kopion tallennusvälineen (filminegatiivi tai filmipositiivi tai magneettinauha) tyyppi ja muoto.

X artikla
Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antava toimikunta

1. Tämän sopimuksen tavoitteiden edistämiseksi ja toteuttamisen helpottamiseksi sopimusvaltiot perustavat Avoin taivas -so-pimuksen neuvoa-antavan toimikunnan.

2. Neuvoa-antavan toimikunnan antamat päätökset ja suositukset tehdään konsensuksella. Konsensuksella tarkoitetaan, että mikään sopimusvaltio ei ole esittänyt vastalausetta päätökseen tai suositukseen.

3. Kullakin sopimusvaltiolla on oikeus ottaa esille tätä sopimusta koskeva asia neuvoa-antavassa toimikunnassa ja saada se työjärjestykseen, mukaan lukien minkä tahansa asian, joka koskee tapausta, jossa tarkkailtava valtio antaa käyttöön tarkkailuilma-aluksen.

4. Neuvoa-antavan toimikunnan puitteissa tämän sopimuksen sopimusvaltiot

A) käsittelevät sopimuksen määräysten noudattamiseen liittyviä kysymyksiä;

B) pyrkii ratkaisemaan epäselvyyksiä ja tulkinnan eriävyyksiä, joita sopimusta toteutettaessa saattaa ilmetä;

C) käsittelee ja ratkaisee hakemukset tähän sopimukseen liittymisestä; ja

D) sopii tämän sopimuksen määräysten mukaisista teknisistä ja hallinnollisista toimenpiteistä, jotka katsotaan tarpeellisiksi muiden sopimusvaltioiden liityttyä tähän sopimukseen.

5. Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antava toimikunta voi XVI artiklan mukaisesti esittää käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi muutoksia tähän sopimukseen. Toimikunta voi myös hyväksyä sellaisia parannuksia tämän sopimuksen toimivuudelle ja tehokkuudelle, jotka eivät ole ristiriidassa sen määräysten kanssa. Parannukset, jotka koskevat III artiklan sekä A liitteen mukaisia vuosittaisten aktiivikiintiöiden jaon muutoksia, IV artiklassa tarkoitettujen kuvausjärjestelmien luokkien ja suorituskyvyn päivittämiset ja lisäykset, L liitteen I osan 9 kappaleessa tarkoitettujen kulujen jaon tarkistukset, IX artiklan, III ja IV osassa tarkoitettujen tietojen saatavuutta ja jakelua koskevat järjestelyt, VI artiklan I osan 21 kappaleessa tarkoitettujen tehtäväkertomusten käsittely sekä hallinnollis- ja teknisluonteiset pienehköt asiat päätetään sisäisesti toimikunnassa, eikä niitä katsota tämän sopimuksen muutoksiksi.

6. Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antava toimikunta pyytää käyttöönsä tiloja ja hallinnollista tukea Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin konfliktientorjuntakeskuksesta tai muita Wienissä valmiina olevia mahdollisuuksia, ellei toisin sovita.

7. Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan toimintaa koskevat säännöt annetaan tämän sopimuksen L liitteessä.

XI artikla
Ilmoitukset ja tiedotukset

Sopimusvaltiot toimittavat tässä sopimuksessa tarkoitetut ilmoitukset ja tiedotukset kirjallisina. Sopimusvaltiot toimittavat mainitut ilmoitukset ja kertomukset diplomaattista tietä tai harkintansa mukaan muuta virallista tietä, kuten Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin tiedotusverkon kautta.

XII artikla
Vahingonvastuu

Sopimusvaltio on kansainvälisen oikeuden ja käytännön mukaisesti velvollinen suorittamaan korvausta toiselle sopimusvaltiolle tai sen luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle tai omaisuudelle sattuneesta vahingosta, jonka se tätä sopimusta toteuttaessaan on aiheuttanut.

XIII artikla
Henkilöstön nimeäminen sekä erioikeudet ja vapaudet

I OSA

HENKILÖSTÖN NIMEÄMINEN

1. Tallettaessaan ratifioimiskirjansa jommankumman tallettajan huostaan kukin sopimusvaltio antaa kaikille muille sopimusvaltioille niiden tarkastettavaksi luettelon nimetyistä henkilöistä, jotka suorittavat kaikki asianomaisen valtion tarkkailulentoihin liittyvät tehtävät, mukaan lukien kuvausjärjestelmien tuottaman tiedon käsittelyn valvonnan. Mainitussa luettelossa ei saa olla enempää kuin 400 henkilöä kerrallaan. Kunkin henkilön osalta tulee ilmetä nimi, sukupuoli, syntymäaika ja -paikka, passin numero ja tehtävä. Kullakin sopimusvaltiolla on oikeus muuttaa nimeämistään henkilöistä antamaansa luetteloa 30 päivään saakka ennen tämän sopimuksen voimaantuloa ja sen jälkeen joka kuudes kuukausi.

2. Jos joku alkuperäisessä tai korjatussa luettelossa oleva henkilö on luetteloa tarkastavan toisen sopimusvaltion kannalta sopimaton, asianomainen sopimusvaltio ilmoittaa luettelon lähettäneelle sopimusvaltiolle viimeistään 30 päivän kuluttua luettelon saatuaan, että kyseistä henkilöä ei voida hyväksyä vastalauseen esittäneessä sopimusvaltiossa. Henkilöt, joita ei ole 30 päivän kuluessa ilmoitettu sopimattomiksi, katsotaan hyväksytyiksi. Jos sopimusvaltio sen jälkeen päättää, että joku henkilö on sopimaton, tämä sopimusvaltio ilmoittaa asiasta sille sopimusvaltiolle, joka on henkilön nimennyt. Henkilöt, jotka on todettu sopimattomaksi, poistetaan vastalauseen esittäneelle sopimusvaltiolle annetusta luettelosta.

3. Tarkkailtava valtio antaa viisumit ja muut vaadittavat asiakirjat varmistaakseen, että jokainen hyväksytty henkilö voi saapua maahan ja oleskella asianomaisen sopimusvaltion alueella tarkkailulentoon liittyvien tehtävien suorittamista varten mukaan lukien kuvausjärjestelmien tuottaman tiedon käsittelyn valvonnan. Viisumit ja muut vaadittavat asiakirjat annetaan

A) viimeistään 30 päivän jälkeen siitä, kun henkilö on katsottu hyväksytyksi, ja viisumin on oltava voimassa vähintään 24 kuukautta; tai

B) viimeistään tunnin kuluttua siitä, kun henkilö on saapunut maahantulopaikkaan, ja viisumi on voimassa niin kauan kuin henkilön tehtävien suoritus kestää; tai

C) muuna ajankohtana, josta asianomaiset sopimusvaltiot ovat yhteisesti sopineet.

II OSA

ERIOIKEUDET JA VAPAUDET

1. Voidakseen suorittaa tehtävänsä tehokkaasti ja tämän sopimuksen toteuttamiseksi, eikä omaksi edukseen, tämän artiklan I osan 1 kappaleen mukaisesti nimetyt henkilöt nauttivat niitä erioikeuksia ja vapauksia, jotka 18 päivänä huhtikuuta 1961 tehdyn Diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen (jäljempänä Wienin yleissopimus) 29 artiklan, 30 artiklan 2 kappaleen, 31 artiklan 1, 2 ja 3 kappaleen, 34 ja 35 artiklan mukaan kuuluvat diplomaattisille edustajille. Lisäksi nimetty henkilöstö nauttii niitä erioikeuksia, jotka Wienin yleissopimuksen 36 artiklan 1 kappaleen b kohdan mukaan kuuluvat diplomaattisille edustajille, mutta ei kuitenkaan sellaisten tavaroiden osalta, joiden maahantuonti tai maastavienti on laissa kielletty tai jotka ovat karanteenisäännösten alaisia.

2. Erioikeudet ja vapaudet myönnetään nimetylle henkilöstölle koko ajaksi heidän maahantulonsa ja tarkkailtavan valtion alueelta poistumisensa välillä sekä sen jälkeen sellaisten tekojen osalta, jotka liittyvät heidän aikaisempiin virallisiin tehtäviinsä. Mainitulle henkilöstölle myönnetään myös sen matkustaessa muiden sopimusvaltioiden alueen kautta ne erioikeudet ja vapaudet, jotka Wienin yleissopimuksen 40 artiklan 1 kappaleen mukaan myönnetään diplomaattisille edustajille.

3. Tarkkaileva valtio voi peruuttaa vapautuksen lainkäytöstä, jos se estää oikeuden toteutumista ja jos peruuttaminen ei estä tämän sopimuksen toteutumista. Sellaisten henkilöstön jäsenten vapautuksen, jotka eivät ole tarkkailevan valtion kansalaisia, voi peruuttaa vain ne sopimusvaltiot, joiden kansalaisia asianomaiset henkilöt ovat. Peruutuksen tulee aina olla nimenomainen.

4. Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa määrätään erioikeuksista ja vapauksista sekä tarkkailevan valtion oikeuksista, nimetty henkilöstö on velvollinen noudattamaan tarkkailtavan valtion lakeja ja säännöksiä.

5. Henkilöstön kuljetusvälineille myönnetään samat vapautukset etsinnästä, pakko-otosta, takavarikoinnista ja täytäntöönpanotoimista kuin diplomaattisen edustuston kuljetusvälineille Wienin yleissopimuksen 22 artiklan 3 kappaleen mukaan, ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä.

XIV artikla
Benelux

1. Yksinomaan tämän sopimuksen II - IX artiklan ja XI artiklan sekä A - I liitteen ja K liitteen tarkoitusperiä varten Alankomaiden kuningaskunta, Belgian kuningaskunta ja Luxemburgin suurruhtinaskunta katsotaan yhdeksi sopimusvaltioksi, josta jäljempänä käytetään nimitystä Benelux.

2. Sen estämättä, mitä XV artiklassa määrätään, edellä mainitut sopimusvaltiot voivat lakkauttaa tämän järjestelyn ilmoittamalla asiasta kaikille sopimusvaltioille. Järjestely katsotaan päättyneeksi seuraavan joulukuun 31 päivänä sen jälkeen, kun 60 päivää on kulunut mainitusta ilmoituksesta.

XV artikla
Kesto ja irtisanominen

1. Tämän sopimus on voimassa rajoittamattoman ajan.

2. Sopimusvaltiolla on oikeus irtisanoa tämä sopimus. Sopimusvaltio, joka aikoo irtisanoutua, ilmoittaa päätöksestään jommallekummalle tallettajalle sekä kaikille muille sopimusvaltioille vähintään kuusi kuukautta ennen päivää, jona se aikoo irtisanoutua. Tallettajat ilmoittavat asiasta viipymättä kaikille muille sopimusvaltioille.

3. Sopimusvaltion ilmoittaessa päätöksestään irtisanoa tämän sopimuksen tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti, tallettajat kutsuvat koolle sopimusvaltioiden konferenssin aikaisintaan 30 päivää ja viimeistään 60 päivää sen jälkeen, kun ne ovat vastaanottaneet mainitun ilmoituksen, käsittelemään sopimuksen irtisanomisen vaikutuksia.

XVI artikla
Muutokset ja ajoittainen tarkistus

1. Jokaisella sopimusvaltioilla on oikeus esittää muutoksia tähän sopimukseen. Muutosesityksen teksti jätetään jommallekummalle tallettajalle, joka toimittaa sen kaikkien sopimusvaltioiden harkittavaksi. Jos 90 päivän kuluessa siitä, kun mainittu teksti on niille toimitettu, vähintään kolme sopimusvaltiota sitä pyytää, tallettajat kutsuvat koolle sopimusvaltioiden konferenssin käsittelemään muutosesitystä. Konferenssi avataan aikaisintaan 30 päivää ja viimeistään 60 päivää siitä, kun kolmas pyyntö on vastaanotettu.

2. Tämän sopimuksen muutos edellyttää kaikkien sopimusvaltioiden hyväksymistä joko siten, että ne antavat hyväksymisestään kirjallisen ilmoituksen tallettajalle 90 päivän kuluessa siitä, kun muutosesitys on niille toimitettu, tai ilmaisemalla hyväksymisensä tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti koolle kutsutussa konferenssissa. Hyväksytty muutos on ratifioitava XVII artiklan 1 kappaleen mukaisesti ja tulee voimaan 60 päivän kuluttua siitä, kun sopimusvaltioiden ratifioimiskirjat on talletettu.

3. Jollei vähintään kolme sopimusvaltiota ole sitä pyytänyt aiemmin, tallettajat kutsuvat koolle konferenssin tämän sopimuksen täytäntöönpanon tarkistamiseksi kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulosta ja viiden vuoden väliajoin sen jälkeen.

XVII artikla
Tallettajat, voimaantulo ja sopimukseen liittyminen

1. Kunkin sopimusvaltion on ratifioitava tämä sopimus omien perustuslaillisten menettelytapojensa mukaisesti. Ratifioimiskirjat ja liittymiskirjat talletetaan joko Kanadan hallituksen tai Unkarin hallituksen tai molempien näiden hallitusten huostaan, jotka täten nimetään tallettajiksi. Tallettajat rekisteröivät tämän sopimuksen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

2. Tämä sopimus tulee voimaan 60 päivän kuluttua siitä, kun 20 ratifioimiskirjaa on talletettu; näiden joukossa on oltava tallettajien ratifioimiskirjat ja niiden sopimusvaltioiden ratifioimiskirjat, joiden A liitteessä tarkoitettu yksittäinen passiivikiintiö on vähintään kahdeksan.

3. Tämä sopimus on avoinna allekirjoittamista varten Armenialle, Azerbaidzhanille, Georgialle, Kazakstanille, Kirgizstanille, Moldovalle, Tadzhikistanille, Turkmenistanille, Uzbekistanille ja edellyttää niiden ratifioimista. Edellä mainituista valtioista ne, jotka eivät allekirjoita tätä sopimusta ennen kuin se tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti tulee voimaan, voivat liittyä siihen koska tahansa tallettamalla liittymiskirjan jommankumman tallettajan huostaan.

4. Kuuden kuukauden ajan tämän sopimuksen voimaantulosta muut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin osanottajavaltiot voivat hakea oikeutta liittyä sopimukseen jättämällä sitä koskevan kirjallisen pyynnön jommallekummalle tallettajista. Hakemuksen vastaanottanut tallettaja toimittaa sen viipymättä kaikille sopimusvaltioille. Tähän sopimukseen liittymistä hakevat valtiot voivat myös halutessaan pyytää, että niille määrätään passiivikiintiö ja määritellään sen määrä. Asia käsitellään seuraavassa Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan varsinaisessa kokouksessa ja siitä päätetään aikanaan.

5. Kuuden kuukauden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta Avoin taivas -so-pimuksen neuvoa-antava toimikunta voi käsitellä minkä tahansa valtion liittymistä tähän sopimukseen, jos se katsoo kyseisen valtion olevan kykenevä ja halukas toteuttamaan tämän sopimuksen tavoitteita.

6. Valtion osalta, joka ei ole tallettanut ratifioimiskirjaansa ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, mutta joka sen jälkeen ratifioi sopimuksen tai liittyy siihen, tämä sopimus tulee voimaan 60 päivän kuluttua siitä päivästä, jona ratifioimis- tai liittymiskirja on talletettu.

7. Tallettajat ilmoittavat viipymättä kaikille sopimusvaltioille

A) kunkin ratifioimiskirjan tallettamispäivän ja tämän sopimuksen voimaantulopäivän;

B) kunkin liittymishakemuksen päivämäärän, hakijavaltion nimen ja menettelyn tuloksen;

C) kunkin liittymiskirjan tallettamispäivän ja tämän sopimuksen voimaantulopäivän kunkin valtion osalta, joka siihen myöhemmin liittyy;

D) konferenssin koollekutsumisesta XV ja XVI artiklan mukaisesti;

E) irtisanomisista, jotka on tehty XV artiklan mukaisesti, sekä irtisanomisen voimaantulopäivästä;

F) tähän sopimukseen tehtyjen muutosten voimaantulopäivän; sekä

G) muista asioista, joista tallettajat tämän sopimuksen määräysten mukaan ovat velvollisia ilmoittamaan sopimusvaltioille.

XVIII artikla
Sopimuksen väliaikainen soveltaminen ja vaiheittainen täytäntöönpano

Tämän sopimuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi, eräitä sen määräyksiä voidaan soveltaa väliaikaisesti, ja eräitä muita voidaan toteuttaa vaiheittain.

I OSA

VÄLIAIKAINEN SOVELTAMINEN

1. Sen estämättä, mitä XVII artiklassa määrätään, allekirjoittajavaltiot soveltavat väliaikaisesti seuraavia tämän sopimuksen määräyksiä:

A) VI artiklan I osan 4 kappale;

B) X artiklan 1, 2, 3, 6 ja 7 kappale;

C) XI artikla;

D) XIII artiklan I osan 1 ja 2 kappale;

E) XIV artikla; sekä

F) L liitteen I osa.

2. Mainittuja määräyksiä sovelletaan väliaikaisesti 12 kuukauden ajan siitä päivästä, jona tämä sopimus avataan allekirjoittamista varten. Jos tämä sopimus ei tule voimaan ennen väliaikaisen soveltamiskauden päättymistä, väliaikaista soveltamista voidaan jatkaa, jos kaikki allekirjoittajavaltiot niin päättävät. Väliaikainen soveltaminen lakkaa joka tapauksessa tämän sopimuksen tullessa voimaan. Sopimusvaltiot voivat kuitenkin silloin päättää, että väliaikaista soveltamista jatketaan sopimusvaltioiden osalta, jotka eivät ole ratifioineet sopimusta.

II OSA

VAIHEITTAINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

1. Voimaantulonsa jälkeen sopimus pannaan täytäntöön vaiheittain tässä osassa annettujen määräysten mukaisesti. Tämän osan 2 - 6 kappaleet koskevat ajanjaksoa, joka alkaa sopimuksen tullessa voimaan ja päättyy 31 päivänä joulukuuta kolmantena vuonna sen vuoden jälkeen, jona voimaantulo on tapahtunut.

2. Siitä riippumatta, mitä IV artiklan 1 kappaleessa määrätään, sopimusvaltio ei saa edellä 1 kappaleessa tarkoitettuna ajanjaksona käyttää infrapunakeilainta, jos tarkkailuilma-alukseen on sellainen asennettu, ellei tarkkailevan ja tarkkailtavan valtion välillä ole toisin sovittu. Näitä kuvausjärjestelmiä ei katsasteta D liitteessä tarkoitetulla tavalla. Jos kuvausjärjestelmän poistaminen tarkkailuilma-aluksesta on vaikeata, se on varustettava peitteillä tai muilla laitteilla, jotka estävät sen toiminnan tarkkailulennon aikana IV artiklan 4 kappaleen mukaisesti.

3. Siitä riippumatta, mitä IV artiklan 9 kappaleessa määrätään, sopimusvaltio ei ole velvollinen tämän osan 1 kappaleessa tarkoitettuna ajanjaksona antamaan käyttöön tarkkailuilma-alusta, joka on varustettu jokaiseen kuvausjärjestelmäluokkaan kuuluvalla kuvausjärjestelmällä IV artiklan 2 kappaleessa määrätyllä enimmäissuorituskyvyllä ja määrillä edellyttäen, että tarkkailuilma-alus on varustettu

A) yhdellä optisella panoraamakameralla tai

B) vähintään kahdella optisella kuvaruuduittain kuvaavalla kameralla.

4. Siitä riippumatta, mitä tämän sopimuksen B liitteen II osan 2 kappaleen A kohdassa määrätään, tietojen taltiointivälineet merkitään tiedoilla tämän osan 1 kappaleessa tarkoitettuna ajankohtana sopimusvaltioiden yleisen käytännön mukaisesti.

5. Siitä riippumatta, mitä VI artiklan I osan 1 kappaleessa määrätään, sopimusvaltiolla ei ole oikeutta tämän osan 1 kappaleessa tarkoitettuna ajanjaksona saada käyttöönsä ilma-alusta, joka kykenee määrättyyn toimintamatkaan ilman polttoainetäydennystä.

6. Tämän osan 1 kappaleessa tarkoitettuna ajanjaksona aktiivikiintiöiden jako määrätään A liitteen II osan 2 kappaleen määräysten mukaisesti.

7. Uusien kuvausjärjestelmäluokkien tai nykyisten luokkien suorituskyvyn parannusten vaiheittainen käyttöönotto käsitellään Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavassa toimikunnassa IV artiklan 3 kappaleen asianmukaisten määräysten mukaisesti.

XIX artikla
Todistusvoimaiset tekstit

Tämän sopimuksen alkuperäiskappaleet, joiden englannin-, espanjan-, italian-, ranskan-, saksan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan tallettajien arkistoon. Tallettajat toimittavat oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille sopimuspuolille.

A LIITE

KIINTIÖT JA SUURIMMAT SALLITUT LENTOMATKAT

I OSA

PASSIIVIKIINTIÖIDEN MÄÄRÄÄMINEN

1. Yksittäiset passiivikiintiöt määrätään seuraavan taulukon mukaisesti ja ovat voimassa ainoastaan niiden valtioiden osalta, jotka ovat ratifioineet sopimuksen:

Saksan liittotasavalta 12
Amerikan yhdysvallat 42
Valko-Venäjän tasavalta ja Venäjän federaation sopimusvaltioryhmä 42
Benelux 6
Bulgarian tasavalta 4
Kanada 12
Tanskan kuningaskunta 6
Espanjan kuningaskunta 4
Ranskan tasavalta 12
Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin
yhdistynyt kuningaskunta 12
Helleenien tasavalta 4
Unkarin tasavalta 4
Islannin tasavalta 4
Italian tasavalta 12
Norjan kuningaskunta 7
Puolan tasavalta 6
Portugalin tasavalta 2
Romania 6
Tsekin ja Slovakian
federatiivinen tasavalta 4
Turkin tasavalta 12
Ukraina 12

2. Jos muu valtio ratifioi sopimuksen tai liittyy siihen XVII artiklan ja X artiklan 4 kappaleen C kohdan mukaisesti sekä X artiklan 4 kappaleen D kohdan huomioon ottaen, mainitun muun valtion passiivikiintiö käsitellään Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan seuraavassa varsinaisessa kokouksessa sen jälkeen, kun asianomainen valtio on tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa.

II OSA

ENSIMMÄINEN TARKKAILULENTOJEN AKTIIVIKIINTIÖIDEN JAKO

1. Sopimuksen III artiklan I osan 6 kappaleen nojalla suoritettavan ensimmäisen aktiivikiintiöiden jaon mukaan kunkin sopimusvaltion on vastaanotettava tarkkailulentoja alueensa yli siten, että niiden lukumäärä on enintään 75 prosenttia (pyöristettynä alaspäin lähimpään kokonaislukuun) tämän liitteen I osan 1 kappaleessa tarkoitetusta yksittäisestä passiivikiintiöstä. Tältä pohjalta ja niiden valtioiden osalta, jotka ovat käyneet neuvotteluja Avoin taivas -konferenssin puitteissa Wienissä, ensimmäinen jako toisiinsa nähden on voimassa sopimuksen voimaantulopäivästä seuraavan vuoden 31 päivään joulukuuta saakka sen vuoden jälkeen, jona sopimus on tullut voimaan, ja vain niiden sopimusvaltioiden osalta, jotka ovat ratifioineet sopimuksen. Ensimmäinen jako on seuraava:

Saksan liittotasavallalla on oikeus suorittaa kolme tarkkailulentoa Valko-Venäjän tasavallan ja Venäjän federaation sopimusvaltioryhmän alueen yli ja yksi tarkkailulento Ukrainan alueen yli;

Amerikan yhdysvalloilla on oikeus suorittaa kahdeksan tarkkailulentoa Valko-Venäjän tasavallan ja Venäjän federaation sopimusvaltioryhmän alueen yli ja yksi tarkkailulento - yhdessä Kanadan kanssa - Ukrainan alueen yli.

Valko-Venäjän tasavallalla ja Venäjän federaation sopimusvaltioryhmällä on oikeus suorittaa kaksi tarkkailulentoa Beneluxin alueen yli siten kuin sopimuksen XIV artiklassa mainitaan, kaksi tarkkailulentoa Kanadan alueen yli, kaksi tarkkailulentoa Tanskan kuningaskunnan alueen yli, kolme tarkkailulentoa Ranskan tasavallan alueen yli, kolme tarkkailulentoa Saksan liittotasavallan alueen yli, yksi tarkkailulento Helleenien tasavallan alueen yli, kaksi tarkkailulentoa Italian tasavallan alueen yli, kaksi tarkkailulentoa Norjan kuningaskunnan alueen yli, kaksi tarkkailulentoa Turkin tasavallan alueen yli, kolme tarkkailulentoa Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan alueen yli ja neljä tarkkailulentoa Amerikan yhdysvaltojen alueen yli;

Belgian kuningaskunnalla, Luxemburgin suurruhtinaskunnalla ja Alankomaiden kuningaskunnalla, joista käytetään nimitystä Benelux, on oikeus suorittaa yksi tarkkailulento Valko-Venäjän tasavallan ja Venäjän federaation sopimusvaltioryhmän alueen yli ja yksi lento Puolan tasavallan alueen yli;

Bulgarian tasavallalla on oikeus suorittaa yksi tarkkailulento Helleenien tasavallan alueen yli, yksi tarkkailulento Italian tasavallan alueen yli ja yksi tarkkailulento Turkin tasavallan alueen yli;

Kanadalla on oikeus suorittaa kaksi tarkkailulentoa Valko-Venäjän tasavallan ja Venäjän federaation sopimusvaltioryhmän alueen yli, yksi tarkkailulento Tsekin ja Slovakian liittotasavallan alueen yli, yksi tarkkailulento Puolan tasavallan alueen yli ja yksi tarkkailulento yhdessä Amerikan yhdysvaltojen kanssa Ukrainan alueen yli;

Tanskan kuningaskunnalla on oikeus suorittaa yksi tarkkailulento Valko-Venäjän tasavallan ja Venäjän federaation sopimusvaltioryhmän alueen yli ja yksi tarkkailulento Puolan tasavallan alueen yli;

Espanjan kuningaskunnalla on oikeus suorittaa yksi tarkkailulento Tsekin ja Slovakian liittotasavallan alueen yli;

Ranskan tasavallalla on oikeus suorittaa kolme tarkkailulentoa Valko-Venäjän tasavallan ja Venäjän federaation sopimusvaltioryhmän alueen yli ja yksi tarkkailulento Romanian alueen yli;

Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeus suorittaa kolme tarkkailulentoa Valko-Venäjän tasavallan ja Venäjän federaation sopimusvaltioryhmän alueen yli ja yksi tarkkailulento Ukrainan alueen yli;

Helleenien tasavallalla on oikeus suorittaa yksi tarkkailulento Bulgarian tasavallan alueen yli ja yksi tarkkailulento Romanian tasavallan alueen yli;

Unkarin tasavallalla on oikeus suorittaa yksi tarkkailulento Romanian alueen yli ja yksi tarkkailulento Ukrainan alueen yli;

Italian tasavallalla on oikeus suorittaa kaksi tarkkailulentoa Valko-Venäjän tasavallan ja Venäjän federaation sopimusvaltioryhmän alueen yli, yksi tarkkailulento Unkarin tasavallan ja yksi tarkkailulento yhdessä Turkin tasavallan kanssa Ukrainan alueen yli;

Norjan kuningaskunnalla on oikeus suorittaa kaksi tarkkailulentoa Valko-Venäjän tasavallan ja Venäjän federaation sopimusvaltioryhmän alueen yli ja yksi tarkkailulento Puolan tasavallan alueen yli;

Puolan tasavallalla on oikeus suorittaa yksi tarkkailulento Saksan liittotasavallan alueen yli, yksi tarkkailulento Valko-Venäjän tasavallan ja Venäjän federaation sopimusvaltioryhmän alueen yli, ja yksi tarkkailulento Ukrainan alueen yli;

Romanialla on oikeus suorittaa yksi tarkkailulento Bulgarian tasavallan alueen yli, yksi tarkkailulento Helleenien tasavallan alueen yli, yksi tarkkailulento Unkarin tasavallan alueen yli ja yksi tarkkailulento Ukrainan alueen yli;

Tsekin ja Slovakian liittotasavallalla on oikeus suorittaa yksi tarkkailulento Saksan liittotasavallan alueen yli ja yksi tarkkailulento Ukrainan alueen yli;

Turkin tasavallalla on oikeus suorittaa kaksi tarkkailulentoa Valko-Venäjän tasavallan ja Venäjän federaation sopimusvaltioryhmän alueen yli, yksi tarkkailulento Bulgarian tasavallan alueen yli ja kaksi, joista toinen yhdessä Italian tasavallan kanssa, Ukrainan alueen yli;

Ukrainalla on oikeus suorittaa yksi tarkkailulento Tsekin ja Slovakian liittotasavallan alueen yli, yksi tarkkailulento Unkarin tasavallan alueen yli, yksi tarkkailulento Puolan tasavallan alueen yli, yksi tarkkailulento Romanian alueen yli ja kaksi tarkkailulentoa Turkin tasavallan alueen yli;

2. Tämän ensimmäisen jaon jälkeen siihen päivään saakka, jona sopimus XVIII artiklassa tarkoitetulla tavalla täysipainoisesti toteutetaan aktiivikiintiöiden osalta, vuosittaiset jaot perustuvat 75 prosentin sääntöön, joka suhteessa yksittäisiin passiivikiintiöihin annetaan tämän osan 1 kappaleessa.

3. Siitä päivästä lukien, jona sopimusta sovelletaan täysipainoisesti, kunkin sopimusvaltion on hyväksyttävä sen jälkeen suoritetuissa aktiivikiintiöiden jaoissa alueensa yli pyydettäessä niin monta tarkkailulentoa, että se vastaa asianomaisen valtion koko yksittäistä passiivikiintiötä. Milloin mahdollista tai milloin sitä on pyydetty, ja ellei toisin ole sovittu, nämä jaot perustuvat ensimmäisessä jaossa suoritettujen aktiivikiintiöiden suhteelliseen lisäykseen.

4. Siinä tapauksessa, että uusi valtio ratifioi sopimuksen tai liittyy siihen XVII artiklan mukaisesti, aktiivikiintiöiden jako asianomaiselle valtiolle käsitellään Avoin taivas -neuvoa-antavan toimikunnan seuraavassa sääntömääräisessä kokouksessa sen jälkeen, kun ratifioimis- tai liittymiskirja on talletettu kuitenkin siten, että

A) ratifioivalla tai liittyvällä valtiolla on oikeus pyytää tarkkailulentoja sopimusvaltioiden alueen yli asianomaiselle valtiolle määrätyn passiivikiintiön puitteissa tämän liitteen I osan 2 kappaleen mukaisesti ja niiden sopimusvaltioiden passiivikiintiön puitteissa, joiden yli tarkkailulentoja on pyydetty, ellei asianomaisten sopimusvaltioiden kanssa ole toisin sovittu; ja

B) kaikilla sopimusvaltioilla on samanaikaisesti oikeus pyytää tarkkailulentoja allekirjoittavan tai liittyvän valtion alueen yli oman aktiivikiintiönsä ja asianomaisen valtion passiivikiintiön puitteissa.

III OSA

TARKKAILULENTOJEN SUURIMMAT SALLITUT LENTOMATKAT

Kultakin Avoin taivas -lentokentältä alkavan tarkkailulennon suurin sallittu lentomatka tarkkailtavan valtion alueen yli on seuraava:

kilometriä
Saksan liittotasavalta
WUNSTORF 1 200
LANDSBERG-LECH 1 200
Amerikan Yhdysvallat
WASHINGTON-DULLES 4 900
TRAVIS AFB 4 000
ELMENDORF AFB 3 000
LINCOLN-MUNICIPAL 4 800
Valko-Venäjän tasavallan ja Venäjän federaation sopimusvaltioryhmä
KUBINKA 5 000
ULAN UDE 5 000
VORKUTA 6 500
MAGADAN 6 500
Benelux
ZAVENTEM/MELSBROEK 945
Bulgarian tasavalta
SOFIA 660
BURGAS 660
Kanada
OTTAWA 5 000
IQALUIT 6 000
YELLOWKNIFE 5 000
Tanskan kuningaskunta
Metropolitan 800
FÄÄRSAARET 250
GRÖNLANTI 5 600
Espanjan kuningaskunta
GETAFE 1 300
GANDO 750
VALENCIA 1 300
VALLADOLID 1 300
MORON 1 300
Ranskan tasavalta
ORLEANS-BRICY 1 400
NICE-COTE D"AZUR 800
TOULOUSE-BLAGNAC 700
Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta
BRIZE NORTON 1 150
SCAMPTON 1 150
LEUCHARS 1 150
SCILLY ISLANDSIN kanssa 1 500
SHETLAND ISLANDSIN kanssa 1 500
Helleenien tasavalta
THESSALONIKI 900
ELEFSIS 900
KREETAN, KARPATHOSIN,
RHODOS ja KOS -saarten kanssa 1 100
Unkarin tasavalta
BUDAPEST-FERIHEGY 860
Islannin tasavalta 1 500
Italian tasavalta
MILANO-MALPENSA 1 130
PALERMO-PUNTA RAISI 1 400
Norjan kuningaskunta
OSLO-GARDERMOEN 1 700
TROMSSA-LANGNES 1 700
Puolan tasavalta
WARSZAWA-OKECIE 1 400
Portugalin tasavalta
LISBOA 1 200
Sta. MARIA 1 700
PORTO SANTO 1 030
Romania
BUCHAREST-OTOPENI 900
TIMISOARA 900
BACAU 900
Tsekin ja Slovakian federatiivinen tasavalta
PRAHA 600
BRATISLAVA 700
KOSICE 400
Turkin tasavalta
ESKISEHIR 1 500
DIYARBAKIR 1 500
Ukraina
BORISPOL 2 100

B LIITE

KUVAUSJÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT TIEDOT

I OSA

TEKNISET TIEDOT

1. IV artiklan 10 kappaleen mukaisesti jokaisen sopimusvaltion tulee ilmoittaa kaikille muille sopimusvaltioille tämän sopimuksen V artiklan määräysten mukaisesti nimeämäänsä tarkkailuilma-alukseen asennettujen kaikkien kuvausjärjestelmien tässä osassa luetellut tekniset tiedot soveltuvin osin.

2. Panoraamatyyppisistä ja kuvaruuduittain kuvaavista kameroista on annettava seuraavat tiedot:

A) tyyppi ja malli,

B) avauskulma lentoreitin suunnassa ja lentoreittiin nähden poikittain tai keilauskulma asteina,

C) kuvakoko millimetri kertaa millimetreinä,

D) valotusajat sekunteina,

E) käytettävien optisten suodattimien tyypit ja värit sekä niiden suodatinkerroin,

F) jokaisesta objektiivista:

1) nimi,

2) polttoväli millimetreinä,

3) objektiivin suurin suhteellinen aukko,

4) alueellinen erotuskyky kontrastisuhteella 1000:1 tai vastaavalla modulaatiolla 1,0 suurimmalla suhteellisella aukolla viivoina millimetriä kohti, jos tämä tulee kyseeseen,

G) lyhyin ja pisin kuvausaikaväli sekunteina tai kuvausnopeutena tai kuvina sekuntia kohden, jos tämä tulee kyseeseen,

H) suurin nopeus-korkeus-suhde, jos tämä tulee kyseeseen,

I) kuvaruuduittain kuvaavien kameroiden ollessa kyseessä suurin vaakatasosta mitattu kulma tai pienin pystytasosta mitattu kulma asteina, ja

J) suurin toimintakorkeus metreinä, jos tämä tulee kyseeseen.

3. Videokameroista on annettava seuraavat tekniset tiedot:

A) tyyppi ja malli,

B) avauskulma lentoreitin suunnassa ja lentoreittiin nähden poikittain,

C) objektiivista:

1) polttoväli millimetreinä,

2) suurin suhteellinen aukko,

3) maaerotuskyky kontrastisuhteella 1000:1 tai vastaavalla modulaatiolla 1,0 suurimmalla suhteellisella aukolla viivoina millimetriä kohden,

D) tunnistinelementtien koko millimetreinä tai vastaava tieto putken osalta,

E) tunnistinelementtien lukumäärä,

F) järjestelmän valoherkkyys lukseina tai watteina neliösenttimetriä kohden, ja

G) spektrikaistanleveys nanometreinä.

4. Infrapunakeilaimista on annettava seuraavat tekniset tiedot:

A) tyyppi ja malli,

B) avauskulmat ja keilauskulmat asteina,

C) pienin hetkellinen avauskulma lentoreitin suunnassa ja lentoreittiin nähden poikittain milliradiaaneina,

D) spektrikaistanleveys mikrometreinä,

E) pienin erotettavissa oleva lämpötilaero celsiusasteina,

F) tunnistimen toimintalämpötila celsiusasteina,

G) aika, joka tarvitaan järjestelmän sähkönsyöttöjen kytkemisestä käynnistymiseen ja jäähtymiseen järjestelmän normaaliin toimintalämpötilaan minuutteina,

H) pisin käyttöaika, jos tämä tulee kyseeseen,

I) suurin mahdollinen nopeus-korkeus-suhde, ja

J) suurin mahdollinen toimintakorkeus metreinä, jos tämä tulee kyseeseen.

5. Sivulle kuvaavasta SAR-tutkasta on annettava seuraavat tekniset tiedot:

A) tyyppi ja malli,

B) tutkan taajuuskaistat ja toimintataajuus megahertseinä,

C) polarisaatiot,

D) tutkapulssien lukumäärä metriä tai sekuntia kohden,

E) kuva-alueen etureunan rajakulma asteina pystytasosta mitattuna,

F) kuvausleveys kilometreinä,

G) alueellinen erotuskyky vinoetäisyyskoordinaatistossa lentosuunnassa ja sivusuunnassa metreinä,

H) suurin toimintakorkeus metreinä, jos tämä tulee kyseeseen, ja

I) lähettimen antoteho watteina.

6. Valokuvausfilmille tietoja tallentavista kuvausjärjestelmistä on annettava seuraavat tekniset tiedot:

A) filmityypit, joita mahdollisesti käytetään kunkin kuvausjärjestelmän kanssa,

B) filminleveys millimetreinä,

C) filmin alueellinen erotuskyky kontrastisuhteella 1000:1 tai vastaavalla modulaatiolla 1,0 viivoina millimetriä kohden, ja

D) jokaisen tyyppisen filmikasetin kapasiteetti metreinä.

7. Muille tallennusvälineille tietoja tallentavista kuvausjärjestelmistä on annettava seuraavat tekniset tiedot:

A) tiedontallennuslaitteiden tyyppi ja malli,

B) tiedontallennusvälineiden tyyppi ja muoto,

C) kaistanleveys hertseinä, jos tämä tulee kyseeseen,

D) tiedontallennusnopeus megabitteinä sekunnissa, jos tämä tulee kyseeseen,

E) tallennusvälineiden kapasiteetti minuutteina tai megabitteinä, ja

F) muoto, jossa kuvausjärjestelmien keräämä tieto tallennetaan ja jossa kuvaustiedot merkitään.

II OSA

TALLENTEIDEN MERKINTÄ

1. Seuraavat tiedot tulee merkitä kuvausjärjestelmien tarkkailulennon aikana keräämiin tallenteisiin jokaisen alkuperäisen filminegatiivirullan alkuosaan tai minkä tahansa muun tallennusvälineen alkuun tämän liitteen 1 alaliitteen määräysten mukaisesti:

A) tarkkailulennon numero,

B) tarkkailulennon päivämäärä,

C) kuvausjärjestelmän kuvaus,

D) kuvausjärjestelmän varustus, ja

E) polttoväli, jos tämä tulee kyseeseen.

2. Seuraavat tarkkailuilma-aluksen suunnistus- ja avioniikkajärjestelmistä saadut tiedot tulee tallentaa käsin tai sähköisesti kuvausjärjestelmien tarkkailulennon aikana keräämiin tallenteisiin tavalla, joka ei peitä yksityiskohtia, tämän liitteen 1 alaliitteen määräysten mukaisesti:

A) valokuvauskameroiden ollessa kyseessä:

1) tarkkailujakson alussa ja missä tahansa paikassa tarkkailujakson kuluessa silloin, kun korkeus maanpinnasta, ohjaussuunta tai maanopeus muuttuu merkittävästi, ja määrävälein, jotka Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antava toimikunta määrittää väliaikaisen soveltamisen aikana:

a) korkeus maanpinnasta,

b) sijainti,

c) tosiohjaussuunta ja

d) kuvauskulma.

2) jokaiseen valokuvausfilmin kuvaan:

a) kuvan numero,

b) aika ja

c) poikittaiskallistuskulma.

B) videokameroiden ja infrapunakeilaimien ollessa kyseessä tarkkailujakson alussa ja missä tahansa paikassa tarkkailujakson kuluessa silloin, kun korkeus maanpinnasta, ohjaussuunta tai maanopeus muuttuu merkittävästi, ja määrävälein, jotka Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antava toimikunta määrittää väliaikaisen soveltamisen aikana:

1) päivämäärä ja aika,

2) korkeus maanpinnasta,

3) sijainti,

4) tosiohjaussuunta ja

5) keilauskulma;

C) sivulle kuvaavan SAR-tutkan ollessa kyseessä:

1) tarkkailujakson alussa ja missä tahansa paikassa tarkkailujakson kuluessa silloin, kun korkeus maanpinnasta, ohjaussuunta tai maanopeus muuttuu merkittävästi ja määrävälein, jotka Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antava toimikunta määrittää väliaikaisen soveltamisen aikana:

a) päivämäärä ja aika,

b) korkeus maanpinnasta,

c) sijainti,

d) tosiohjaussuunta,

e) keilauskulma pyyhkäisykaistan lähimpään pisteeseen,

f) pyyhkäisykaistan leveys ja

g) polarisaatiot;

2) joka kerta kun sen seuraavat muuttujat mitataan kuvan oikeasta käsittelystä varmistumiseksi:

a) maanopeus,

b) sortuma,

c) pituuskallistuskulma ja

d) poikittaiskallistuskulma.

3. Alkuperäisestä filminegatiivista otettuihin kuviin tai kuvasarjoihin tai muiden tallennusvälineiden alkuperäiskappaleista otettuihin kaikkiin kopioihin on merkittävä tämän osan 1 ja 2 kappaleessa luetellut tiedot.

4. Sopimusvaltiolla on oikeus merkitä tietoja tarkkailulennon aikana kerättyihin tallenteisiin joko kirjaimien tai numeroiden yhdistelmillä tai Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan väliaikaisen soveltamisen aikana hyväksymillä tunnuksilla.

B LIITTEEN 1 ALALIITE

TARKKAILULENNON AIKANA KERÄTTYJEN TALLENTEIDEN MERKINTÄ

1. Tarkkailulennon numero on merkittävä yhdellä kuudesta merkistä koostuvalla kirjain-numeroyhdistelmällä seuraavasti sovitulla tavalla:

A) "OS" kirjaimet,

B) sen kalenterivuoden viimeinen numero, jota erillinen aktiivikiintiö koskee, ja

C) kolme numeroa, jotka edustavat jokaista erillistä tarkkailulentoa siitä aktiivikiintiöstä, joka sopimusvaltiolle on jaettu toisen sopimusvaltion alueen yläpuolella yhden kalenterivuoden aikana tehtäviä lentoja varten Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan vuosittaisessa seurantakokouksessa.

2. Kuvausjärjestelmän kuvaus on ilmaistava yhdellä enintään kuudesta kirjaimesta ja numerosta koostuvalla merkkijoukolla, joka muodostuu kahdesta merkkiryhmästä seuraavasti sovitulla tavalla:

A) enintään neljän merkin ryhmästä, joka ilmaisee kuvausjärjestelmän luokan seuraavasti sovitulla tavalla:

1) "OP" - panoraamatyyppinen optinen kamera,

2) "OF" - kuvaruuduittain kuvaava optinen kamera,

3) "TV" - videokamera,

4) "IRLS" - infrapunakeilain tai

5) "SAR" - sivulle kuvaava SAR-tutka;

B) kahden merkin ryhmästä, joka ilmaisee tallennusvälineen tyypin seuraavasti sovitulla tavalla:

1) "BI" - mustavalkoinen infrapunafilmi,

2) "BM" - yksivärinen mustavalkoinen filmi,

3) "BP" - pankromaattinen mustavalkoinen filmi,

4) "BR" - mustavalkoinen diapositiivi,

5) "TA" - analoginen magneettinauha tai

6) "TD" - digitaalinen magneettinauha.

3. Kuvausjärjestelmän varustus on ilmaistava yhdellä enintään yhdeksästä kirjaimesta ja numerosta koostuvalla merkkijoukolla, joka muodostuu kolmesta merkkiryhmästä seuraavasti sovitulla tavalla:

A) neljän kirjaimen ja numeron ryhmästä, joka ilmaisee kuvausjärjestelmän asennustavan tarkkailuilma-aluksessa. Asennustapa voi olla:

1) sisäinen asennus, joka on ilmaistava "INT" tunnuksella ja sitä seuraavalla numerolla, joka ilmaisee kuvausjärjestelmän suhteellisen asennuspaikan tarkkailuilma-aluksessa sen nokasta pyrstöön päin laskettuna; tai

2) säiliöasennus, joka on ilmaistava "POD" tunnuksella, jota seuraa jokin seuraavasta kolmesta kirjaimesta:

a) "L" - asennettu vasemman siiven alle,

b) "R" - asennettu oikean siiven alle tai

c) "C" - asennettu ilma-aluksen keskiviivalle;

B) enintään kolmen kirjaimen ja numeron ryhmästä, joka ilmaisee asennussuunnan seuraavasti sovitulla tavalla:

1) pystyasennus, jossa kuvausjärjestelmä on kallistettuna pystytasosta enintään viisi astetta, tulee ilmaista "V" kirjaimella;

2) viistoasennus, jossa kuvausjärjestelmä on kallistettuna pystytasosta yli viisi astetta, tulee ilmaista jommalla kummalla seuraavista kahdesta kirjaimesta ja niiden perään liitettävästä painumakulman asteina ilmaisevasta numerosta:

a) "L" - vasemmalle suunnattu,

b) "R" - oikealle suunnattu;

3) kahden tai useamman kuvausjärjestelmän viuhka-asennus tulee ilmaista "F" kirjaimella.

C) viuhka-asennuksessa tulee käyttää enintään kahden numeron yhdistelmää, joka ilmaisee kuvausjärjestelmien määrän ja paikan seuraavasti:

1) ensimmäinen numero ilmaisee kyseisen asennussovelluksen kuvausjärjestelmien kokonaismäärän;

2) toinen numero ilmaisee yksittäisen kuvausjärjestelmän paikan tarkkailuilma-aluksessa järjestyksessä vasemmalta oikealle lentosuuntaan katsottaessa,

4. Objektiivin polttoväli tulee ilmoittaa millimetreinä.

5. Päivämäärä ja aika tulee ilmoittaa Greenwichin keskiaikana lähimpään täyteen minuuttiin pyöristettynä.

6. Tarkkailuilma-aluksen keskimääräinen korkeus maanpinnasta tulee ilmoittaa viisinumeroisena lukuna ja sen perään liitettävänä tunnuksena, joka ilmaisee, onko mittayksikkönä jalat ("F) vai metrit ("M").

7. Tarkkailuilma-aluksen sijainti leveysasteina ja pituusasteina tulee ilmoittaa asteina lähimpään asteen sadasosaan pyöristettynä muodossa "dd.dd(N tai S) ddd.dd (E tai W)" tai asteina tai minuutteina lähimpään täyteen minuuttiin pyöristettynä muodossa "dd mm (N tai S) ddd mm (E tai W)".

8. Tarkkailuilma-aluksen tosiohjaussuunta tulee ilmoittaa asteina lähimpään kokonaiseen asteeseen pyöristettynä.

9. Tarkkailuilma-aluksen poikittaiskallistuskulma tulee ilmoittaa asteina ja asteluvun perään liitettävänä tunnuksena, joka ilmaisee, onko kyseessä poikittaiskallistus vasemmalle ("L") vai oikealla ("R").

10. Tarkkailuilma-aluksen pituuskallistuskulma tulee ilmoittaa asteina ja asteluvun perään liitettävänä tunnuksena, joka ilmaisee, onko kyseessä pituuskallistus nokka ylös -suunnassa ("U") vai nokka alas -suunnassa ("D") vaakatasoon verrattuna.

11. Tarkkailuilma-aluksen sortuma tulee ilmoittaa asteina ja asteluvun perään liitettävänä tunnuksena, joka ilmaisee, onko kyseessä sortuma tarkkailuilma-aluksen lentoreitistä vasemmalle ("L") vai oikealle ("R").

12. Tarkkailuilma-aluksen maanopeus tulee ilmoittaa kolminumeroisena lukuna ja sen perään liitettävänä tunnuksena, joka ilmaisee, onko mittayksikkönä merimailit ("NM") vai kilometrit ("KM").

13. Pyyhkäisykaistan lähimmän pisteen sijainti tulee ilmoittaa kilometreinä.

14. Kallistuskulma tulee ilmoittaa asteina pystytasosta mitattuna.

15. Pyyhkäisykaistan leveys tulee ilmoittaa kilometreinä.

16. Jokainen tarkkailulennon aikana yhdessä ja samassa kuvausjärjestelmässä käytetty valokuvausfilmikasetti tulee numeroida järjestyksessä yhdestä alkaen. Kunkin kuvausjärjestelmän valottama alkuperäisen filminegatiivin jokainen kuva tulee numeroida kuvakohtaisesti järjestyksessä siten, että numerointi aloitetaan kyseisen kuvausjärjestelmän kasetin ensimmäisestä kuvasta ja lopetetaan viimeiseen kuvaan. Aina kun filmi on numeroitu siten, että yhtä kuvaa kohden on yksi tai kaksi numeroa, yksittäinen kuva tulee määritellä yksiselitteisesti käyttämällä joko kuvan keskikohtaa lähinnä olevaa numeroa, tai pienempää kokonaista numeroa, jos numerot ovat yhtä kaukana keskikohdasta.

C LIITE

TARKKAILUILMA-ALUKSIA KOSKEVAT TIEDOT

Sopimuksen V artiklan 2 kappaleen mukaisesti sopimusvaltiot antavat nimetessään ilma-alukseen tarkkailuilma-alukseksi kaikille muille valtioille seuraavat tiedot:

1. Tunnistus:

A) tyyppi ja malli; sekä

B) kunkin tarkkailuilma-alukseen asennetun kuvausjärjestelmän lukumäärä, luokka, tyyppi ja varustus sopimuksen B liitteen määräysten mukaisesti;

2. Tehtäväsuunnittelu:

A) kunkin tarkkailuilma-alukseen asennetun kuvausjärjestelmätyypin ja varustuksen osalta:

1) kuvausjärjestelmän osalta, jonka maa erotuskyky riippuu sen korkeudesta maan pinnasta: se korkeus maan pinnasta metreinä, jossa kuvausjärjestelmä saavuttaa kyseiselle kuvausjärjestelmäluokalle tämän sopimuksen IV artiklan 2 kappaleessa määritellyn maaerotuskyvyn;

2) kuvausjärjestelmän osalta, jonka maaerotuskyky ei riipu korkeudesta maan pinnasta, suurin kuvauskorkeus;

B) optimilentonopeus kilometreinä tunnissa kullakin tämän kappaleen A kohdassa tarkoitetulla korkeudella;

C) polttoaineen kulutus kiloina tunnissa optimilentonopeudella tämän kappaleen A kohdassa tarkoitetulla korkeudella.

3. Lentosuunnistus, viestintä, ja mittarilaskeutumislaitteet:

A) kunkin tarkkailuilma-alukseen asennetun suunnistuslaitteen tyyppi, mukaan luettuna sen paikantamistarkkuus metreinä; sekä

B) tarkkailuilma-alukseen ICAO:n käytännön mukaisesti asennetut radioviestintä- lähestymis- ja mittarilaskeutumislaitteet.

4. Kenttäkäsittely:

A) pituus, siipienväli, suurin korkeus, pyörienväli ja kääntymissäde;

B) suurin sallittu lentoonlähtöpaino ja suurin sallittu laskeutumispaino;

C) vaadittu lentokentän kiitoradan pituus ja vaadittu päällysteen lujuus suurimmalla sallitulla lentoonlähtöpainolla ja suurimmalla sallitulla laskeutumispainolla sekä mahdollinen kyky laskeutua päällystämättömälle radalle;

D) polttoaineen, öljyjen, hydraulinesteiden ja happisäiliöiden tyypit ja vetävyys;

E) sähkö- ja käynnistyslaitteiden tyypit; sekä

F) mahdolliset erityisvaatimukset.

5. Majoituskyky:

A) lennon miehistön lukumäärä;

B) kuvausmekaanikkojen lukumäärä;

C) lennolla olevien edustajien lukumäärä, lennon tarkkailijoiden tai ilma-aluksessa mahdollisesti olevien edustajien lukumäärä; sekä

D) makuupaikat.

D LIITE

TARKKAILUILMA-ALUSTEN JA KUVAUSJÄRJESTELMIEN KATSASTUS

I OSA

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1. Jokaisella sopimusvaltiolla on oikeus osallistua jokaisen toisen sopimusvaltion tämän sopimuksen V artiklan mukaisesti nimeämän tarkkailuilma-alustyypin ja -mal-lin ja niihin liittyvien kuvausjärjestelmien katsastukseen, jonka aikana tarkkailuilma-alus ja sen kuvausjärjestelmät tulee tarkastaa sekä maassa että lennolla.

2. Katsastus tulee järjestää, jotta voidaan:

A) varmistaa, että ilma-alus on sellaista tyyppiä ja mallia kuin on nimetty V artiklan mukaisesti;

B) varmistaa, että tarkkailuilma-alukseen asennetut kuvausjärjestelmät kuuluvat tämän sopimuksen IV artiklan 1 kappaleessa määrättyihin luokkiin ja täyttävät tämän sopimuksen IV artiklan 2 kappaleen määräykset;

C) varmistaa, että tekniset tiedot on ilmoitettu tämän sopimuksen B liitteen I osan määräysten mukaisesti;

D) siinä tapauksessa, että korkeus maanpinnasta vaikuttaa jonkin kuvausjärjestelmän maaerotuskykyyn, määrittää pienin sallittu korkeus maanpinnasta, jossa kyseisen tyyppiseen ja malliseen tarkkailuilma-alukseen asennettua tällaista kuvausjärjestelmää saadaan tarkkailulennon aikana käyttää tämän sopimuksen IV artiklan 2 kappaleessa määrättyä erotuskykyrajoitusta noudattaen;

E) siinä tapauksessa, että korkeus maanpinnasta ei vaikuta jonkin kuvausjärjestelmän maaerotuskykyyn, määrittää kyseisen tyyppiseen ja malliseen tarkkailuilma-alukseen asennetun kunkin tällaisen kuvausjärjestelmän maaerotuskyky tämän sopimuksen IV artiklan 2 kappaleessa määrättyä erotuskykyrajoitusta noudattaen; ja

F) varmistaa, että kuvausaukkojen peitteet tai muut kuvausjärjestelmien käytön estävät laitteet ovat asianmukaisissa asennoissa tämän sopimuksen IV artiklan 4 kappaleen määräysten mukaisesti.

3. Jokaisen sopimusvaltion, joka järjestää katsastuksen, tulee ilmoittaa vähintään 60 vuorokautta aikaisemmin kaikille muille sopimusvaltioille se seitsemän vuorokauden ajanjakso, jonka aikana kyseisen tarkkailuilma-aluksen ja sen kuvausjärjestelmien katsastus suoritetaan. Ilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

A) sopimusvaltio, joka järjestää tarkkailuilma-aluksen ja sen kuvausjärjestelmien katsastuksen;

B) maahantulopaikka, jonne katsastukseen osallistuvien sopimusvaltioiden edustajien tulee saapua;

C) katsastuksen järjestämispaikka;

D) päivät, jolloin katsastuksen on määrä alkaa ja päättyä;

E) jokaisen katsastettavan tarkkailuilma-aluksen numero, tyyppi ja malli; ja

F) jokaisen katsastettavaan tarkkailuilma-alukseen asennetun kuvausjärjestelmän tyyppi ja malli, kuvaus ja varustus tämän sopimuksen B liitteen 1 alaliitteessä määrätyssä muodossa.

4. Jokaisen sopimusvaltion on viimeistään kymmenen vuorokauden kuluttua siitä lukien, kun sopimusvaltio on saanut tämän osan 3 kappaleen mukaisen ilmoituksen, ilmoitettava kaikille muille sopimusvaltioille aikomuksestaan osallistua IV artiklan 11 kappaleen mukaisesti kyseisen ilma-aluksen ja sen kuvausjärjestelmien katsastukseen. Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antava toimikunta päättää, kuinka monta henkilöä saa osallistua katsastukseen niistä sopimusvaltioista, jotka ovat ilmoittaneet aikomuksestaan osallistua katsastukseen. Ellei toisin sovita, henkilöitä saa olla yhteensä enintään neljäkymmentä ja kustakin sopimusvaltiosta saa olla enintään neljä henkilöä. Jos kaksi tai useampi sopimusvaltio ilmoittaa aikomuksestaan järjestää katsastus saman ajanjakson kuluessa, Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antava toimikunta päättää siitä, kumpi näistä sopimusvaltioista järjestää katsastuksen kyseisen ajanjakson kuluessa.

5. Jokaisen katsastukseen osallistuvan sopimusvaltion tulee ilmoittaa katsastuksen järjestävälle sopimusvaltiolle vähintään 30 vuorokautta ennen tämän osan 3 kappaleen mukaisesti ilmoitettua päivää, jolloin tarkkailuilma-aluksen katsastuksen on määrä alkaa:

A) jokaisen katsastukseen osallistuvan henkilön nimi, sukupuoli, syntymäaika ja -paikka sekä passin numero. Jos katsastukseen osallistuvat henkilöt matkustavat maahantulopaikkaan muulla kuin kaupallisessa liikenteessä olevalla kuljetusilma-aluksella, tämän ilma-aluksen miehistön jäsenistä on ilmoittava samat tiedot. Kaikkien näiden henkilöiden nimet tulee olla tämän sopimuksen XIII artiklan I osan mukaisesti nimettyjen henkilöiden luettelossa;

B) päivä ja arvioitu aika, jolloin henkilöt saapuvat maahantulopaikkaan; ja

C) kuljetusväline, jolla henkilöt saapuvat maahantulopaikkaan.

6. Katsastuksen järjestävän sopimusvaltion tulee ilmoittaa katsastukseen osallistuville sopimusvaltioille vähintään 14 vuorokautta ennen tämän osan 3 kappaleen mukaisesti ilmoitettua päivää, jolloin tarkkailuilma-aluksen katsastuksen on määrä alkaa, kaikkiin tarkkailuilma-alukseen asennetuista kuvausjärjestelmistä ja niihin liittyvistä kuvausjärjestelmien keräämien tietojen merkintään käytettävistä laitteista seuraavat tiedot:

A) kuvausjärjestelmän jokaisen pääosan kuvaus ja käyttötarkoitus sekä kaikki kytkennät niihin liittyvien tietojen merkintään käytettäviin laitteisiin;

B) valokuvat, jotka on otettu jokaisesta kuvausjärjestelmästä sen ollessa irrotettuna tarkkailuilma-aluksesta, seuraavien määräysten mukaisesti:

1) jokaisen kuvausjärjestelmän tulee täyttää joko vaaka- tai pystysuunnassa vähintään 80 prosenttia kuva-alasta;

2) valokuvat voivat olla joko värikuvia tai mustavalkoisia kuvia ja niiden tulee olla kooltaan kahdeksantoista kertaa kaksikymmentäneljä senttimetriä, reunusta mukaan lukematta; ja

3) jokaiseen valokuvaan tulee merkitä kuvausjärjestelmän luokka, tyyppi ja malli sekä sen sopimusvaltion nimi, joka esittää kuvausjärjestelmän katsastettavaksi;

C) ohjeet jokaisen kuvausjärjestelmän käyttämiseksi lennolla.

7. Jos yksikään sopimusvaltio ei ilmoita aikomuksestaan osallistua katsastukseen tämän osan 5 kappaleen mukaisesti, sopimusvaltio saa suorittaa itse lennolla tehtävän tarkastuksen tämän liitteen III osan määräysten mukaisesti ja laatia katsastusselostuksen tämän liitteen IV osan määräysten mukaisesti.

8. Tämän sopimuksen XIII artiklan II osan määräykset koskevat jokaisen sopimusvaltion lähettämiä katsastukseen osallistuvia henkilöitä koko sen ajan, jonka he ovat katsastuksen järjestävän sopimusvaltion alueella.

9. Jokaisen sopimusvaltion lähettämän katsastukseen osallistuvan henkilön tulee poistua katsastuksen järjestävän sopimusvaltion alueelta viivyttelemättä katsastusselostuksen allekirjoituksen jälkeen.

II OSA

MAASSA TEHTÄVÄ TARKASTUS

1. Useampi kuin yksi sopimusvaltio voi suorittaa maassa tehtävän tarkastuksen samanaikaisesti, jos katsastuksen järjestävä sopimusvaltio tämän hyväksyy. Sopimusvaltioilla on oikeus järjestää yhdessä tarkkailuilma-aluksen ja sen kuvausjärjestelmien tarkastus ilma-aluksen ollessa maassa. Katsastuksen järjestävällä sopimusvaltiolla on oikeus määrätä, kuinka monta henkilöä voi osallistua kerralla tarkkailuilma-aluksen ja sen kuvausjärjestelmien maassa tehtävään tarkastukseen.

2. Kunkin tarkkailuilma-aluksen ja sen kuvausjärjestelmien maassa tehtävän tarkastuksen ei tule kestää kauempaa kuin kolme kahdeksan tunnin jaksoa, ellei toisin sovita.

3. Ennen maassa tehtävän tarkastuksen aloittamista on katsastuksen järjestävän sopimusvaltion annettava katsastukseen osallistuville sopimusvaltioille seuraavat tiedot:

a) panoraamakameratyyppisten ja kuvaruuduittain kuvaavien optisten kameroiden ollessa kyseessä:

1) objektiivin vasteen modulaatiosiirtokuvaaja paikkataajuuteen (taajuus-kontrasti-ominaisuus) kyseisen objektiivin suurimmalla suhteellisella aukolla viivoina millimetriä kohden;

2) tarkkailulennon aikana suoritettavaan tietojen keruuseen tai näin saadun tiedon duplikointiin käytettävän mustavalkoisen ilmakuvausfilmin spesifikaatiot tämän sopimuksen K liitteen I osan 2 kappaleen mukaisesti;

3) alkuperäisten filminegatiivien prosessointiin käytettävien filminkehityskoneiden ja filmipositiivien tai filminegatiivien valmistukseen käytettävien duplikointilaitteiden spesifikaatiot tämän sopimuksen K liitteen I osan 1 kappaleen mukaisesti; ja

4) koelentotiedot, joista ilmenee kunkin tyyppisen optisessa kamerassa käytettävän ilmakuvausfilmin maaerotuskyky maanpinnasta lasketun korkeuden funktiona;

B) videokameroiden ollessa kyseessä kaikista tiedon ulosoton mahdollistavista laitteista saadut koelentotiedot, joista ilmenee maaerotuskyky maanpinnasta lasketun korkeuden funktiona;

C) infrapunakeilaimien ollessa kyseessä kaikista tiedon ulosoton mahdollistavista laitteista saadut koelentotiedot, joista ilmenee maaerotuskyky maanpinnasta lasketun korkeuden funktiona; ja

D) sivulle kuvaavan SAR-tutkan ollessa kyseessä kaikista tiedon ulosoton mahdollistavista laitteista saadut koelentotiedot, joista ilmenee maaerotuskyky lentokoneesta mitatun viistoetäisyyden funktiona.

4. Ennen maassa tehtävän tarkastuksen aloittamista tulee katsastuksen järjestävän sopimusvaltion järjestää katsastukseen osallistuvalle sopimusvaltiolle tai katsastukseen osallistuville sopimusvaltioille tiedotustilaisuus, jossa selostetaan:

A) järjestävän sopimusvaltion suunnitelma tarkkailuilma-aluksen ja sen kuvausjärjestelmien maassa tehtävän tarkastuksen järjestämiseksi;

B) tarkkailuilma-alus ja sen kuvausjärjestelmät ja niihin liittyvät laitteet sekä kuvausaukkojen peitteet ja muut kuvausjärjestelmien käytön estävät laitteet ja osoitetaan niiden sijainnit tarkkailuilma-aluksessa piirrosten, valokuvien, diakuvien ja muiden havaintovälineiden avulla;

C) kaikki tarvittavat varo-ohjeet, joita on noudatettava tarkkailuilma-aluksen ja sen kuvausjärjestelmien maassa tehtävän tarkastuksen aikana; ja

D) luettelointimenetelmät, joita katsastuksen järjestävää sopimusvaltiota edustavat saattajat aikovat käyttää tämän osan 6 kappaleen mukaisesti.

5. Ennen maassa tehtävän tarkastuksen aloittamista tulee jokaisen katsastukseen osallistuvan sopimusvaltion toimittaa katsastuksen järjestävälle sopimusvaltiolle luettelo, jossa mainitaan kaikki maassa tehtävän tarkastuksen tai lennolla tehtävän tarkastuksen aikana käytettävät välineet. Tarkastuksen suorittavien sopimusvaltioiden edustajien tulee saada viedä tarkkailuilma-alukseen ja käyttää siellä videokameroita, kannettavia ääninauhureita ja kannettavia elektronisia laskimia. Katsastuksen järjestävän sopimusvaltion suostumuksella katsastukseen osallistuvien sopimusvaltioiden tulee saada käyttää myös muita laitteita.

6. Katsastukseen osallistuvien sopimusvaltioiden tulee yhdessä katsastuksen järjestävän sopimusvaltion kanssa luetteloida jokainen tämän kohdan 5 kappaleen määräysten mukaisesti käytettävä laite ja käydä läpi luettelointimenetelmät, joita tulee noudattaa sen varmistamiseksi, että katsastukseen osallistuvien sopimusvaltioiden edustajien tarkkailuilma-alukseen viemät kaikki laitteet poistetaan tarkkailuilma-aluksesta tarkastuksen päätyttyä.

7. Kaikkien katsastukseen osallistuvien sopimusvaltioiden edustajilla on oikeus suorittaa seuraavia tehtäviä tarkkailuilma-aluksen ja tarkkailuilma-alukseen asennettujen kuvausjärjestelmien maassa tehtävän tarkastuksen aikana:

A) varmistaa, että jokaisen tarkkailuilma-alukseen asennetun kuvausjärjestelmän numero ja varustus vastaavat tietoja, jotka on ilmoitettu tämän liitteen I osan 6 kappaleen, C liitteen ja B liitteen I osan mukaisesti;

B) tutustua jokaisen tarkkailuilma-aluksessa olevan kuvausjärjestelmän asennukseen, kuvausjärjestelmien pääosien asennukseen sekä näiden pääosien keskinäisiin ja kaikkien niihin liittyvien tietojen merkintään käytettävien laitteiden välisiin kytkentöihin;

C) saada nähdä, kuinka jokaista kuvausjärjestelmää valvotaan ja käytetään; ja

D) tutustua tämän osan 3 kappaleen määräysten mukaisesti toimitettuihin koelentotietoihin.

8. Katsastukseen osallistuvan sopimusvaltion vaatimuksesta tulee katsastuksen järjestävän sopimusvaltion valokuvata tarkkailuilma-alukseen asennettu kuvausjärjestelmä, siihen liittyvät tarkkailuilma-aluksessa olevat laitteet tai kuvausaukot varustettuna peitteillä tai muilla kuvausjärjestelmien käytön estävillä laitteilla. Tällaisten valokuvien tulee täyttää tämän liitteen I osan 6 kappaleen B kohdan 1, 2 ja 3 alakohdissa määritellyt vaatimukset.

9. Katsastuksen järjestävällä sopimusvaltiolla on oikeus nimetä henkilöitä, jotka saattavat katsastukseen osallistuvien sopimusvaltioiden edustajia koko maassa tehtävän tarkastuksen ajan ja varmistavat tämän osan määräysten noudattamisen. Katsastuksen järjestävän sopimusvaltion nimeämät henkilöt eivät saa puuttua katsastukseen osallistuvien sopimusvaltioiden edustajien toimintaan, elleivät nämä toimi tämän osan 4 kappaleen C kohdassa mainittujen varo-ohjeiden vastaisesti.

10. Katsastuksen järjestävän sopimusvaltion tulee järjestää katsastukseen osallistuvien sopimusvaltioiden edustajille pääsy kaikkialle tarkkailuilma-aluksessa sekä kaikkien sen kuvausjärjestelmien ja niihin liittyvien laitteiden luokse samoin kuin riittävästi käyttövoimaa ilma-aluksen kuvausjärjestelmien ja niihin liittyvien laitteiden käyttämistä varten. Katsastuksen järjestävän sopimusvaltion tulee varmistaa pääsy kaikkiin kyseeseen tuleviin osastoihin ja irrottaa luukkuja tai muita esteitä siinä määrin kuin on tarpeen katsastettavien kuvausjärjestelmien ja niihin liittyvien laitteiden tarkastamista varten.

11. Sen estämättä, mitä tässä osassa määrätään, maassa tehtävä tarkastus tulee tehdä tavalla, joka ei:

A) haittaa tai estä tarkkailuilma-aluksen tai sen kuvausjärjestelmien myöhempää käyttöä eikä vahingoita ilma-alusta tai kuvausjärjestelmiä;

B) muuta tarkkailuilma-aluksen tai sen kuvausjärjestelmien sähköistä tai mekaanista rakennetta; tai

C) heikennä tarkkailuilma-aluksen lentokelpoisuutta.

12. Katsastukseen osallistuvien sopimusvaltioiden edustajilla on oikeus tehdä tarkkailuilma-alusta, sen kuvausjärjestelmiä ja niihin liittyviä laitteita koskevia mittauksia, muistiinpanoja ja luonnoksia sekä ottaa vastaavia tallenteita tämän osan 5 kappaleessa luetelluilla välineillä. Katsastukseen osallistuva sopimusvaltio saa pitää hallussaan tämän työaineiston, jota ei tule saattaa katsastuksen järjestävän sopimusvaltion läpikäytäväksi tai tarkastettavaksi.

13. Katsastuksen järjestävän sopimusvaltion tulee kaikin keinoin yrittää vastata katsastukseen osallistuvien sopimusvaltioiden edustajien esittämiin maassa tehtävää tarkastusta koskeviin kysymyksiin.

14. Kun maassa tehtävä tarkastus on lopetettu, katsastukseen osallistuvien sopimusvaltioiden edustajien tulee poistua tarkkailuilma-aluksesta ja katsastuksen järjestävällä sopimusvaltiolla on oikeus omaa tämän osan 6 kappaleessa mainittua luettelointimenettelyä käyttäen varmistua siitä, että kaikki maassa tehtävässä tarkastuksessa tämän osan 5 kappaleen mukaisesti käytetyt välineet on poistettu tarkkailuilma-aluksesta.

III OSA

LENNOLLA TEHTÄVÄ TARKASTUS

1. Tarkkailuilma-aluksen ja sen kuvausjärjestelmien maassa tehtävän tarkastuksen lisäksi tarkastuksen järjestävän sopimusvaltion tulee järjestää yksi lennolla tehtävä ilma-aluksen kuvausjärjestelmien tarkastus, joka on riittävä:

A) kaikkien tarkkailuilma-alukseen asennettujen kuvausjärjestelmien toiminnan tarkkailua varten;

B) siinä tapauksessa, että korkeus maanpinnasta vaikuttaa jonkin kuvausjärjestelmän maaerotuskykyyn, sen määrittämiseksi, mikä on pienin sallittu korkeus maanpinnasta, jossa kyseisen tyyppiseen ja malliseen tarkkailuilma-alukseen asennettua kutakin tällaista kuvausjärjestelmää voidaan käyttää tarkkailulennon aikana tämän sopimuksen IV artiklan 2 kappaleessa määrätyn erotuskykyrajoituksen mukaisesti; ja

C) siinä tapauksessa, että korkeus maanpinnasta ei vaikuta jonkin kuvausjärjestelmän maaerotuskykyyn, sen määrittämiseksi, mikä on kyseisen tyyppiseen ja malliseen tarkkailuilma-alukseen asennetun kunkin tällaisen kuvausjärjestelmän maaerotuskyky tämän sopimuksen IV artiklan 2 kappaleessa määrätyn erotuskykyrajoituksen mukaisesti.

2. Ennen lennolla tehtävän kuvausjärjestelmien tarkastuksen aloittamista on katsastuksen järjestävän sopimusvaltion järjestettävä katsastukseen osallistuville sopimusvaltioille tiedotustilaisuus, jossa järjestävä sopimusvaltio selostaa lennolla tehtävää tarkastusta koskevan suunnitelmansa. Tiedotustilaisuudessa tulee esittää seuraavat tiedot:

A) piirros erotuskykytestikentistä, joita järjestävä sopimusvaltio aikoo käyttää lennolla tehtävään tarkastukseen tämän liitteen 1 alaliitteen I osan 5 kappaleen määräysten mukaisesti;

B) erotuskykytestikentän yli tehtävien lentojen arvioidut ajat, sää lennon aikana, lennon numero, lentosuunta ja korkeus maanpinnasta kunkin katsastettavan kuvausjärjestelmän osalta; ja

C) kaikki tarvittavat varo-ohjeet, joita on noudatettava lennolla tehtävän tarkkailuilma-aluksen ja sen kuvausjärjestelmien tarkastuksen aikana.

3. Ennen lennolla tehtävää tarkastusta ja sen aikana on katsastukseen osallistuvien sopimusvaltioiden edustajilla oikeus käydä erotuskykytestikentillä. Katsastuksen järjestävän sopimusvaltion tulee antaa käyttöön sellaiset välineet, joilla voidaan varmistua, että erotuskykytestikentät ovat tämän liitteen 1 alaliitteen I osassa annettujen vaatimusten mukaisia.

4. Ellei toisin sovita, lennolla tehtävä tarkastus tulee suorittaa lentämällä pilvettömällä säällä valoisana aikana tämän liitteen 1 alaliitteen II osan määräysten mukaisesti sellaisten erotuskykytestikenttien yli, jotka soveltuvat kuhunkin tarkkailuilma-alukseen asennettuun kuvausjärjestelmäluokkaan, kunkin kuvausjärjestelmän maaerotuskyvyn määrittelemiseksi.

5. Katsastuksen järjestävän sopimusvaltion tulee antaa käyttöön sellaiset lennolla tehtävän kuvausjärjestelmien tarkastuksen aikana erotuskykytestikentillä vallitsevaa säätä koskevat tiedot, jotka tarvitaan laskelmien tekemiseksi tämän liitteen 1 alaliitteen III osassa määriteltyjen menetelmien mukaisesti.

6. Jokaisella sopimusvaltiolla on oikeus nimetä henkilöitä osallistumaan lennolla tehtävään tarkastukseen. Jos näin nimettyjä henkilöitä on enemmän kuin tarkkailuilma-alukseen sopii matkustajia, katsastukseen osallistuvien sopimusvaltioiden tulee sopia siitä, ketkä niiden henkilöstöstä osallistuvat lennolla tehtävään tarkastukseen.

7. Tämän osan 6 kappaleen mukaisesti nimetyillä henkilöillä on oikeus valvoa sitä, kuinka katsastuksen järjestävän sopimusvaltion henkilöstö käyttää kuvausjärjestelmiä.

8. Katsastukseen osallistuvien sopimusvaltioiden edustajilla on oikeus valvoa filmikasetin sinetin murtamista sekä lennolla tehtävän tarkastuksen aikana valotetun alkuperäisen filminegatiivin varastointia, prosessointia ja käsittelyä tämän sopimuksen K liitteen II osan määräysten mukaisesti.

IV OSA

KATSASTUSSELOSTUS

1. Maassa ja lennolla tehtävän tarkastuksen päätyttyä tulee katsastuksen järjestävän sopimusvaltion ja katsastukseen osallistuvien sopimusvaltioiden edustajien tarkastaa yhdessä kuvausjärjestelmien keräämät ja erotuskykytestikentistä kerätyt tiedot. Näiden sopimusvaltioiden tulee laatia katsastusselostus, jossa vahvistetaan:

A) että tarkkailuilma-alus on sellaista tyyppiä ja mallia kuin on nimetty tämän sopimuksen V artiklan mukaisesti;

B) että tarkkailuilma-alukseen asennetut kuvausjärjestelmät kuuluvat tämän sopimuksen IV artiklan 1 kappaleessa määrättyyn luokkaan ja täyttävät tämän sopimuksen IV artiklan 2 kappaleen vaatimukset;

C) että kuvausjärjestelmien tekniset tiedot on ilmoitettu tämän sopimuksen B liitteen I osan määräysten mukaisesti;

D) siinä tapauksessa, että korkeus maanpinnasta vaikuttaa jonkin kuvausjärjestelmän maaerotuskykyyn, pienin sallittu korkeus maanpinnasta, jossa kyseisen tyyppiseen ja malliseen tarkkailuilma-alukseen asennettua kutakin tällaista kuvausjärjestelmää, saadaan tarkkailulennon aikana käyttää tämän sopimuksen IV artiklan 2 kappaleessa määrättyä erotuskykyrajoitusta noudattaen;

E) siinä tapauksessa, että korkeus maanpinnasta ei vaikuta kuvausjärjestelmän maaerotuskykyyn, kyseisen tyyppiseen ja malliseen tarkkailuilma-alukseen asennetun kunkin tällaisen kuvausjärjestelmän maaerotuskyky tämän sopimuksen IV artiklan 2 kappaleessa määrättyä erotuskykyrajoitusta noudattaen; ja

F) että kuvausaukkojen peitteet ja muut kuvausjärjestelmien käytön estävät laitteet ovat tämän sopimuksen IV artiklan 4 kappaleen määräysten mukaisia.

2. Katsastusselostukseen tulee liittää kopio niistä tiedoista, jotka on ilmoitettu kustakin kuvausjärjestelmästä tämän liitteen I osan 6 kappaleen ja II osan 3 ja 8 kappaleen mukaisesti.

3. Katsastuksen järjestävän sopimusvaltion tulee antaa katsastusselostuksen kopiot kaikkien muiden sopimusvaltioiden käyttöön. Sellaisilla sopimusvaltioilla, jotka eivät ole osallistuneet katsastukseen, ei ole oikeutta vastustaa katsastusselostukseen sisällytettyjä johtopäätöksiä.

4. Tarkkailuilma-alus ja siihen liittyvät kuvausjärjestelmät katsotaan hyväksytyiksi, paitsi siinä tapauksessa, että katsastukseen osallistuvat sopimusvaltiot eivät pääse sopimukseen katsastusselostuksen sisällöstä.

5. Jos katsastuksen järjestävä sopimusvaltio ja katsastukseen osallistuvat sopimusvaltiot eivät pääse sopimukseen katsastusselostuksen sisällöstä, tarkkailuilma-alusta ei saa käyttää tarkkailulentoihin, ennen kuin kiista on ratkaistu.

D LIITTEEN 1 ALALIITE

TARKKAILUILMA-ALUKSEEN ASENNETTUJEN KUVAUSJÄRJESTELMIEN SUORITUSKYVYN TODENTAMISMENETELMÄT

Jokaisen tarkkailuilma-alukseen asennetun kuvausjärjestelmän maaerotuskyky, ja siinä tapauksessa, että korkeus maanpinnasta vaikuttaa jonkin kuvausjärjestelmän maaerotuskykyyn, pienin sallittu korkeus maanpinnasta, jossa tätä kuvausjärjestelmää saa tarkkailulennon aikana käyttää, tulee määrittää ja vahvistaa niiden tietojen perusteella, jotka kerätään lentämällä kuhunkin kuvausjärjestelmäluokkaan soveltuvan, I osan vaatimusten mukaisen erotuskykytestikentän yli, ja lasketaan Avoin taivas -so-pimuksen neuvoa-antavan toimikunnan määräämillä menetelmillä.

I OSA

EROTUSKYKYTESTIKENTTIEN VAATIMUKSET

1. Sen sopimusvaltion, joka järjestää katsastuksen tämän sopimuksen D liitteen mukaisesti, tulee antaa käyttöön erotuskykytestikentät. Näitä erotuskykytestikenttiä tulee käyttää kuvausjärjestelmien maaerotuskyvyn määrittämiseen siten, että jokaista kuvausjärjestelmäluokkaa varten käytetään sille soveltuvaa erotuskykytestikenttää, joka on suunniteltu seuraavien vaatimusten mukaisesti.

2. Optisten kameroiden maaerotuskyvyn määrittämiseen käytettävien erotuskykytestikenttien tulee muodostua viivoista, joista joka toinen on musta ja joka toinen valkoinen. Jokaisessa viivaryhmässä tulee olla vähintään kaksi mustaa viivaa ja niiden välissä valkoinen viiva. Kuhunkin ryhmään kuuluvien mustien ja valkoisten viivojen tulee olla yhtä leveät. Erotuskykytestikentässä sijaitseviin ryhmiin kuuluvien viivojen leveyden tulee muuttua portaittain riittävästi, jotta varmistetaan maaerotuskyvyn mittaaminen tarkasti. Kunkin ryhmän viivojen tulee olla yhtä pitkät. Mustien ja valkoisten viivojen kontrastisuhteen tulee olla yhtä suuri kentän joka kohdassa ja sen on oltava vähintään 5:1 (vastaa modulaatiota 0,66).

3. Infrapunakeilaimien maaerotuskyvyn määrittämiseen käytettävistä erotuskykytestikentistä tulee sopia Avoin taivas - sopimuksen neuvoa-antavassa toimikunnassa väliaikaisen soveltamisen kuluessa.

4. Sivulle kuvaavan SAR-tutkan maaerotuskyvyn määrittämiseen käytettävien erotuskykytestikenttien tulee muodostua kolmitahokkaan muotoisista kulmaheijastimista koostuvista ryhmistä, joissa heijastimien asettelun tulee olla Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavassa toimikunnassa väliaikaisen soveltamisen kuluessa sovittavien menetelmien mukainen.

5. Jokaisen sopimusvaltion tulee toimittaa kaikille muille sopimusvaltioille piirros niistä erotuskykytestikentistä, joista se aikoo käyttää lennolla tehtävissä tarkastuksissa. Näihin piirroksiin tulee merkitä erotuskykytestikenttien kokonaismitat, kenttien sijainti ja maastotyyppi, jossa kentät ovat, samoin kuin kunkin tyyppistä erotuskykytestikenttää koskevat tiedot, joista määrätään Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavassa toimikunnassa väliaikaisen soveltamisen kuluessa.

II OSA

LENNOLLA TEHTÄVÄN TARKASTUKSEN SUORITTAMINEN

1. Panoraamatyyppisten tai pystyyn asennettujen kuvaruuduittain kuvaavien optisten kameroiden maaerotuskyvyn määrittelemiseksi tarkkailuilma-aluksen tulee lentää täsmälleen erotuskykytestikentän yli kentän suunnassa. Viistoon asennettujen kuvaruuduittain kuvaavien kameroiden maaerotuskyvyn määrittelemiseksi tarkkailuilma-aluksen tulee lentää erotuskykytestikentän suunnassa sellaisella etäisyydellä, että erotuskykytestikenttä näkyy optisen kameran kuvausalueen etualalla, kun kamera on asetettu suurimpaan kulmaansa vaakatasosta mitattuna tai pienimpään kulmaansa pystytasosta mitattuna.

2. Infrapunakeilaimien maaerotuskyvyn määrittelemiseksi tarkkailuilma-aluksen tulee lentää täsmälleen erotuskykytestikentän yli kentän suunnassa maanpinnasta lasketulla sovitulla korkeusalueella.

3. Sivulle kuvaavan SAR-tutkan maaerotuskyvyn määrittelemiseksi tarkkailuilma-aluksen tulee lentää kulmaheijastinryhmän sivuitse.

III OSA

LENNOLLA TEHTÄVÄN TARKASTUKSEN AIKANA KERÄTTYJEN TIETOJEN ANALYSOINTI

1. Lennolla tehtävän tarkastuksen päätyttyä tulee katsastuksen järjestävän sopimusvaltion ja katsastukseen osallistuvien sopimusvaltioiden edustajien tutkia yhdessä ne tiedot, jotka on kerätty lennolla tehtävän tarkastuksen aikana tämän sopimuksen D liitteen IV osan 1 kappaleen mukaisesti.

2. Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavassa toimikunnassa tulee väliaikaisen soveltamisen kuluessa ja ennen kesäkuun 30 päivää 1992 sopia menetelmästä, jolla lasketaan se pienin sallittu korkeus maanpinnasta, jossa kutakin tarkkailuilma-alukseen asennettua optista kameraa saa käyttää tarkkailulennolla, ottaen huomioon tässä laskennassa käytettävän kontrastisuhteen tai vastaavan modulaation, jotka eivät saa olla alle 1,6:1 (vastaava modulaatio 0,23) eikä yli 4.1 (vastaava modulaatio 0,6). Optisten kameroiden maaerotuskyky tulee määrittää analysoimalla silmämääräisesti alkuperäisessä filminegatiivissa näkyvää erotuskykytestikentän kuvaa. Maaerotuskyvyn lukuarvo on sama kuin erotuskykytestikentän kapeimman erillisenä viivana erottuvan viivan leveys.

3. Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavassa toimikunnassa tulee sopia väliaikaisen soveltamisen kuluessa menetelmästä, jolla lasketaan pienin sallittu korkeus maanpinnasta, jossa kutakin tarkkailuilma-alukseen asennettua videokameraa saa tarkkailulennolla käyttää.

4. Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavassa toimikunnassa tulee sopia väliaikaisen soveltamisen kuluessa menetelmästä, jolla lasketaan se pienin sallittu korkeus maanpinnasta, jossa tarkkailuilma-alukseen asennettua infrapunakeilainta saa tarkkailulennolla käyttää, ottaen huomioon tässä laskennassa käytettävän pienimmän erotettavissa olevan lämpötilaeron.

5. Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavassa toimikunnassa tulle sopia väliaikaisen soveltamisen kuluessa menetelmästä, jolla lasketaan sivulle kuvaavan SAR-tutkan maaerotuskyky ja määritellään impulssivastemenetelmän ja kohteidenerotusmenetelmän keskinäinen suhde.

E LIITE

MAAHANTULOSSA JA MAASTAPOISTUMISESSA NOUDATETTAVAT MENETTELYT

1. Kukin sopimusvaltio nimeää alueellaan yhden tai useamman maahantulopaikan, yhden tai useamman maastapoistumispaikan sekä yhden tai useamman Avoin taivas -lentokentän. Maahantulopaikat ja maastapoistumispaikat voivat olla samat tai eri kuin Avoin taivas -lentokentät. Ellei toisin sovita, jos Avoin taivas -lentokenttä ei ole sama kuin maahantulopaikka, Avoin taivas -lentokenttä on nimettävä siten, että tarkkaileva valtio pääsee sinne viiden tunnin kuluessa maahantulopaikasta joko omalla tarkkailuilma-aluksellaan tai tarkkailtavan valtion järjestämässä kuljetuksessa. Tarkkailevalla valtiolla on maahantulopaikkaan tai Avoin taivas -lentokentälle saapuessaan oikeus lepotaukoon siten kuin sopimuksen VI artiklassa määrätään.

2. Kullakin sopimusvaltiolla on oikeus nimetä maahantulopisteitä ja maastapoistumispisteitä. Jos sopimusvaltio päättää nimetä maahantulopisteitä ja maastapoistumispisteitä, näiden pisteiden tulee helpottaa lentoa tarkkailevan valtion alueelta tarkkailtavan valtion maahantulopaikkaan. Suunnitellut lennot maahantulopisteestä maahantulopaikkaan ja maastapoistumispaikasta maastapoistumispisteeseen suoritetaan ICAO:n julkaistujen standardien ja suositetun käytännön sekä kansallisten sääntöjen mukaisesti. Jos osa lennosta maahantulopisteestä maahantulopaikkaan tai maastapoistumispaikasta maastapoistumispisteeseen tapahtuu kansainvälisessä ilmatilassa, on lento kansainvälisessä ilmatilassa suoritettava julkaistujen kansainvälisten sääntöjen mukaisesti.

3. Maahantulopaikkoja ja maastapoistumispaikkoja, Avoin taivas -lentokenttiä, maahantulopisteitä ja maastapoistumispisteitä, huoltolentokenttiä ja erotuskykytestikenttiä koskevien tietojen tulee aluksi olla tämän liitteen 1 alaliitteen mukaisia.

4. Sopimusvaltiolla on oikeus tehdä muutoksia tämän liitteen 1 alaliitteeseen ilmoittamalla muutoksista kirjallisesti kaikille muille sopimusvaltioille viimeistään 90 päivää ennen kyseisten muutosten voimaantuloa.

5. Kukin sopimusvaltio varmistaa koko alueensa tehokkaan tarkkailun seuraavasti:

A) mantereella sijaitsevan alueensa osalta siten, että Avoin taivas -lentokentät nimetään niin, ettei mikään kohta sen alueella ole kauempana näistä lentokentistä kuin 35% asianomaiselle sopimusvaltiolle sopimuksen A liitteen mukaisesti määrätystä suurimmasta sallitusta lentomatkasta tai -matkoista;

B) mantereesta erillään olevan alueensa osalta

1) kyseinen sopimusvaltio soveltaa tämän kappaleen A kohdan määräyksiä; tai

2) jos mantereesta erillään olevat alueet ovat kauempana kuin 600 kilometriä mantereella sijaitsevasta alueesta tai jos kyseisen sopimusvaltion ja tarkkailevan valtion välillä on niin sovittu taikka jos A liitteestä muuta johtuu, kyseisen sopimusvaltion tulee laatia erityismenettelyt mukaan luettuna mahdollinen huoltolentokentän käyttö; tai

3) jos mantereesta erillään olevat alueet sijaitsevat lähempänä kuin 600 kilometriä mantereella sijaitsevaa aluetta ja kyseiseen alueeseen tai kyseisiin alueisiin ei sovellu tämän kappaleen A kohdan määräykset, kyseinen sopimusvaltio voi määrätä A liitteessä erillisen suurimman sallitun lentomatkan kattamaan tämän alueen tai nämä alueet.

6. Heti kun tarkkailuilma-alus on saapunut maahantulopaikkaan ja välittömästi ennen tarkkailuilma-aluksen lähtöä maastapoistumispaikasta, sekä tarkkailtava valtio että tarkkaileva valtio tarkastaa kuvausaukkojen peitteet ja muut laitteet, jotka estävät IV artiklan 4 kappaleen mukaisesti asennettujen kuvausjärjestelmien toiminnan. Jos maahantulopaikka ei ole sama kuin Avoin taivas -lentokenttä, jolta tarkkailulento alkaa, sekä tarkkailtava että tarkkaileva valtio tarkastaa kuvausaukkojen peitteet ja muut laitteet, jotka estävät niiden käytön, välittömästi ennen tarkkailuilma-aluksen lähtöä maahansaapumispaikalta Avoin taivas -lentokentälle, jolta tarkkailulento alkaa. Jos maastapoistumispaikka on eri kuin Avoin taivas -lentokenttä, johon tarkkailulento päättyy, sekä tarkkailtava että tarkkaileva valtio tarkastaa kuvausaukkojen peitteet ja muut laitteet, jotka estävät kuvausjärjestelmien toiminnan välittömästi ennen tarkkailuilma-aluksen lähtöä matkalle maastapoistumispaikkaa kohti.

7. Sopimusvaltiolla on oikeus tutkia ja luetteloida varusteet ja laitteet, joita toinen sopimusvaltio aikoo käyttää kuvausjärjestelmien ja, soveltuvin osin, tarkkailuilma-aluksen lentoa edeltävään tarkastukseen sekä varusteet, jotka lennolla olevat edustajat aikovat ottaa mukaan tarkkailuilma-alukseen. Mainittu tutkinta ja luettelointi

A) alkavat viimeistään tunnin kuluttua siitä, jolloin mainitut varusteet ovat saapuneet maahantulopaikkaan tai Avoin taivas -len-tokentälle sen mukaan, mitä luetteloinnin suorittava sopimusvaltio päättää, ja se on saatettava päätökseen tunnin kuluessa; ja

B) suoritetaan toisen sopimusvaltion nimeämän henkilön tai henkilöiden läsnä ollessa.

8. Jos toinen sopimusvaltio tutkiessaan tai luetteloidessaan varusteita ja laitteita, joita toinen sopimuspuoli aikoo käyttää kuvausjärjestelmien ja soveltuvin osin tarkkailuilma-aluksen tarkastuksessa sekä varusteet, jotka lennolla olevat edustajat aikovat ottaa mukaan tarkkailuilma-alukseen, toteaa, että mainitut varusteet eivät ole D liitteen II osan 5 kappaleessa annetun sallittujen varusteiden luettelon tai G liitteen I osan 4 kappaleessa tarkoitettujen varusteiden mukaisia, sillä on oikeus kieltää asianomaisten varusteiden käyttö. Jollei toisin sovita, täten yksilöidyt varusteet, jotka tarkkaileva valtio on tuonut tarkkailtavan valtion alueelle,

A) pannaan turvasäilöön sinetöityyn säiliöön; ja

B) poistetaan tarkkailtavan valtion alueelta niin pian kuin mahdollista ja viimeistään tarkkailevan valtion poistuessa tarkkailtavan valtion alueelta.

9. Jos tarkkailevan valtion osapuoli matkustaa sopimuksen VI artiklan I osan 5 kappaleessa tarkoitettuun maahantulopaikkaan tarkkailevassa valtiossa tai toisessa sopimusvaltiossa rekisteröidyllä kuljetusilma-aluksella, kuljetusilma-aluksella on oikeus

A) lähteä tarkkailtavan valtion alueelta;

B) jos maahantulopaikka on sama kuin maastapoistumispaikka, jäädä odottamaan maahantulopaikkaan, kunnes tarkkailevan valtion osapuoli poistuu tarkkailtavan valtion alueelta; tai

C) jos maahantulopaikka ei ole sama kuin maastapoistumispaikka, lentää maastapoistumispaikkaan riittävän ajoissa, jotta muu miehistö voi levätä ennen tarkkailevan valtion koko henkilöstön poistumista tarkkailtavan valtion alueelta.

10. Jos tarkkailuilma-aluksen on antanut käyttöön tarkkailtava valtio, eikä tarkkaileva valtio käytä omaa kuljetusilma-alustaan henkilöstön kuljettamiseen maahantulopaikasta Avoin taivas -lentokentälle, tarkkailtavan valtion tulee varmistaa, että tarkkailevan valtion henkilöstö kuljetetaan maahantulopaikasta Avoin taivas -lentokentälle ja Avoin taivas -lentokentältä maastapoistumispaikkaan.

E LIITTEEN 1 ALALIITE

I OSA

PAIKKOJEN NIMEÄMINEN

Maahantulopaikkoina, maastapoistumispaikkoina, Avoin taivas -lentokenttinä, huoltolentokenttinä, kalibrointikohteina ja soveltuvin osin maahantulopisteinä ja maastapoistumispisteinä käytettävät paikat ovat aluksi ne, jota tämän alaliitteen II osassa määrätään. Niiden nimeämiseen kuuluu seuraavaa:

A) Paikka: maahantulopaikan, maastapoistumispaikan, Avoin taivas -lentokentän, maahantulopisteen, maastapoistumispisteen ja huoltolentokentän nimi ja erotuskykytestikenttä;

B) Sijainti: kunkin paikan leveysaste ja pituusaste sekunnin tarkkuudella; ja

C) Tarkastus: voidaanko ilma-aluksen tai kuvausjärjestelmän lentoa edeltävä tarkastus suorittaa kyseisessä paikassa.

Taulukko PDF-tiedostona.

F LIITE

LENTOA EDELTÄVÄT TARKASTUKSET JA DEMONSTRAATIOLENNOT

I OSA

TARKKAILEVAN VALTION TARKKAILUILMA-ALUKSEN JA KUVAUSJÄRJESTELMIEN LENTOA EDELTÄVÄ TARKASTUS

1. Tarkkailtavan valtion osoittamien tarkkailuilma-alusten ja kuvausjärjestelmien lentoa edeltävän tarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että tarkkailuilma-alus, sen kuvausjärjestelmät ja niihin liittyvät laitteet vastaavat tämän sopimuksen D liitteen mukaisesti katsastettuja ilma-aluksia ja laitteita. Tarkkailtavalla valtiolla on oikeus tarkastaa tarkkailtavan valtion osoittama tarkkailuilma-alus ja sen kuvausjärjestelmät sen varmistamiseksi, että:

A) tarkkailuilma-alus, sen kuvausjärjestelmät ja niihin liittyvät laitteet mukaan luettuina linssi ja valokuvausfilmi, silloin kun ne tulevat kyseeseen, vastaavat tämän sopimuksen D liitteen mukaisesti katsastettuja ilma-aluksia ja laitteita; ja

B) tarkkailuilma-aluksessa ei ole muita kuin tämän sopimuksen IV artiklan mukaisesti sallittuja laitteita.

2. Tarkkailuilma-aluksen saavuttua maahantulopaikkaan tarkkailtavan valtion tulee:

A) antaa luettelo tarkastajista, joita saa olla enintään kymmenen, ellei toisin sovita, mukaanlukien kunkin tarkastajan yleisluonteinen tehtäväkuvaus;

B) antaa luettelo välineistä, joita he aikovat käyttää lentoa edeltävässä tarkastuksessa, tämän sopimuksen D liitteen II osan 5 kappaleen määräysten mukaisesti; ja

C) ilmoittaa tarkkailevalle valtiolle tarkkailuilma-aluksen ja sen kuvausjärjestelmien lentoa edeltävän tarkastuksen suunnitelma.

3. Ennen lentoa edeltävän tarkastuksen aloittamista tulee tarkkailevan valtion nimeämän henkilön:

A) selostaa tarkkailtavalle valtiolle luettelointimenetelmät, joita tulee noudattaa sen varmistamiseksi, että kaikki tarkastajien tarkkailuilma-alukseen viemät tarkastusvälineet samoin kuin kaikki tämän osan 7 kappaleessa tarkoitetut ainetta rikkomattomaan koestukseen käytettävät laitteet poistetaan tarkkailuilma-aluksesta lentoa edeltävän tarkastuksen päätyttyä;

B) yhdessä tarkastajien kanssa tarkastaa ja luetteloida kaikki lentoa edeltävässä tarkastuksessa käytettävät välineet; ja

C) selostaa tarkastajille kaikki varo-ohjeet, joita heidän tulee noudattaa tarkkailuilma-aluksen ja sen kuvausjärjestelmien lentoa edeltävän tarkastuksen aikana.

4. Lentoa edeltävä tarkastuksen ei tule alkaa, ennen kuin tulomuodollisuudet on saatettu loppuun, ja sen tulee kestää enintään kahdeksan tuntia.

5. Tarkkailevalla valtiolla on oikeus nimetä omia saattajiaan, jotka seuraavat tarkastajia tarkkailuilma-aluksen ja sen kuvausjärjestelmien lentoa edeltävän tarkastuksen aikana ja varmistavat, että tarkastus tehdään tämän osan määräyksiä noudattaen. Tarkkailevan valtion tulee helpottaa tarkastusta tämän sopimuksen D liitteen II osan 7 ja 8 kappaleessa määrätyllä tavalla.

6. Lentoa edeltävää tarkastusta suorittavilla tarkastajilla on oikeus päästä tarkkailuilma-alukseen sekä sen kuvausjärjestelmien ja niihin liittyvien laitteiden luokse samalla tavalla kuin on määrätty tämän sopimuksen D liitteen II osan 10 kappaleessa ja heidän on noudatettava D liitteen II osan 11 ja 12 kappaleiden määräyksiä.

7. Tätä tarkastusta varten tarkkailtavalla valtiolla on oikeus viedä ilma-alukseen ja käyttää siinä seuraavia ainetta rikkomattomaan koestukseen tarkoitettuja laitteita:

A) videoanturi (videokameraan liitetty tähystin),

B) röntgenkuvauslaitteisto ja takaisinsirontatyyppinen röntgenkuvauslaitteisto,

C) ultraäänikuvauslaitteisto,

D) logiikka/tietoanalysaattori,

E) passiivisia lämpöantureita ja

F) kinofilmikamera.

Lisäksi tarkkailtavalla valtiolla on oikeus viedä ilma-alukseen ja käyttää siinä sellaisia muita ainetta rikkomattomaan koestukseen tarkoitettuja Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan ennen kesäkuun 30 päivää 1992 mahdollisesti hyväksymiä laitteita, jotka saattavat olla tarpeen sen varmistamiseksi, että tarkkailuilma-aluksessa ei ole muita kuin tämän sopimuksen IV artiklan mukaan sallittuja laitteita.

8. Kun lentoa edeltävä tarkastus on lopetettu, tarkastajien tulee poistua tarkkailuilma-aluksesta ja tarkkailevalla valtiolla on oikeus varmistua omia luettelointimenetelmiään käyttäen, että kaikki lentoa edeltävässä tarkastuksessa käytetyt välineet on poistettu tarkkailuilma-aluksesta. Jos tarkkailtava valtio ei voi tätä osoittaa tarkkailevaa valtiota tyydyttävällä tavalla, tarkkailevalla valtiolla on oikeus joko suorittaa tarkkailulento tai peruuttaa se, ja poistua tarkkailtavan valtion alueelta varmistuttuaan, että se voi tapahtua turvallisesti. Viimeksi mainitussa tapauksessa kummankaan sopimusvaltion kiintiöstä ei vähennetä yhtään tarkkailulentoa.

9. Tarkastajien tulee ilmoittaa heti tarkkailevalle valtiolle, jos he toteavat, että tarkkailuilma-alus, sen kuvausjärjestelmät tai niihin liittyvät laitteet eivät vastaa tämän sopimuksen D liitteen määräysten mukaisesti katsastettuja ilma-aluksia tai laitteita, tai että tarkkailuilma-aluksessa on muita kuin tämän sopimuksen IV artiklan mukaisesti sallittuja laitteita. Jos tarkkaileva valtio ei voi osoittaa, että tarkkailuilma-alus, sen kuvausjärjestelmät ja niihin liittyvät laitteet vastaavat tämän sopimuksen D liitteen määräysten mukaisesti katsastettuja ilma-aluksia tai laitteita ja että tarkkailuilma-aluksessa ei ole muita kuin tämän sopimuksen IV artiklan mukaisesti sallittuja laitteita, ja jos tarkkaileva ja tarkkailtava valtio eivät toisin sovi, tarkkailtavalla valtiolla on oikeus kieltää tarkkailulento tämän sopimuksen VIII artiklan mukaisesti. Jos tarkkailulento kielletään, tarkkailuilma-aluksen tule viipymättä poistua tarkkailtavan valtion alueelta, eikä kummankaan sopimusvaltion kiintiöstä tällöin vähennetä yhtään tarkkailulentoa.

10. Tarkkailuilma-aluksen ja sen kuvausjärjestelmien lentoa edeltävän tarkastuksen päätyttyä tule tarkkailtavan ja tarkkailevan valtion laatia tarkastusselostus, jossa tulee todeta, että:

A) tarkkailuilma-alus, sen kuvausjärjestelmät ja niihin liittyvät laitteet vastaavat tämän sopimuksen D liitteen mukaisesti katsastettuja ilma-aluksia ja laitteita; ja

B) tarkkailuilma-aluksessa ei ole muita kuin tämän sopimuksen IV artiklan perusteella sallittuja laitteita.

11. Allekirjoittamalla tarkastusselostuksen tarkkailtava valtio hyväksyy sen, että tarkkaileva valtio suorittaa kyseisellä tarkkailuilma-aluksella tarkkailulennon tarkkailtavan valtion alueella.

II OSA

TARKKAILTAVAN VALTION KUVAUSJÄRJESTELMIEN LENTOA EDELTÄVÄ TARKASTUS

1. Tarkkailtavan valtion käyttöön antaman tarkkailuilma-aluksen kuvausjärjestelmien lentoa edeltävän tarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että kuvausjärjestelmät ja niihin liittyvät laitteet vastaavat tämän sopimuksen D liitteen määräysten mukaisesti katsastettuja laitteita. Tarkkailevalla valtiolla on oikeus tarkastaa ennen lentoa tarkkailtavan valtion käyttöön antamaan tarkkailuilma-alukseen asennetut kuvausjärjestelmät ja niihin liittyvät laitteet sen varmistamiseksi, että ne vastaavat tämän sopimuksen D liitteen määräysten mukaisesti katsastettuja laitteita.

2. Tarkkailevan valtion tarkastajien saavuttua lentoa edeltävän tarkastuksen suorituspaikkaan tarkkailevan valtion tulee:

A) antaa luettelo tarkastajista, joita saa olla enintään viisi, ellei toisin sovita, mukaan lukien kunkin tarkastajan yleisluonteinen tehtäväkuvaus;

B) antaa luettelo välineistä, joita tarkastajat aikovat käyttää lentoa edeltävässä tarkastuksessa; ja

C) ilmoittaa tarkkailtavalle valtiolle tarkkailuilma-aluksen kuvausjärjestelmien ja niihin liittyvien laitteiden lentoa edeltävän tarkastuksen suunnitelma.

3. Ennen lentoa edeltävän tarkastuksen aloittamista tulee tarkkailtavan valtion nimeämän henkilön:

A) selostaa tarkkailevalle valtiolle luettelointimenetelmät, joita tulee noudattaa sen varmistamiseksi, että kaikki tarkastajien tarkkailuilma-alukseen viemät välineet poistetaan tarkkailuilma-aluksesta lentoa edeltävän tarkastuksen päätyttyä;

B) yhdessä tarkastajien kanssa tarkastaa ja luetteloida jokainen lentoa edeltävässä tarkastuksessa käytettävä välinen; ja

C) selostaa tarkastajille kaikki tarvittavat varo-ohjeet, joita heidän tulee noudattaa tarkkailuilma-aluksen kuvausjärjestelmien ja niihin liittyvien laitteiden lentoa edeltävän tarkastuksen aikana.

4. Lentoa edeltävä tarkastuksen ei tule alkaa, ennen kuin tulomuodollisuudet on saatettu loppuun, ja sen tulee kestää enintään kahdeksan tuntia.

5. Tarkkailtavalla valtiolla on oikeus nimetä omia saattajiaan, jotka seuraavat tarkastajia tarkkailuilma-aluksen kuvausjärjestelmien ja niihin liittyvien laitteiden lentoa edeltävän tarkastuksen ajan ja varmistavat, että tarkastus tehdään tämän osan määräysten mukaisesti. Tarkkailtavan valtion tulee helpottaa tarkastajien suorittamaa tarkkailuilma-aluksen kuvausjärjestelmien ja niihin liittyvien laitteiden tarkastusta tämän sopimuksen D liitteen II osan 7 kappaleessa määrätyllä tavalla.

6. Lentoa edeltävää tarkastusta suorittavilla tarkastajilla on oikeus päästä tarkkailuilma-alukseen kuvausjärjestelmien ja niihin liittyvien laitteiden luokse samalla tavalla kuin on määrätty tämän sopimuksen D liitteen II osan 10 kappaleessa ja heidän on noudatettava D liitteen II osan 11 ja 12 kappaleiden määräyksiä.

7. Kun lentoa edeltävä tarkastus on lopetettu, tarkastajien tulee poistua tarkkailuilma-aluksesta ja tarkkailtavalla valtiolla on oikeus varmistua omia luettelointimenetelmiään käyttäen, että kaikki välineet on poistettu tarkkailuilma-aluksesta. Jos tarkkaileva valtio ei voi osoittaa tätä tarkkailtavaa valtiota tyydyttävällä tavalla, tarkkailtavalla valtiolla on oikeus kieltää tarkkailulento tämän sopimuksen VIII artiklan mukaisesti, jolloin kummankaan sopimusvaltion kiintiöstä ei vähennetä yhtään tarkkailulentoa.

8. Tarkastajien tulee ilmoittaa tarkkailtavalle valtiolle heti, jos he toteavat, että jokin tarkkailuilma-aluksen kuvausjärjestelmä tai siihen liittyvä laite ei vastaa tämän sopimuksen D liitteen määräysten mukaisesti katsastettuja laitteita. Jos tarkkailtava valtio ei voi osoittaa, että tarkkailuilma-aluksen kuvausjärjestelmät ja niihin liittyvät laitteet vastaavat tämän sopimuksen D liitteen mukaisesti katsastettuja laitteita, tarkkailevalla valtiolla on oikeus:

A) suostua käyttämään tarkkailtavan valtion esittämää vaihtoehtoista kuvausjärjestelmäasennusta, jossa on toisen tyyppisiä tai suorituskyvyltään toisenlaisia kuvausjärjestelmiä;

B) edetä alkuperäisen tehtäväsuunnitelman mukaisesti;

C) hyväksyä tarkkailulennon aloituksen viivästyminen, jotta tarkkailtava valtio voi poistaa ongelman, jonka tarkkaileva valtion on todennut olevan olemassa tämän kappaleen mukaisesti. Jos ongelma ratkaistaan tavalla, joka tyydyttää tarkkailevaa valtiota, lento suoritetaan tehtäväsuunnitelman mukaisesti, muuttaen suunnitelmaa sikäli kuin se on tarpeen mahdollisesta viivästymisestä johtuen. Jos ongelmaa ei ratkaista tarkkailevaa valtiota tyydyttävällä tavalla, tarkkailevan valtion edustajien tulee poistua tarkkailtavan valtion alueelta; tai

D) peruuttaa tarkkailulento ja poistua heti tarkkailtavan valtion alueelta.

9. Jos tarkkaileva valtio poistuu tarkkailtavan valtion alueelta tekemättä tarkkailulentoa siten kuin tämän osan 8 kappaleen C tai D kohdassa määrätään, kummankaan sopimusvaltion kiintiöstä ei vähennetä yhtään tarkkailulentoa.

10. Tarkkailuilma-aluksen kuvausjärjestelmien ja niihin liittyvien laitteiden lentoa edeltävän tarkastuksen päätyttyä tulee tarkkailtavan ja tarkkailevan valtion laatia tarkastusselostus, jossa tulee todeta, että kuvausjärjestelmät vastaavat tämän sopimuksen D liitteen määräysten mukaisesti katsastettuja järjestelmiä. Allekirjoittamalla tarkastusselostuksen tarkkaileva valtio hyväksyy, että kyseisellä tarkkailuilma-aluksella voidaan tehdä tarkkailulento tarkkailtavan valtion alueella.

III OSA

DEMONSTRAATIOLENNOT

1. Jos tarkkaileva valtio on osoittanut ilma-aluksen, tarkkailevan valtion tulee järjestää tarkkailtavan valtion vaatimuksesta lentoa edeltävän tarkastuksen jälkeen demonstraatiolento, jotta tarkastajat saavat mahdollisuuden tarkkailla tarkkailulennolla käytettävien kuvausjärjestelmien toimintaa ja kerätä riittävästi tietoja, jotta he pystyvät varmistumaan siitä, että kyseisten kuvausjärjestelmien suorituskyky vastaa tämän sopimuksen IV artiklan 8 kappaleen määräyksiä.

2. Jos tarkkailtava valtio antaa käyttöön ilma-aluksen, tarkkailtavan valtion tulee järjestää tarkkailevan valtion vaatimuksesta lentoa edeltävän tarkastuksen jälkeen demonstraatiolento, jotta tarkastajat saavat mahdollisuuden tarkkailla tarkkailulennolla käytettävien kuvausjärjestelmien toimintaa ja kerätä riittävästi tietoja, jotta he pystyvät varmistumaan siitä, että kyseisten kuvausjärjestelmien suorituskyky vastaa tämän sopimuksen IV artiklan 9 kappaleen määräyksiä.

3. Jos tarkkailtava tai tarkkaileva valtio käyttää oikeuttaan vaatia demonstraatiolento:

A) demonstraatiolento tulee suorittaa D liitteen III osan vaatimusten mukaisesti;

B) demonstraatiolento saa kestää enintään kaksi tuntia;

C) tarkkailtavan valtion tulee järjestää käyttöön tämän sopimuksen D liitteen 1 alaliitteen mukaiset erotuskykytestikentät, joiden on oltava sen lentokentän lähellä, jolla lentoa edeltävä tarkastus tehdään;

D) jos vaadittu demonstraatiolento viivästyy sään tai tarkkailtavan valtion ilma-aluksessa tai sen kuvausjärjestelmissä esiintyvien ongelmien vuoksi, tällaista viivästystä ei vähennetä demonstraatiolentoja varten varatusta ajasta, ellei toisin sovita;

E) tarkkailtavan valtion tulee käsitellä kuvausjärjestelmien keräämä tieto laitoksessa, jonka on oltava sen lentokentän lähellä, jolla lentoa edeltävä tarkastus tehdään, ja niin, että käsittelyn aikana on läsnä tarkkailevan valtion henkilöstöä tämän sopimuksen IX artiklan II ja III osan määräysten mukaisesti; ja

F) demonstraatiolennosta samoin kuin tiedontallennusvälineiden käyttöön järjestämisestä ja tietojen käsittelystä aiheutuvat kustannukset tulee jakaa tämän sopimuksen L liitteen I osan 9 kappaleen määräysten mukaisesti.

4. Jos tarkkailtava valtio käyttää oikeuttaan vaatia demonstraatiolento, tarkkailtavalla valtiolla on oikeus lisätä IV artiklan I osan 9 kappaleen mukaisesti enintään 24 tuntia siihen 96 tunnin ajanjaksoon, jonka kuluessa tarkkailulento tulee tehdä. Tämä ei saa vaikuttaa muiden sopimusvaltioiden oikeuteen tehdä tarkkailulentoja alkuperäisen 96 tunnin ajanjakson umpeuduttua, niin kuin on määrätty tämän sopimuksen Vi artiklan I osan 3 kappaleessa.

5. Jos tarkkaileva valtio käyttää oikeuttaan vaatia demonstraatiolento, tämä lento on tehtävä sen 96 tunnin aikana, jonka kuluessa tarkkailulento tulee tehdä tämän sopimuksen VI artiklan I osan 9 kappaleen mukaisesti.

6. Siinä tapauksessa, että jonkin tarkkailevan valtion osoittamaan tarkkailuilma-alukseen asennetun kuvausjärjestelmän suorituskyky ei tarkkailtavan valtion mielestä ole tämän sopimuksen IV artiklan 8 kappaleen määräysten mukainen, tarkkailtavalla valtiolla on oikeus:

A) siinä tapauksessa, että korkeus maanpinnasta vaikuttaa kuvausjärjestelmän maaerotuskykyyn, ehdottaa vaihtoehtoista pienintä sallittua maanpinnasta laskettua korkeutta, jossa kyseistä kuvausjärjestelmää saa käyttää tarkkailulennon aikana;

B) siinä tapauksessa, että korkeus maanpinnasta ei vaikuta kuvausjärjestelmän maaerotuskykyyn, kieltää kyseisen kuvausjärjestelmän käyttö tarkkailulennon aikana; tai

C) kieltää tarkkailulento tämän sopimuksen VIII artiklan määräysten mukaisesti.

7. Siinä tapauksessa, että jonkin tarkkailtavan valtion käyttöön antamaan tarkkailuilma-alukseen asennetun kuvausjärjestelmän suorituskyky ei tarkkailevan valtion mielestä ole tämän sopimuksen IV artiklan 9 kappaleen määräysten mukainen, tarkkailevalla valtiolla on oikeus:

A) suostua käyttämään tarkkailtavan valtion esittämää vaihtoehtoista kuvausjärjestelmäasennusta, jossa on toisen tyyppisiä tai suorituskyvyltään toisenlaisia kuvausjärjestelmiä;

B) siinä tapauksessa, että korkeus maanpinnasta vaikuttaa kuvausjärjestelmän maaerotuskykyyn, ehdottaa vaihtoehtoista pienintä sallittua korkeutta maanpinnasta, jossa kyseistä kuvausjärjestelmää saa tarkkailulennon aikana käyttää;

C) siinä tapauksessa, että korkeus maanpinnasta ei vaikuta kuvausjärjestelmän maaerotuskykyyn, suorittaa tarkkailulento suunnitellulla tavalla, jolloin tarkkailtavan valtion tulee maksaa kyseisessä kuvausjärjestelmässä käytettävien tiedontallennusvälineiden käyttöön järjestämisestä aiheutuvat kustannukset;

D) suostua siihen, että tarkkailulennon aloitus viivästyy, jotta tarkkailtava valtio voi poistaa sen ongelman, jonka tarkkaileva valtio on todennut olevan olemassa. Jos ongelma ratkaistaan tarkkailevaa valtiota tyydyttävällä tavalla, lento tulee suorittaa tehtäväsuunnitelman mukaisesti, muuttaen suunnitelmaa sikäli kuin se on tarpeen mahdollisesta viivästymisestä johtuen. Jos ongelmaa ei ratkaista tarkkailevaa valtiota tyydyttävällä tavalla, tarkkailevan valtion edustajien tulee poistua tarkkailtavan valtion alueelta; tai

E) peruuttaa tarkkailulento tämän sopimuksen VIII artiklan mukaisesti ja poistua välittömästi tarkkailtavan valtion alueelta.

8. Jos demonstraatiolentoa vaativa sopimusvaltio kieltää tai peruuttaa tarkkailulennon, kummankaan sopimusvaltion kiintiöstä ei vähennetä yhtään tarkkailulentoa ja demonstraatiolentoa vaativan sopimusvaltion tulee viedä asia Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavaan toimikuntaan.

G LIITE

LENNON VALVOJAT, LENNOLLA OLEVAT EDUSTAJAT SEKÄ EDUSTAJAT

I OSA

LENNON VALVOJAT JA LENNOLLA OLEVAT EDUSTAJAT

1. Tässä liitteessä annettuja määräyksiä sovelletaan XIII artiklan mukaisesti nimettyyn henkilöstöön. Kullakin sopimusvaltiolla on aina oikeus VI artiklan III osassa tarkoitettuun määrään lennon valvojia ja lennolla olevia edustajia tarkkailuilma-aluksessa. Mainitun osan määräykset sääntelevät heidän toimintaansa tarkkailulentojen järjestelyn ja suorittamisen osalta. Kukin sopimusvaltio helpottaa lennon valvojien ja lennolla olevien edustajien toimintaa tämän liitteen mukaisesti.

2. Tarkkailtava valtio nimittää yhden lennon valvojista lennon päävalvojaksi. Lennon päävalvojan tulee olla tarkkailtavan valtion kansalainen. Tarkkaileva valtio nimittää yhden lennolla olevista edustajista pääedustajaksi. Lennolla olevan pääedustajan on oltava tarkkailevan valtion kansalainen.

3. Valmistautuessaan tarkkailulennolle lennon valvojilla ja lennolla olevilla edustajilla on oikeus

A) tutustua kuvausjärjestelmien toimintaa ja käyttöä koskevaan tekniseen kirjallisuuteen sekä tarkkailuilma-aluksen käsikirjaan; ja

B) tutustua tarkkailuilma-aluksen ohjaukseen ja lentoon liittyvään laitteistoon sekä tarkkailuilma-alukseen asennettujen kuvausjärjestelmien toimintaan ja käyttöön.

4. Lennon valvojilla ja lennolla olevilla edustajilla on oikeus

A) olla mukana tarkkailuilma-aluksessa koko tarkkailulennon ajan mukaan lukien pysähdykset polttoaineen ottoa varten tai hätätilanteessa;

B) ottaa mukaan tarkkailuilma-alukseen karttoja, lentosuunnistuskarttoja, julkaisuja ja käsikirjoja ja käyttää niitä;

C) liikkua esteittä tarkkailuilma-aluksessa, myös ohjaamossa, tarkkailulennon aikana kuitenkin siten, että lentoturvallisuus otetaan huomioon. Näitä oikeuksia käyttäessään lennon valvojat ja lennolla olevat edustajat eivät saa puuttua lennon miehistön toimiin;

D) valvoa lentosuunnitelman noudattamista ja tarkkailla tarkkailuilma-aluksen lentoa sekä kuvausjärjestelmien toimintaa ja käyttöä;

E) kuunnella sisäistä ja ulkoista radioviestintää tarkkailuilma-aluksessa ja lähettää sisäisiä radioviestejä; ja

F) oikeus merkitä lennon parametrit sekä kuvausjärjestelmien toiminta ja käyttö kartoille, suunnistuskartoille ja muistilehtiöihin.

5. Tämän osan 4 kappaleessa tarkoitettujen oikeuksien lisäksi, lennon päävalvojalla on oikeus

A) neuvotella lennon miehistön kanssa kansallisten lentosääntöjen sekä sopimuksen määräysten noudattamisesta;

B) tarkkailla lennon miehistön toimintaa, myös ohjaamossa, tarkkailulennon aikana ja valvoa tarkkailuilma-aluksen mittarilento- ja lentosuunnistuslaitteiston toimintaa ja käyttöä;

C) tehdä lennon miehistölle lentosuunnitelman noudattamista koskevia suosituksia;

D) pyytää lennon miehistöltä, kuitenkaan puuttumatta heidän toimiinsa, tietoja lennosta; ja

E) olla tarvittaessa yhteydessä lennonjohtoviranomaisiin ja auttaa sellaisten tarkkailulennon suorittamista koskevien viestien edelleen toimittamisessa ja tulkinnassa, joita lennonjohtoviranomaiset ja lennon miehistö lähettävät toisilleen; tähän tarkoitukseen lennon päävalvojalla on oikeus lähettää ulkoisia radioviestejä tarkkailuilma-aluksen radiolaitteilla.

6. Jos lennon päävalvoja uskoo, että tarkkailuilma-alus poikkeaa lentosuunnitelmasta, hänen tulee ilmoittaa asiasta lennon miehistölle ja hän voi ilmoittaa lennonjohtoviranomaisille tarkkailuilma-aluksen poikkeavan lentosuunnitelmasta, jos hän katsoo sen vaarantavan lentoturvallisuutta.

7. Tämän osan 5 kappaleessa tarkoitettujen oikeuksien lisäksi lennolla olevalla pääedustajalla on

A) tämän osan 5 kappaleen A, B ja D kohdassa tarkoitetut oikeudet lennon miehistöön nähden; ja

B) poikettaessa lentosuunnitelmasta oikeus saada selitys lennon miehistöltä siitä, mistä syystä lentosuunnitelmasta poiketaan.

8. Lennolla olevilla edustajilla on oikeus johtaa kuvausjärjestelmien toimintaa ja käyttöä tarkkailulennon aikana. Lisäksi lennolla olevilla edustajilla tulee, sikäli kuin asiasta on ilmoitettu tarkkailtavalle valtiolle ennen tarkkailulennon alkua, olla oikeus käyttää kuvausjärjestelmiä tarkkailulennon aikana. Jos lennolla olevat edustajat käyttävät tässä kappaleessa tarkoitettua oikeutta käyttää kuvausjärjestelmiä, tarkkailtava valtio ei ole vastuussa kuvausjärjestelmien keräämien tietojen puutteellisuudesta tai vajavaisesta laadusta, sikäli kuin nämä johtuvat lennolla olevien edustajien toiminnasta kuvausjärjestelmien käyttäjänä.

II OSA

EDUSTAJAT

1. Tarkkailevan valtion käyttäessä kolmannen valtion nimeämää ilma-alusta tarkkailulentoon, sillä on aina oikeus sopimuksen VI artiklan III osassa tarkoitettuun lukumäärään edustajia tarkkailuilma-aluksessa.

2. Tarkkaileva valtio nimittää yhden edustajansa pääedustajaksi. Pääedustajalla on tämän liitteen I osassa tarkoitetut lennolla olevan edustajan oikeudet. Lisäksi pääedustajilla on seuraavat oikeudet:

A) oikeus neuvoa ilma-aluksen päällikköä sopimuksen määräysten noudattamisessa;

B) oikeus valvoa, että tarkkailtava valtio noudattaa sopimuksen määräyksiä; ja

C) oikeus saada ilma-aluksen päälliköltä selvitys syistä, mikäli lentosuunnitelmasta poiketaan.

3. Edustajilla on tämän liitteen I osassa tarkoitetut lennolla olevien edustajien oikeudet.

H LIITE

SUUNNITTEILLA OLEVIEN TARKKAILULENTOJEN YHTEENSOVITTELU

1. Mahdollisen päällekkäisyyden välttämiseksi tarkkailulentojen suorittamisessa saman sopimusvaltion yli, kukin sopimusvaltio, jolla on oikeus suorittaa tarkkailulentoja vuosittaisen aktiivikiintiöiden jaon jälkeen, voi ilmoittaa kaikille muille sopimusvaltioille viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä marraskuuta aikomuksestaan käyttää aktiivikiintiönsä osaksi tai kokonaan seuraavan vuoden aikana. Ilmoituksesta tulee ilmetä, kuinka monta tarkkailulentoa asianomainen sopimusvaltio aikoo suorittaa muiden sopimusvaltioiden alueen yli kyseisen vuoden kunakin neljänneksenä.

2. Tämän liitteen 1 kappaleen mukaisesti suunniteltujen ja ilmoitettujen tarkkailulentojen lukumäärä yksittäisen sopimusvaltion yli ei missään tapauksessa saa samana neljänneksenä ylittää 16. Ellei VI artiklan I osan 3 kappaleesta muuta johdu, sopimusvaltio ei ole velvollinen vastaanottamaan enempää kuin yhden tarkkailulennon sopimuksen VI artiklan I osan 9 kappaleessa tarkoitettuna ajanjaksona.

3. Sopimusvaltiot, jotka ovat tämän liitteen 1 kappaleen mukaisesti ilmoittaneet aikomuksestaan käyttää yhden tai useampia aktiivikiintiöitä suorittaakseen tarkkailulentoja saman sopimusvaltion alueen yli samana neljänneksenä tai neljänneksinä, sopimusvaltioiden tulee tarvittaessa neuvotella keskenään välttääkseen päällekkäisyyksiä tarkkailulennoissaan. Jos päällekkäisyyksien välttämisestä ei asianomaisten sopimusvaltioiden välisillä neuvotteluilla pystytä sopimaan, asia ratkaistaan mainittujen valtioiden välillä arvalla. Ensimmäiset neuvottelut seuraavan vuoden 1 päivänä tammikuuta alkavan neljänneksen osalta tulee aloittaa viipymättä sen jälkeen, kun tämän liitteen 1 kappaleessa tarkoitettu ilmoitus on vastaanotettu. Myöhemmät neuvottelut tulee käydä 1 päivän helmikuuta ja 15 päivän helmikuuta välillä 1 päivänä huhtikuuta alkavan neljänneksen osalta; 1 päivän toukokuuta ja 15 päivän toukokuuta välillä 1 päivänä heinäkuuta alkavan neljänneksen osalta; ja 1 päivän elokuuta ja 15 päivän elokuuta välillä 1 päivänä lokakuuta alkavan neljänneksen osalta. Asianomaisten sopimusvaltioiden tulee ilmoittaa neuvottelujen tuloksena syntyvästä tarkkailulentojen järjestyksestä kaikille muille sopimusvaltioille viimeistään 15 päivänä marraskuuta, 15 päivänä helmikuuta, 15 päivänä toukokuuta tai 15 päivänä elokuuta riippuen siitä, mistä neljänneksestä on kysymys.

4. Viimeistään seitsemän päivän jälkeen siitä, kun tämän liitteen 3 kappaleen mukaisesti päätetty tarkkailulentojen järjestys on ilmoitettu, kukin sopimusvaltio ilmoittaa niille sopimusvaltioille, jotka suunnittelevat tarkkailulennon suorittamista sen alueen yläpuolella tiettynä neljänneksenä, jokaisesta tarkkailulennosta, jonka osalta se aikoo käyttää oikeuttaan antaa käyttöön omat ilma-aluksensa.

5. Sopimusvaltio, joka ei ole antanut tämän liitteen 1 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusta tai ilmoittanut suunnitelmistaan käyttää koko aktiivikiintiönsä taikka suorittanut tarkkailulentoa sen neljänneksen aikana, jona se oli ilmoittanut sitä suunnittelevansa, on oikeus käyttää jäljellä olevat aktiivikiintiönsä, jos näille tarkkailulennoille on järjestetty aikaa tämän liitteen 3 kappaleessa tarkoitetun sopimuksen mukaisesti.

I LIITE

ILMATILAA JA LENTOJA VAARALLISESSA ILMATILASSA KOSKEVIA TIETOJA

1. Kun tämän sopimuksen voimaantulosta on kulunut vähintään 90 päivää, sopimusvaltion tulee toisen sopimuspuolen pyynnöstä antaa viimeistään 30 päivänä pyynnön vastaanottamisesta seuraavat tiedot ICAO:n määräysten mukaisesti:

A) ilmatilan rakenne siten kuin se on julkaistu Aeronotical Information Publication (AIP) -sarjassa;

B) yksityiskohtaiset tiedot jokaisesta vaarallisesta ilmatilasta; ja

C) lentokenttätiedot sekä saapumis- ja lähtemismenettelyt seuraavista paikoista:

1) maahantulopaikat ja maastapoistumispaikat;

2) Avoin taivas -lentokentät; ja

3) varalentokentät ja huoltolentokentät maahantulopaikkoja, maastapoistumispaikkoja sekä Avoin taivas -lentokenttiä varten.

2. Jokainen sopimusvaltio ilmoittaa viipymättä niille sopimusvaltioille, jotka ovat pyytäneet tietoja tämän liitteen 1 kappaleen mukaisesti, kaikista muutoksista tiedoissa, joita tämän liitteen 1 kappaleen mukaisesti on annettu. Sen estämättä, mitä tässä kappaleessa määrätään, tiedotuksia ilmailijoille (NOTAM) ei tarvitse toimittaa toiselle sopimuspuolelle.

3. Viimeistään 90 päivää tämän sopimuksen voimaantulosta, kukin sopimusvaltio ilmoittaa kaikille muille sopimusvaltioille, mistä lähteestä tämän liitteen 1 kappaleessa tarkoitetut tiedot annetaan.

J LIITE

MONTREUX"N YLEISSOPIMUS

1. Sopimuksen määräysten nojalla suoritettavat tarkkailulennot, jotka kattavat sopimusvaltioiden koko alueen, eivät vaikuta 20 päivänä heinäkuuta 1936 tehtyyn Montreux"n yleissopimukseen.

2. Sopimuksen nojalla tapahtuvien kauttalentojen reittejä ja ilmoituksia, jotka kuuluvat Montreux"n yleissopimuksen 23 artiklan soveltamisalaan, sääntelevät mainitun artiklan määräykset.

K LIITE

FILMINPROSESSOINTILAITTEISTA, DUPLIKOINTILAITTEISTA JA VALOKUVAUSFILMEISTÄ ILMOITETTAVAT TIEDOT SEKÄ VALOKUVAUSFILMIN PROSESSOINNIN VALVONTAMENETELMÄT

I OSA

FILMINPROSESSOINTILAITTEISTA, DUPLIKOINTILAITTEISTA JA VALOKUVAUSFILMEISTÄ ILMOITETTAVAT TIEDOT

1. Kun jokin sopimusvaltio ilmoittaa muille sopimusvaltioille tämän sopimuksen D liitteen II osan 3 kappaleen A kohdan 3 alakohdan mukaisesti, millä filminprosessointilaitteilla tai duplikointilaitteilla se aikoo prosessoida alkuperäiset filminegatiivit tai valmistaa filmipositiivikopiot tai filminegatiivikopiot, sen tulee ilmoittaa seuraavat valmistajan antamat tiedot:

A) prosessointi- tai duplikointilaitteen nimi;

B) sen filmin, joka laitteella voidaan prosessoida tai duplikoida, suurin ja pienin leveys ja pituus, jos tämä tulee kyseeseen;

C) jokainen filmityyppi, joka kyseisellä filminprosessointilaitteella voidaan kehittää tai kopioida; ja

D) jokainen työvaihe, mukaanlukien valotusaikarajat, lämpötila, kestoaika, suositettu filminsiirtonopeus, kemikaalit ja kemikaalien sekoitukset, kutakin filmityyppiä koskien.

2. Kun jokin sopimusvaltio antaa tämän sopimuksen D liitteen II osan 3 kappaleen A kohdan 2 alakohdan mukaisesti tiedot siitä, minkä tyyppiselle mustavalkoiselle ilmakuvausfilmille se aikoo kerätä tietoja lennolla tehtävän tarkastuksen tai tarkkailulennon aikana, tai kopioida tällaista tietoa, sen on tarvittaessa, filmin ominaisuuksien varmistamiseksi, ilmoitettava seuraavat valmistajan antamat tiedot jokaisen tyyppisestä ilmakuvausfilmistä, joka voidaan prosessoida tai jota voidaan duplikoida tämän osan 1 kappaleessa mainituilla filminprosessointi- tai duplikointilaitteilla. Riippuen siitä, missä maassa filmi on valmistettu, tällaisia tietoja voivat olla:

A) filmin tehollinen herkkyys,

B) erotuskyky/modulaatio,

C) spektraalinen herkkyys ja

D) filmin densiteetti tai sensitometriset ominaisuudet.

3. Jotta kukin sopimusvaltio voisi määrittää sensitometrisesti ilmakuvausfilmien ominaisuudet omassa maassaan käytössä olevilla menetelmillä, jokaisella sopimusvaltiolla on oikeus saada pyynnöstä haltuunsa valottamattomat näytteet jokaisen tyyppisistä tiedontallennusvälineinä käytettäviksi aiotuista valokuvausfilmeistä ja niiden prosessoinnissa tarvittavista kemikaaleista samoin kuin tällaisten valokuvausfilmien prosessointiohjeet ja duplikointiohjeet. Tällaiset näytteet ja ohjeet tulee toimittaa viimeistään 30 vuorokauden kuluttua pyynnön vastaanottamisesta.

II OSA

FILMIEN PROSESSOINNIN JA DUPLIKOINNIN VALVONTA

1. Tarkkailuilma-aluksen ja sen kuvausjärjestelmien katsastukseen osallistuvilla sopimusvaltioilla on oikeus valvoa lennolla tehtävässä tarkastuksessa käytettävän ilmakuvausfilmin prosessointia ja duplikointia. Tarkkailtavan ja tarkkailevan valtion henkilöstöllä on oikeus valvoa demonstraatio- ja tarkkailulennolla käytettävän ilmakuvausfilmin prosessointia ja duplikointia.

2. Ilmakuvausfilmin prosessointia ja duplikointia valvovilla sopimusvaltioiden edustajilla on oikeus tuoda mukanaan seuraavat välineet ja käyttää niitä siten, ettei se häiritse filmin prosessointia tai duplikointia:

A) lakmuspapereita,

B) lämpömittareita,

C) kemikaalien koestukseen tarkoitettuja välineitä mukaan lukien happamuus- ja kosteusmittareita,

D) sekuntikelloja,

E) sensitometrejä,

F) densitometrejä ja

G) kaksikymmentäyksiportaisia sensitometrikiiloja ja harmaakiiloja.

3. Ennen lennolla tehtävän tarkastuksen, demonstraatiolennon ja tarkkailulennon aikana valotettujen filmien prosessointia, sopimusvaltioiden tulee tarkastaa filminprosessointilaitteet ja kemikaalit prosessoimalla kaksikymmentäyksiportainen harmaa kiila ja varmistua näin siitä, että kyseisen tyyppisen filmin prosessoinnissa kyseistä filminprosessointimenetelmää käyttäen sensitometriset tiedot vastaavat tämän liitteen I osassa annettuja vaatimuksia. Ellei tosin sovita, alkuperäisiä ilmakuvausfilmin negatiiveja tai positiiveja tai niiden duplikaatteja ei saa prosessoida tai duplikoida, ennen kuin kaksikymmentäyksiportainen sensitometrikiila on prosessoitu tai kaksikymmentäyksiportainen harmaa kiila on valotettu ja prosessoitu ja tulokset vastaavat tämän liitteen I osassa määrättyjä ominaisuuksia kyseisen tyyppisen ilmakuvausfilmin ja filminprosessointilaitteen tai duplikointilaitteen osalta.

4. Ennen lennolla tehtävän tarkastuksen, demonstraatiolennon ja tarkkailulennon aikana valotettujen filmien prosessointia sopimusvaltioiden edustajilla on oikeus tarkastaa filminprosessointilaitteet ja kemikaalit valottamalla ja prosessoimalla koefilmi, joka on samaa tyyppiä kuin lennolla tehtävän tarkastuksen, demonstraatiolennon ja tarkkailulennon aikana käytettävä filmi, ja varmistua näin siitä, että pesu- ja kiinnitysmenetelmä soveltuvat pysyvään arkistointiin.

L LIITE

AVOIN TAIVAS -SOPIMUKSEN NEUVOA-ANTAVA TOIMIKUNTA

I OSA

YLEISMÄÄRÄYKSET

Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavaa toimikuntaa koskevat menettelytavat ja muut määräykset annetaan tässä liitteessä sopimuksen X artiklan mukaisesti.

1. Avoin taivas- sopimuksen neuvoa-antava toimikunta koostuu kaikkien sopimusvaltioiden nimeämistä edustajista. Sopimusvaltioiden varamiehet, neuvonantajat ja asiantuntijat voivat osallistua Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan toimintaan sen mukaan kuin kukin sopimusvaltio katsoo tarpeelliseksi.

2. Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan ensimmäinen istunto pidetään 60 päivän kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Avausistunnon puheenjohtajana toimii Kanadan edustaja.

3. Avoin taivas -sopimuksen neuvova toimikunta kokoontuu varsinaiseen kokoukseensa vähintään neljä kertaa jokaisena kalenterivuonna, ellei se itse toisin päätä. Ylimääräisen istunnon kutsuu koolle toimikunnan puheenjohtaja vähintään yhden sopimusvaltion pyynnöstä, josta hän on ilmoittanut viipymättä kaikille muille sopimusvaltioille. Ylimääräinen istunto pidetään viimeistään 15 päivän kuluttua siitä, kun pyyntö on vastaanotettu.

4. Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan istunnot eivät saa kestää neljää viikkoa kauempaa, ellei toimikunta toisin päätä.

5. Sopimusvaltiot vuorottelevat Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan puheenjohtajuudesta ranskankielisessä aakkosjärjestyksessä. Kunkin puheenjohtajan toimikausi on istunnon avauksesta seuraavan istunnon avaukseen, ellei toisin sovita.

6. Edustajat istuvat kokouksissa sopimusvaltioiden ranskankielisessä aakkosjärjestyksessä.

7. Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan työkielet ovat englanti, espanja, italia, ranska, saksa ja venäjä.

8. Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan asiakirjat ovat luottamuksellisia, ellei toisin sovita. Toimikunta voi päättää julkistaa asiakirjansa tai päätöksensä.

9. Sopimuksen väliaikaisen soveltamisen aikana ja ennen 30 päivää kesäkuuta 1992 Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antava toimikunta päättää sopimuksen täytäntöönpanosta syntyvien kustannusten jakamisesta. Sen tulee myös mahdollisimman pian päättää toimikunnan toimintaan liittyvien yhteisten kustannusten jakamisasteikosta.

10. Sopimuksen väliaikaisen soveltamisen aikana Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antava toimikunta laatii sopimuksessa määrättyjen ilmoituksia ja kertomuksia koskevan asiakirjan. Asiakirjassa tulee mainita kaikki ilmoitukset ja kertomukset sekä tarvittaessa niiden laadintaohjeet.

11. Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antava toimikunta laatii ja tarvittaessa tarkistaa menettelytapasääntönsä ja työmuotonsa.

II OSA

AKTIIVIKIINTIÖIDEN VUOSITTAINEN TARKISTUS

Sopimuksen III artiklan I osan 7 kappaleessa tarkoitettu aktiivikiintiöiden vuosittainen tarkistus tapahtuu seuraavasti:

1. Sopimusvaltiot, jotka tahtovat osittain tai kokonaan muuttaa edellisen vuoden jakauman aktiivikiintiöiden osalta, ilmoittavat kaikille muille sopimusvaltioille sekä Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavalle toimikunnalle kunkin vuoden 1 päivään lokakuuta mennessä, minkä sopimusvaltioiden alueiden yli ne tahtovat suorittaa tarkkailulentoja seuraavan kalenterivuoden aikana. Sopimusvaltiot käsittelevät esitetyt muutokset tarkistuksen aikana tämän osan seuraavissa kappaleissa annettuja sääntöjä noudattaen.

2. Jos pyynnöt kunkin sopimusvaltion alueen yli tehtävistä tarkkailulennoista eivät ylitä sen passiivikiintiötä, kiintiöt jaetaan pyydetyllä tavalla ja jakauma esitetään Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan hyväksyttäväksi.

3. Jos pyynnöt jonkin sopimusvaltion alueen yli tehtävistä tarkkailulennoista ylittävät sen passiivikiintiön, kiintiöiden jakautumisesta sovitaan kiinnostuneiden sopimusvaltioiden kesken ja jakauma esitetään Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan hyväksyttäväksi.

III OSA

YLIMÄÄRÄISET TARKKAILULENNOT

1. Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan tulee harkita Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin toimielimiltä, jotka on valtuutettu käsittelemään konfliktien estoa ja kriisien hallintaa koskevia asioita, ja muilta asiaan kuuluvilta kansainvälisiltä järjestöiltä saatuja pyyntöjä sopimusvaltioiden suostumuksella sen alueen yli tehtävien ylimääräisten tarkkailulentojen järjestämisen ja suorittamisen helpottamiseksi.

2. Sellaisilla tarkkailulennoilla saatu tieto annetaan asianomaisten toimielinten ja järjestöjen saataville.

3. Tämän sopimuksen minkään muun määräyksen estämättä, sopimusvaltiot voivat sopia kahdenkeskisesti ja vapaaehtoisesti suorittavansa tarkkailulentoja toistensa alueella noudattaen tarkkailulentojen suorittamista koskevia menettelytapoja. Elleivät asianomaiset sopimusvaltiot toisin sovi, sellaisilla tarkkailulennoilla saatu tieto annetaan Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavan toimikunnan saataville.

4. Tämän osan määräysten mukaisesti suoritettavia tarkkailulentoja ei vähennetä osallistuneiden sopimusvaltioiden aktiivi- tai passiivikiintiöistä.

IV OSA

AVOIN TAIVAS -JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ UUSILLA ALOILLA

1. Sopimusvaltiot voivat esittää harkittavaksi Avoin taivas -sopimuksen neuvoa antavassa toimikunnassa ehdotuksia Avoin taivas -järjestelmän käytöstä uusilla erityisillä aloilla kuten ympäristön alalla.

2. Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antava toimikunta voi tehdä ehdotuksia koskevia päätöksiä ja tarvittaessa siirtää ne käsiteltäväksi ensimmäisessä tai sitä seuraavissa konferensseissa, jotka kutsutaan koolle sopimuksen täytäntöönpanon tarkistamiseksi tämän sopimuksen XVI artiklan 3 kappaleen määräysten mukaisesti.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.