110/1999
Suomen hallituksen ja Pohjoismaiden kehitysrahaston välinen isäntämaasopimus
Suomen hallitus (jäljempänä "hallitus") ja Pohjoismaiden kehitysrahasto (jäljempänä "rahasto"), jotka
toteavat, että Tukholmassa 9 päivänä marraskuuta 1998, Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä tehdyn Pohjoismaiden kehitysrahastoa koskevan sopimuksen (jäljempänä "sopimus") mukaan rahaston päätoimipaikka on Helsinki,
ottavat huomioon, että sopimuksessa on määräyksiä sekä rahaston oikeudellisesta asemasta että eräistä erioikeuksista ja vapauksista,
ottavat huomioon, että Pohjoismaiden ministerineuvosto on 10 päivänä marraskuuta 1997 todennut, että eräistä rahastoa ja sen henkilökuntaa koskevista kysymyksistä määrätään tarkemmin hallituksen ja rahaston välisessä isäntämaasopimuksessa,
ovat sopineet seuraavasta:
1 artikla
Toimitilat
Rahaston toimitilat ovat loukkaamattomat. Mikään suomalainen viranomainen tai muu Suomessa viranomaistoimintaa harjoittava henkilö ei saa tulla rahaston toimitiloihin hoitaakseen siellä virkavelvollisuuksiaan muutoin kuin toimitusjohtajan tai tämän valitseman sijaisen nimenomaisesta suostumuksesta tai heidän hyväksymissään olosuhteissa tai mainittujen henkilöiden pyynnöstä. Haasteen tiedoksianto tai yksityisomaisuuden takavarikointi ei saa tapahtua toimitiloissa muutoin kuin toimitusjohtajan tai tämän valitseman sijaisen nimenomaisesta suostumuksesta ja hänen hyväksymissään olosuhteissa.
Toimitusjohtaja tai tämän valitsema henkilö ryhtyy pyynnöstä tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin järjestääkseen asianomaisille palvelulaitoksille mahdollisuuden tarkastaa, korjata, huoltaa, rakentaa uudelleen tai siirtää palveluja ja niihin liittyviä laitteita rahaston toimitiloissa.
Henkilökunnan turvallisuuden vaarantavan ja välittömiä toimenpiteitä vaativan tulipalon tai muun hätätilanteen sattuessa oletetaan rahaston suostuneen siihen, että asianomaiset viranomaiset ryhtyvät kohtuullisiin toimenpiteisiin suojellakseen rahaston henkilökuntaa ja toimitiloja.
Rahasto ei salli henkilöiden, jotka haluavat välttää pidätyksen tai haasteen tiedoksiannon tai joiden osalta on annettu luovutus- tai karkotusmääräys, pakenevan sen toimitiloihin, lukuun ottamatta rahaston henkilökuntaa siinä määrin kuin sille on myönnetty vapaus oikeustoimenpiteistä sopimuksen 10 artiklan mukaisesti.
Yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantavissa tapauksissa, jotka vaativat välittömiä toimenpiteitä, sekä sellaisissa tapauksissa, joissa poliisi aikoo pidättää pakenevan henkilön, rahaston oletetaan suostuneen siihen, että poliisi ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin poliisin toimintaa sääntelevien lakien ja asetusten mukaisesti ja ottaen huomioon yleiset poliisin toimintaa ohjaavat periaatteet.
Samalla tavalla rahaston oletetaan antaneen suostumuksensa sellaisissa tapauksissa, joissa joku rahastosta kutsuu poliisin tai joissa on kysymys poliisin kutsumisesta teknisin keinoin.
2 artikla
Veroista ja tulleista vapauttamisen yhteydessä noudatettava menettely
Sopimuksen 9 artiklan 4 kappaleessa tarkoitettu vapautus veroista ja tulleista myönnetään sen mukaan kuin Suomen voimassaolevat määräykset sitä edellyttävät, joko ilman hakemusta siten, että veroa tai tullia ei kanneta, tai hakemuksesta siten, että vero maksetaan rahastolle takaisin.
3 artikla
Isäntämaakorvaus
Perityn ennakon ja lopullisen palkkaveron määrä, joka on maksettu Suomen verolainsäädännön mukaan rahaston henkilökunnan palkasta, maksetaan takaisin rahastolle Pohjoismaiden ministerineuvoston 10 marraskuuta 1997 tekemän päätöksen mukaisesti. Hallitus varaa vuosittain talousarvioesitykseensä määrärahan tätä tarkoitusta varten.
Rahasto toimittaa vuosittain ennen maaliskuun loppua valtiovarainministeriölle tarvittavat tiedot lähinnä edeltäneen kalenterivuoden aikana perityn ennakon ja lopullisen palkkaveron määrästä. Uudenmaan verovirasto maksaa tämän määrän takaisin hakemuksetta viimeistään sen toisen kalenterivuoden kesäkuun aikana, joka seuraa sitä kalenterivuotta, jona ennakonpidätys on toimitettu ja palkkavero peritty, kuitenkin siten, että ensimmäinen isäntämaakorvaus maksetaan vuodelta 1998.
Takaisin maksetun määrän tulee näkyä rahaston kirjanpidossa erillisenä eränä.
4 artikla
Henkilökunnan eläketurva
Rahasto vastaa henkilökunnan eläketurvasta. Rahasto voi perustaa oman eläkejärjestelmän henkilökuntaa varten tai järjestää eläketurvan jollakin muulla tavalla. Henkilökunta voidaan ottaa mukaan Suomen valtion eläkejärjestelmään. Jos rahasto niin haluaa, koko henkilökunta tai tietyt työntekijät voidaan vakuuttaa Suomen yksityisen työeläkejärjestelmän mukaisesti.
Henkilökunnan sosiaaliturvasta määrätään 15 päivänä kesäkuuta 1992 tehdyssä pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa.
5 artikla
Riitojen ratkaisu
Tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat riidat ratkaistaan hallituksen ja rahaston välisin neuvotteluin. Jos riitaa ei voida ratkaista hallituksen ja rahaston välisin neuvotteluin, se saatetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston, talous- ja valtiovarainministereiden ratkaistavaksi.
6 artikla
Erityiset määräykset
Tämän sopimuksen mukaisia erioikeuksia ja vapauksia heikentämättä rahasto ja kaikki erioikeuksia ja vapauksia nauttivat henkilöt ovat velvollisia noudattamaan Suomessa voimassaolevia lakeja ja muita määräyksiä.
Tämän isäntämaasopimuksen tulkinnassa lähdetään siitä, että sen päätarkoitus on antaa rahastolle mahdollisuus hoitaa tehtävänsä täysimääräisesti ja tehokkaasti.
Tämä isäntämaasopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen, että isäntämaasopimus on hyväksytty asianmukaisessa järjestyksessä, kuitenkin aikaisintaan samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan.
Isäntämaasopimuksen muuttamista koskevat neuvottelut aloitetaan hallituksen tai rahaston pyynnöstä.
Tämä isäntämaasopimus on tehty Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999 kahtena suomen- ja ruotsinkielisenä kappaleena, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.