108/1999
Suomen hallituksen ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön välinen isäntämaasopimus
Suomen hallitus (jäljempänä "hallitus") ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö (jäljempänä " yhtiö"), jotka
toteavat, että Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998, Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä tehdyn Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiötä koskevan sopimuksen (jäljempänä "sopimus") mukaan yhtiön päätoimipaikka on Helsinki,
ottavat huomioon, että sopimuksessa on määräyksiä sekä yhtiön oikeudellisesta asemasta että eräistä erioikeuksista ja vapauksista,
ottavat huomioon, että Pohjoismaiden ministerineuvosto on 10 päivänä marraskuuta 1997 todennut, että eräistä yhtiötä ja sen henkilökuntaa koskevista kysymyksistä määrätään tarkemmin hallituksen ja yhtiön välisessä isäntämaasopimuksessa,
ovat sopineet seuraavasta:
1 artikla
Toimitilat
Yhtiön toimitilat ovat loukkaamattomat. Mikään suomalainen viranomainen tai muu Suomessa viranomaistoimintaa harjoittava henkilö ei saa tulla yhtiön toimitiloihin hoitaakseen siellä virkavelvollisuuksiaan muutoin kuin toimitusjohtajan tai tämän valitseman sijaisen nimenomaisesta suostumuksesta tai heidän hyväksymissään olosuhteissa tai mainittujen henkilöiden pyynnöstä. Haasteen tiedoksianto tai yksityisomaisuuden takavarikointi ei saa tapahtua toimitiloissa muutoin kuin toimitusjohtajan tai tämän valitseman sijaisen nimenomaisesta suostumuksesta ja hänen hyväksymissään olosuhteissa.
Toimitusjohtaja tai tämän valitsema henkilö ryhtyy pyynnöstä tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin järjestääkseen asianomaisille palvelulaitoksille mahdollisuuden tarkastaa, korjata, huoltaa, rakentaa uudelleen tai siirtää palveluja ja niihin liittyviä laitteita yhtiön toimitiloissa.
Henkilökunnan turvallisuuden vaarantavan ja välittömiä toimenpiteitä vaativan tulipalon tai muun hätätilanteen sattuessa oletetaan yhtiön suostuneen siihen, että asianomaiset viranomaiset ryhtyvät kohtuullisiin toimenpiteisiin suojellakseen yhtiön henkilökuntaa ja toimitiloja.
Yhtiö ei salli henkilöiden, jotka haluavat välttää pidätyksen tai haasteen tiedoksiannon tai joiden osalta on annettu luovutus- tai karkotusmääräys, pakenevan sen toimitiloihin, lukuun ottamatta yhtiön henkilökuntaa siinä määrin kuin sille on myönnetty vapaus oikeustoimenpiteistä sopimuksen 10 artiklan mukaisesti.
Yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantavissa tapauksissa, jotka vaativat välittömiä toimenpiteitä, sekä sellaisissa tapauksissa, joissa poliisi aikoo pidättää pakenevan henkilön, yhtiön oletetaan suostuneen siihen, että poliisi ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin poliisin toimintaa sääntelevien lakien ja asetusten mukaisesti ja ottaen huomioon yleiset poliisin toimintaa ohjaavat periaatteet.
Samalla tavalla yhtiön oletetaan antaneen suostumuksensa sellaisissa tapauksissa, joissa joku yhtiöstä kutsuu poliisin tai joissa on kysymys poliisin kutsumisesta teknisin keinoin.
2 artikla
Veroista ja tulleista vapauttamisen yhteydessä noudatettava menettely
Sopimuksen 9 artiklan 4 kappaleessa tarkoitettu vapautus veroista ja tulleista myönnetään sen mukaan kuin Suomen voimassaolevat määräykset sitä edellyttävät, joko ilman hakemusta siten, että veroa tai tullia ei kanneta, tai hakemuksesta siten, että vero maksetaan yhtiölle takaisin.
3 artikla
Isäntämaakorvaus
Perityn ennakon ja lopullisen palkkaveron määrä, joka on maksettu Suomen verolainsäädännön mukaan yhtiön henkilökunnan palkasta, maksetaan takaisin yhtiölle Pohjoismaiden ministerineuvoston 10 marraskuuta 1997 tekemän päätöksen mukaisesti. Hallitus varaa vuosittain talousarvioesitykseensä määrärahan tätä tarkoitusta varten.
Yhtiö toimittaa vuosittain ennen maaliskuun loppua valtiovarainministeriölle tarvittavat tiedot lähinnä edeltäneen kalenterivuoden aikana perityn ennakon ja lopullisen palkkaveron määrästä. Uudenmaan verovirasto maksaa tämän määrän takaisin hakemuksetta viimeistään sen toisen kalenterivuoden kesäkuun aikana, joka seuraa sitä kalenterivuotta, jona ennakonpidätys on toimitettu ja palkkavero peritty, kuitenkin siten, että ensimmäinen isäntämaakorvaus maksetaan vuonna 1998.
Takaisin maksetun määrän tulee näkyä yhtiön tileissä erikseen kirjattuna eränä.
4 artikla
Henkilökunnan eläketurva
Yhtiö vastaa henkilökunnan eläketurvasta. Yhtiö voi perustaa oman eläkejärjestelmän henkilökuntaa varten tai järjestää eläketurvan jollakin muulla tavalla. Henkilökunta voidaan ottaa mukaan Suomen valtion eläkejärjestelmään. Jos yhtiö niin haluaa, koko henkilökunta tai tietyt työntekijät voidaan vakuuttaa Suomen yksityisen työeläkejärjestelmän mukaisesti.
Henkilökunnan sosiaaliturvasta määrätään 15 päivänä kesäkuuta 1992 tehdyssä pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa.
5 artikla
Riitojen ratkaisu
Tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat riidat ratkaistaan hallituksen ja yhtiön välisin neuvotteluin. Jos riitaa ei voida ratkaista hallituksen ja yhtiön välisin neuvotteluin, se saatetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston, talous- ja valtiovarainministereiden ratkaistavaksi.
6 artikla
Erityiset määräykset
Tämän heikentämättä sopimuksen mukaisia erioikeuksia ja vapauksia, yhtiö ja kaikki erioikeuksia ja vapauksia nauttivat henkilöt ovat velvollisia noudattamaan Suomessa voimassaolevia lakeja ja muita määräyksiä.
Tämän isäntämaasopimuksen tulkinnassa lähdetään siitä, että sen päätarkoitus on antaa yhtiölle mahdollisuus hoitaa tehtävänsä täysimääräisesti ja tehokkaasti.
Tämä isäntämaasopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen, että isäntämaasopimus on hyväksytty asianmukaisessa järjestyksessä, kuitenkin aikaisintaan samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan.
Isäntämaasopimuksen muuttamista koskevat neuvottelut aloitetaan hallituksen tai yhtiön pyynnöstä.
Tämä isäntämaasopimus on tehty Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999 kahtena suomen- ja ruotsinkielisenä kappaleena, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.