103/1999

Annettu: 8.10.1999

Asetus Asetus Itämeren ja Pohjanmeren pikkuvalaiden suojelusta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

New Yorkissa 17 päivänä maaliskuuta 1992 Itämeren ja Pohjanmeren pikkuvalaiden suojelusta tehty sopimus, johon liittymisestä tasavallan presidentti on päättänyt 27 päivänä elokuuta 1999 ja jota koskeva liittymiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan 13 päivänä syyskuuta 1999, tulee voimaan 13 päivänä lokakuuta 1999 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä lokakuuta 1999.

Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1999

SOPIMUS ITÄMEREN JA POHJANMEREN PIKKUVALAIDEN SUOJELUSTA

Sopimuspuolet, jotka

palauttavat mieleen luonnonvarojen suojelun ja kestävän käytön yleiset periaatteet, sellaisina kuin ne on omaksuttu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton maailmanlaajuiseen suojelustrategiaan, Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelmaan, Maailman Luonnonsäätiössä, ja Ympäristön ja kehityksen maailmankomission raporttiin,

ovat tietoisia siitä, että pikkuvalaat ovat ja niiden tulisi säilyä meren ekosysteemin olennaisena osana,

ovat tietoisia siitä, että pyöriäisen populaatio Itämerellä on huomattavasti pienentynyt,

ovat huolestuneita pikkuvalaiden tilanteesta Itämerellä ja Pohjanmerellä,

ovat tietoisia siitä, että sivusaaliit, elinympäristön huononeminen ja häiriöt voivat vaikuttaa haitallisesti näihin populaatioihin,

ovat vakuuttuneita siitä, että näiden populaatioiden haavoittuva ja suurelta osin epäselvä tila vaatii välitöntä huomiota, jotta sitä voitaisiin parantaa ja jotta tietoa voitaisiin kerätä perusteltujen hoito- ja suojelupäätösten tekemistä varten,

ovat vakuuttuneita siitä, että tätä tarkoitusta varten tehtävä työ yhteensovitetaan parhaiten niiden valtioiden välillä, joita asia koskee, tehokkuuden parantamiseksi ja päällekkäisen työn välttämiseksi,

ovat tietoisia mereen liittyvien toimintojen, kuten kalastuksen, ylläpitämisen tärkeydestä,

palauttavat mieleen, että muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelua koskevan yleissopimuksen (Bonn 1979) nojalla sopimuspuolia kannustetaan tekemään kansalliset lainkäyttövallan rajat ylittäviä eläimiä koskevia sopimuksia,

palauttavat myös mieleen, että Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristöä suojelemista koskevan yleissopimuksen (Bern 1979) määräysten mukaan kaikki Itämerellä ja Pohjanmerellä säännöllisesti esiintyvät pikkuvalaat kuuluvat yleissopimuksen II liitteessä lueteltuihin kokonaan rauhoitettuihin lajeihin ja

viittaavat kolmannessa Pohjanmeren suojelua koskevassa kansainvälisessä konferenssissa läsnäolleiden ministereiden allekirjoittamaan pikkuvalaita koskevaan yhteistyöpöytäkirjaan,

ovat sopineet seuraavasta:

1. Soveltamisala ja tulkitseminen

1.1. Tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin sopimusalueella tavattuihin pikkuvalaisiin.

1.2. Tässä sopimuksessa

a) "pikkuvalaat" tarkoittavat mitä tahansa hammasvalaisiin (Odontoceti) kuuluvaa lajia, alalajia tai populaatiota, lukuun ottamatta kaskelottia (Physeter macrocephalus),

b) "sopimusalue" tarkoittaa Itämeren ja Pohjanmeren merellistä ympäristöä, jota koillisessa rajoittavat Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikot; lounaassa 48 30 N leveysaste ja 5 W pituusaste; luoteisessa 5 W pituusaste ja seuraavien pisteiden kautta kulkeva suora: 60 N leveysaste/5 W pituusaste, 61 N leveysaste/ 4 W pituusaste ja 62 N leveysaste/3 W pituusaste; pohjoisessa 62 N leveysaste; lisäksi sopimusalueeseen kuuluvat Kattegat ja Öresundin ja Beltin salmet, mutta Cape Wrathin ja St Anthony Headin väliset vesialueet jäävät sopimusalueen ulkopuolella,

c) "Bonnin yleissopimus" tarkoittaa muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevaa yleissopimusta (Bonn 1979),

d) "alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö" tarkoittaa täysivaltaisten valtioiden muodostamaa järjestöä, jolla on valtuudet neuvotella, tehdä ja soveltaa kansainvälisiä sopimuksia tämän sopimuksen alaan kuuluvissa asioissa,

e) "sopimuspuoli" tarkoittaa levinneisyysalueella olevaa valtiota tai alueellista taloudellisen yhdentymisen järjestöä, jonka osalta tämä sopimus on voimassa,

f) "levinneisyysalueella oleva valtio" tarkoittaa mitä tahansa valtiota, olipa se tämän sopimuksen sopimuspuoli tai ei, joka käyttää lainkäyttövaltaa jonkin tämän sopimuksen kattaman lajin esiintymisalueilla, tai valtiota, jonka lippua käyttävät laivat harjoittavat pikkuvalaisiin kohdistuvaa haitallista toimintaa kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolella mutta kuitenkin sopimusalueella,

g) "sihteeristö" tarkoittaa tämän sopimuksen sihteeristöä, ellei asiayhteydestä muuta ilmene.

2. Tarkoitus ja perusjärjestelyt

2.1. Sopimuspuolet sitoutuvat läheiseen yhteistyöhön pikkuvalaiden kannalta suotuisan suojelutilanteen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

2.2. Jokainen sopimuspuoli soveltaa, oman lainkäyttövaltansa puitteissa ja kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti, erityisesti tämän sopimuksen liitteen mukaisia suojelu-, tutkimus- ja hoitotoimia.

2.3. Sopimuspuolet nimeävät tämän sopimuksen mukaisia tehtäviä varten koordinoivan viranomaisen.

2.4. Sopimuspuolet perustavat sihteeristön ja neuvoa-antavan komitean viimeistään ensimmäisessä kokouksessaan.

2.5. Kukin sopimuspuoli toimittaa sihteeristölle lyhyen selonteon viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä, alkaen ensimmäisestä kokonaisesta vuodesta sen jälkeen, kun sopimus on tullut voimaan kyseisen sopimuspuolen osalta. Selonteon tulee sisältää selvitys edellisen vuoden aikana sopimuksen soveltamisessa tapahtuneesta edistyksestä ja kohdatuista vaikeuksista.

2.6. Tämän sopimuksen määräykset eivät vaikuta sopimuspuolen oikeuksiin soveltaa tiukempia määräyksiä pikkuvalaiden suojeluun.

3. Koordinoiva viranomainen

3.1. Kunkin sopimuspuolen toimintaa koordinoi ja seuraa koordinoiva viranomainen, joka toimii sihteeristön ja neuvoa-antavan komitean yhteysyksikkönä heidän työssään.

4. Sihteeristö

4.1. Sihteeristö edistää ja koordinoi sopimuspuolten kokouksen antamien ohjeiden mukaisesti toimenpiteitä, joihin on ryhdytty tämän sopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen nojalla, ja antaa ohjeita ja tukea sopimuspuolille ja niiden koordinoiville viranomaisille, läheisessä yhteistyössä neuvoa-antavan komitean kanssa.

4.2. Erityisesti sihteeristö helpottaa tietojenvaihtoa ja avustaa seurannan ja tutkimuksen koordinoinnissa sopimuspuolten kesken sekä sopimuspuolten ja kansainvälisten järjestöjen välillä; järjestää kokouksia ja ilmoittaa niistä sopimuspuolille, 6 artiklan 2 kappaleen 1 kohdassa mainituille tarkkailijoille sekä neuvoa-antavalle komitealle; koordinoi ja jakaa sopimuksen ja sen liitteen muutosehdotukset sekä esittää kunkin vuoden kesäkuun 30 päivään mennessä sopimuspuolten 2 artiklan 5 kappaleen mukaan toimittamista selonteoista yhteenvedon ja lyhyen selvityksen omasta toiminnastaan edellisen kalenterivuoden aikana, mukaan luettuna selvityksen taloudenpidosta.

4.3. Sihteeristö esittää jokaiselle sopimuspuolten kokoukselle yhteenvedon muun muassa edellisen kokouksen jälkeen tapahtuneesta edistyksestä sekä kohdatuista vaikeuksista. Jäljennös tästä selonteosta toimitetaan Bonnin yleissopimuksen sihteeristölle tuon yleissopimuksen sopimuspuolten tiedoksi.

4.4. Sihteeristö sijoitetaan joko jonkin sopimuspuolen julkiseen laitokseen tai kansainväliseen elimeen ja tämä laitos tai elin toimii sihteeristön henkilökunnan työnantajana.

5. Neuvoa-antava komitea

5.1. Sopimuspuolten kokous perustaa neuvoa-antavan komitean antamaan asiantuntijaneuvoja ja tietoa sihteeristölle ja sopimuspuolille pikkuvalaiden suojelusta ja hoidosta sekä muista sopimuksen soveltamiseen liittyvistä asioista, ottaen kuitenkin huomioon tarpeen välttää päällekkäistä työtä muiden kansainvälisten elinten kanssa sekä tarpeen tukeutua näiden elinten asiantuntemukseen.

5.2. Jokainen sopimuspuoli nimeää yhden jäsenen neuvoa-antavaan komiteaan.

5.3. Neuvoa-antava komitea valitsee itselleen puheenjohtajan ja päättää omista menettelytavoistaan.

5.4. Jokaisella neuvoa-antavan komitean jäsenellä voi olla mukanaan neuvonantajia ja komitea voi kutsua myös muita asiantuntijoita osallistumaan kokouksiinsa. Komitea voi perustaa työryhmiä.

6. Sopimuspuolten kokous

6.1. Sopimuspuolet kokoontuvat Bonnin yleissopimuksen sihteeristön kutsusta, jonka se on esittänyt jonkun sopimuspuolen puolesta, vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta, ja sen jälkeen vähintään kolmen vuoden väliajoin sihteeristön ilmoituksesta luomaan katsauksen edellisen kokouksen jälkeen sopimuksen soveltamisessa ja täytäntöönpanossa tapahtuneeseen edistykseen ja kohdattuihin vaikeuksiin sekä tarkastelemaan ja päättämään:

a) viimeisimmästä sihteeristön selonteosta,

b) sihteeristöön ja neuvoa-antavaan komiteaan liittyvistä asioista,

c) rahoitusjärjestelyjen luomisesta ja tarkastelusta ja seuraavan kolmen vuoden talousarvion hyväksymisestä,

d) muista tämän sopimuksen kannalta merkityksellisistä asioista, mukaan lukien sopimuksen ja sen liitteen muutosesitykset, jotka sopimuspuoli tai sihteeristö on toimittanut sopimuspuolille vähintään 90 päivää ennen kokousta, sekä

e) seuraavan kokouksen ajasta ja paikasta.

6.2.1. Seuraavat ovat oikeutettuja lähettämään tarkkailijoita sopimuspuolten kokouksiin: tämän sopimuksen tallettaja, Bonnin yleissopimuksen, villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES), Euroopan luonnonvaraisten kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen, aluksista ja ilma-aluksista tapahtuvan jätteen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemiseksi tehdyn yleissopimuksen ja maalla olevista lähteistä tapahtuvan meren pilaantumisen ehkäisemistä koskevan yleissopimuksen sihteeristöt, Vattimeren suojeluyhteistyön yhteissihteeristö, Kansainvälinen valaanpyyntikomissio, Luoteis-Atlantin kalastuskomissio, Kansainvälinen Itämeren kalastuskomissio, Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio, Kansainvälinen merentutkimusneuvosto, Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto, sekä kaikki levinneisyysalueella olevat valtiot ja alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt, jotka eivät ole sopimuspuolia ja joiden alue rajoittuu tämän sopimuksen kattamiin vesialueisiin.

6.2.2. Mikä tahansa muu valaiden suojelussa tai hoidossa ansioitunut elin voi vähintään 90 päivää ennen kokousta hakea sihteeristöltä lupaa olla edustettuna kokouksessa tarkkailijan asemassa. Sihteeristö antaa nämä hakemukset tiedoksi sopimuspuolille vähintään 60 päivää ennen kokousta, ja tarkkailijat saavat olla läsnä kokouksissa ellei vähintään kolmasosa sopimuspuolista ole viimeistään 30 päivää ennen kokousta vastustanut tätä.

6.3. Kokousten päätökset tehdään läsnäolevien ja äänestävien sopimuspuolten yksinkertaisella äänten enemmistöllä, lukuun ottamatta rahoitusta ja sopimuksen tai sen liitteen muuttamista koskevia päätöksiä, joihin vaaditaan läsnäolevien ja äänestävien sopimuspuolten kolmen neljäsosan äänten enemmistö. Jokaisella sopimuspuolella on yksi ääni. Euroopan talousyhteisöllä on kuitenkin oikeus toimivaltaansa kuuluvissa asioissa käyttää niin monta ääntä kuin sen jäseniä on tämän sopimuksen sopimuspuolina.

6.4. Sihteeristö valmistelee ja jakaa sopimuspuolten kokouksen raportin kaikille sopimuspuolille ja tarkkailijoille 90 päivän kuluessa kokouksen päättymisestä.

6.5. Tätä sopimusta ja sen liitettä voidaan muuttaa sopimuspuolten kokouksessa.

6.5.1. Sopimuspuoli voi ehdottaa sopimuksen muuttamista.

6.5.2. Muutosehdotusten tekstit ja perustelut annetaan sihteeristölle tiedoksi viimeistään 90 päivää ennen kokouksen alkua. Sihteeristö toimittaa niistä jäljennökset viipymättä sopimuspuolille.

6.5.3. Muutokset tulevat voimaan ne hyväksyneiden sopimuspuolten osalta 90 päivän kuluttua siitä, kun viides muutosta koskeva hyväksymiskirja on talletettu tallettajan huostaan. Tämän jälkeen muutokset tulevat sopimuspuolen osalta voimaan 30 päivän kuluttua siitä päivästä, jona se on tallettanut muutoksen hyväksymistä koskevan asiakirjan pääsihteerin huostaan.

7. Rahoitus

7.1. Sopimuspuolet sopivat talousarvion kustannusten jakamisesta siten, että taloudellisen alueellisen yhdentymisen järjestö vastaa 2,5 prosentista hallinnollisia kuluja ja muut sopimuspuolet jakavat lopun Yhdistyneiden Kansakuntien maksutaulukon mukaan, kuitenkin siten, että yhden sopimuspuolen maksuosuus on korkeintaan 25 prosenttia.

7.2. Sopimuspuolen maksuosuus sihteeristön kulujen ja muun sovittuihin yhteisiin kuluihin varatun summan kattamisesta suoritetaan jokaisena vuonna sihteeristön isäntänä toimivalle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle niin pian kuin se on mahdollista maaliskuun lopun jälkeen ja joka tapauksessa kesäkuun loppuun mennessä.

7.3. Sihteeristö valmistelee ja ylläpitää tilinpidon kalenterivuosittain.

8. Oikeudelliset asiat ja muodollisuudet

8.1. Tämä sopimus on Bonnin yleissopimuksen IV artiklan 4 kappaleessa tarkoitettu sopimus.

8.2. Tämän sopimuksen määräykset eivät millään tavalla vaikuta sopimuspuolten oikeuksiin ja velvoitteisiin, jotka perustuvat johonkin toiseen sopimukseen tai yleissopimukseen.

8.3. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri toimii tämän sopimuksen tallettajana.

8.3.1. Tallettaja ilmoittaa kaikille allekirjoittajille, alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöille ja Bonnin yleissopimuksen sihteeristölle kaikista allekirjoittamisista, hyväksymis-, ratifioimis- tai liittymiskirjojen tallettamisista, sopimuksen ja sen muutosten voimaantulosta sekä varaumista ja irtisanomisista.

8.3.2. Tallettaja lähettää sopimuksen oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille allekirjoittajille, kaikille niille levinneisyysalueella oleville valtioille, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta, sekä kaikille alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöille ja Bonnin yleissopimuksen sihteeristölle.

8.4. Sopimus avataan allekirjoittamista varten Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa 31 päivään maaliskuuta 1992 mennessä, minkä jälkeen se on avoinna allekirjoittamista varten Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa kaikille levinneisyysalueella oleville valtioille sekä alueellisille taloudellisen yhdentymisen järjestöille sopimuksen voimaantulopäivään saakka. Nämä voivat ilmaista suostumuksensa tulla sopimuksen sitomaksi joko a) allekirjoittamalla sen ilman ratifioimis- tai hyväksymisvaraumaa, tai b) tallettamalla ratifioimis- tai hyväksymiskirjan, mikäli sopimus on allekirjoitettu ratifioimis- tai hyväksymisvaraumin. Sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen sopimus on avoinna liittymistä varten levinneisyysalueella oleville valtioille ja alueellisille taloudellisen yhdentymisen järjestöille.

8.5. Sopimus tulee voimaan 90 päivän kuluttua siitä, kun kuusi levinneisyysalueella olevaa valtiota on 8 artiklan 4 kappaleen mukaisesti ilmaissut suostumuksensa tulla sopimuksen sitomaksi. Tämän jälkeen sopimus tulee voimaan levinneisyysalueella olevien valtioiden ja alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöjen osalta kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimus on allekirjoitettu ilman ratifioimis- tai hyväksymisvaraumaa tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu tallettajan huostaan.

8.6. Tähän sopimukseen ja sen liitteeseen ei voi tehdä yleisiä varaumia. Levinneisyysalueella oleva valtio tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö voi kuitenkin tullessaan tämän sopimuksen osapuoleksi 8 artiklan 4 ja 5 kappaleiden mukaisesti tehdä erityisen varauman tietyn pikkuvalaslajin, alalajin tai populaation osalta. Tällaiset varaumat annetaan tallettajalle tiedoksi allekirjoittamisen tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisen yhteydessä.

8.7. Sopimuspuoli voi milloin tahansa irtisanoa tämän sopimuksen. Irtisanominen ilmoitetaan kirjallisesti tallettajalle ja se tulee voimaan yhden vuoden kuluttua ilmoituksen vastaanottamisesta.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, asianmukaisesti siihen valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty New Yorkissa 17 päivänä maaliskuuta 1992, englannin-, ranskan-, saksan- ja venäjänkielisten tekstien ollessa yhtä todistusvoimaisia.

LIITE Suojelu- ja hoitosuunnitelma

Seuraavia suojelu-, tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä sovelletaan 1.1. artiklassa määriteltyihin populaatioihin yhteistyössä muiden toimivaltaisten kansainvälisten toimielinten kanssa:

1. Elinympäristöjen suojelu ja hoito

Pyrkimys a) ehkäistä sellaisten aineiden päästöjä, jotka mahdollisesti uhkaavat eläinten terveyttä, b) kehittää kalastusvälineitä ja -menetelmiä sivusaaliiden vähentämiseksi sekä kalastusvälineiden tuuliajolle joutumisen ja merelle hylkäämisen ehkäisemiseksi sellaisten saatavilla olevien tietojen avulla, jotka osoittavat epätoivottavia vaikutuksia, c) säännellä tehokkaasti eläinten ravinnonlähteisiin vakavasti vaikuttavaa toimintaa, eläimiin kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi, ja d) ehkäistä muita merkittäviä häiriöitä, erityisesti äänten aiheuttamia häiriöitä.

2. Selvitykset ja tutkimus

Tutkimuksia, jotka koordinoidaan ja jaetaan sopimuspuolten ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen välillä tehokkaalla tavalla, tehdään a) kyseessä olevien populaatioiden ja kantojen tilan ja vuodenaikaisen siirtymisen arvioimiseksi, b) niiden eloonjäännille erityisen tärkeiden alueiden paikantamiseksi, ja c) eri lajeihin kohdistuvien olemassaolevien ja mahdollisten uhkatekijöiden tunnistamiseksi.

Tutkimusten, jotka perustuvat (a) kohtaan, tulisi erityisesti sisältää sellaisten olemassaolevien menetelmien parantamista ja uusien menetelmien kehittämistä, joilla tunnistetaan kantoja ja arvioidaan esiintymistiheyttä, muutossuuntia, populaatioiden rakennetta ja dynamiikkaa sekä muuttoliikkeitä. Tutkimukset, jotka perustuvat (b) kohtaan, tulisi kohdistaa alueisiin, jotka ovat erityisen tärkeitä lisääntymisen ja ravinnonsaannin kannalta. Tutkimusten, jotka perustuvat (c) kohtaan, tulisi sisältää elinympäristöä koskevien vaatimusten, ravintoekologian, ravintoketjujen, leviämisen ja aistien biologian tutkimusta, kiinnittäen erityisesti huomiota saasteiden vaikutuksiin sekä kalastuksen häiriöihin ja vuorovaikutuksiin, mukaan luettuna menetelmien kehittäminen kalastuksen vaikutusten vähentämiseksi. Tutkimusta ei tulisi tehdä tappamalla eläimiä, ja tutkimustarkoitusta varten vangitut eläimet tulisi vapauttaa terveinä.

3. Sivusaaliiden ja rantaan ajautuneiden eläinten käyttäminen

Kukin sopimuspuoli pyrkii luomaan tehokkaan järjestelmän sivusaaliiden ja rantaan ajautuneiden eläinten ilmoittamista ja pelastamista varten, ja jotta yllä mainittujen tutkimusten yhteydessä voidaan suorittaa kuolinsyyn selvittämiseksi täydellinen ruumiinavaus sekä ottaa kudosnäytteitä jatkotutkimuksia varten ja selvittää ravinnon koostumusta. Kerätyt tiedot tulee saattaa saataville kansainvälisessä tietokannassa.

4. Lainsäädäntö

Tämän vaikuttamatta yllä olevan 2 kappaleen määräysten soveltamiseen, sopimuspuolet pyrkivät a) kieltämään kansallisen lainsäädännön nojalla pikkuvalaiden tahallisen pyytämisen ja tappamisen, mikäli tällaisia määräyksiä ei vielä ole voimassa, ja b) asettamaan velvoitteen vapauttaa elävinä ja terveinä kiinniotetut eläimet välittömästi. Tällaisten määräysten täytäntöönpanemiseksi ryhdytään toimenpiteisiin kansallisella tasolla.

5. Tiedotus ja koulutus

Tietoa annetaan kansalaisille yleisesti tuen varmistamiseksi sopimuksen tavoitteille, ja erityisesti havaintojen ja rantaan ajautuneiden eläinten ilmoittamisen helpottamiseksi; sekä kalastajille sivusaaliiden ilmoittamisen ja kuolleiden eläinten luovuttamisen helpottamiseksi ja edistämiseksi tämän sopimuksen mukaisen tutkimuksen edellyttämässä laajuudessa.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.