91/1998

Annettu: 3.12.1998

Asetus Asetus miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden käyttöä koskevista kielloista tai rajoituksista tehdyn muutetun pöytäkirjan voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Genevessä 3 päivänä toukokuuta 1996 miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden käyttöä koskevista kielloista tai rajoituksista tehty muutettu pöytäkirja (II pöytäkirja niin kuin se on muutettu 3 päivänä toukokuuta 1996), jonka eduskunta on hyväksynyt 18 päivänä helmikuuta 1998, ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 13 päivänä maaliskuuta 1998 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan 2 päivänä huhtikuuta 1998, tulee voimaan 3 päivänä joulukuuta 1998 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Pöytäkirjan hyväksymisen yhteydessä Suomi on antanut seuraavat selitykset:

Suomen hallitus katsoo, että niitä muutetun II pöytäkirjan määräyksiä, jotka sisältönsä tai luonteensa puolesta soveltuvat myös rauhan aikana, tulee soveltaa kaikkina aikoina, ja

Suomen hallitus katsoo, että sana "pääasiallisesti" on sisällytetty pöytäkirjan 2 artiklan 3 kappaleeseen selventämään, että miinoja, jotka on suunniteltu räjähtämään ajoneuvon eikä henkilön läsnäolosta, läheisyydestä tai kosketuksesta ja jotka on varustettu käsittelyn estolaitteella, ei pidetä käsittelyn estolaitteen vuoksi jalkaväkimiinoina.

3 §

Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä joulukuuta 1998.

Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998

Alkuperäinen sopimus: 64/1983

TIETTYJEN SELLAISTEN TAVANOMAISTEN ASEIDEN KÄYTÖN KIELLOISTA TAI RAJOITUKSISTA, JOIDEN VOIDAAN KATSOA AIHEUTTAVAN TARPEETTOMAN VAKAVIA VAMMOJA TAI OLEVAN VAIKUTUKSILTAAN UMPIMÄHKÄISIÄ, TEHTYYN YLEISSOPIMUKSEEN LIITTYVÄ MUUTETTU PÖYTÄKIRJA MIINOJEN, ANSOJEN JA MUIDEN TAISTELUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÄ KOSKEVISTA KIELLOISTA TAI RAJOITUKSISTA (II PÖYTÄKIRJA NIIN KUIN SE ON MUUTETTU 3 PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 1996)

1 ARTIKLA:
MUUTETTU PÖYTÄKIRJA

Tällä muutetaan tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä, tehtyyn yleissopimukseen ("yleissopimus") liittyvä pöytäkirja miinojen, ansojen ja muiden taistelulaitteiden käyttöä koskevista kielloista tai rajoituksista (II pöytäkirja). Muutettu pöytäkirja kuuluu seuraavasti:

MUUTETTU PÖYTÄKIRJA MIINOJEN, ANSOJEN JA MUIDEN TAISTELUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÄ KOSKEVISTA KIELLOISTA TAI RAJOITUKSISTA (II PÖYTÄKIRJA NIIN KUIN SE ON MUUTETTU 3 PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 1996)

1 artikla

Soveltamisala

1. Tätä pöytäkirjaa sovelletaan tässä määriteltyjen miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden käyttöön maalla mukaan luettuna miinat, joita käytetään sulkemaan rantoja, vesitienristeyksiä tai joenristeyksiä, mutta ei sovelleta merellä tai sisävesillä käytettäviin merimiinoihin.

2. Niiden tilanteiden lisäksi, joihin on viitattu tämän yleissopimuksen 1 artiklassa, tätä pöytäkirjaa sovelletaan 12 päivänä elokuuta 1949 tehdyille Geneven yleissopimuksille yhteisessä 3 artiklassa tarkoitettuihin tilanteisiin. Tämä pöytäkirja ei koske sisäisiä häiriöitä ja jännitystiloja, kuten mellakoita tai yksittäisiä ja satunnaisia väkivaltaisuuksia ja muita vastaavan luonteisia tekoja, joita ei katsota aseellisiksi selkkauksiksi.

3. Jokainen selkkauksen osapuoli on velvollinen noudattamaan tämän pöytäkirjan kieltoja ja rajoituksia korkean sopimuspuolen alueella sattuvissa aseellisissa selkkauksissa, jotka eivät ole luonteeltaan kansainvälisiä.

4. Mihinkään tämän pöytäkirjan määräykseen ei saa vedota tarkoituksena vaikuttaa valtion riippumattomuuteen tai sen hallituksen vastuullisuuteen kaikin laillisin keinoin ylläpitää tai palauttaa yleinen järjestys valtioon tai puolustaa kansallista eheyttä tai valtion alueellista koskemattomuutta.

5. Mihinkään tämän pöytäkirjan määräykseen ei saa vedota oikeutuksena välittömästi tai välillisesti mistään syystä puuttua sen korkean sopimuspuolen aseelliseen selkkaukseen tai sisäisiin tai ulkoisiin asioihin, jonka alueella selkkaus tapahtuu.

6. Tämän pöytäkirjan määräysten soveltaminen selkkauksen osapuoliin, jotka eivät ole tämän pöytäkirjan hyväksyneitä korkeita sopimuspuolia, ei muuta nimenomaisesti tai epäsuorasti niiden tai kiistanalaisen alueen oikeudellista asemaa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä pöytäkirjassa:

1. "Miina" tarkoittaa ampumatarviketta, joka on sijoitettu maan tai muun pintakerroksen alle, sen pinnalle tai sen lähelle ja suunniteltu räjähtämään henkilön tai ajoneuvon läsnäolosta, läheisyydestä tai kosketuksesta.

2. "Kaukolevitteinen miina" tarkoittaa miinaa, jota ei ole suoraan asennettu vaan on levitetty tykistöllä, ohjuksella, raketilla, kranaatinheittimellä tai vastaavin keinoin tai pudotettu ilma-aluksesta. Miinoja, jotka on levitetty maahan sijoitetusta järjestelmästä lähempää kuin 500 metrin etäisyydeltä ei katsota "kaukolevitteisiksi" edellyttäen, että niitä käytetään tämän pöytäkirjan 5 artiklan ja muiden asiaankuuluvien artiklojen mukaisesti.

3. "Jalkaväkimiina" tarkoittaa miinaa, joka on pääasiallisesti suunniteltu räjähtämään henkilön läsnäolosta, läheisyydestä tai kosketuksesta ja joka tekee taistelukyvyttömäksi, haavoittaa tai tappaa yhden tai useampia henkilöitä.

4. "Ansa" tarkoittaa mitä tahansa välinettä tai materiaalia, joka on suunniteltu, rakennettu tai muunnettu tappamaan tai haavoittamaan ja joka toimii odottamatta, kun henkilö häiritsee tai lähestyy vaarattomalta näyttävää kohdetta tai suorittaa ilmeisesti turvallisen toimenpiteen.

5. "Muut taisteluvälineet" tarkoittaa käsin asennettuja ampumatarvikkeita tai välineitä, mukaan lukien tilapäisvälineistä valmistetut räjähtävät välineet, jotka on suunniteltu tappamaan, haavoittamaan tai vahingoittamaan ja jotka laukaistaan käsin tai kauko-ohjauksella tai jotka laukeavat automaattisesti aikaviiveen kuluttua.

6. "Sotilaskohde" tarkoittaa kohteista puhuttaessa mitä tahansa kohdetta, jonka luonne, sijainti, tarkoitus tai käyttö muodostaa tärkeän osan sotilaallisesta toiminnasta ja jonka täydellinen tai osittainen tuhoaminen, haltuunotto tai vaarattomaksi saattaminen merkitsee kulloinkin vallitsevissa oloissa selvää sotilaallista hyötyä.

7. "Siviilikohteita" ovat kaikki kohteet, jotka eivät ole tämän artiklan 6 kappaleessa määriteltyjä sotilaskohteita.

8. "Miinoite" on määritelty alue, johon miinoja on asennettu, ja "miinoitettu alue" on alue, joka on vaarallinen sen vuoksi, että siellä on miinoja. "Valemiinoite" tarkoittaa miinoitetta muistuttavaa aluetta, jossa ei ole miinoja. Käsite "miinoite" sisältää valemiinoitteet.

9. "Rekisteröinti" tarkoittaa konkreettista hallinnollista ja teknistä toimenpidettä, jolla pyritään hankkimaan virallisiin arkistoihin tallentamiseksi kaikki saatavilla olevat tiedot, jotka helpottavat miinoitteiden, miinoitettujen alueiden, miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden paikantamista.

10. "Itsetuhoutumismekanismi" tarkoittaa rakenteeseen sisällytettyä tai ulkoisesti liitettyä automaattisesti toimivaa mekanismia, joka varmistaa sen ammuksen tuhoutumisen, johon se on sisällytetty tai liitetty.

11. "Itseneutralointimekanismi" tarkoittaa rakenteeseen sisällytettyä automaattisesti toimivaa mekanismia, joka tekee toimintakyvyttömäksi sen ammuksen, johon se on sisällytetty.

12. "Itsedeaktivointi" tarkoittaa sitä, että ammus menettää automaattisesti toimintakykynsä, kun ammuksen toiminnan kannalta olennainen osa, kuten patteri, kulutetaan peruuttamattomasti loppuun.

13. "Kauko-ohjaus" tarkoittaa ohjaamista komennoilla välimatkan päästä.

14. "Käsittelynestolaite" tarkoittaa laitetta, jonka tarkoituksena on suojella miinaa ja joka on osa miinaa, yhdistetty tai liitetty miinaan tai sijoitettu sen alle ja joka aktivoituu, kun miinaa yritetään käsitellä.

15. "Siirto" käsittää, paitsi miinojen konkreettisen siirtämisen kansalliselle alueelle tai sieltä pois, myös miinojen omistusoikeuden ja hallinnan siirtämisen. Siirto ei kuitenkaan käsitä sellaisen alueen siirtämistä, johon on asennettu miinoja.

3 artikla

Miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden käyttöä koskevat yleiset rajoitukset

1. Tätä artiklaa sovelletaan

a) miinoihin,

b) ansoihin ja

c) muihin taisteluvälineisiin.

2. Jokainen korkea sopimuspuoli tai selkkauksen osapuoli on tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti vastuussa kaikista käyttämistään miinoista, ansoista ja muista taisteluvälineistä ja sitoutuu poistamaan, raivaamaan tai tuhoamaan ne tai ylläpitämään niitä tämän pöytäkirjan 10 artiklassa määritellyllä tavalla.

3. Sellaisen miinan, ansan tai muun taisteluvälineen käyttö, joka on suunniteltu sellaiseksi tai on luonteeltaan sellainen, että se aiheuttaa liiallisen vamman tai tarpeetonta kärsimystä, on kielletty kaikissa oloissa.

4. Tässä artiklassa tarkoitettujen aseiden on tarkoin vastattava niitä vaatimuksia ja rajoituksia, jotka on määritelty kunkin laiteryhmän osalta teknisessä liitteessä.

5. Sellaisten miinojen, ansojen tai muiden taisteluvälineiden käyttö, joissa toimii mekanismi tai laite, joka on erityisesti suunniteltu laukaisemaan ammus yleisesti saatavilla olevan miinaharavan läheisyydessä sen magneettisen tai muuhun kuin kosketukseen perustuvan vaikutuksen vuoksi haravan normaalin käytön aikana paikantamistehtävissä, on kielletty.

6. Sellaisen itsedeaktivoituvan miinan käyttö, jossa on käsittelynestolaite, joka on suunniteltu siten, että se voi toimia sen jälkeen, kun miina on lakannut olemasta toimiva, on kielletty.

7. Tässä artiklassa tarkoitettujen aseiden suuntaaminen siviiliväestöön sinänsä tai yksityisiin siviilihenkilöihin tai siviilikohteisiin joko hyökkäyksessä, puolustuksessa tai kostotoimenpiteenä on kielletty kaikissa oloissa.

8. Tässä artiklassa tarkoitettujen aseiden umpimähkäinen käyttö on kielletty. Umpimähkäistä käyttöä on sijoittaa näitä aseita:

a) muualle kuin sotilaskohteeseen tai siten, että aseita ei ole suunnattu sotilaskohteeseen. Milloin on epäilystä, käytetäänkö jotakin yleensä siviilitarkoituksiin käytettävää kohdetta kuten uskonnonharjoituspaikkaa, taloa tai muuta asuntoa taikka koulua sotilaallisen toiminnan tukemiseksi, on se katsottava siviilikohteeksi; tai

b) käyttämällä levitystapaa tai -menetelmää, jota ei voida suunnata yksilöityyn sotilaskohteeseen; tai

c) siten, että sen voi odottaa aiheuttavan sattumanvaraisesti ihmishengen menetyksiä tai haavoittumisia siviiliväestön keskuudessa, vahinkoa siviilikohteille tai molempia kohtuuttomassa määrin verrattuna odotettavissa olevaan todelliseen ja välittömään sotilaalliseen hyötyyn.

9. Useita selvästi irrallisia ja erillään olevia sotilaskohteita, jotka sijaitsevat kaupungissa, kylässä tai muulla vastaavanlaisen siviiliväestön tai siviilikohteiden ryhmittymän käsittävällä alueella, ei kohdella yhtenä sotilaskohteena.

10. Siviiliväestön suojelemiseksi tässä artiklassa tarkoitettujen aseiden vaikutuksilta on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin varotoimiin. Mahdollisia varotoimia ovat ne varotoimet, joita voidaan käytännössä toteuttaa tai mahdollisesti toteuttaa ottaen huomioon senhetkiset olosuhteet kokonaisuudessaan humanitaariset ja sotilaalliset näkökohdat mukaan luettuina. Näitä olosuhteita ovat esimerkiksi:

a) miinojen lyhyt- ja pitkäaikaiset vaikutukset paikalliseen siviiliväestöön miinakentän olemassaoloajaksi;

b) mahdolliset toimet siviilien suojelemiseksi (esimerkiksi aitaaminen, merkit, varoittaminen ja valvonta);

c) vaihtoehtojen käytettävyys ja soveltuvuus; sekä

d) miinoitteen lyhyt- ja pitkäaikaiset sotilaalliset vaatimukset.

11. Miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden asentamisesta, joka voi vaikuttaa siviiliväestöön, on annettava tehokas etukäteisvaroitus paitsi mikäli olosuhteet eivät sitä salli.

4 artikla

Jalkaväkimiinojen käytön rajoitukset

Sellaisten jalkaväkimiinojen käyttö, jotka eivät ole teknisen liitteen 2 kappaleessa tarkemmin määritellyin tavoin havaittavia, on kielletty.

5 artikla

Muiden jalkaväkimiinojen kuin kaukolevitteisten miinojen käytön rajoitukset

1. Tätä artiklaa sovelletaan muihin jalkaväkimiinoihin kuin kaukolevitteisiin miinoihin.

2. On kiellettyä käyttää tässä artiklassa tarkoitettuja aseita, jotka eivät vastaa teknisen liitteen itsetuhoutumista ja itsedeaktivoitumista koskevia määräyksiä paitsi, jos:

a) asianomaiset aseet on sijoitettu reunoiltaan merkityille, sotilashenkilökunnan valvomalle, aitaamalla tai muulla tavoin suojatulle alueelle, jotta varmistetaan siviilien tehokas sulkeminen pois alueelta. Merkintöjen täytyy olla selvästi erottuvia ja kestäviä ja niiden täytyy näkyä vähintään henkilölle, joka on astumassa merkitylle alueelle.

b) asianomaiset aseet poistetaan ennen kuin alue hylätään paitsi jos alue luovutetaan toisen valtion joukoille, jotka hyväksyvät vastuun tämän artiklan vaatimien suojauksien ylläpidosta ja aseiden myöhemmästä raivaamisesta.

3. Selkkauksen osapuoli vapautuu velvollisuudesta edelleen noudattaa tämän artiklan 2 kappaleen a ja b kohtien määräyksiä vain, jos niiden noudattaminen ei ole mahdollista sen seurauksena, että alueesta on jouduttu taistelussa luopumaan vihollisen sotilaallisen toiminnan pakottamana, mukaan lukien tapaukset, joissa velvoitteen noudattaminen on mahdotonta suoran vihollisen sotilaallisen toiminnan vuoksi. Jos asianomainen osapuoli saa alueen takaisin hallintaansa, on sen taas alettava noudattaa tämän artiklan 2 kappaleen a ja b kohtien määräyksiä.

4. Mikäli selkkauksen osapuolen joukot saavat haltuunsa alueen, jolle on sijoitettu tässä artiklassa tarkoitettuja aseita, on joukkojen niin suuressa määrin kuin mahdollista ylläpidettävä ja tarvittaessa tehtävä tämän artiklan vaatimat suojaukset, kunnes nämä aseet on poistettu.

5. On ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin sen estämiseksi, että reunoiltaan merkityn alueen merkintöjen tekemiseen käytettyjä laitteita, rakennelmia tai materiaalia luvatta poistettaisiin, turmeltaisiin, tuhottaisiin tai kätkettäisiin.

6. Tässä artiklassa tarkoitettuja aseita, joista sinkoaa sirpaleita vaakatasossa olevassa alle 90 asteen sektorissa ja jotka on sijoitettu maanpintaan tai maanpinnan yläpuolelle, voidaan käyttää ilman tämän artiklan 2 kappaleen a kohdan mukaisia toimia enintään 72 tunnin ajan, mikäli:

a) aseet sijaitsevat ne asentaneen sotilasyksikön välittömässä läheisyydessä; ja

b) aluetta valvoo sotilashenkilökunta, joka tehokkaasti varmistaa siviilien pitämisen poissa alueelta.

6 artikla

Kaukolevitteisten miinojen käytön rajoitukset

1. Kaukolevitteisten miinojen käyttö on kielletty, ellei niitä ole rekisteröity teknisen liitteen 1 kappaleen b kohdan mukaisesti.

2. Sellaisten kaukolevitteisten jalkaväkimiinojen käyttö, jotka eivät vastaa teknisen liitteen itsetuhoutumista ja itsedeaktivoitumista koskevia määräyksiä, on kielletty.

3. Muiden kaukolevitteisten miinojen kuin jalkaväkimiinojen käyttö on kielletty, ellei niitä ole mahdollisuuksien mukaan varustettu tehokkaalla itsetuho- tai itseneutralointimekanismilla ja ellei niissä ole varmistavaa itsedeaktivointiosaa, joka on suunniteltu siten, ettei miina enää toimi miinana sen jälkeen, kun miina ei enää palvele sitä sotilaallista tarkoitusta, jota varten se oli asennettu.

4. Jokaisesta kaukolevitteisten miinojen levittämisestä tai pudottamisesta, jolla voi olla vaikutuksia siviiliväestöön, on annettava tehokas ennakkovaroitus paitsi milloin olosuhteet eivät sitä salli.

7 artikla

Ansojen ja muiden taisteluvälineiden käytön kiellot

1. Vaikuttamatta aseellisissa selkkauksissa sovellettaviin kansainvälisen oikeuden sääntöihin, jotka koskevat salakavaluutta ja petollisuutta, on kaikissa olosuhteissa kiellettyä käyttää ansoja ja muita taisteluvälineitä, jotka on jotenkin kiinnitetty tai yhdistetty:

a) kansainvälisesti tunnustettuihin suojelutunnuksiin tai -merkkeihin;

b) sairaisiin, haavoittuneisiin tai kuolleisiin henkilöihin;

c) hautausmaihin, krematoriolaitoksiin tai hautoihin;

d) lääkintälaitoksiin, lääkintälaitteisiin, lääkintätarpeisiin tai lääkintäkuljetuksiin;

e) lasten leluihin ja kannettaviin esineisiin tai tuotteisiin, jotka on nimenomaan tarkoitettu lasten ruokkimiseen, terveydenhoitoon, hygieniaan, vaatetukseen tai kasvatukseen;

f) ruokaan tai juomaan;

g) keittiövälineisiin tai -laitteisiin, paitsi sotilaslaitoksissa, sotilasasemissa tai sotilasvarikoissa;

h) luonteeltaan selvästi uskonnollisiin esineisiin;

i) historiallisiin muistomerkkeihin, taideteoksiin tai kulttuuripaikkoihin, jotka edustavat kansojen kulttuuriperintöä tai henkistä perintöä; tai

j) eläimiin tai niiden ruhoihin.

2. On kiellettyä käyttää ansoja tai muita taisteluvälineitä, jotka näyttävät vaarattomilta kannettavilta esineiltä ja jotka on erityisesti suunniteltu ja rakennettu räjähtävää materiaalia sisältäviksi.

3. Vaikuttamatta 3 artiklan määräyksiin tässä artiklassa tarkoitettujen aseiden käyttö on kielletty jokaisessa kaupungissa, kylässä tai muulla vastaavanlaisen siviiliväestön ryhmittymän käsittävällä alueella, jolla ei käydä asevoimien välistä taistelua tai sellainen ei välittömästi uhkaa, paitsi jos:

a) aseet on sijoitettu sotilaskohteeseen tai sen välittömään läheisyyteen; tai

b) on ryhdytty toimiin siviiliväestön suojelemiseksi niiden vaikutuksilta, esimerkiksi asettamalla vartioita, julkaisemalla varoituksia tai rakentamalla aitoja.

8 artikla

Siirrot

1. Tämän pöytäkirjan päämäärien edistämiseksi jokainen korkea sopimuspuoli:

a) sitoutuu olemaan siirtämättä miinoja, joiden käyttö on tässä pöytäkirjassa kielletty;

b) sitoutuu olemaan siirtämättä miinoja millekään muulle vastaanottajalle kuin valtiolle tai valtion laitokselle, joka on valtuutettu ottamaan siirtoja vastaan;

c) sitoutuu harjoittamaan pidättyvyyttä sellaisten miinojen siirroissa, joiden käyttöä on tässä pöytäkirjassa rajoitettu. Erityisesti jokainen korkea sopimuspuoli sitoutuu olemaan siirtämättä jalkaväkimiinoja valtioihin, joita tämä pöytäkirja ei sido, ellei vastaanottajavaltio suostu noudattamaan tätä pöytäkirjaa; ja

d) sitoutuu varmistamaan, että tämän artiklan mukaiset siirrot tapahtuvat niin, että sekä siirtävä että vastaanottava valtio täysin noudattavat tämän pöytäkirjan asiaankuuluvia määräyksiä ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden soveltuvia normeja.

2. Tilanteessa, jossa korkea sopimuspuoli ilmoitta lykkäävänsä tiettyjen miinojen käyttöä koskevien erityisten määräysten noudattamista teknisen liitteen mukaisella tavalla, soveltuu tämän artiklan 1 kappaleen a kohta kuitenkin sellaisiin miinoihin.

3. Ennen tämän pöytäkirjan voimaantuloa kaikki korkeat sopimuspuolet pidättyvät kaikista toimenpiteistä, jotka olisivat ristiriidassa tämän artiklan 1 kappaleen a kohdan kanssa.

9 artikla

Miinoitteiden, miinoitettujen alueiden, miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden rekisteröiminen ja asianomaisen tiedon käyttö

1. Kaikki miinoitteita, miinoitettuja alueita, miinoja, ansoja ja muita taisteluvälineitä koskeva tieto on rekisteröitävä teknisen liitteen määräysten mukaisesti.

2. Selkkauksen osapuolten tulee säilyttää kaikki mainitut selosteet sekä ryhtyä viivytyksettä aktiivisten vihollisuuksien lakkaamisen jälkeen kaikkiin tarpeellisiin ja asianmukaisiin toimiin, asianomaisen tiedon käyttö mukaan luettuna, siviiliväestön suojelemiseksi niiden hallinnassa olevilla alueilla miinoitteiden, miinoitettujen alueiden, miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden vaikutuksilta.

Samalla niiden on annettava selkkauksen toisen osapuolen tai toisten osapuolten ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin käytettäväksi kaikki hallussaan olevat sellaiset tiedot, jotka koskevat miinoitteita, miinoitettuja alueita, miinoja, ansoja ja muita taisteluvälineitä, jotka ne ovat asentaneet alueille, jotka eivät enää ole niiden hallinnassa. Samalla edellytetään kuitenkin vastavuoroisuuden pohjalta, että kun selkkauksen osapuolen joukot ovat vastapuolen alueella, kumpikin osapuoli voi pidättyä antamasta asianomaista tietoa pääsihteerille tai toiselle osapuolelle sikäli kuin turvallisuusedut sellaista pidättyvyyttä edellyttävät, kunnes kumpikaan osapuoli ei ole toisen alueella. Jälkimmäisessä tapauksessa antamatta jätetty tieto on esitettävä heti, kun turvallisuusedut sallivat. Selkkauksen osapuolten tulee saattaa mahdollisuuksien mukaan yhteisestä sopimuksesta julkisuuteen sellaisia tietoja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tavalla, joka on sopusoinnussa kummankin osapuolen turvallisuusetujen kanssa.

3. Tämä artikla ei vaikuta tämän pöytäkirjan 10 ja 12 artiklojen määräyksiin.

10 artikla

Miinoitteiden, miinoitettujen alueiden, miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden raivaaminen ja kansainvälinen yhteistyö

1. Viivytyksettä aktiivisten vihollisuuksien lakattua kaikki miinoitteet, miinoitetut alueet, miinat, ansat ja muut taisteluvälineet on poistettava, raivattava tai tuhottava tai niitä on ylläpidettävä tämän pöytäkirjan 3 artiklan sekä 5 artiklan 2 kappaleen mukaisesti.

2. Korkeat sopimuspuolet ja selkkauksen osapuolet kantavat vastuun niiden miinoitteiden, miinoitettujen alueiden, miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden osalta, jotka ovat niiden hallinnassa olevalla alueella.

3. Niiden miinoitteiden, miinoitettujen alueiden, miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden osalta, jotka osapuoli on asentanut alueelle, joka ei ole enää sen hallinnassa, osapuolen tulee toimittaa aluetta hallitsevalla osapuolelle tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti ja kyseisen osapuolen sallimissa määrin velvollisuuden täyttämiseksi tarvittavaa teknistä ja aineellista apua.

4. Osapuolten tulee pyrkiä aina tarvittaessa sopimukseen sekä keskenään että, milloin se on tarkoituksenmukaista, muiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa teknisen ja aineellisen avun toimittamisesta mukaan lukien sopivissa olosuhteissa ryhtyminen kyseisten velvollisuuksien täyttämiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.

11 artikla

Teknologinen yhteistyö ja apu

1. Jokainen korkea sopimuspuoli sitoutuu helpottamaan mahdollisimman laajaa tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoon ja miinanraivauksen menetelmiin liittyvää välineiden, materiaalin sekä tieteellisen ja teknologisen tiedon vaihtoa, ja jokaisella korkealla sopimuspuolella tulee olla vastaava oikeus osallistua kyseiseen vaihtoon. Erityisesti korkeiden sopimuspuolten ei tule asettaa perusteettomia rajoituksia humanitaarisia tarkoituksia varten olevien miinanraivausvälineiden ja niihin liittyvän teknologisen tiedon toimittamiselle.

2. Jokainen korkea sopimuspuoli sitoutuu toimittamaan Yhdistyneisiin Kansakuntiin perustettuun miinanraivausta koskevaan tietokantaan tietoja, erityisesti tietoja, jotka koskevat erilaisia miinanraivauksen menetelmiä ja teknologioita sekä miinanraivaukseen liittyviä luetteloita asiantuntijoista, asiantuntijavirastoista tai kansallisista yhteyspisteistä.

3. Jokaisen korkean sopimuspuolen, jolla on siihen mahdollisuus, tulee antaa miinanraivausapua Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmän tai muiden kansainvälisten elinten kautta tai kahdenvälisesti tai antaa avustuksia Yhdistyneiden Kansakuntien vapaaehtoiseen miinanraivausrahastoon.

4. Korkeiden sopimuspuolten avunpyynnöt, joiden tueksi esitetään asiaankuuluvaa tietoa, voidaan jättää Yhdistyneille Kansakunnille tai muille asianmukaisille elimille tai muille valtioille. Nämä pyynnöt voidaan jättää Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, jonka tulee välittää ne kaikille korkeille sopimuspuolille ja asiaankuuluville kansainvälisille järjestöille.

5. Tapauksessa, jossa pyyntö on jätetty Yhdistyneille Kansakunnille, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri voi ryhtyä käytettävissään olevien voimavarojen puitteissa asianmukaisiin toimiin arvioidakseen tilanteen ja määritelläkseen sopivat avustustoimenpiteet miinanraivausta tai pöytäkirjan täytäntöönpanoa varten yhteistyössä apua pyytäneen korkean sopimuspuolen kanssa. Pääsihteeri voi myös raportoida korkeille sopimuspuolille kaikista sellaisista arvioista samoin kuin pyydetyn avun laadusta ja kohteesta.

6. Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat, ilman että sillä olisi vaikutusta niiden perustuslaillisiin tai muihin oikeudellisiin määräyksiin, olemaan yhteistyössä ja siirtämään teknologiaa helpottaakseen tässä pöytäkirjassa asetettujen asiaankuuluvien kieltojen ja rajoitusten täytäntöönpanossa.

7. Jokaisella korkealla sopimuspuolella on sopivilta osin oikeus pyytää ja saada toiselta korkealta sopimuspuolelta tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan asiaankuuluvaan muuhun erityiseen teknologiaan kuin aseteknologiaan liittyvää teknistä apua, jonka tarkoituksena on lyhentää sellaista siirtymäaikaa, johon teknisessä liitteessä on varattu mahdollisuus.

12 artikla

Suojeleminen miinoitteiden, miinoitettujen alueiden, miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden vaikutuksilta

1. Soveltaminen

a) Lukuunottamatta tämän artiklan 2 kappaleen a kohdan i alakohdassa mainittuja joukkoja ja valtuuskuntia tätä artiklaa sovelletaan vain valtuuskuntiin, jotka suorittavat tehtävää alueella sen korkean sopimuspuolen suostumuksella, jonka alueella tehtävää suoritetaan.

b) Tämän artiklan määräysten soveltaminen selkkauksen osapuoliin, jotka eivät ole korkeita sopimuspuolia, ei muuta nimenomaisesti tai epäsuorasti niiden tai kiistellyn alueen oikeudellista asemaa.

c) Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta olemassaolevaan kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen tai muihin soveltuviin kansainvälisiin sopimuksiin tai Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöksiin, jotka antavat tämän artiklan mukaisesti toimivalle henkilöstölle paremman suojan.

2. Rauhanturvaaminen sekä tietyt muut joukot ja valtuuskunnat

a) Tätä kappaletta sovelletaan:

i) Yhdistyneiden Kansakuntien joukkoihin tai valtuuskuntiin, jotka suorittavat millä tahansa alueella rauhanturvaamista, tarkkailua tai vastaavia tehtäviä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisesti;

ii) Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan VIII luvun nojalla perustettuun ja selkkausalueella tehtäviään suorittavaan valtuuskuntaan.

b) Jokaisen korkean sopimuspuolen tai selkkauksen osapuolen tulee tämän kappaleen tarkoittamien joukkojen tai valtuuskunnan johtajan pyynnöstä:

i) mahdollisuuksiensa mukaan ryhtyä sellaisiin toimiin, jotka ovat tarpeen joukkojen tai valtuuskunnan suojelemiseksi sen hallinnassa olevalla alueella miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden vaikutuksilta;

ii) mahdollisuuksiensa mukaan poistaa tai tehdä vaarattomiksi kaikki alueella olevat miinat, ansat ja muut taisteluvälineet, mikäli se on tarpeellista kyseisen henkilöstön tehokkaan suojelemisen vuoksi; ja

iii) tiedottaa joukkojen tai valtuuskunnan johtajalle kaikkien tunnettujen miinoitteiden, miinoitettujen alueiden, miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden sijainnista alueella, jolla joukot tai valtuuskunta suorittavat tehtäväänsä ja mahdollisuuksien mukaan antaa joukkojen tai valtuuskunnan johtajan käytettäväksi kaikki hallussaan olevat tiedot, jotka koskevat sellaisia miinoitteita, miinoitettuja alueita, miinoja, ansoja ja muita taisteluvälineitä.

3. Yhdistyneiden Kansakuntien humanitaariset ja tietoja hankkivat valtuuskunnat

a) Tätä kappaletta sovelletaan Yhdistyneiden Kansakuntien humanitaarisiin tai tietoja hankkiviin valtuuskuntiin.

b) Korkean sopimuspuolen tai selkkauksen osapuolen tulee tämän kappaleen tarkoittaman valtuuskunnan johtajan pyynnöstä:

i) tarjota valtuuskunnan henkilöstölle tämän artiklan 2 kappaleen b kohdan i alakohdan mukainen suojelu; ja

ii) mikäli pääsy sen hallinnassa olevaan paikkaan tai sen läpi on tarpeen valtuuskunnan tehtävän suorittamiselle ja turvallisen kulun takaamiseksi valtuuskunnan henkilöstölle kyseiseen paikkaan tai sen kautta:

aa) paitsi mikäli käynnissä olevat vihollisuudet estävät, tiedottaa valtuuskunnan johtajalle turvallisesta reitistä kyseiseen paikkaan, mikäli tällaista tietoa on käytettävissä; tai

bb) mikäli turvallisen reitin yksilöiviä tietoja ei aa alakohdan mukaisesti esitetä, niin pitkälle kuin se on tarpeen ja mahdollista, raivata tie miinoitteiden läpi.

4. Punaisen Ristin Kansainvälisen Komitean valtuuskunnat

a) Tätä kappaletta sovelletaan Punaisen Ristin Kansainvälisen Komitean valtuuskuntaan, joka suorittaa tehtäviään isäntävaltion tai -valtioiden suostumuksella 12 päivänä elokuuta 1949 tehtyjen Geneven yleissopimusten ja soveltuvin osin niiden lisäpöytäkirjojen mukaisesti.

b) Korkean sopimuspuolen tai selkkauksen osapuolen tulee tämän kappaleen tarkoittaman valtuuskunnan johtajan pyynnöstä:

i) tarjota valtuuskunnan henkilöstölle tämän artiklan 2 kappaleen b kohdan i alakohdan mukainen suojelu; ja

ii) ryhtyä tämän artiklan 3 kappaleen b kohdan ii alakohdassa esitettyihin toimiin.

5. Muut humanitaariset ja tietoja hankkivat valtuuskunnat

a) Sikäli kuin ylläolevat 2,3 ja 4 kappaleet eivät niihin sovellu, sovelletaan tätä kappaletta seuraaviin valtuuskuntiin, kun ne suorittavat tehtäviään selkkausalueella tai avustavat selkkauksen uhreja:

i) kansallisen Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun tai niiden kansainvälisen järjestön humanitaariset valtuuskunnat;

ii) puolueettomien humanitaaristen järjestöjen valtuuskunnat, mukaan lukien humanitaariset miinanraivausjoukot; ja

iii) tietoja hankkivat valtuuskunnat, jotka on perustettu 12 päivänä elokuuta 1949 tehtyjen Geneven yleissopimusten ja soveltuvin osin niiden lisäpöytäkirjojen mukaisesti.

b) Korkean sopimuspuolen tai selkkauksen osapuolen tulee tämän kappaleen tarkoittaman valtuuskunnan johtajan pyynnöstä mahdollisuuksien mukaan;

i) tarjota valtuuskunnan henkilöstölle tämän artiklan 2 kappaleen b kohdan i alakohdan mukainen suojelu; ja

ii) ryhtyä tämän artiklan 3 kappaleen b kohdan ii alakohdassa esitettyihin toimiin.

6. Luottamuksellisuus

Vastaanottajien tulee kohdella kaikkea tämän artiklan perusteella luottamuksellisesti annettua tietoa tiukasti luottamuksellisena, eikä sitä saa antaa asianomaisten joukkojen tai valtuuskunnan ulkopuolelle ilman tietojen antajan nimenomaista lupaa.

7. Lakien ja määräysten noudattaminen

Vaikuttamatta tässä artiklassa tarkoitettujen joukkojen tai valtuuskuntien henkilöstön mahdollisesti nauttimiin erioikeuksiin ja vapauksiin ja heidän tehtäviensä asettamiin vaatimuksiin, heidän tulee

a) noudattaa isäntävaltion lakeja ja määräyksiä; ja

b) pidättyä kaikista toimenpiteistä tai toiminnasta, jotka ovat ristiriidassa heidän tehtäviensä puolueettoman ja kansainvälisen luonteen kanssa.

13 artikla

Korkeiden sopimuspuolten neuvottelut

1. Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat neuvottelemaan ja olemaan keskenään yhteistyössä kaikissa kysymyksissä, jotka liittyvät tämän pöytäkirjan toimintaan. Tässä tarkoituksessa pidetään vuosittain korkeiden sopimuspuolten konferenssi.

2. Osallistuminen vuosittaisiin konferensseihin määrätään sovituissa menettelytapasäännöissä.

3. Konferenssin työhön sisältyy:

a) tämän pöytäkirjan toiminnan ja aseman tarkastelu;

b) niiden kysymysten käsittely, jotka tulevat esiin tämän artiklan 4 kappaleen mukaisista korkeiden sopimuspuolten kertomuksista;

c) tarkistuskonferenssien valmistelut; ja

d) sellaisen teknologian kehityksen tarkastelu, joka on tarkoitettu suojelemaan siviilejä miinojen umpimähkäisiltä vaikutuksilta.

4. Korkeiden sopimuspuolten tulee antaa tallettajalle vuosittaiset kertomukset, jotka tallettaja jakaa ennen konferenssia kaikille korkeille sopimuspuolille. Vuosittaiset kertomukset koskevat seuraavia asioita:

a) tästä pöytäkirjasta tiedottaminen korkeiden sopimuspuolten sotavoimille ja siviiliväestölle;

b) miinanraivaus- ja kuntoutusohjelmat;

c) toimenpiteet, joihin on ryhdytty tämän pöytäkirjan teknisten vaatimusten täyttämiseksi tai mitä tahansa siihen liittyvää tietoa;

d) tähän pöytäkirjaan liittyvä lainsäädäntö;

e) toteutetut toimenpiteet, jotka koskevat kansainvälistä teknisen tiedon vaihtamista, kansainvälistä yhteistyötä miinanraivauksessa sekä teknistä yhteistyötä ja apua; sekä

f) muut asiaankuuluvat kysymykset.

5. Korkeat sopimuspuolet sekä konferenssin työhön osallistuvat sopimuksen ulkopuoliset valtiot vastaavat korkeiden sopimuspuolten konferenssin kuluista tarvittavin osin muutetun Yhdistyneiden Kansakuntien maksutaulukon mukaisesti.

14 artikla

Pöytäkirjan noudattaminen

1. Korkean sopimuspuolen tulee tehdä kaikki tarvittava, lainsäädännölliset ja muut toimenpiteet mukaan luettuina, estääkseen ja kieltääkseen sen lainkäyttövallan ja valvonnan alaisia henkilöitä rikkomasta tätä pöytäkirjaa sekä estääkseen ja kieltääkseen tällaiset rikkomukset sen lainkäyttövaltaan ja valvontaan kuuluvalla alueella.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen tarkoittamat toimenpiteet sisältävät asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että henkilöille, jotka aseellisen selkkauksen yhteydessä ja vastoin tämän pöytäkirjan määräyksiä tahallisesti tappavat siviilejä tai tuottavat näille vakavia vammoja, määrätään rikosoikeudelliset seuraamukset ja että tällaiset henkilöt saatetaan oikeuden eteen.

3. Korkean sopimuspuolen tulee myös vaatia, että sen asevoimat julkaisevat asianmukaiset sotilasohjeet ja toimintasäännöt ja että sotavoimien henkilökunta saa tehtäviensä ja vastuunsa mukaista koulutusta tämän pöytäkirjan määräysten noudattamista varten.

4. Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat neuvottelemaan keskenään ja olemaan keskenään yhteistyössä kahdenvälisesti, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin välityksellä tai muiden sopivien kansainvälisten menettelyjen kautta ratkaistakseen tämän pöytäkirjan määräysten tulkintaan ja soveltamiseen liittyvät mahdollisesti syntyvät ongelmat.

TEKNINEN LIITE

1. Rekisteröinti

a) Muiden miinojen kuin kaukolevitteisten miinojen, miinoitteiden, miinoitettujen alueiden, ansojen ja muiden taisteluvälineiden sijainti tulee rekisteröidä seuraavien määräysten mukaisesti:

i) miinoitteiden, miinoitettujen alueiden sekä ansoja ja muita taisteluvälineitä sisältävien alueiden sijainti tulee määrittää tarkasti suhteessa vähintään kahden kiinnityspisteen koordinaatteihin ja kyseisiä aseita sisältävän alueen arvioidut etäisyydet näihin kiinnityspisteisiin:

ii) kartat, kaaviot ja muut selosteet tulee tehdä siten, että niistä ilmenee miinoitteiden, miinoitettujen alueiden, ansojen ja muiden taisteluvälineiden sijainti suhteessa kiinnityspisteisiin, ja selosteista tulee myös käydä ilmi niiden ulkorajat ja laajuus;

iii) karttojen, kaavioiden ja muiden selosteiden tulee sisältää miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden löytämistä ja raivaamista varten täydelliset tiedot kaikkien näiden asennettujen aseiden tyypistä, numerosta, asentamistavasta, sytyttimen tyypistä ja eliniästä, asentamisen päivämäärästä ja ajasta, (mahdollisista) käsittelynestolaitteista samoin kuin muut asiaankuuluvat tiedot. Mikäli mahdollista miinoitteen selosteista tulee käydä ilmi jokaisen miinan tarkka sijainti, ellei kyseessä ole riviksi järjestetty miinoite, jolloin rivin sijainti riittää. Jokaisen asennetun ansan tarkka sijainti ja toimintamekanismi tulee rekisteröidä yksitellen.

b) Kaukolevitteisten miinojen arvioitu sijainti ja alue tulee määritellä kiinnityspisteiden (yleensä kulmapisteiden) koordinaateilla ja ne tulee varmistaa ja mikäli mahdollista merkitä maahan niin pian kuin mahdollista. Lisäksi tulee rekisteröidä asennettujen miinojen yhteismäärä ja tyyppi sekä asentamisen päivämäärä ja aika sekä itsetuhoutumisajat.

c) Rekisterien kopioita tulee säilyttää johtoportaassa, joka riittää takaamaan niiden turvallisuuden niin pitkälle kuin mahdollista.

d) Tämän pöytäkirjan voimaantulon jälkeen valmistettujen miinojen käyttö on kielletty, ellei niihin ole merkitty englanniksi tai asianomaisella kansallisella kielellä tai kansallisilla kielillä seuraavia tietoja:

i) alkuperämaan nimi;

ii) valmistuskuukausi ja -vuosi; sekä

iii) sarjanumero tai eränumero.

Merkinnän tulisi olla mahdollisimman hyvin näkyvä, selvä, pysyvä ja ympäristön vaikutuksia kestävä.

2. Vaatimukset havaittavuudelle

a) 1.1.1997 jälkeen valmistettujen jalkaväkimiinojen rakenteeseen tulee sisältyä ainesosa tai laite, joka mahdollistaa miinan havaitsemisen yleisesti saatavilla olevilla teknisillä miinanpaikannusvälineillä ja josta heijastuva kaiku vastaa 8 tai useammasta grammasta yhtenäistä rautamassaa heijastuvaa kaikua.

b) Ennen 1.1.1997 valmistettujen miinojen rakenteeseen tulee sisältyä tai niihin on liitettävä ennen asentamista vaikeasti irrotettavalla tavalla ainesosa tai laite, joka mahdollistaa miinan havaitsemisen yleisesti saatavilla olevilla teknisillä miinanpaikannusvälineillä ja josta heijastuva kaiku vastaa 8 tai useammasta grammasta yhtenäistä rautamassaa heijastuvaa kaikua.

c) Tapauksessa, jossa sopimusvaltio päättää, ettei se voi välittömästi noudattaa b kohtaa, se voi ilmoittaa samalla, kun se ilmoittaa hyväksymisestään tulla sidotuksi tähän pöytäkirjaan, että se lykkää b kohdan noudattamista enintään 9 vuoden ajaksi tämän pöytäkirjan voimaantulosta. Sillä välin sen tulee mahdollisuuksien mukaan minimoida sellaisten jalkaväkimiinojen käyttö, jotka eivät täytä vaatimuksia.

3. Vaatimukset itsetuhoutumiselle ja itsedeaktivoitumiselle

a) Kaikkien kaukolevitteisten jalkaväkimiinojen tulee olla siten suunniteltuja ja valmistettuja, että korkeintaan 10 % aktivoiduista miinoista jää tuhoutumatta itsekseen 30 päivän kuluessa asentamisesta. Jokaisessa miinassa tulee lisäksi olla varmistava itsedeaktivointiosa, joka on siten suunniteltu ja valmistettu, että yhteisvaikutuksesta itsetuhomekanismin kanssa korkeintaan yksi tuhannesta aktivoidusta miinasta toimii miinana 120 päivän kuluttua asentamisesta.

b) Kaikkien jalkaväkimiinojen, joita ei asenneta kaukolevitteisesti ja joita käytetään tämän pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti merkittyjen alueiden ulkopuolella, tulee vastata a kohdassa asetettuja itsetuhoutumisen ja itsedeaktivoitumisen vaatimuksia.

c) Tapauksessa, jossa sopimuspuoli päättää, ettei se voi välittömästi noudattaa a ja/tai b kohtaa, se voi ilmoittaa samalla, kun se ilmoittaa hyväksymisestään tulla sidotuksi tähän pöytäkirjaan, että se lykkää a ja/tai b kohtien noudattamista ennen tämän pöytäkirjan voimaantuloa valmistettujen miinojen osalta enintään 9 vuoden ajaksi tämän pöytäkirjan voimaantulosta.

Tämän siirtymäkauden aikana sopimuspuolen tulee:

i) sitoutua minimoimaan mahdollisuuksien mukaan sellaisten jalkaväkimiinojen käyttö, jotka eivät täytä vaatimuksia, ja

ii) sitoutua kaukolevitteisten jalkaväkimiinojen osalta noudattamaan joko itsetuhoutumisen tai itsedeaktivoitumisen vaatimuksia ja muiden jalkaväkimiinojen osalta vähintään itsedeaktivoitumisen vaatimuksia.

4. Kansainväliset merkinnät miinoitteita ja miinoitettuja alueita varten

Miinoitteiden ja miinoitettujen alueiden näkyvyyden varmistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että siviiliväestö ne huomaa, tulee miinoitteiden ja miinoitettujen alueiden merkitsemistä varten käyttää liitteenä olevan mallin ja allaolevan määritelmän mukaisia merkkejä:

a) koko ja muoto: kolmio tai neliö, kolmio vähintään 28 cm (11 tuumaa) kertaa 20 cm (7.9 tuumaa) ja neliön sivut vähintään 15 cm (6 tuumaa);

b) väri: punainen tai oranssi sekä keltainen heijastava reunus;

c) kuvio: liitteessä kuvattu kuvio tai muu kuvio, joka sillä alueella, missä merkki pannaan esiin, on helposti tunnistetavissa vaarallista aluetta tarkoittavaksi;

d) kieli: merkin tulisi sisältää sana "miinoja" yhdellä yleissopimuksen kuudesta virallisesta kielestä (arabia, kiina, englanti, ranska, venäjä ja espanja) sekä alueen hallitsevalla kielellä tai hallitsevilla kielillä;

e) sijoittaminen: merkit tulisi sijoittaa miinoitteen tai miinoitetun alueen ympärille etäisyydelle, joka riittää varmistamaan sen, että ne ovat joka kohdassa aluetta lähestyvän siviilihenkilön nähtävissä.

Liite: Varoitusmerkki miinoja sisältäviä alueita varten. (Merkki on jätetty tästä pois)

2 ARTIKLA
VOIMAANTULO

Tämä muutettu pöytäkirja tulee voimaan siten kuin yleissopimuksen 8 artiklan 1 kappaleen b kohdassa määrätään.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.