23/1997

Annettu: 9.5.1997

Asetus Asetus Pohjoismaiden välillä pääsystä korkeampaan koulutukseen tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Kööpenhaminassa 3 päivänä syyskuuta 1996 Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä pääsystä korkeampaan koulutukseen tehty sopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 20 päivänä maaliskuuta 1997 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 4 päivänä huhtikuuta 1997, tulee voimaan 9 päivänä toukokuuta 1997 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä toukokuuta 1997.

Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997

SOPIMUS Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä pääsystä korkeampaan koulutukseen

Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin hallitukset, jäljempänä sopimuspuolet,

jotka Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä 15 päivänä maaliskuuta 1971 kulttuuriyhteistyöstä tehdyn sopimuksen 3 artiklan e ja g kohtien mukaisesti haluavat

- lisätä yhdestä Pohjoismaasta olevien opiskelijoiden ja muiden mahdollisuutta saada koulutusta ja suorittaa tutkintoja toisten Pohjoismaiden oppilaitoksissa,

- vastavuoroisesti hyväksyä tutkinnot, osatutkinnot ja opintosuoritukset,

jotka ottavat huomioon Pohjoismaiden ministerineuvoston 12 päivänä kesäkuuta 1975 tekemän päätöksen opintosuoritusten pohjoismaisesta kelpoisuudesta,

jotka viittaavat 27 päivänä maaliskuuta 1991 tehtyyn Pohjoismaiden ministerineuvoston Pohjoismaiden korkeampaa koulutusta koskevaan yhteistyöohjelmaan,

jotka ovat 4 päivänä maaliskuuta 1992 tehneet sopimuksen lukiota ja ammatillisia oppilaitoksia koskevasta pohjoismaisesta koulutusyhteistyöstä,

jotka ovat yksimielisiä siitä, että korkeampaa koulutusta koskevaa pohjoismaista yhteistyötä tulee entisestään syventää tavoitteena luoda mahdollisimman suuri valinnanvapaus kaikista Pohjoismaista tuleville hakijoille ja edistää Pohjoismaiden korkeamman koulutuksen laatua,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat vastavuoroisesti antamaan toisessa Pohjoismaassa asuville koulutukseen hakeville pääsymahdollisuuden julkiseen korkeampaan koulutukseensa samoilla tai vastaavanlaisilla ehdoilla kuin oman maan hakijoille. Koulutukseen hakevalle, jolla on kelpoisuus korkeampaan koulutukseen siinä Pohjoismaassa, jossa hän asuu, on kelpoisuus korkeampaan koulutukseen myös muissa Pohjoismaissa. Sopimuspuolet sitoutuvat lisäksi parhaansa mukaan vaikuttamaan siihen, että vastaavaa sovelletaan yksityisten julkista rahoitusta saavien oppilaitosten järjestämään virallisesti hyväksyttyyn korkeampaan koulutukseen.

Korkeammalla koulutuksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa

Tanskassa: korkeakoulujen antamaa koulutusta ja korkeampaa koulutusta muissa oppilaitoksissa, joka edellyttää lukiokoulutusta tai vastaavaa kelpoisuutta,

Suomessa: koulutusta yliopistoissa, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa, jonka pohjana on ylioppilastutkinto tai muu opiskelukelpoisuuden antava koulutus, sekä vastaavaa koulutusta muissa oppilaitoksissa,

Islannissa: kaikkea koulutusta, jonka pohjana on ylioppilastutkinto tai vastaavanlainen kelpoisuus,

Norjassa: koulutusta yliopistoissa ja korkeakouluissa tai vastaavissa, jonka pohjana on hyväksytysti suoritettu lukiotasoinen koulutus (videregående opplaering) tai vastaava opiskelukelpoisuuden antava koulutus,

Ruotsissa: yliopistojen ja korkeakoulujen tai vastaavien antamaa koulutusta, jonka pohjana ovat lukiokoulun kansalliset koulutusohjelmat tai vastaava kelpoisuus ja jotka kuuluvat korkeakouluasetuksen piiriin.

Tämä sopimus ei koske pääsyä tutkijankoulutukseen.

2 artikla

Tämän sopimuksen määräykset eivät merkitse poikkeamista asianomaisen maan oleskelulupaa koskevista säännöksistä.

Tämän sopimuksen määräykset eivät estä sopimuspuolia tekemästä kahdenkeskisiä sopimuksia tietyn erityisen koulutuksen opiskelijapaikkojen ostamisesta tai vastaavasta järjestelystä.

3 artikla

Jos tiettyyn koulutukseen pääsemiseksi asetetaan erityisiä vaatimuksia tai vaaditaan ainekohtaisia tietoja, muista Pohjoismaista koulutukseen hakevien tulee täyttää tällaiset vaatimukset vastaavanlaisin ehdoin kuin oman maan hakijat.

4 artikla

Jos pääsyä korkeampaan koulutukseen on rajoitettu, muista Pohjoismaista tulevat hakijat valitaan samojen tai vastaavanlaisten sääntöjen mukaan, jotka koskevat oman maan hakijoita. Tavoitteena tulee olla, että valinnassa käytetään sellaisia valintamenettelyjä, joissa muista Pohjoismaista tulevat hakijat asetetaan mahdollisimman tasa-arvoiseen asemaan oman maan hakijoihin nähden.

5 artikla

Sopimuspuolet ovat yksimielisiä siitä, että koulutukseen hakevan, joka on hyväksytysti suorittanut osan korkeammasta koulutuksestaan jossakin Pohjoismaassa, tulee saada lukea tämä osa hyväkseen vastaavassa koulutuksessa muissa Pohjoismaissa. Opintosuoritusten arviointi kuuluu sille korkeakoulutusta antavalle oppilaitokselle, jossa koulutus halutaan saada hyväksiluetuksi.

6 artikla

Sopimuspuolten tulee huolehtia siitä, että Pohjoismaiden korkeampaa koulutusta antavien oppilaitosten tarjoamista koulutusmahdollisuuksista tiedotetaan.

7 artikla

Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi maksavat kalenterivuosittain korvauksen opiskelumaalle opiskelijoistaan toisessa Pohjoismaassa. Tämä määräys ei koske Islantia.

Pohjoismainen ministerineuvosto hyväksyy kunkin edellä mainitun neljän maan korvauksen määrän.

Korvaus maksetaan 75 prosentista siitä opiskelijoiden määrästä, joka saa opintotukea kotimaastaan tämän maan säännösten mukaan toisessa Pohjoismaassa tapahtuvaa 1 artiklassa tarkoitettua korkeampaa koulutusta varten. Vuosittainen opiskelijakohtainen korvaus on 22 000 Tanskan kruunua. Maiden väliset korvaukset suoritetaan vähentämällä tai lisäämällä näiden maiden maksuosuutta pohjoismaisen yhteistyön vuotuiseen talousarvioon.

8 artikla

Opiskelijamäärää laskettaessa käytetään pohjana pohjoismaisten opintotukiviranomaisten Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta vuosittain laatimia tilastotietoja. Färsaarilta, Grönlannista ja Ahvenanmaalta tulevia tai sinne lähteviä opiskelijoita ei oteta tällöin huomioon eikä myöskään tutkijankoulutuksessa olevia opiskelijoita, 2 artiklan 2 kappaleessa tarkoitettuja opiskelijoita eikä Nordiskt Program för Lärare, Utbildningssökande och Studerande (NORDPLUS) -nimisessä ohjelmassa olevia tai muussa vastaavassa ohjelmassa olevia opiskelijoita.

Kalenterivuodelta, jolloin tämä sopimus tulee voimaan lasketaan korvaukset lukuvuoden 1994/95 tilastotietojen perusteella. Erittelemättömässä korkeammassa koulutuksessa opiskelevien määrää ei oteta huomioon. Seuraavien kahden kalenterivuoden osalta korvaukset lasketaan vastaavasti lukuvuoden 1995/96 ja lukuvuoden 1996/97 tilastotietojen perusteella, jollei Pohjoismaiden ministerineuvosto toisin päätä.

9 artikla

Sopimuspuolten tulee yhdessä seurata tämän sopimuksen soveltamista sekä ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joihin kehitys mahdollisesti antaa aihetta. Tätä tarkoitusta varten Pohjoismaiden ministerineuvosto asettaa neuvoa-antavan toimikunnan, joka tarpeen mukaan raportoi Pohjoismaiden ministerineuvostolle sopimuksen soveltamisesta ja joka voi esittää sopimukseen muutoksia ja lisäyksiä.

10 artikla

Tämä sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun kaikki sopimuspuolet ovat ilmoittaneet Suomen ulkoasiainministeriölle sopimuksen hyväksymisestä, kuitenkin aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Sopimus on voimassa vuoden 1999 loppuun, jollei tätä ennen ole toisin sovittu.

Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan osalta sopimus tulee kuitenkin voimaan vasta kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun Tanskan ja Suomen hallitukset ovat ilmoittaneet Suomen ulkoasiainministeriölle, että Färsaarten landsstyre, Grönlannin hjemmestyre ja vastaavasti Ahvenanmaan maakuntahallitus ovat ilmoittaneet, että sopimus tulee voimaan Färsaarten, Grönlannin ja vastaavasti Ahvenanmaan osalta.

Suomen ulkoasiainministeriö ilmoittaa muille sopimuspuolille sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristölle näiden ilmoitusten vastaanottamisesta ja sopimuksen voimaantuloajankohdan.

11 artikla

Sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti Suomen ulkoasiainministeriölle, joka ilmoittaa muille sopimuspuolille tällaisen ilmoituksen vastaanottamisesta ja sen sisällön.

Sopimus lakkaa olemasta voimassa sen kalenterivuoden päättyessä, jonka aikana jokin sopimuspuoli on sen irtisanonut, mikäli Suomen ulkoasiainministeriö on ottanut vastaan tätä koskevan ilmoituksen viimeistään kesäkuun 30 päivänä kyseisenä vuonna ja muussa tapauksessa seuraavan kalenterivuoden päättyessä.

Sopimuksen irtisanomisella ei ole vaikutusta niiden opiskelijoiden osalta, jotka sopimuksen voimassa ollessa on hyväksytty korkeampaan koulutuksen toisessa Pohjoismaassa.

12 artikla

Tämän sopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Suomen ulkoasiainministeriöön, joka toimittaa siitä muille sopimuspuolille oikeaksi todistetut jäljennökset.

Tämän vakuudeksi ovat asianmukaisesti valtuutetut edustajat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Kööpenhaminassa 3 päivänä syyskuuta 1996 yhtenä tanskan-, suomen-, islannin-, norjan- ja ruotsinkielisenä kappaleena, jotka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.