8/1996

Annettu: 1.3.1996

Asetus Asetus eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen (Euroopan patenttisopimus) voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Munchenissä 5 päivänä lokakuuta 1973 tehty yleissopimus eurooppapatenttien myöntämisestä (Euroopan patenttisopimus), jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 29 päivänä joulukuuta 1995 ja jota koskeva liittymiskirja on talletettu 29 päivänä joulukuuta 1995 Saksan hallituksen huostaan, tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1996 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1996.

Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1996

YLEISSOPIMUS Eurooppapatenttien myöntämisestä (Euroopan Patenttisopimus) tehty Munchenissä 5 päivänä lokakuuta 1973

JOHDANTO

Sopimusvaltiot,

jotka pyrkivät vahvistamaan Euroopan valtioiden yhteistyötä keksintöjen suojaamisessa,

jotka pyrkivät siihen, että tällainen suoja voitaisiin saavuttaa näissä valtioissa yhdellä patentinmyöntämismenettelyllä sekä näin myönnettyjä patentteja koskevien tiettyjen yhtenäissääntöjen luomisella,

jotka pyrkivät tässä tarkoituksessa tekemään yleissopimuksen, jolla perustetaan Euroopan patenttijärjestö ja joka on Pariisissa 20 päivänä maaliskuuta 1883 allekirjoitetun ja viimeksi 14 päivänä heinäkuuta 1967 tarkistetun teollisuusomistusoikeuden suojelemista koskevan sopimuksen 19 artiklassa tarkoitettu erityissopimus sekä 19 päivänä kesäkuuta 1970 tehdyn patenttiyhteistyösopimuksen 45 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu alueellinen patenttisopimus,

ovat sopineet seuraavista määräyksistä:

I OSA

Yleiset ja institutionaaliset määräykset

I luku

Yleiset määräykset

1 artikla
Eurooppalainen patenttien myöntämistä koskeva oikeus

Täten perustetaan sopimusvaltioiden yhteinen keksinnöille myönnettäviä patentteja koskeva oikeusjärjestelmä.

2 artikla
Eurooppapatentti

1. Tämän sopimuksen nojalla myönnettyjä patentteja kutsutaan eurooppapatenteiksi.

2. Eurooppapatentilla on sama vaikutus kussakin sopimusvaltiossa, johon se on myönnetty, ja sitä koskevat samat ehdot kuin asianomaisen valtion myöntämää kansallista patenttia, jollei tästä sopimuksesta muuta johdu.

3 artikla
Alueellinen vaikutus

Eurooppapatenttia voidaan hakea yhteen tai useampaan sopimusvaltioon.

4 artikla
Euroopan patenttijärjestö

1. Tällä sopimuksella perustetaan Euroopan patenttijärjestö, jota jäljempänä kutsutaan järjestöksi. Sillä on hallinnollinen ja taloudellinen itsehallinto.

2. Järjestön toimielimiä ovat:

a) Euroopan patenttivirasto

b) Hallintoneuvosto

3. Järjestön tehtävänä on eurooppapatenttien myöntäminen. Tämän suorittaa hallintoneuvoston valvoma Euroopan patenttivirasto.

II luku

Euroopan patenttijärjestö

5 artikla
Oikeudellinen asema

1. Järjestö on oikeushenkilö.

2. Järjestöllä on kussakin sopimusvaltiossa laajin kyseisen valtion kansallisessa lainsäädännössä oikeushenkilöille myönnetty oikeustoimikelpoisuus; etenkin se voi hankkia omistukseensa tai siirtää irtainta tai kiinteää omaisuutta sekä olla osallisena oikeudenkäynneissä.

3. Euroopan patenttiviraston pääjohtaja edustaa järjestöä.

6 artikla
Sijaintipaikka

1. Järjestön sijaintipaikkana on Munchen.

2. Euroopan patenttivirasto sijoitetaan Muncheniin. Sillä on sivuvirasto Haagissa.

7 artikla
Euroopan patenttiviraston sivutoimipaikat

Hallintoneuvoston päätöksellä voidaan Euroopan patenttiviraston sivutoimipaikkoja tarpeen vaatiessa perustaa tiedonkulkua ja yhteydenpitoa varten sopimusvaltioihin ja hallitustenvälisiin teollisoikeuksien alalla toimiviin järjestöihin, jos asianomaiset sopimusvaltiot tai järjestöt siihen suostuvat.

8 artikla
Erioikeudet ja vapaudet

Tähän yleissopimukseen liitetyssä erioikeuksia ja vapauksia koskevassa pöytäkirjassa määritellään ne ehdot, joiden mukaisesti järjestö, hallintoneuvoston jäsenet, Euroopan patenttiviraston työntekijät sekä muut vastaavat kyseisessä pöytäkirjassa määritellyt järjestön työskentelyyn osallistuvat henkilöt nauttivat tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavista erioikeuksista ja vapauksista kunkin sopimusvaltion alueella.

9 artikla
Vastuu

1. Järjestön sopimusvastuu määräytyy asianomaiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaisesti.

2. Muuhun kuin sopimukseen perustuva järjestön vastuu kaikkien sen tai Euroopan patenttiviraston työntekijöiden tehtäviänsä suorittaessaan aiheuttamien vahinkojen osalta määräytyy Saksan liittotasavallan lain mukaan. Kun vahingon aiheuttaa Haagin sivuvirasto tai sivutoimipaikka tai niihin palvelukseen otetut työntekijät, sovelletaan sen sopimusvaltion lakia, jossa tällainen sivuvirasto tai sivutoimipaikka sijaitsee.

3. Euroopan patenttiviraston työntekijöiden vastuu järjestöä kohtaan vahvistetaan palvelusmääräyksissä tai työehdoissa.

4. Tuomioistuimia, jotka ovat toimivaltaisia käsittelemään 1 ja 2 kappaleen mukaisia riitoja, ovat:

a) edellä 1 kappaleessa määriteltyjen riitojen osalta Saksan liittotasavallassa pätevän tuomiovallan omaavat tuomioistuimet, ellei osapuolten välillä tehdyssä sopimuksessa ole nimetty toisen valtion tuomioistuimia,

b) edellä 2 kappaleessa määriteltyjen riitojen osalta joko Saksan liittotasavallassa pätevän tuomiovallan omaavat tuomioistuimet tai sivuviraston tai sivutoimipaikan sijaintivaltiossa pätevän tuomiovallan omaavat tuomioistuimet.

III luku

Euroopan patenttivirasto

10 artikla
Johto

1. Euroopan patenttivirastoa johtaa pääjohtaja, joka vastaa sen toiminnasta hallintoneuvostolle.

2. Tässä tarkoituksessa pääjohtajalla on etenkin seuraavat tehtävät ja valtuudet:

a) Euroopan patenttiviraston toimivuuden varmistamiseksi hänen on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin, joihin kuuluu sisäisten hallinnollisten ohjeiden hyväksyminen sekä yleisölle tarkoitetun ohjeiston julkaiseminen,

b) hänen on päätettävä, niiltä osin kuin tämä yleissopimus ei sisällä tällaisia määräyksiä, mihin toimenpiteisiin Munchenissä sijaitsevan Euroopan patenttiviraston ja vastaavasti sen Haagissa sijaitsevan sivuviraston tulee ryhtyä,

c) hän voi saattaa hallintoneuvoston käsiteltäväksi ehdotuksen tämän yleissopimuksen muuttamisesta sekä ehdotuksen hallintoneuvoston toimivaltaan kuuluvista yleisistä säännöistä tai päätöksistä,

d) hän valmistelee ja toimeenpanee talousarvion sekä kaikki sen muutokset ja lisätalousarviot,

e) hän toimittaa hallintoneuvostolle vuosittain selvityksen hallinnosta,

f) hän valvoo henkilökunnan toimintaa,

g) hän nimittää ja ylentää henkilökunnan 11 artiklan määräysten mukaisesti,

h) hänellä on kurinpitovalta muuhun kuin 11 artiklassa tarkoitettuun henkilökuntaan nähden, ja hän voi ehdottaa hallintoneuvostolle kurinpitotoimenpiteisiin ryhtymistä 11 artiklan 2 ja 3 kappaleessa tarkoitetun henkilöstön osalta,

i) hän voi siirtää tehtäviään ja valtuuksiaan.

3. Pääjohtajaa avustaa joukko varapääjohtajia. Jos pääjohtaja on poissa tai estynyt hoitamasta tehtäviään, yksi varapääjohtajista edustaa häntä hallintoneuvoston vahvistaman menettelyn mukaisesti.

11 artikla
Ylempien työntekijöiden nimittäminen

1. Euroopan patenttiviraston pääjohtajan nimittämisestä päättää hallintoneuvosto.

2. Varapääjohtajien nimittämisestä päättää hallintoneuvosto pääjohtajaa kuultuaan.

3. Valituslautakuntien sekä laajennetun valituslautakunnan jäsenien, puheenjohtajat mukaanlukien, nimittämisestä päättää hallintoneuvosto Euroopan patenttiviraston pääjohtajan esityksestä. Heidät voidaan nimittää uudelleen hallintoneuvoston päätöksellä, kun Euroopan patenttiviraston pääjohtajaa on kuultu.

4. Hallintoneuvostolla on kurinpitovalta 1 ja 3 kappaleessa mainittuihin työntekijöihin nähden.

12 artikla
Virkavelvollisuudet

Euroopan patenttiviraston työntekijöitä sitoo työsuhteen päätyttyäkin velvollisuus olla paljastamatta tai hyväksikäyttämättä tietoa, joka on luonteeltaan ammattisalaisuus.

13 artikla
Euroopan patenttiviraston työntekijöiden ja järjestön väliset riidat

1. Euroopan patenttiviraston työntekijät ja sen entiset työntekijät sekä heidän oikeudenhaltijansa voivat valittaa Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimeen Euroopan patenttijärjestön kanssa syntyneistä riidoista hallintotuomioistuimen perussäännön mukaisesti sekä vakinaisen henkilökunnan palvelussääntöjen tai eläkesäännöstön taikka muiden työntekijöiden työehdoista aiheutuvien rajojen puitteissa.

2. Valittaminen on mahdollista vain, jos asianomainen henkilö on jo käyttänyt hänelle tapauksen mukaan joko palvelussääntöjen, eläkesäännöstön tai työehtojen mukaisesti kuuluvat valituskeinot.

14 artikla
Euroopan patenttiviraston kielet

1. Euroopan patenttiviraston viralliset kielet ovat englanti, ranska ja saksa. Eurooppapatenttia koskevat hakemukset on tehtävä jollakin näistä kielistä.

2. Luonnolliset tai oikeushenkilöt, joiden kotipaikka tai pääasiallinen toimipaikka sijaitsee sellaisen sopimusvaltion alueella, jonka kielenä on jokin muu kuin englanti, ranska tai saksa, sekä tämän valtion ulkomailla oleskelevat kansalaiset voivat kuitenkin tehdä eurooppapatenttia koskevia hakemuksia kyseisen valtion virallisella kielellä. Soveltamismääräyksissä mainitussa määräajassa on kuitenkin annettava käännös jollakin Euroopan patenttiviraston virallisella kielellä; tällainen käännös voidaan saattaa Euroopan patenttivirastossa tapahtuvan käsittelyn aikana vastaamaan hakemuksen alkuperäistekstiä.

3. Kaikissa hakemukseen tai sen johdosta myönnettyyn patenttiin liittyvissä käsittelyissä käytetään Euroopan patenttivirastossa virallisista kielistä sitä kieltä, jolla eurooppapatenttia koskeva hakemus on tehty, tai 2 kappaleessa tarkoitetussa tapauksessa sitä kieltä, jolla käännös on annettu, ellei soveltamismääräyksistä muuta johdu.

4. Edellä 2 kappaleessa tarkoitetut henkilöt voivat antaa asianomaisen sopimusvaltion virallisella kielellä asiakirjoja, jotka on annettava määräajassa. Heidän on kuitenkin annettava käännös asian käsittelyssä käytettävällä kielellä soveltamismääräyksissä asetetussa määräajassa; soveltamismääräyksissä osoitetuissa tapauksissa he voivat antaa käännöksen muulla Euroopan patenttiviraston virallisella kielellä.

5. Jos jotakin sellaista asiakirjaa, joka ei ole osa eurooppapatenttia koskevaa hakemusta, ei anneta tässä yleissopimuksessa osoitetulla kielellä tai jos jotakin tämän yleissopimuksen nojalla vaadittavaa käännöstä ei anneta määräajassa, asiakirjaa ei katsota vastaanotetuksi.

6. Eurooppapatenttia koskevat hakemukset julkaistaan hakemuksen käsittelykielellä.

7. Eurooppapatenttijulkaisut julkaistaan asian käsittelykielellä; niihin tulee sisältyä patenttivaatimusten käännökset kahdelle muulle Euroopan patenttiviraston viralliselle kielelle.

8. Euroopan patenttiviraston kolmella virallisella kielellä julkaistaan:

a) Euroopan patenttilehti,

b) Euroopan patenttiviraston virallinen lehti.

9. Merkinnät Euroopan patenttirekisteriin on tehtävä Euroopan patenttiviraston kolmella virallisella kielellä. Epäselvissä tapauksissa käsittelykielellä tehtyä merkintää pidetään todistusvoimaisena merkintänä.

15 artikla
Käsittelystä vastaavat osastot

Tässä yleissopimuksessa vahvistettujen menettelyjen toimittamiseksi perustetaan Euroopan patenttivirastoon:

a) vastaanottojaosto,

b) uutuustutkimusosastot,

c) patentoitavuustutkimusosastot,

d) väiteosastot,

e) oikeudellinen osasto,

f) valituslautakunnat,

g) laajennettu valituslautakunta.

16 artikla
Vastaanottojaosto

Vastaanottojaosto sijaitsee Haagin sivuvirastossa. Se vastaa kunkin eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tarkastamisesta hakemusta vastaanotettaessa sekä niiden tarkastamisesta muotovaatimusten osalta, kunnes patentoitavuustutkimuspyyntö on tehty tai hakija on osoittanut 96 artiklan 1 kappaleen mukaisesti haluavansa hakemuksensa käsittelyä jatkettavan. Se vastaa myös eurooppapatenttia koskevan hakemuksen ja Euroopan uutuustutkimusselonteon julkaisemisesta.

17 artikla
Uutuustutkimusosastot

Uutuustutkimusosastot sijaitsevat Haagin sivuvirastossa. Ne vastaavat Euroopan uutuustutkimusselontekojen laatimisesta.

18 artikla
Patentoitavuustutkimusosastot

1. Patentoitavuustutkimusosastot vastaavat eurooppapatenttia koskevan hakemuksen patentoitavuustutkimuksesta siitä lähtien, kun vastaanottojaoston vastuu loppuu.

2. Patentoitavuustutkimusosaston muodostaa kolme teknistä tutkijaa. Lopullista päätöstä edeltävä patentoitavuustutkimus osoitetaan kuitenkin yleensä yhdelle osaston jäsenelle. Suullinen käsittely suoritetaan itse patentoitavuustutkimusosastossa. Jos patentoitavuustutkimusosasto katsoo päätöksen sitä edellyttävän, sitä laajennetaan lainoppineella tutkijalla. Äänten mennessä tasan osaston puheenjohtajan ääni ratkaisee.

19 artikla
Väiteosastot

1. Väiteosastot vastaavat eurooppapatentteja vastaan tehtyjen väitteiden tutkimisesta.

2. Väiteosaston muodostavat kolme teknistä tutkijaa, joista ainakaan kaksi ei ole osallistunut sen patentin myöntämiskäsittelyyn, jota vastaan väite on tehty. Tutkija, joka on osallistunut eurooppapatentin myöntämiskäsittelyyn, ei voi toimia puheenjohtajana. Ennen väitettä koskevan lopullisen päätöksen tekemistä väiteosasto voi antaa väitteen tutkimisen yhdelle jäsenistään. Suullinen käsittely suoritetaan itse väiteosastossa. Jos väiteosasto katsoo päätöksen sitä edellyttävän, sitä laajennetaan sellaisella lainoppineella tutkijalla, joka ei ole ottanut osaa patentin myöntämiskäsittelyyn. Äänten mennessä tasan osaston puheenjohtajan ääni ratkaisee.

20 artikla
Oikeudellinen osasto

1. Oikeudellinen osasto vastaa päätöksistä, jotka koskevat merkintöjen tekemistä Euroopan patenttirekisteriin, sekä päätöksistä, jotka koskevat ammattimaisesti toimivien asiamiesten merkitsemistä luetteloon tai poistamista siitä.

2. Oikeudellisen osaston päätökset tekee yksi lainoppinut jäsen.

21 artikla
Valituslautakunnat

1. Valituslautakunnat vastaavat vastaanottojaoston, patentoitavuustutkimusosastojen, väiteosastojen ja oikeudellisen osaston päätöksistä tehtyjen valitusten tutkimisesta.

2. Käsiteltäessä vastaanottojaoston tai oikeudellisen osaston päätöksiä koskevia valituksia valituslautakunnan muodostaa kolme lainoppinutta jäsentä.

3. Patentoitavuustutkimusosaston päätöksiä koskevien valitusten käsittelemiseksi valituslautakunnan muodostaa:

a) kaksi teknisen pätevyyden omaavaa jäsentä ja yksi lainoppinut jäsen, kun päätös koskee eurooppapatenttia koskevan hakemuksen hylkäämistä tai eurooppapatentin myöntämistä ja sen on tehnyt patentoitavuustutkimusosasto, johon on kuulunut vähemmän kuin neljä jäsentä,

b) kolme teknisen pätevyyden omaavaa ja kaksi lainoppinutta jäsentä, kun päätöksen on tehnyt patentoitavuustutkimusosasto, jossa on ollut neljä jäsentä, tai kun valituslautakunta katsoo valituksen olevan luonteeltaan tämänkaltaista menettelyä vaativan,

c) kaikissa muissa tapauksissa kolme lainoppinutta jäsentä.

4. Väiteosaston päätöksiä koskevien valitusten käsittelemiseksi valituslautakunnan muodostaa:

a) kaksi teknisen pätevyyden omaavaa ja yksi lainoppinut jäsen, kun päätöksen on tehnyt väiteosasto, jossa on ollut kolme jäsentä,

b) kolme teknisen pätevyyden omaavaa ja kaksi lainoppinutta jäsentä, kun päätöksen on tehnyt väiteosasto, jossa on ollut neljä jäsentä, tai kun valituslautakunta katsoo valituksen olevan luonteeltaan tämänkaltaista menettelyä vaativan.

22 artikla
Laajennettu valituslautakunta

1. Laajennettu valituslautakunta vastaa:

a) valituslautakuntien sille osoittamien oikeuskysymysten ratkaisemisesta,

b) lausuntojen antamisesta 112 artiklan mukaisesti Euroopan patenttiviraston pääjohtajan sille osoittamista oikeuskysymyksistä.

2. Laajennettu valituslautakunta tekee päätöksensä tai antaa lausuntonsa kokoonpanossa, johon kuuluu viisi lainoppinutta ja kaksi teknisen pätevyyden omaavaa jäsentä. Yksi lainoppineista jäsenistä toimii puheenjohtajana.

23 artikla
Lautakuntien jäsenten riippumattomuus

1. Laajennetun valituslautakunnan ja valituslautakuntien jäsenet nimitetään viisivuotiskaudeksi, eikä heitä voida erottaa virastaan toimikauden aikana, ellei sellaiseen erottamiseen ole vahvoja perusteita ja ellei hallintoneuvosto laajennetun valituslautakunnan esityksestä tee tällaista päätöstä.

2. Lautakuntien jäsenet eivät voi toimia vastaanottojaoston, patentoitavuustutkimusosastojen, väiteosastojen eivätkä oikeudellisen osaston jäseninä.

3. Lautakuntien jäseniä eivät päätöksenteossa sido mitkään ohjeet, vaan ainoastaan tämän yleissopimuksen määräykset.

4. Valituslautakuntien ja laajennetun valituslautakunnan menettelysäännöt hyväksytään soveltamismääräysten mukaisesti. Niiden on saatava hallintoneuvoston hyväksyminen.

24 artikla
Esteellisyys ja jäävääminen

1. Valituslautakuntien tai laajennetun valituslautakunnan jäsenet eivät voi ottaa osaa valituksen käsittelyyn, jos se vaikuttaa heidän henkilökohtaisiin etuihinsa, jos he ovat aikaisemmin toimineet asiassa jonkin osapuolen edustajina tai jos he ovat ottaneet osaa valituksen alaisen päätöksen tekemiseen.

2. Jos valituslautakunnan tai laajennetun valituslautakunnan jäsen katsoo jostakin 1 kappaleessa mainitusta tai jostakin muusta syystä, ettei hänen tule ottaa osaa asian käsittelyyn, hänen tulee ilmoittaa siitä lautakunnalle asianmukaisesti.

3. Osapuolet voivat jäävätä valituslautakunnan tai laajennetun valituslautakunnan jäsenet 1 kappaleessa mainituista syistä tai jos heitä epäillään puolueellisuudesta. Jääviyttä ei hyväksytä, jos osapuoli on jääviysperusteesta tietoisena jo aloittanut asian käsittelyn. Jäsenten kansallisuus ei voi olla jääviyden peruste.

4. Valituslautakuntien ja laajennetun valituslautakunnan tulee tehdä päätöksensä 2 ja 3 kappaleessa määriteltyjen tapausten vaatimista toimenpiteistä ilman asianomaisen jäsenen osallistumista päätöksentekoon. Tällaisen päätöksen tekemiseen osallistuu jäävätyn jäsenen varamies.

25 artikla
Tekninen lausunto

Euroopan patenttivirasto on velvollinen asianmukaista korvausta vastaan antamaan patentinloukkausta tai mitätöintiasiaa käsittelevän toimivaltaisen kansallisen tuomioistuimen pyynnöstä teknisen lausunnon käsiteltävänä olevasta eurooppapatentista. Patentoitavuustutkimusosasto vastaa tällaisen lausunnon antamisesta.

IV luku

Hallintoneuvosto

26 artikla
Jäsenyys

1. Hallintoneuvosto koostuu sopimusvaltioiden edustajista ja heidän varamiehistään. Kullakin sopimusvaltiolla on oikeus nimittää hallintoneuvostoon yksi edustaja ja hänen varamiehensä.

2. Hallintoneuvoston jäsenet voivat käyttää avustajia ja asiantuntijoita neuvoston menettelysääntöjen mukaisesti.

27 artikla
Puheenjohtajuus

1. Hallintoneuvosto valitsee sopimusvaltioiden edustajien ja näiden varamiesten keskuudesta puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan ollessa estyneenä toimittamasta velvollisuuksiaan toimii varapuheenjohtaja virkansa puolesta tämän tilalla.

2. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Heidän toimikautensa voidaan uusia.

28 artikla
Valiokunta

1. Kun sopimusvaltioita on vähintään kahdeksan, hallintoneuvosto voi asettaa keskuudestaan viisijäsenisen valiokunnan.

2. Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valiokunnan jäseniä viran puolesta; muut kolme jäsentä valitsee hallintoneuvosto.

3. Hallintoneuvoston valitsemien jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Tämä toimikausi ei ole uusittavissa.

4. Valiokunta suorittaa hallintoneuvoston sille antamat tehtävät menettelysääntöjen mukaisesti.

29 artikla
Kokoukset

1. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta.

2. Euroopan patenttiviraston pääjohtaja ottaa osaa hallintoneuvoston istuntoihin.

3. Hallintoneuvosto pitää yleiskokouksen kerran vuodessa. Tämän lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai yhden kolmasosan sopimusvaltioista sitä pyytäessä.

4. Hallintoneuvoston istunto pohjautuu esityslistaan, joka laaditaan neuvoston menettelysääntöjen mukaisesti.

5. Väliaikainen esityslista sisältää kaikki ne kysymykset, joiden käsittelyä jokin sopimusvaltio on menettelysääntöjen mukaisesti pyytänyt.

30 artikla
Tarkkailijoiden läsnäolo

1. Maailman henkisen omaisuuden järjestö on edustettuna hallintoneuvoston kokouksissa Euroopan patenttijärjestön ja Maailman henkisen omaisuuden järjestön välillä tehtävän sopimuksen määräysten mukaisesti.

2. Muut patentteihin liittyvien kansainvälisten menettelyjen soveltamisesta vastaavat hallitusten väliset järjestöt, joiden kanssa järjestö on tehnyt sopimuksen, ovat edustettuina hallintoneuvoston kokouksissa niiden kanssa tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti.

3. Muut hallitustenväliset ja kansainväliset, ei-hallitustenväliset järjestön kannalta merkityksellistä toimintaa harjoittavat järjestöt voidaan hallintoneuvoston toimesta kutsua olemaan edustettuina niissä hallintoneuvoston kokouksissa, joissa keskustellaan niitä yhteisesti kiinnostavista asioista.

31 artikla
Hallintoneuvoston kielet

1. Hallintoneuvoston istunnoissa käytettävät kielet ovat englanti, ranska ja saksa.

2. Hallintoneuvostolle toimitettavat asiakirjat sekä sen istuntojen pöytäkirjat tulee laatia 1 kappaleessa luetelluilla kolmella kielellä.

32 artikla
Henkilöstö, toimitilat ja välineet

Euroopan patenttivirasto asettaa hallintoneuvoston ja sen asettamien toimielinten käyttöön niille kuuluvien tehtävien suorittamiseksi tarvittavan henkilöstön, toimitilat ja välineet.

33 artikla
Hallintoneuvoston toimivalta tietyissä tapauksissa

1. Hallintoneuvosto on toimivaltainen muuttamaan seuraavia tämän yleissopimuksen määräyksiä:

a) tässä yleissopimuksessa vahvistettuja määräaikoja; tätä sovelletaan 94 artiklassa vahvistettuun määräaikaan vain 95 artiklassa asetetuin edellytyksin,

b) soveltamismääräyksiä.

2. Hallintoneuvosto on toimivaltainen soveltamaan tai muuttamaan sopusoinnussa tämän yleissopimuksen kanssa seuraavia määräyksiä:

a) taloutta koskevia määräyksiä,

b) Euroopan patenttiviraston vakinaisten työntekijöiden palvelussääntöjä sekä muiden viraston työntekijöiden työehtoja, mainittujen vakinaisten tai muiden työntekijöiden palkkataulukoita sekä myös muiden lisäetujen luonnetta ja myöntämisperusteita,

c) eläkesäännöstöä sekä asianmukaisia myönnettyjen eläkkeiden korotuksia vastaamaan palkkoihin tehtyjä korotuksia,

d) maksuja koskevia sääntöjä,

e) menettelysääntöjään.

3. Hallintoneuvosto on 18 artiklan 2 kappaleesta huolimatta toimivaltainen päättämään kokemukseensa perustuen, että tietyn tyyppisissä tapauksissa patentoitavuustutkimusosasto käsittää vain yhden teknisen tutkijan. Tällainen päätös voidaan kumota.

4. Hallintoneuvosto on toimivaltainen valtuuttamaan Euroopan patenttiviraston pääjohtajan neuvottelemaan ja sen suostumuksella tekemään Euroopan patenttijärjestön puolesta sopimuksia valtioiden, hallitustenvälisten järjestöjen sekä tällaisten järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten nojalla perustettujen dokumentaatiokeskusten kanssa.

34 artikla
Äänestysoikeudet

1. Hallintoneuvostossa vain sopimusvaltioilla on äänioikeus.

2. Kullakin sopimusvaltiolla on yksi ääni, jollei 36 artiklan määräysten soveltamisesta muuta johdu.

35 artikla
Äänestyssäännöt

1. Hallintoneuvosto tekee muut kuin 2 kappaleessa mainitut päätöksensä edustettuina olevien ja äänestävien sopimusvaltioiden yksinkertaisella enemmistöllä.

2. Hallintoneuvostossa 7 artiklan, 11 artiklan 1 kappaleen, 33 artiklan, 39 artiklan 1 kappaleen, 40 artiklan 2 ja 4 kappaleen, 46 artiklan, 87 artiklan, 95 artiklan, 134 artiklan, 151 artiklan 3 kappaleen, 154 artiklan 2 kappaleen, 155 artiklan 2 kappaleen, 156 artiklan, 157 artiklan 2-4 kappaleen, 160 artiklan 1 kappaleen toisen virkkeen, 162 artiklan, 163 artiklan, 166 artiklan, 167 artiklan ja 172 artiklan nojalla tehtäviin päätöksiin vaaditaan edustettuina olevien ja äänestävien sopimusvaltioiden kolmen neljäsosan enemmistö.

3. Äänestyksestä pidättäytymisiä ei lasketa ääniksi.

36 artikla
Äänten painoarvon määräytyminen

1. Maksujen perimistä koskevia sääntöjä hyväksyttäessä tai muutettaessa ja, jos sopimusvaltioilta edellytetty lisäavustus tulisi tämän johdosta kasvamaan, hyväksyttäessä tai muutettaessa talousarviota tai hyväksyttäessä lisätalousarviota sopimusvaltio voi vaatia sellaisen ensimmäisen äänestyksen jälkeen, jossa kullakin sopimusvaltiolla on yksi ääni, tämän äänestyksen tuloksesta riippumatta välittömästi suoritettavaksi toisen äänestyksen, jossa sopimusvaltioiden äänimäärä määräytyy 2 kappaleen mukaisesti. Päätös määräytyy tämän toisen äänestyksen tuloksen mukaan.

2. Kullekin sopimusvaltiolle toisessa äänestyksessä kuuluva äänimäärä lasketaan seuraavasti:

a) prosenttiluku, joka on saatu kullekin sopimusvaltiolle 40 artiklan 3 ja 4 kappaleessa esitetyn lisäavustuksen laskemisen perusteella, kerrotaan sopimusvaltioiden lukumäärällä ja jaetaan viidellä,

b) näin annettujen äänien lukumäärä pyöristetään ylöspäin seuraavaan lähimpään kokonaislukuun,

c) tähän lukuun lisätään viisi ääntä,

d) yhdelläkään sopimusvaltiolla ei kuitenkaan saa olla enempää kuin 30 ääntä.

V luku

Taloutta koskevat määräykset

37 artikla
Menojen kattaminen

Järjestön menot katetaan:

a) järjestön omista varoista,

b) sopimusvaltioiden suorittamista näissä valtioissa kerätyistä eurooppapatenttien vuosimaksuista,

c) tarpeen vaatiessa sopimusvaltioiden suorittamasta lisäavustuksesta,

d) tarpeen vaatiessa 146 artiklan mukaisista tuloista.

38 artikla
Järjestön omat varat

Järjestön omat varat muodostuvat tässä yleissopimuksessa vahvistettujen maksujen tuotoista sekä muista mahdollisista tuloista.

39 artikla
Sopimusvaltioiden maksusuoritukset eurooppapatenttien vuosimaksuista

1. Kukin sopimusvaltio suorittaa järjestölle kustakin asianomaisessa valtiossa vastaanotetusta eurooppapatentin vuosimaksusta sen suuruuden mukaan määräytyvän osuuden, jonka hallintoneuvosto vahvistaa vuosittain; osuus ei saa olla 75 prosenttia suurempi ja se on sama kaikille sopimusvaltioille. Jos kyseinen osuus on kuitenkin pienempi kuin hallintoneuvoston vahvistama tasasuuruinen vähimmäismäärä, on sopimusvaltion maksettava järjestölle vähimmäismäärä.

2. Kunkin sopimusvaltion on ilmoitettava järjestölle hallintoneuvoston sen maksujen suuruuden määrittelemistä varten tarpeelliseksi katsomat tiedot.

3. Näiden suoritusten eräpäivät päättää hallintoneuvosto.

4. Jos maksua ei suoriteta täysimääräisenä eräpäivään mennessä, sopimusvaltion on maksettava korkoa maksamatta jääneelle summalle eräpäivästä lukien.

40 artikla
Maksujen ja suoritusten suuruus - Lisäavustus

1. Edellä 38 artiklassa tarkoitettujen maksujen suuruus ja 39 artiklassa tarkoitetun osuuden suuruus vahvistetaan sellaisiksi, että niistä kertyvä tulo riittää kattamaan järjestön talousarvion.

2. Jos järjestö ei kuitenkaan kykene kattamaan talousarviota 1 kappaleen mukaisesti, on sopimusvaltioiden suoritettava järjestölle lisäavustus, jonka suuruudesta päättää hallintoneuvosto kyseistä tilikautta varten.

3. Näiden lisäavustusten suuruus määrätään kunkin sopimusvaltion osalta niiden patenttihakemusten lukumäärän perusteella, jotka on tehty viimeistä edellisenä vuonna ennen vuotta, jolloin yleissopimus tuli voimaan, ja lasketaan seuraavasti:

a) puolet suhteessa kyseisessä sopimusvaltiossa tehtyjen patenttihakemusten lukumäärään,

b) puolet suhteessa toiseksi suurimpaan muussa sopimusvaltiossa tehtyjen sellaisten patenttihakemusten lukumäärään, jotka ovat tehneet kyseisessä sopimusvaltiossa kotipaikan tai päätoimipaikan omaavat luonnolliset tai oikeushenkilöt. Kuitenkin niiden valtioiden maksettaviksi tulevat suoritukset, joissa tehtyjen patenttihakemusten lukumäärä on yli 25 000, yhdistetään, ja laaditaan uusi asteikko, joka määräytyy suhteessa näissä valtioissa tehtyjen patenttihakemusten kokonaislukumäärään.

4. Jos jonkin sopimusvaltion paikkaa asteikossa ei pystytä määrittämään 3 kappaleen mukaisesti, hallintoneuvosto päättää kyseisen valtion suostumuksella sen paikan asteikossa.

5. Edellä olevan 39 artiklan 3 ja 4 kappaletta sovelletaan vastaavasti lisäavustukseen.

6. Lisäavustukset maksetaan takaisin korkoineen, joka on sama kaikille sopimusvaltioille. Takaisinmaksu suoritetaan siinä määrin kuin se on mahdollista talousarvion puitteissa; näin varattu summa jaetaan sopimusvaltioille edellä 3 ja 4 kappaleessa mainitun asteikon osoittamassa suhteessa.

7. Tilikauden kuluessa kerätyt lisäavustukset maksetaan kokonaan takaisin ennen myöhempinä tilikausina kerättyjen avustusten tai niiden osien takaisinmaksua.

41 artikla
Ennakkomaksut

1. Euroopan patenttiviraston pääjohtajan pyynnöstä sopimusvaltioiden on maksettava järjestölle ennakkomaksuja suorittamiensa maksujen ja avustusten lisäksi hallintoneuvoston vahvistamissa rajoissa. Sellaiset ennakkomaksut on jaettava suhteessa sopimusvaltioiden kyseisellä tilikaudella suoritettaviksi erääntyviin maksuihin.

2. Edellä olevan 39 artiklan 3 ja 4 kappaletta sovelletaan vastaavasti ennakkomaksuihin.

42 artikla
Talousarvio

1. Järjestön tulot ja menot arvioidaan kunkin tilikauden osalta, ja ne merkitään talousarvioon. Tarvittaessa talousarviota muutetaan tai laaditaan lisätalousarvio.

2. Talousarviossa tulojen on vastattava menoja.

3. Talousarvio laaditaan taloutta koskevissa määräyksissä vahvistetussa laskentayksikössä.

43 artikla
Menojen hyväksyminen

1. Talousarvioon sisällytetyt menot hyväksytään yhden tilikauden ajaksi, ellei taloutta koskeviin määräyksiin sisälly muunlaisia määräyksiä.

2. Ellei taloutta koskevissa määräyksissä muuta määrätä, voidaan kaikkia muita kuin henkilöstökuluihin liittyviä määrärahoja, joita ei ole käytetty tilikauden loppuun mennessä, siirtää seuraavaan tilikauteen mutta ei sen yli.

3. Määrärahat on jaoteltava eri otsakkeiden alle menolajin ja käyttötarkoituksen mukaan sekä tarvittaessa jaoteltava alaotsakkeisiin taloutta koskevien määräysten mukaisesti.

44 artikla
Määrärahat ennakoimattomia menoja varten

1. Järjestön talousarvioon voi sisältyä määrärahoja ennakoimattomia menoja varten.

2. Näiden määrärahojen käyttö järjestön toimesta on ensin hyväksyttävä hallintoneuvostossa.

45 artikla
Tilikausi

Tilikausi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

46 artikla
Talousarvion valmistelu ja hyväksyminen

1. Euroopan patenttiviraston pääjohtaja esittää hallintoneuvostolle luonnoksen talousarvioksi viimeistään taloutta koskevissa määräyksissä vahvistettuna ajankohtana.

2. Talousarvion ja sen muutokset sekä lisätalousarvion hyväksyy hallintoneuvosto.

47 artikla
Väliaikainen talousarvio

1. Jos hallintoneuvosto ei tilikauden alkaessa ole vahvistanut talousarviota, menoja voidaan kattaa kuukausittain kunkin otsakkeen tai muun talousarvion osan osalta taloutta koskevien määräysten mukaisesti yhteen kahdenteentoista osaan saakka laskettuna kuluneen tilikauden talousarvion määrärahoista edellyttäen, että Euroopan patenttiviraston pääjohtajan näin käytettävissä olevat määrärahat eivät ylitä yhtä kahdettatoista osaa talousarvioluonnoksessa varatuista määrärahoista.

2. Hallintoneuvosto voi hyväksyä yhden kahdennentoista osan määrärahoista ylittävät menot sillä edellytyksellä, että 1 kappaleen muita määräyksiä noudatetaan.

3. Edellä 37 artiklan b kohdassa tarkoitettujen maksujen suorittamista jatketaan väliaikaisluonteisesti 39 artiklassa määrättyjen ehtojen mukaisesti sen vuoden ajan, jolle talousarvioluonnos on laadittu.

4. Sopimusvaltiot maksavat kuukausittain väliaikaisluonteisesti ja 40 artiklan 3 ja 4 kappaleessa tarkoitetun asteikon mukaisesti edellä olevan 1 ja 2 kappaleen toimeenpanoon tarvittavat lisäavustukset. Edellä olevaa 39 artiklan 4 kappaletta sovelletaan vastaavasti näihin avustuksiin.

48 artikla
Talousarvion toimeenpano

1. Euroopan patenttiviraston pääjohtaja toimeenpanee talousarvion ja sen mahdolliset muutokset ja lisätalousarvion omalla vastuullaan ja myönnettyjen määrärahojen rajoissa.

2. Euroopan patenttiviraston pääjohtaja voi taloutta koskevissa määräyksissä asetetuissa rajoissa ja siinä vahvistettujen ehtojen mukaisesti siirtää varoja otsakkeesta ja momentista toiseen.

49 artikla
Tilintarkastus

1. Hallintoneuvoston viisivuotiseksi toimikaudeksi nimittämät puolueettomat tilintarkastajat tarkastavat järjestön tilit ja taseen. Nimitys tehtävään on uusittavissa ja jatkettavissa.

2. Tilintarkastuksella, joka perustuu tositteisiin ja joka tarvittaessa suoritetaan itse paikalla, vahvistetaan kaikkien tulojen tulleen vastaanotetuiksi ja kaikkien menojen aiheutuneen laillisesti ja asianmukaisesti sekä se, että taloutta on hoidettu huolellisesti. Tilintarkastajat laativat kertomuksen kunkin tilikauden päätyttyä.

3. Euroopan patenttiviraston pääjohtaja toimittaa hallintoneuvostolle vuosittain edellisen tilikauden tilit talousarvioon liittyviltä osin sekä taseen, josta käy ilmi järjestön varat ja velat, yhdessä tilintarkastuskertomuksen kanssa.

4. Hallintoneuvosto hyväksyy vuosittaiset tilit yhdessä tilintarkastuskertomuksen kanssa sekä myöntää Euroopan patenttiviraston pääjohtajalle vastuuvapauden talousarvion toimeenpanon osalta.

50 artikla
Taloutta koskevat määräykset

Taloutta koskevissa määräyksissä vahvistetaan etenkin:

a) talousarvion laatimiseen ja toimeenpanoon sekä tilityksiin ja tilien tarkastamiseen liittyvä menettely,

b) se tapa ja menettely, jolla sopimusvaltiot asettavat 37 artiklassa määrätyt maksut ja 41 artiklassa määrätyt ennakkomaksut järjestön käytettäviksi,

c) säännöt kirjanpitoon ja virkailijoiden palkanmaksuun liittyvistä velvoitteista sekä järjestelyt niiden valvomiseksi,

d) edellä 39, 40 ja 47 artiklassa määrättyjen korkojen suuruus,

e) menetelmät 146 artiklan nojalla suoritettavien avustusten suuruuden laskemiseksi,

f) Hallintoneuvoston asettaman talousarvio- ja raha-asiainkomitean kokoonpano ja komitealle kuuluvat velvollisuudet.

51 artikla
Maksuja koskevat säännöt

Maksuja koskevissa säännöissä määritellään etenkin maksujen suuruus ja niiden maksutapa.

II OSA

Patenttioikeuksien sisältö

I luku

Patentoitavuus

52 artikla
Patentoitavissa olevat keksinnöt

1. Eurooppapatentteja myönnetään kaikkiin keksintöihin, joiden voidaan katsoa olevan teollisesti käyttökelpoisia, jotka ovat uusia ja jotka eroavat olennaisesti ennalta tunnetusta.

2. Etenkään seuraavia ei pidetä 1 kappaleessa tarkoitettuina keksintöinä:

a) löytöjä, tieteellisiä teorioita ja matemaattisia menetelmiä,

b) taiteellisia luomuksia,

c) suunnitelmia, sääntöjä tai menetelmiä älyllistä toimintaa, pelejä tai liiketoimintaa varten ja tietokoneohjelmia,

d) tietojen esittämistä.

3. Edellä olevan 2 kappaleen määräykset ovat esteenä patentin myöntämiselle siinä mainittujen kohteiden tai toimintojen osalta vain siinä määrin, kuin eurooppapatenttia koskeva hakemus tai eurooppapatentti liittyy noihin kohteisiin tai toimintoihin sinänsä.

4. Kirurgista tai terapeuttista ihmisiin tai eläimiin kohdistettua käsittelyä tai diagnoosia tarkoittavaa menetelmää ei pidetä 1 kappaleessa tarkoitettuna teollisesti käyttökelpoisena keksintönä. Tätä määräystä ei sovelleta sellaisiin tuotteisiin, aineisiin tai seoksiin, jotka on tarkoitettu käytettäväksi jossakin näistä menetelmistä.

53 artikla
Keksinnöt, joihin ei myönnetä patenttia

Eurooppapatenttia ei myönnetä:

a) keksintöihin, joiden julkaiseminen tai hyödyntäminen olisi yleisen järjestyksen tai siveellisyyden vastaista; keksintöjen hyödyntämistä ei kuitenkaan katsota sellaiseksi pelkästään sillä perusteella, että se on säännöksellä tai määräyksellä kielletty joissakin sopimusvaltioissa tai kaikissa niissä,

b) kasvilajikkeisiin tai eläinrotuihin taikka olennaisesti biologiseen menetelmään kasvien tai eläinten tuottamiseksi; tätä määräystä ei sovelleta mikrobiologiseen menetelmään tai sellaisella menetelmällä aikaansaatuihin tuotteisiin.

54 artikla
Uutuus

1. Keksinnön katsotaan oleva uusi, jos se ei kuulu tekniikan tasoon.

2. Tekniikan tasoksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi ennen eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tekemispäivää, joko kirjoituksen tai suullisen esityksen välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

3. Tekniikan tasoon kuuluvaksi katsotaan myös sellaisten eurooppapatenttia koskevien hakemusten sisältö, joiden tekemispäivä on 2 kappaleessa tarkoitettua päivää aikaisempi ja jotka on julkaistu 93 artiklan mukaisesti tuona päivänä taikka sen jälkeen.

4. Edellä olevaa 3 kappaletta sovelletaan vain, mikäli myöhemmässä hakemuksessa nimetty sopimusvaltio on ollut nimettynä myös aikaisemmassa hakemuksessa, kun tämä on julkaistu.

5. Edellä olevan 1-4 kappaleen määräykset eivät estä myöntämästä patenttia tunnettuun 52 artiklan 4 kappaleessa tarkoitetussa menetelmässä käytettävään aineeseen tai seokseen, jos tällainen käyttö ei ole ollut tunnettua jossakin kyseisessä kappaleessa tarkoitetussa menetelmässä.

55 artikla
Julkistaminen, joka ei muodosta uutuuden estettä

1. Sovellettaessa 54 artiklaa ei keksinnön julkituloa oteta huomioon, jos se on tapahtunut kuuden kuukauden kuluessa ennen eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tekemistä ja jos se on aiheutunut tai ollut seurausta:

a) hakijaan tai siihen, jolta tämä johtaa oikeutensa, kohdistuneesta ilmeisestä väärinkäytöksestä tai

b) siitä, että hakija tai se, jolta tämä oikeutensa johtaa, on pannut keksinnön näytteille sellaisessa virallisessa tai virallisesti tunnustetussa kansainvälisessä näyttelyssä, jota tarkoitetaan Pariisissa 22 päivänä marraskuuta 1928 tehdyssä ja viimeksi 30 päivänä marraskuuta 1972 tarkistetussa kansainvälisiä näyttelyjä koskevassa sopimuksessa.

2. Edellä 1 kappaleen b kohdassa tarkoitetussa tapauksessa sovelletaan 1 kappaletta vain, jos hakija ilmoittaa eurooppapatenttia koskevaa hakemusta tehtäessä, että keksintö on tätä kautta tullut julkiseksi, ja antaa tätä koskevan todistuksen soveltamismääräyksissä vahvistetussa määräajassa ja niissä asetetuin ehdoin.

56 artikla
Keksinnöllisyys

Keksinnön katsotaan olevan keksinnöllinen, jos se ei ole ilmeinen alan ammattimiehelle tunnetun tekniikan tason perusteella. Jos 54 artiklan 3 kappaleessa tarkoitetut asiakirjat ovat jo tunnettuja, näitä asiakirjoja ei oteta huomioon keksinnöllisyyttä arvioitaessa.

57 artikla
Teollinen käyttö

Keksinnön katsotaan olevan teollisesti käyttökelpoinen, jos sitä voidaan valmistaa teollisesti tai käyttää jollain teollisuuden alalla, maatalous mukaan lukien.

II luku

Eurooppapatenttien hakemiseen ja saamiseen oikeutetut henkilöt - Keksijän mainitseminen

58 artikla
Oikeus hakea eurooppapatenttia

Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen voi tehdä jokainen luonnollinen tai oikeushenkilö taikka jokainen oikeushenkilöön verrattavissa oleva toimielin sitä koskevan lainsäädännön nojalla.

59 artikla
Useampi kuin yksi hakija

Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen voivat tehdä myös joko yhteishakijat tai kaksi hakijaa taikka useampi hakija, jotka nimeävät hakemuksessa eri sopimusvaltiot.

60 artikla
Oikeus eurooppapatenttiin

1. Oikeus eurooppapatenttiin kuuluu keksijälle tai sille, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt. Jos keksijä on työntekijä, määräytyy oikeus eurooppapatenttiin sen valtion lain mukaan, jossa työntekijä pääasiallisesti työskentelee; jos valtiota, jossa työntekijä pääasiallisesti työskentelee, ei voida määritellä, sovelletaan sen valtion lakia, jossa työnantajalla on se toimipaikka, jonka palveluksessa työntekijä on.

2. Jos kaksi henkilöä tai useampi henkilö on tehnyt keksinnön toisistaan riippumatta, oikeus eurooppapatenttiin kuuluu sille, jonka eurooppapatenttia koskevalle hakemuksella on aikaisempi tekemispäivä; tätä määräystä sovelletaan kuitenkin vain, jos tämä ensimmäinen hakemus on julkaistu 93 artiklan mukaisesti, ja se on voimassa vain niihin sopimusvaltioihin nähden, jotka on nimetty ensimmäisessä hakemuksessa, kun se julkaistiin.

3. Euroopan patenttivirastossa suoritettavaa käsittelyä varten hakijalla katsotaan olevan oikeus eurooppapatenttiin.

61 artikla
Eurooppapatenttia koskevat hakemukset, joihin niiden hakijoilla ei ole ollut oikeutta

1. Jos lopullisella päätöksellä on ratkaistu, että 60 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu henkilö, joka ei ole hakija, on oikeutettu saamaan eurooppapatentin, voi kyseinen henkilö kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, edellyttäen ettei eurooppapatenttia ole vielä myönnetty, niissä sopimusvaltioissa, jotka on nimetty siinä eurooppapatenttia koskevassa hakemuksessa, joita tehty päätös tai suoritettu tunnustaminen koskee taikka jonka osalta tunnustaminen olisi suoritettava tähän yleissopimukseen liitetyn tunnustamista koskevan pöytäkirjan perusteella:

a) ajaa hakemusta omanaan hakijan sijasta,

b) tehdä samasta keksinnöstä uuden eurooppapatenttihakemuksen,

c) vaatia hakemuksen hylkäämistä.

2. Jäljempänä olevan 76 artiklan 1 kappaletta sovelletaan vastaavasti 1 kappaleen mukaisesti tehtyyn uuteen hakemukseen.

3. Menettely, jota noudatetaan 1 kappaleen määräysten toteuttamiseksi, 1 kappaleen mukaisesti tehtyyn uuteen hakemukseen sovellettavat erityisehdot sekä määräaika hakemus-, uutuustutkimus- ja nimeämismaksujen suorittamiselle vahvistetaan soveltamismääräyksissä.

62 artikla
Keksijän oikeus tulla mainituksi

Keksijällä on eurooppapatentin hakijaan tai haltijaan nähden oikeus tulla mainituksi keksijänä Euroopan patenttivirastossa tapahtuvassa käsittelyssä.

III luku

Eurooppapatentin ja eurooppapatenttia koskevan hakemuksen vaikutukset

63 artikla
Eurooppapatentin voimassaoloaika

1. Eurooppapatentin voimassaoloaika on 20 vuotta hakemuksen tekemispäivästä.

2. Mikään edeltävässä kappaleessa ei rajoita sopimusvaltion oikeutta pidentää eurooppapatentin voimassaoloaikaa samoin ehdoin, joita sovelletaan sen kansallisiin patentteihin, kyseiseen valtioon vaikuttavan sotatilan tai siihen verrattavan hätätilan huomioon ottamiseksi.

64 artikla
Eurooppapatentilla myönnetyt oikeudet

1. Eurooppapatentti antaa haltijalleen, ellei 2 kappaleen määräyksistä muuta johdu, siitä päivästä lukien, jona sen myöntämisestä on kuulutettu, kussakin sopimusvaltiossa, johon se on myönnetty, samat oikeudet kuin kyseisessä valtiossa myönnetty kansallinen patentti olisi antanut.

2. Jos eurooppapatentin kohteena on menetelmä, patentilla annettu suoja ulottuu välittömästi tällä menetelmällä aikaansaatuihin tuotteisiin.

3. Eurooppapatentin loukkauksia käsitellään kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

65 artikla
Eurooppapatentin asiakirjojen käännös

1. Sopimusvaltio voi vaatia hakijaa tai patenttioikeuden haltijaa toimittamaan sen kansalliselle patenttiviranomaiselle käännöksen patenttiasiakirjoista valitsemallaan sopimusvaltion virallisella kielellä tai, jos valtio on määrännyt käyttämään yhtä tiettyä virallista kieltä, tällä kielellä, jos asiakirjaa, jolla Euroopan patenttiviraston on tarkoitus myöntää eurooppapatentti tai pysyttää eurooppapatentti muutetussa muodossa kyseisessä valtiossa, ei ole laadittu jollakin sen virallisista kielistä. Määräaika käännöksen toimittamiseksi päättyy kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona Euroopan patenttilehdessä on kuulutettu eurooppapatentin myöntämisestä tai eurooppapatentin pysyttämisestä voimassa muutetussa muodossa, ellei asianomainen valtio salli pitempää määräaikaa.

2. Edellä olevan 1 kappaleen määräyksiä soveltanut sopimusvaltio voi määrätä patentin hakijan tai patenttioikeuden haltijan maksamaan asettamassaan määräajassa tällaisen käännöksen julkaisemisesta aiheutuneet kulut kokonaan tai osittain.

3. Jos 1 ja 2 kappaleen mukaisesti annettuja määräyksiä ei noudateta, sopimusvaltio voi määrätä, että eurooppapatentti katsotaan alusta lähtien mitättömäksi siinä valtiossa.

66 artikla
Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen ja kansallisen patenttihakemuksen vastaavuus

Eurooppapatenttia koskeva hakemus, jolle on annettu tekemispäivä, vastaa hakemuksessa nimetyissä sopimusvaltioissa tehtyä tavanmukaista patenttihakemusta, ja sillä on tarvittaessa eurooppapatenttia koskevalle hakemukselle pyydetty etuoikeus.

67 artikla
Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen julkaisemisen jälkeen syntyneet oikeudet

1. Eurooppapatenttia koskeva hakemus tuottaa väliaikaisesti hakijalle 64 artiklassa tarkoitetun suojan sen 93 artiklan mukaisesta julkaisemispäivästä lukien niissä sopimusvaltioissa, jotka julkaistussa hakemuksessa on nimetty.

2. Sopimusvaltio voi määrätä, ettei eurooppapatenttia koskeva hakemus saa 64 artiklassa tarkoitettua suojaa. Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen julkaisemiseen liittyvä suoja ei ole kuitenkaan vähäisempi kuin kansallisille patenttihakemuksille, joiden tutkimusta ei ole suoritettu, asianomaisen valtion lain nojalla pakollisen julkaisemisen yhteydessä annettu suoja. Jokaisen valtion on varmistettava ainakin, että hakija voi vaatia eurooppapatenttia koskevan hakemuksen julkaisemispäivästä lähtien olosuhteisiin nähden kohtuullista korvausta sellaiselta henkilöltä, joka on hyödyntänyt keksintöä kyseisessä valtiossa siten, että hän olisi kansallisen lain nojalla vastuussa kansallisen patentin loukkauksesta.

3. Sopimusvaltio, jonka virallisena kielenä ei ole hakemuksen käsittelykieli, voi määrätä, että edellä olevan 1 ja 2 kappaleen mukainen väliaikainen suoja tulee voimaan vasta, kun patenttivaatimusten käännös yhdellä hakijan valitsemalla sen valtion virallisella kielellä tai, jos valtio on määrännyt käyttämään yhtä tiettyä virallista kieltä, niin silloin sillä kielellä:

a) on asetettu yleisön saataville kansallisessa laissa määrätyllä tavalla tai,

b) on annettu tiedoksi kyseisessä valtiossa keksintöä käyttävälle henkilölle.

4. Jos eurooppapatenttia koskeva hakemus peruutetaan, katsotaan peruutetuksi tai lopullisesti hylätään, sillä ei katsota koskaan olleen edellä 1 ja 2 kappaleessa mainittuja vaikutuksia. Sama on voimassa eurooppapatenttia koskevan hakemuksen vaikutusten osalta sopimusvaltiossa, jonka nimeäminen peruutetaan tai katsotaan peruutetuksi.

68 artikla
Eurooppapatentin kumoamisen vaikutus

Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen ja siitä seuraavan patentin katsotaan olleen alusta lähtien vailla 64 ja 67 artiklassa määriteltyjä vaikutuksia niiltä osin kuin patentti on kumottu väitemenettelyssä.

69 artikla
Patenttisuojan laajuus

1. Eurooppapatentin tai eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tuottaman suojan laajuus määräytyy patenttivaatimusten mukaan. Patenttivaatimusten tulkitsemisessa käytetään kuitenkin myös selitystä ja piirustuksia.

2. Eurooppapatentin myöntämiseen asti eurooppapatenttia koskevan hakemuksen antaman suojan laajuus määräytyy 93 artiklan mukaiseen julkaisuun sisältyvien viimeksi annettujen patenttivaatimusten perusteella. Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen antama suoja määräytyy kuitenkin myönnetyn tai väitemenettelyssä muutetun eurooppapatentin perusteella takautuvasti niiltä osin kuin sen suojaa ei ole laajennettu.

70 artikla
Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tai eurooppapatentin todistusvoimainen teksti

1. Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tai eurooppapatentin käsittelykielellä olevaa tekstiä pidetään todistusvoimaisena tekstinä kaikissa Euroopan patenttivirastossa tai sopimusvaltioissa toimitettavissa käsittelyissä.

2. Euroopan patenttivirastossa 14 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetussa tapauksessa toimitettavassa käsittelyssä alkuperäinen teksti muodostaa kuitenkin perustan arvioitaessa, onko hakemuksen tai patentin sisältöä laajennettu siitä, mitä se oli hakemusta tehtäessä.

3. Sopimusvaltio voi edellyttää, että tämän yleissopimuksen mukaista kyseisen valtion virallisella kielellä olevaa käännöstä pidetään siinä valtiossa todistusvoimaisena tekstinä mitätöintikäsittelyä lukuunottamatta, jos hakemuksen tai patentin käännöksen mukainen suoja on suppeampi kuin käsittelykielen mukainen suoja.

4. Edellä olevan 3 kappaleen määräystä soveltavan sopimusvaltion on:

a) sallittava patentin hakijan tai patenttioikeuden haltijan antaa eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tai eurooppapatentin korjattu käännös. Tällaisella korjatulla käännöksellä ei ole oikeusvaikutuksia ennen kuin sopimusvaltion 65 artiklan 2 kappaleen ja 67 artiklan 3 kappaleen mukaisesti asettamat ehdot on vastaavasti täytetty,

b) mahdollista määrätä, että jokainen kyseisessä valtiossa keksintöä hyvässä uskossa käyttämään tai sen käyttämiseksi tarpeellisiin tehokkaisiin toimenpiteisiin ryhtynyt, kun käyttö ei loukkaa alkuperäisen käännöksen mukaista hakemusta tai patenttia, voi korjatun käännöksen voimaan tultuakin jatkaa korvausta suorittamatta tällaista käyttöä liiketoiminnassaan tai sen tarpeita varten.

IV luku

Eurooppapatenttia koskeva hakemus omistuksen kohteena

71 artikla
Oikeuksien siirto ja syntyminen

Eurooppapatenttia koskeva hakemus voidaan siirtää tai sen perusteella voi syntyä oikeuksia yhdessä tai useammassa nimetyssä sopimusvaltiossa.

72 artikla
Luovutus

Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen luovuttaminen on tehtävä kirjallisesti ja luovutussopimuksessa on oltava osapuolten allekirjoitukset.

73 artikla
Käyttölupasopimukset

Eurooppapatenttia koskevalle hakemukselle kokonaisuudessaan tai sen osalle voidaan myöntää käyttölupa, joka koskee nimettyjen sopimusvaltioiden koko aluetta tai vain osa-aluetta.

74 artikla
Sovellettava laki

Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen ollessa omistuksen kohteena sovelletaan kussakin nimetyssä sopimusvaltiossa ja siihen ulottuvin vaikutuksin asianomaisessa valtiossa kansallisiin patenttihakemuksiin sovellettavaa lakia, ellei tässä yleissopimuksessa toisin määrätä.

III OSA

Eurooppapatenttien hakeminen

I luku

Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tekeminen ja hakemukselle asetettavat vaatimukset

75 artikla
Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tekeminen

1. Eurooppapatenttia koskeva hakemus voidaan tehdä:

a) Euroopan patenttivirastoon Munchenissä tai sen sivuvirastoon Haagissa tai,

b) jos se on sopimusvaltion lain mukaan mahdollista, kyseisen valtion kansalliselle patenttiviranomaiselle tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle. Näin tehdyllä hakemuksella on sama vaikutus kuin samana päivänä Euroopan patenttivirastoon tehdyllä hakemuksella.

2. Edellä olevan 1 kappaleen määräykset eivät ole esteenä sellaisten sopimusvaltioiden säännösten tai määräysten soveltamiselle, joissa:

a) säädetään sellaisista keksinnöistä, joista ei voida antaa tietoja ulkomaille ilman näiden valtioiden toimivaltaisten viranomaisten ennakolta antamaa lupaa,

b) määrätään, että kukin hakemus on annettava ensin kansalliselle viranomaiselle tai että mikäli ne tehdään suoraan muulle viranomaiselle, tähän tarvitaan ennakolta saatu lupa.

3. Sopimusvaltio ei voi määrätä tai sallia jaettujen eurooppapatenttihakemusten tekemistä 1 kappaleen b kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle.

76 artikla
Jaetut eurooppapatenttia koskevat hakemukset

1. Jaettu eurooppapatenttia koskeva hakemus on tehtävä suoraan Euroopan patenttivirastoon Munchenissä tai sen sivuvirastoon Haagissa. Se voidaan tehdä vain niiltä osin kuin sen kohde ei ole laajempi kuin aikaisemmin tehdyn hakemuksen sisältö; niiltä osin kuin jaettu hakemus on tämän määräyksen mukainen, jaettu hakemus katsotaan tehdyksi samana päivänä kuin aikaisempi hakemus ja sille kuuluu mahdollinen aikaisemman hakemuksen etuoikeus.

2. Jaetussa eurooppapatenttihakemuksessa ei saa nimetä sellaisia sopimusvaltioita, joita ei ole nimetty aikaisemmassa hakemuksessa.

3. Edellä olevan 1 kappaleen määräyksiä toimeenpantaessa noudatettava menettely, jaetulta hakemukselta edellytetyt erityisehdot sekä määräaika hakemus-, uutuustutkimus- ja nimeämismaksujen maksamiseen vahvistetaan soveltamismääräyksissä.

77 artikla
Eurooppapatenttia koskevien hakemusten edelleen toimittaminen

1. Sopimusvaltion kansallinen patenttiviranomainen on velvollinen toimittamaan Euroopan patenttivirastoon, niin pian kuin se on mahdollista valtion etujen turvaamiseksi annetun keksintöjen salassapitoa koskevan kansallisen lain mukaan, mainittuun viranomaiseen tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle asianomaisessa valtiossa tehdyt eurooppapatenttia koskevat hakemukset.

2. Sopimusvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että ne eurooppapatenttia koskevat hakemukset, joiden kohde on ilmeisesti sellainen, ettei niitä koske 1 kappaleessa tarkoitetun lain mukainen salassapitovelvoite, toimitetaan edelleen Euroopan patenttivirastoon kuuden viikon kuluessa niiden tekemisestä.

3. Ne eurooppapatenttia koskevat hakemukset, jotka vaativat lisätutkimusta salassapitovelvoitteen osalta, on toimitettava edelleen siten, että ne saapuvat Euroopan patenttivirastoon neljän kuukauden kuluessa niiden tekemisestä tai, jos etuoikeutta on vaadittu, neljäntoista kuukauden kuluessa etuoikeuspäivästä.

4. Eurooppapatenttia koskevaa hakemusta, jonka kohde on julistettu salaiseksi, ei toimiteta Euroopan patenttivirastoon.

5. Eurooppapatenttia koskevat hakemukset, jotka eivät saavu Euroopan patenttivirastoon niiden tekemistä seuraavan neljännentoista kuukauden loppuun mennessä tai, jos etuoikeutta on vaadittu, etuoikeuspäivää seuraavan neljännentoista kuukauden loppuun mennessä, katsotaan peruutetuiksi. Hakemus-, uutuustutkimus- ja nimeämismaksut palautetaan.

78 artikla
Eurooppapatenttia koskevalle hakemukselle asetettavat vaatimukset

1. Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tulee sisältää seuraavat:

a) eurooppapatenttia koskeva hakemuskirja,

b) keksinnön selitys,

c) yksi tai useampi patenttivaatimus,

d) piirustukset, joihin patenttiselityksessä tai -vaatimuksissa viitataan,

e) tiivistelmä.

2. Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tekeminen edellyttää hakemusmaksun ja uutuustutkimusmaksun suorittamista kuukauden kuluessa hakemuksen tekemisestä.

3. Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tulee täyttää soveltamismääräyksissä vahvistetut ehdot.

79 artikla
Sopimusvaltioiden nimeäminen

1. Eurooppapatenttia koskevassa hakemuskirjassa on nimettävä se sopimusvaltio tai ne sopimusvaltiot, jossa tai joissa keksinnölle halutaan suojaa.

2. Sopimusvaltion nimeäminen edellyttää nimeämismaksun suorittamista. Nimeämismaksut on suoritettava kahdentoista kuukauden kuluessa eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tekemisestä tai etuoikeuspäivästä, jos etuoikeutta on vaadittu; jälkimmäisessä tapauksessa maksu voidaan suorittaa 78 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetun määräajan kuluessa, jos se päättyy myöhemmin.

3. Sopimusvaltion nimeäminen voidaan peruuttaa milloin tahansa eurooppapatentin myöntämiseen saakka. Kaikkien sopimusvaltioiden nimeämisen peruuttamista pidetään koko eurooppapatenttia koskevan hakemuksen peruuttamisena. Nimeämismaksuja ei palauteta.

80 artikla
Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tekemispäivä

Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tekemispäivä on se päivä, jona hakijan antamat asiakirjat sisältävät:

a) ilmoituksen eurooppapatentin hakemisesta,

b) vähintään yhden sopimusvaltion nimeämisen,

c) hakijan yksilöintitiedot,

d) patenttiselityksen sekä yhden tai useampia patenttivaatimuksia jollakin 14 artiklan 1 ja 2 kappaleessa tarkoitetulla kielellä, vaikka selitys ja vaatimukset eivät täyttäisikään tämän yleissopimuksen mukaisia muita määräyksiä.

81 artikla
Keksijän nimeäminen

Eurooppapatenttia koskevassa hakemuksessa on nimettävä keksijä. Jos hakija ei ole keksijä tai ei ole tehnyt keksintöä yksin, nimeämiseen on sisällyttävä lausunto, josta käy ilmi mistä hakija johtaa oikeutensa eurooppapatenttiin.

82 artikla
Keksinnön yhtenäisyys

Eurooppapatenttia koskeva hakemus saa käsittää vain yhden keksinnön tai sellaisen ryhmän keksintöjä, jotka liittyvät toisiinsa siten, että ne muodostavat yhden yhteisen keksinnöllisen idean.

83 artikla
Keksinnön kuvaus

Keksinnön on käytävä eurooppapatenttia koskevasta hakemuksesta ilmi niin selkeästi ja täydellisesti, että ammattimies kykenee sen perusteella käyttämään keksintöä.

84 artikla
Patenttivaatimukset

Patenttivaatimuksissa on määriteltävä se, mitä patentilla halutaan suojata. Vaatimusten tulee olla selkeitä ja täsmällisiä, ja patenttiselityksen on tuettava niitä.

85 artikla
Tiivistelmä

Tiivistelmä on tarkoitettu vain teknisen tiedon lähteeksi; sitä ei voida käyttää muuhun tarkoitukseen, eikä etenkään harkittaessa haetun suojan laajuutta tai sovellettaessa 54 artiklan 3 kappaletta.

86 artikla
Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen vuosimaksut

1. Vuosimaksut tulee suorittaa Euroopan patenttivirastolle eurooppapatenttihakemuksia koskevien soveltamismääräysten mukaisesti. Nämä maksut erääntyvät kolmantena ja jokaisena sitä seuraavana vuotena hakemuksen tekemispäivästä lukien.

2. Mikäli vuosimaksua ei ole suoritettu eräpäivään mennessä, voidaan maksu suorittaa kuuden kuukauden kuluessa erääntymispäivästä edellyttäen, että samanaikaisesti suoritetaan lisämaksu.

3. Eurooppapatenttia koskeva hakemus katsotaan peruutetuksi, jos vuosimaksua ja mahdollista lisämaksua ei ole suoritettu eräpäivään mennessä. Ainoastaan Euroopan patenttivirasto on toimivaltainen päättämään tästä.

4. Vuosimaksujen maksuvelvollisuus päättyy, kun sen vuoden vuosimaksu on suoritettu, jona eurooppapatentin myöntämisestä on julkaistu kuulutus.

II luku

Etuoikeus

87 artikla
Etuoikeus

1. Se, joka on asianmukaisesti tehnyt patentti- tai hyödyllisyysmallihakemuksen taikka hakenut hyödyllisyys- tai keksijäntodistusta jossakin Pariisin teollisuusomistusoikeuden suojelemista koskevan sopimuksen sopimusvaltiossa tai tällaista valtiota varten, tai se, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, voi tehdessään samaa keksintöä koskevan eurooppapatenttihakemuksen pyytää etuoikeutta kahdentoista kuukauden aikana ensimmäisen hakemuksen tekemispäivästä.

2. Etuoikeus voi perustua jokaiseen sellaiseen hakemukseen, joka vastaa asianmukaisesti tehtyä kansallista hakemusta sen valtion, jossa se tehtiin, kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai kahden- tai monenvälisen sopimuksen mukaisesti, tämä yleissopimus mukaanlukien.

3. Asianmukaisesti tehdyllä kansallisella hakemuksella tarkoitetaan sellaista hakemusta, jolle voidaan antaa hakemuksen tekemispäivä riippumatta siitä, mihin hakemus johtaa.

4. Samassa valtiossa tai samaan valtioon tehtyä myöhempää hakemusta, joka koskee samaa asiaa kuin aikaisempi hakemus, pidetään ensimmäisenä hakemuksena päätettäessä etuoikeuden myöntämisestä edellyttäen, että myöhemmän hakemuksen tekemispäivänä aikaisempi hakemus oli peruutettu, jätetty sillensä tai hylätty sen tulematta julkiseksi ja ettei siitä ollut jäänyt oikeuksia eikä sitä ollut käytetty etuoikeuden perusteena. Aikaisempaa hakemusta ei voida käyttää tämän jälkeen perusteena etuoikeutta vaadittaessa.

5. Jos ensimmäinen hakemus on tehty valtiossa, joka ei ole teollisuusomistusoikeuden suojelemista koskevan Pariisin sopimuksen sopimuspuoli, sovelletaan 1 ja 4 kappaletta vain niiltä osin kuin kyseinen valtio hallintoneuvoston julkaiseman tiedonannon mukaan ja kahden- tai monenkeskisen sopimuksen nojalla myöntää Euroopan patenttivirastoon tehdyn ensimmäisen hakemuksen perusteella tai samoin jossakin sopimusvaltiossa tai tällaista valtiota varten tehdyn ensimmäisen hakemuksen perusteella ja Pariisin sopimuksessa vahvistettuja ehtoja vastaavin ehdoin etuoikeuden, jolla on vastaavat vaikutukset.

88 artikla
Etuoikeuspyyntö

1. Eurooppapatentin hakijan, joka haluaa käyttää hyväkseen aikaisemman hakemuksen etuoikeutta, on annettava etuoikeusselvitys, aikaisemman hakemuksen kopio ja, jos jälkimmäinen ei ole jollain Euroopan patenttiviraston virallisella kielellä, sen käännös jollakin näistä virallisista kielistä. Näitä määräyksiä toimeenpantaessa noudatettava menettely vahvistetaan soveltamismääräyksissä.

2. Eurooppapatenttia koskevalle hakemukselle voidaan pyytää usean eri maissa tehdyn hakemuksen perusteella etuoikeutta. Tarvittaessa voidaan yksittäiselle patenttivaatimukselle pyytää etuoikeutta useista hakemuksista. Jos etuoikeutta pyydetään useasta hakemuksesta, etuoikeuspäivästä laskettavat määräajat lasketaan aikaisimmasta etuoikeuspäivästä.

3. Jos eurooppapatenttia koskevassa hakemuksessa pyydetään yhtä tai useampaa etuoikeutta, etuoikeus käsittää ainoastaan ne eurooppapatenttia koskevan hakemuksen osat, jotka sisältyvät siihen hakemukseen tai niihin hakemuksiin, joista etuoikeutta pyydetään.

4. Vaikka tiettyjä osia siitä keksinnöstä, johon etuoikeutta pyydetään, ei esiinnykään aikaisemman hakemuksen patenttivaatimuksissa, voidaan etuoikeus silti myöntää, jos tällaiset osat käyvät nimenomaisesti ilmi aikaisemman hakemuksen asiakirjojen kokonaisuudesta.

89 artikla
Etuoikeuden vaikutukset

Etuoikeuden johdosta etuoikeuspäivää pidetään eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tekemispäivänä 54 artiklan 2 ja 3 kappaletta sekä 60 artiklan 2 kappaletta sovellettaessa.

IV OSA

Myöntämistä edeltävä menettely

90 artikla
Hakemusta vastaanotettaessa toimitettava tutkimus

1. Vastaanottojaosto tutkii:

a) täyttääkö eurooppapatenttia koskeva hakemus tekemispäivän vahvistamiselle asetetut vaatimukset,

b) onko hakemusmaksu ja uutuustutkimusmaksu suoritettu määräpäivään mennessä,

c) onko eurooppapatenttia koskevan hakemuksen käännös annettu määräajassa asian käsittelykielellä 14 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetussa tapauksessa.

2. Jos tekemispäivää ei voida vahvistaa, on vastaanottojaoston annettava hakijalle mahdollisuus korjata puutteet soveltamismääräysten mukaisesti. Jos puutteita ei korjata määräajassa, hakemusta ei käsitellä eurooppapatenttia koskevana hakemuksena.

3. Hakemus katsotaan peruutetuksi, jos hakemusmaksua ja uutuustutkimusmaksua ei ole suoritettu määräpäivään mennessä tai jos 14 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetussa tapauksessa hakemuksen käännöstä ei ole annettu asian käsittelykielellä määräajassa.

91 artikla
Hakemuksen tutkiminen sen muotoa koskevien vaatimusten osalta

1. Jos eurooppapatenttia koskevalle hakemukselle on annettu tekemispäivä, eikä sitä katsota peruutetuksi 90 artiklan 3 kappaleen nojalla, on vastaanottojaoston tutkittava:

a) onko 133 artiklan 2 kappaleen mukaiset vaatimukset täytetty,

b) vastaako hakemus tämän määräyksen soveltamiseksi annetuissa soveltamismääräyksissä vahvistettuja muodollisia edellytyksiä,

c) onko tiivistelmä annettu,

d) vastaako eurooppapatenttia koskeva hakemuskirja sisältönsä puolesta soveltamismääräysten pakottavia määräyksiä ja vastaako se tässä yleissopimuksessa etuoikeuspyynnölle asetettuja edellytyksiä,

e) onko nimeämismaksut suoritettu,

f) onko keksijän nimeäminen suoritettu 81 artiklan mukaisesti,

g) onko 78 artiklan 1 kappaleen d kohdassa tarkoitetut piirustukset annettu hakemuksen tekemispäivänä.

2. Jos vastaanottojaosto havaitsee korjattavissa olevia puutteita, sen on annettava hakijalle mahdollisuus niiden korjaamiseen soveltamismääräysten mukaisesti.

3. Jos tutkimuksessa havaittuja 1 kappaleen a-d kohtaa koskevia puutteita ei korjata soveltamismääräysten mukaisesti, hakemus hylätään; kun 1 kappaleen d kohdassa tarkoitetut määräykset koskevat etuoikeutta, tämä oikeus menetetään hakemuksen osalta.

4. Ellei 1 kappaleen e kohdassa tarkoitetussa tapauksessa nimeämismaksua ole suoritettu eräpäivään mennessä jonkin nimetyn valtion osalta, katsotaan kyseisen valtion nimeäminen peruutetuksi.

5. Ellei keksijää ole nimetty 1 kappaleen f kohdassa tarkoitetussa tapauksessa eikä puutteellisuutta ole korjattu soveltamismääräysten mukaisesti niissä määrätyt poikkeukset huomioon ottaen kuudentoista kuukauden kuluessa eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tekemispäivästä tai etuoikeuspäivästä, jos etuoikeutta on vaadittu, hakemus katsotaan peruutetuksi.

6. Ellei 1 kappaleen g kohdassa tarkoitetussa tapauksessa piirustuksia ole annettu hakemuksen tekemispäivänä eikä ole ryhdytty soveltamismääräysten mukaisesti toimenpiteisiin puutteellisuuden korjaamiseksi, hakijan soveltamismääräysten nojalla tekemän valinnan mukaan joko hakemukselle annetaan piirustusten antamispäivän mukainen uusi tekemispäivä tai katsotaan kaikki hakemukseen sisältyvät viittaukset piirustuksiin poistetuiksi.

92 artikla
Euroopan uutuustutkimusselonteon laatiminen

1. Jos eurooppapatenttia koskevalle hakemukselle on vahvistettu tekemispäivä, eikä sitä ole katsottu peruutetuksi 90 artiklan 3 kappaleen nojalla, uutuustutkimusosasto laatii patenttivaatimuksiin perustuvan Euroopan uutuustutkimusselonteon, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon patenttiselitys ja piirustukset ja joka on muodoltaan soveltamismääräysten mukainen.

2. Kun Euroopan uutuustutkimusselonteko on laadittu, se toimitetaan välittömästi hakijalle yhdessä niiden asiakirjojen kopioiden kanssa, joihin selonteossa mahdollisesti viitataan.

93 artikla
Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen julkaiseminen

1. Eurooppapatenttia koskeva hakemus on julkaistava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun on kulunut kahdeksantoista kuukautta hakemuksen tekemispäivästä tai, jos etuoikeutta on pyydetty, etuoikeuspäivästä. Hakemus voidaan kuitenkin hakijan pyynnöstä julkaista jo ennen edellä tarkoitetun ajan päättymistä. Jos patentin myöntämispäätös tulee voimaan ennen edellä tarkoitetun ajan päättymistä, tulee hakemus julkaista samanaikaisesti eurooppapatenttijulkaisun kanssa.

2. Julkaisun tulee sisältää patenttiselitys, patenttivaatimukset ja mahdolliset piirustukset sekä liitteenä Euroopan uutuustutkimusselonteko ja tiivistelmä, mikäli jälkimmäiset ovat saatavissa ennen julkaisemisen teknisten valmistelujen päättymistä. Jos Euroopan uutuustutkimusselontekoa ja tiivistelmää ei ole julkaistu hakemuksen julkaisemisen yhteydessä, ne on julkaistava erikseen.

94 artikla
Patentoitavuustutkimuspyyntö

1. Euroopan patenttivirasto tutkii kirjallisesti sitä pyydettäessä, täyttääkö eurooppapatenttia koskeva hakemus ja siinä esitetty keksintö tässä yleissopimuksessa asetetut vaatimukset.

2. Hakija voi pyytää patentoitavuustutkimusta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoitus uutuustutkimusselonteosta on julkaistu Euroopan patenttilehdessä. Pyyntöä ei katsota tehdyksi ennen kuin patentoitavuustutkimusmaksu on suoritettu. Pyyntöä ei voi peruuttaa.

3. Jos patentoitavuustutkimuspyyntöä ei ole tehty 2 kappaleessa esitetyssä määräajassa, hakemus katsotaan peruutetuksi.

95 artikla
Patentoitavuustutkimuspyynnön tekemisajan pidentäminen

1. Hallintoneuvosto voi pidentää määräaikaa, jonka kuluessa patentoitavuustutkimuspyyntö tulee tehdä, jos on ilmeistä, ettei eurooppapatenttia koskevia hakemuksia voida tutkia määräajassa.

2. Jos hallintoneuvosto pidentää määräaikaa, se voi päättää, että kolmannella osapuolella on oikeus pyytää patentoitavuustutkimusta. Tällöin sen tulee antaa asiasta asianmukaiset ohjeet soveltamismääräyksissä.

3. Hallintoneuvoston päätöstä pidentää määräaikaa sovelletaan ainoastaan niihin hakemuksiin, jotka on tehty sen jälkeen kun tällainen päätös on julkaistu Euroopan patenttiviraston virallisessa lehdessä.

4. Hallintoneuvoston päättäessä pidentää määräaikaa sen on ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla saadaan palautetuksi alkuperäinen määräaika mahdollisimman pian.

96 artikla
Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen patentoitavuuden tutkiminen

1. Jos eurooppapatentin hakija on pyytänyt patentoitavuustutkimusta ennen kuin Euroopan uutuustutkimusselonteko on toimitettu hänelle, Euroopan patenttivirasto pyytää toimitettuaan selonteon hakijalle tätä ilmoittamaan viraston asettamassa määräajassa, haluaako tämä eurooppapatenttia koskevan hakemuksen käsittelyä jatkettavan.

2. Jos eurooppapatenttia koskevaa hakemusta tutkittaessa käy ilmi, ettei hakemus tai siinä tarkoitettu keksintö täytä tämän yleissopimuksen vaatimuksia, on patentoitavuustutkimusosaston soveltamismääräysten mukaisesti kehotettava, niin usein kuin tarvitaan, hakijaa antamaan lausuntonsa patentoitavuustutkimusosaston antamassa määräajassa.

3. Jos hakija ei vastaa johonkin 1 tai 2 kappaleen mukaiseen kehotukseen määräajassa, katsotaan hakemus peruutetuksi.

97 artikla
Hakemuksen hylkääminen tai patentin myöntäminen

1. Patentoitavuustutkimusosaston on hylättävä eurooppapatenttia koskeva hakemus, jos se katsoo, ettei tällainen hakemus tai keksintö, jota se koskee, vastaa tässä yleissopimuksessa asetettuja vaatimuksia, ellei tässä yleissopimuksessa määrätä muunlaista seuraamusta.

2. Patentoitavuustutkimusosaston katsoessa, että hakemus ja siinä esitetty keksintö täyttävät tässä yleissopimuksessa asetetut vaatimukset, sen on tehtävä päätös eurooppapatentin myöntämisestä nimettyihin sopimusvaltioihin edellyttäen, että:

a) hakija hyväksyy soveltamismääräysten mukaisesti sen tekstin, jonka mukaisena patentoitavuustutkimusosasto aikoo myöntää patentin,

b) myöntämis- ja painatusmaksut on suoritettu soveltamismääräyksissä asetetussa määräajassa,

c) vuosimaksut ja mahdolliset erääntyneet lisämaksut on suoritettu.

3. Jos myöntämis- ja painatusmaksua ei suoriteta eräpäivään mennessä, hakemus katsotaan peruutetuksi.

4. Päätös eurooppapatentin myöntämisestä tulee voimaan vasta sinä päivänä, jona päätöksestä kuulutetaan Euroopan patenttilehdessä. Tämä kuulutus on julkaistava aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua 2 kappaleen b kohdassa tarkoitetun määräajan alkamisesta.

5. Soveltamismääräyksissä voidaan määrätä, että hakijan on annettava siinä tekstissä olevista patenttivaatimuksista, jonka perusteella patentoitavuustutkimusosasto aikoo myöntää patentin, käännös niillä kahdella Euroopan patenttiviraston kielellä, jotka eivät ole olleet käsittelykieliä. Tällaisessa tapauksessa 4 kappaleessa vahvistettu määräaika on vähintään viisi kuukautta. Jos käännöstä ei ole annettu määräajassa, hakemus katsotaan peruutetuksi.

6. Hakijan pyynnöstä eurooppapatentin myöntämisestä on kuulutettava ennen 4 tai 5 kappaleen mukaisen määräajan päättymistä. Tällainen pyyntö voidaan esittää vain, jos 2 ja 5 kappaleen mukaiset vaatimukset on täytetty.

98 artikla
Eurooppapatenttijulkaisua koskeva julkaiseminen

Euroopan patenttiviraston on, samalla kun se kuuluttaa eurooppapatentin myöntämisestä, julkaistava patenttiselityksen, patenttivaatimukset ja mahdolliset piirustukset sisältävä eurooppapatenttijulkaisu.

V OSA

Väitemenettely

99 artikla
Väite

1. Yhdeksän kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoitus eurooppapatentin myöntämispäätöksestä on julkaistu, on jokaisella mahdollisuus tehdä Euroopan patenttivirastoon väite myönnettyä eurooppapatenttia vastaan. Väite on tehtävä kirjallisesti ja se on perusteltava. Sitä ei katsota tehdyksi ennen kuin väitemaksu on suoritettu.

2. Väite koskee eurooppapatenttia kaikissa niissä sopimusvaltioissa, joissa se on voimassa.

3. Väite voidaan tehdä, vaikka patentista olisi luovuttu tai se olisi rauennut kaikkiin sopimusvaltioihin nähden.

4. Väitteentekijät ovat väitemenettelyn osapuolia samoin kuin patenttioikeuden haltija.

5. Kun henkilö osoittaa, että hänet on merkitty lainvoimaisella päätöksellä sopimusvaltion patenttirekisteriin aikaisemman patentinhaltijan sijaan, voi tällainen henkilö sitä vaatiessaan syrjäyttää aikaisemman patentinhaltijan kyseiseen valtioon nähden. Jäljempänä olevasta 118 artiklasta poiketen aikaisempaa patentinhaltijaa ja vaatimuksen esittävää henkilöä ei katsota patentin yhteishaltijoiksi, elleivät he molemmat sitä pyydä.

100 artikla
Väiteperusteet

Väite voi perustua ainoastaan siihen, että:

a) eurooppapatentin kohde ei ole patentoitavissa 52-57 artiklan mukaisesti,

b) keksintö ei käy niin selvästi ja täydellisesti ilmi eurooppapatentista, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä,

c) eurooppapatentti käsittää sellaista, mikä ei ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä tai jos patentti on myönnetty jaetulle hakemukselle taikka 61 artiklan mukaisesti tehdylle uudelle hakemukselle, se käsittää sellaista mikä ei ilmennyt aikaisemmin tehdystä hakemuksesta.

101 artikla
Väitteen tutkiminen

1. Jos väite hyväksytään otettavaksi tutkittavaksi, väiteosasto tutkii, muodostavatko 100 artiklassa vahvistetut väiteperusteet esteen eurooppapatentin voimassapysyttämiselle.

2. Väiteosaston on soveltamismääräysten mukaisesti väitettä tutkiessaan pyydettävä, niin usein kuin on tarpeen, asianosaisia antamaan lausuntonsa toisen osapuolen tai väiteosaston asiaa koskeviin lausuntoihin väiteosaston vahvistamassa määräajassa.

102 artikla
Eurooppapatentin kumoaminen tai voimassapysyttäminen

1. Jos väiteosasto katsoo 100 artiklassa mainittujen väiteperusteiden muodostavan esteen eurooppapatentin voimassapysyttämiselle, sen on kumottava patentti.

2. Jos väiteosasto katsoo, etteivät 100 artiklassa mainitut väiteperusteet muodosta estettä patentin pysyttämiselle muuttamattomana voimassa, sen on hylättävä väite.

3. Jos väiteosasto katsoo, patentinhaltijan väitekäsittelyn kuluessa tekemät muutokset huomioon ottaen, että patentti ja siinä esitetty keksintö täyttää tässä yleissopimuksessa asetetut vaatimukset, sen on pysytettävä patentti voimassa muutettuna edellyttäen, että:

a) patentinhaltija hyväksyy soveltamismääräysten mukaisesti sen tekstin sanamuodon, jonka mukaisena väiteosasto aikoo pysyttää patentin voimassa,

b) maksu uuden eurooppapatenttijulkaisun painatuksesta suoritetaan soveltamismääräyksissä osoitetussa määräajassa.

4. Jos uuden patenttijulkaisun painatusmaksua ei suoriteta eräpäivään mennessä, patentti kumotaan.

5. Soveltamismääräyksissä voidaan määrätä patenttioikeuden haltija antamaan muutettujen patenttivaatimusten käännökset niillä kahdella Euroopan patenttiviraston virallisella kielellä, jotka eivät ole olleet asian käsittelykieliä. Jos käännöstä ei anneta määräajan kuluessa, patentti kumotaan.

103 artikla
Uutta eurooppapatenttijulkaisua koskeva julkaiseminen

Jos eurooppapatenttiin tehdään muutoksia 102 artiklan 3 kappaleen nojalla, Euroopan patenttiviraston on, samalla kun se julkaisee maininnan väitemenettelyn johdosta annetusta päätöksestä, julkaistava uusi eurooppapatenttijulkaisu, johon sisältyy patenttiselitys, patenttivaatimukset ja mahdolliset piirustukset muutetussa muodossa.

104 artikla
Kulut

1. Kukin väitemenettelyn osapuoli vastaa omista kuluistaan, ellei väiteosasto tai valituslautakunta soveltamismääräysten mukaisesti päätä, että on kohtuullista määrätä todisteiden esittämisen tai suullisen käsittelyn aikana aiheutuneiden kulujen jakamisesta muulla tavalla.

2. Väiteosaston kanslia vahvistaa pyydettäessä niiden kulujen suuruuden, jotka on maksettava niitä koskevan jakamispäätöksen nojalla. Väiteosasto voi soveltamismääräyksissä vahvistetussa määräajassa tehdyn pyynnön perusteella tehdä päätöksen, jolla muutetaan kanslian vahvistamien kulujen määrää.

3. Euroopan patenttiviraston lopullista päätöstä, jolla vahvistetaan kulujen suuruus, pidetään päätöksen sopimusvaltioissa tapahtuvassa täytäntöönpanossa sen valtion siviilituomioistuimen lainvoimaiseen päätökseen verrattavana, jonka alueella päätös pannaan täytäntöön. Tällaisen päätöksen osalta todistelu on rajoitettu koskemaan vain päätöksen alkuperäisyyttä.

105 artikla
Mahdollisen patentinloukkaajan väliintulo

1. Kun eurooppapatenttia vastaan on tehty väite, voi kolmas osapuoli, joka osoittaa, että häntä vastaan on nostettu kyseisen patentin loukkausta koskeva kanne, tulla väliin väitemenettelyyn väitteen tekemisen määräajan päätyttyä, jos hän ilmoittaa väliintulosta kolmen kuukauden kuluessa patentinloukkausta koskevan kanteen nostamisesta. Tätä sovelletaan vastaavasti sellaisen kolmannen osapuolen suhteen, joka osoittaa patenttioikeuden haltijan vaatineen häntä lopettamaan väitetyn patentinloukkaamisen ja joka on nostanut vahvistuskanteen, jotta oikeus päätöksellään toteaisi, ettei hän loukkaa patenttia.

2. Väliintuloilmoitus on annettava kirjallisesti ja perusteltuna. Sitä ei katsota tehdyksi ennen kuin väitemaksu on suoritettu. Sen jälkeen väliintuloa käsitellään samoin kuin väitettä, soveltamismääräyksissä vahvistetut poikkeukset huomioon ottaen.

VI OSA

Valitusmenettely

106 artikla
Päätökset, joista voidaan valittaa

1. Valitus voidaan tehdä vastaanottojaoston, patentoitavuustutkimusosastojen, väiteosastojen ja oikeudellisen osaston päätöksistä. Valituksen tekemisellä on lykkäävä vaikutus.

2. Väiteosaston päätöksistä voidaan valittaa, vaikka patentin haltija on luopunut eurooppapatentista tai patentti on rauennut kaikkien nimettyjen valtioiden osalta.

3. Päätöksestä, joka ei päätä käsittelyä jonkin osapuolen osalta, voidaan valittaa vain yhdessä lopullisen päätöksen kanssa, ellei päätöksessä myönnetä erillistä valitusmahdollisuutta.

4. Väitekäsittelyn kulujen jakaminen ei yksinään voi olla valituksen kohteena.

5. Väitekäsittelyn kulujen määrän vahvistavasta päätöksestä ei voi valittaa, ellei niiden suuruus ylitä maksujen perimistä koskevissa säännöissä vahvistettua määrää.

107 artikla
Oikeus tehdä valitus ja osallistua valituskäsittelyyn

Käsittelyn osapuoli, jolle päätös on vastainen, voi valittaa siitä. Muut käsittelyn osapuolet ovat oikeutettuja olemaan valituskäsittelyn osapuolina.

108 artikla
Valituksen määräaika ja muoto

Valitus on tehtävä kirjallisesti Euroopan patenttivirastoon kahden kuukauden kuluessa valituksen alaisen päätöksen tiedoksiantamisesta. Valitusta ei katsota tehdyksi ennen kuin valitusmaksu on suoritettu. Kirjallinen lausunto valituksen perusteista on annettava neljän kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta.

109 artikla
Uudelleen käsittely

1. Valituksenalaisen päätöksen tehneen osaston on oikaistava päätöksensä, jos se katsoo, että valitus voidaan ottaa tutkittavaksi ja että sille on hyvät perusteet. Tätä ei sovelleta, jos valituskäsittelyyn liittyy toinen osapuoli.

2. Jos valitusta ei hyväksytä kuukauden kuluessa valituksen perustelujen vastaanottamisesta, se on lähetettävä valituslautakuntaan viipymättä, eikä siihen saa liittää sen asiasisältöä koskevia huomautuksia.

110 artikla
Valitusten tutkiminen

1. Jos valitus voidaan ottaa käsiteltäväksi, on valituslautakunnan tutkittava onko se hyväksyttävissä.

2. Valituslautakunnan on hakemusta tutkiessaan, mikä on suoritettava soveltamismääräysten mukaisesti, pyydettävä niin usein kuin on tarpeen asianosaisia antamaan huomautuksensa toisen osapuolen tai valituslautakunnan asiaa koskeviin tiedonantoihin valituslautakunnan vahvistamassa määräajassa.

3. Eurooppapatenttia koskeva hakemus katsotaan peruutetuksi, jos hakija ei vastaa määräajassa 2 kappaleen mukaiseen pyyntöön, ellei valitus kohdistu oikeudellisen osaston tekemään päätökseen.

111 artikla
Valituksia koskevat päätökset

1. Ratkaistuaan sen, voidaanko valitus ottaa käsiteltäväksi, valituslautakunta tekee valitusta koskevan päätöksen. Valituslautakunta voi joko käyttää valituksenalaisen päätöksen tehneelle osastolle kuulunutta toimivaltaa tai palauttaa asian asianomaiselle osastolle lisätutkimusta varten.

2. Jos valituslautakunta palauttaa tapauksen valituksenalaisen päätöksen tehneelle osastolle lisätutkimusta varten, asianomaista osastoa sitovat valituslautakunnan päätöksen perusteet siinä määrin kuin ne koskevat samoja seikkoja. Jos valituksenalainen päätös on ollut peräisin vastaanottojaostosta, sitovat vastaavasti patentoitavuustutkimusosastoa valituslautakunnan päätöksen perusteet.

112 artikla
Laajennetun valituslautakunnan päätös tai lausunto

1. Yhdenmukaisen lainsoveltamisen varmistamiseksi tai tärkeän oikeudellisen kysymyksen ratkaisemiseksi:

a) valituslautakunnan on tapauksen käsittelyn kuluessa joko omasta aloitteestaan tai valituskäsittelyn osapuolen pyynnöstä siirrettävä kysymys laajennetun valituslautakunnan päätettäväksi, jos se katsoo tällaisen päätöksen olevan tarpeellinen edellämainituista syistä. Jos valituslautakunta hylkää pyynnön, sen on esitettävä perustelut tälle lopullisessa päätöksessään.

b) Euroopan patenttiviraston pääjohtaja voi saattaa oikeuskysymyksen laajennetun valituslautakunnan ratkaistavaksi, kun kaksi valituslautakuntaa on tehnyt tätä kysymystä koskevat erilaiset päätökset.

2. Edellä 1 kappaleen a kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa valitusmenettelyn osapuolet ovat osapuolia myös laajennetun valituslautakunnan käsitellessä asiaa.

3. Laajennetun valituslautakunnan 1 kappaleen a kohdassa tarkoitettu päätös sitoo valituslautakuntaa kyseisen valituksen osalta.

VII OSA

Yleiset määräykset

I luku

Menettelyä koskevat yleiset määräykset

113 artikla
Päätösten perusteet

1. Euroopan patenttiviraston päätökset voivat perustua vain sellaisiin syihin tai todisteisiin, joihin asianomaisilla osapuolilla on ollut mahdollisuus esittää huomautuksensa.

2. Euroopan patenttivirasto saa eurooppapatenttia koskevaa hakemusta tutkiessaan ja eurooppapatentista päättäessään käyttää ainoastaan sitä tekstiä, jonka hakija tai patenttioikeuden haltija on sille toimittanut tai josta hakijan tai haltijan kanssa on sovittu.

114 artikla
Euroopan patenttiviraston omasta aloitteestaan suorittama tutkimus

1. Euroopan patenttivirasto tutkii siellä toimitettavissa asian käsittelyissä tapauksen tosiseikat omasta aloitteestaan; tämä tutkimus ei rajoitu osapuolien esittämiin seikkoihin, todisteisiin ja perusteluihin tai haettuun ratkaisuun.

2. Euroopan patenttivirasto voi jättää huomioon ottamatta ne seikat ja todisteet, joita asianomaiset osapuolet eivät ole toimittaneet määräajassa.

115 artikla
Kolmannen osapuolen tekemä muistutus

1. Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen julkaisemisen jälkeen jokaisella on oikeus esittää patenttihakemuksen kohteena olevan keksinnön patentoitavuutta koskevia muistutuksia. Tällaiset muistutukset on tehtävä kirjallisesti, ja niiden tulee sisältää lausunto niistä perusteista, joihin muistutukset pohjautuvat. Tällainen henkilö ei saa olla osallisena Euroopan patenttivirastossa toimitettavissa asian käsittelyissä.

2. Edellä 1 kappaleessa tarkoitetut muistutukset on annettava tiedoksi patentin hakijalle tai patenttioikeuden haltijalle, jolla on oikeus antaa lausuntonsa niiden johdosta.

116 artikla
Suullinen käsittely

1. Suullinen käsittely toimitetaan joko Euroopan patenttiviraston pyynnöstä, jos se katsoo sen tarpeelliseksi, tai jonkun käsittelyn osapuolista sitä pyytäessä. Euroopan patenttivirasto voi kuitenkin evätä pyynnön asian suullisesta lisäkäsittelystä samassa osastossa, kun osapuolet ja käsittelyn kohde on sama.

2. Suullinen käsittely toimitetaan vastaanottojaostossa hakijan pyynnöstä kuitenkin vain, jos vastaanottojaosto katsoo sen tarpeelliseksi tai jos se aikoo hylätä eurooppapatenttia koskevan hakemuksen.

3. Vastaanottojaostossa, patentoitavuustutkimusosastossa ja oikeudellisessa osastossa toimitettava suullinen käsittely ei ole julkista.

4. Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen julkaisemisen jälkeen suullinen käsittely, päätöksen antaminen mukaanluettuna, on julkista valituslautakunnissa ja laajennetussa valituslautakunnassa sekä väiteosastoissa, ellei asiaa käsittelevä osasto päätä toisin niissä tapauksissa, joissa julkisuudesta saattaisi koitua vakavaa ja kohtuutonta haittaa etenkin käsittelyn osapuolelle.

117 artikla
Todistusaineiston vastaanottaminen

1. Patentoitavuustutkimusosastossa, väiteosastossa, oikeudellisessa osastossa tai valituslautakunnassa toimitettavassa asian käsittelyssä todistusaineiston antamiseen tai hankkimiseen kuuluu:

a) osapuolien kuuleminen,

b) pyynnöt tietojen saamiseksi,

c) asiakirjojen esittäminen,

d) todistajien kuuleminen,

e) asiantuntijalausunnot,

f) katselmukset,

g) valaehtoiset kirjalliset lausunnot.

2. Patentoitavuustutkimusosasto, väiteosasto tai valituslautakunta voi määrätä yhden jäsenistään vastaanottamaan esitetyt todisteet.

3. Jos Euroopan patenttivirasto katsoo osapuolen, todistajan tai asiantuntijan suullisen kuulemisen tarpeelliseksi, sen on joko:

a) annettava haaste asianomaiselle henkilölle tämän kutsumiseksi viraston kuultavaksi tai

b) pyydettävä 131 artiklan 2 kappaleen mukaisesti asianomaisen henkilön oleskelumaan toimivaltaista tuomioistuinta vastaanottamaan tällaiset todisteet.

4. Euroopan patenttivirastoon haastettu osapuoli, todistaja tai asiantuntija voi vaatia, että hänen todistajanlausuntonsa otetaan vastaan hänen oleskelumaansa toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Vastaanotettuaan tällaisen vaatimuksen tai jos haasteisiin ei ole tullut vastausta Euroopan patenttiviraston haasteissa vahvistamassa määräajassa, Euroopan patenttivirasto voi 131 artiklan 2 kappaleen mukaisesti pyytää toimivaltaista tuomioistuinta kuulemaan asianomaista henkilöä.

5. Jos osapuoli, todistaja tai asiantuntija antaa todistajanlausuntonsa Euroopan patenttivirastossa, tämä voi harkitessaan, että todistajanlausunnon antaminen valaehtoisesti tai muutoin yhtä sitovasti on suotavaa, pyytää asianomaisen henkilön oleskelumaan toimivaltaista tuomioistuinta kuulemaan kyseistä henkilöä uudelleen tällaisten edellytysten mukaisesti.

6. Euroopan patenttiviraston pyytäessä toimivaltaista tuomioistuinta kuulemaan todistajia, se voi pyytää tuomioistuinta kuulemaan todistajia valaehtoisesti tai muutoin yhtä sitovasti annetulla tavalla ja antamaan yhdelle asianomaisen osaston jäsenistä luvan olla läsnä kuulemisessa sekä luvan esittää kysymyksiä osapuolelle, todistajalle tai asiantuntijalle tuomioistuimen välityksellä tai suoraan.

118 artikla
Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tai eurooppapatentin yhtenäisyys

Kun eurooppapatentin hakijat tai haltijat eivät ole samoja eri nimettyjen sopimusvaltioiden osalta, heitä pidetään yhteishakijoina tai yhteishaltijoina Euroopan patenttivirastossa toimitettavissa asian käsittelyissä. Nämä käsittelyt eivät vaikuta hakemuksen tai patentin yhtenäisyyteen; etenkin hakemuksen tai patentin tekstin on oltava yhdenmukainen kaikkien nimettyjen sopimusvaltioiden osalta, ellei tässä yleissopimuksessa toisin määrätä.

119 artikla
Tiedoksiantaminen

Euroopan patenttivirasto antaa viran puolesta tiedoksi asianosaisille päätökset ja haasteet sekä ilmoitukset ja muut tiedonannot, joista lasketaan määräaika tai jotka tämän yleissopimuksen muiden määräysten nojalla on annettava tiedoksi asianosaisille tai jotka Euroopan patenttiviraston pääjohtaja on määrännyt tiedoksiannettaviksi. Tiedoksiantaminen voidaan toimittaa sopimusvaltioiden kansallisen patenttiviranomaisen välityksellä, kun poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät.

120 artikla
Määräajat

Soveltamismääräyksissä määritellään:

a) määräaikojen laskemistapa ja ne edellytykset, joilla tällaisia määräaikoja voidaan pidentää joko sen perusteella, että Euroopan patenttivirasto tai 75 artiklan 1 kappaleen b kohdassa tarkoitetut viranomaiset eivät ole auki asiakirjojen vastaanottamiseksi tai että postia ei toimiteta Euroopan patenttiviraston tai tällaisten viranomaisten sijaintipaikkaan tai että postipalvelut ovat yleisesti keskeytyneet tai häiriytyneet.

b) Euroopan patenttiviraston määrittelemien määräaikojen lyhyin ja pisin mahdollinen kesto.

121 artikla
Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen ottaminen uudelleen käsittelyyn

1. Jos eurooppapatenttia koskeva hakemus aiotaan hylätä tai jos se hylätään tai katsotaan peruutetuksi sen johdosta, ettei vastausta ole annettu Euroopan patenttiviraston asettamassa määräajassa, siitä aiheutuva oikeudellinen seuraamus ei toteudu tai, jos se on jo toimeenpantu, se peruutetaan, jos hakija pyytää hakemuksen ottamista uudelleen käsittelyyn.

2. Pyyntö on tehtävä kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin päätös hakemuksen hylkäämisestä tai ilmoitus hakemuksen peruutetuksi katsomisesta annettiin tiedoksi. Laiminlyöty toimenpide on suoritettava tässä määräajassa. Pyyntöä ei katsota tehdyksi ennen kuin maksu uudelleen käsiteltäväksi ottamisesta on suoritettu.

3. Osasto, joka oli toimivaltainen päättämään laiminlyödystä toimenpiteestä, tekee pyynnön johdosta annettavan päätöksen.

122 artikla
Oikeuksien ennalleen palauttaminen (Restitutio in integrum)

1. Eurooppapatentin hakija tai patenttioikeuden haltija, joka olosuhteiden edellyttämästä huolellisesta toiminnastaan huolimatta ei ole kyennyt noudattamaan määräaikaa Euroopan patenttivirastoon nähden, saa pyynnöstä oikeutensa palautetuiksi, jos kyseisen noudattamatta jättämisen välittömänä seurauksena aiheutuu tämän yleissopimuksen nojalla eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tai pyynnön hylkääminen tai eurooppapatenttia koskevan hakemuksen katsominen peruutetuksi tai eurooppapatentin kumoaminen taikka jonkin muun oikeuden tai oikaisukeinon menetys.

2. Pyyntö on tehtävä kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa siitä, kun syy määräajan noudattamatta jättämiseen on poistunut. Laiminlyöty toimenpide on suoritettava tässä määräajassa. Pyyntö voidaan ottaa tutkittavaksi vain laiminlyötyä määräaikaa välittömästi seuraavan vuoden kuluessa. Siinä tapauksessa, että vuosimaksu on jäänyt suorittamatta, 86 artiklan 2 kappaleessa vahvistettu määräaika lasketaan sisältyväksi yhden vuoden määräaikaan.

3. Pyynnöstä on käytävä ilmi ne perusteet, joihin se pohjautuu, sekä ne tosiseikat, joiden nojalla se on tehty. Sitä ei katsota vastaanotetuksi ennen kuin maksu oikeuksien palauttamisesta on suoritettu.

4. Osasto, joka oli toimivaltainen päättämään laiminlyödystä toimenpiteestä, tekee pyynnön johdosta annettavan päätöksen.

5. Tämän artiklan määräyksiä ei sovelleta tämän artiklan 2 kappaleessa, 61 artiklan 3 kappaleessa, 76 artiklan 3 kappaleessa, 78 artiklan 2 kappaleessa, 79 artiklan 2 kappaleessa, 87 artiklan 1 kappaleessa ja 94 artiklan 2 kappaleessa tarkoitettuihin määräaikoihin.

6. Henkilö, joka on nimetyssä sopimusvaltiossa 1 kappaleessa tarkoitetun oikeuksien menetyksen ja noiden oikeuksien palauttamismaininnan julkaisemisen välisenä aikana käyttänyt julkaistun eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tai eurooppapatenttijulkaisun kohteena olevaa keksintöä hyvässä uskossa tai ryhtynyt oleellisiin toimenpiteisiin sen käyttämiseksi, voi jatkaa korvausta suorittamatta tällaista käyttöä liiketoiminnassaan tai sen tarpeita varten.

7. Tämän artiklan määräykset eivät rajoita sopimusvaltion oikeutta myöntää oikeuksien palautus tässä yleissopimuksessa vahvistettujen määräaikojen osalta ja sen noudattamista tällaisen valtion viranomaisiin nähden.

123 artikla
Muutokset

1. Ne edellytykset, joiden mukaisesti eurooppapatenttia koskevaa hakemusta tai eurooppapatenttia voidaan muuttaa Euroopan patenttivirastossa toimitettavassa käsittelyssä, vahvistetaan soveltamismääräyksissä. Hakijalle on kuitenkin annettava ainakin yksi mahdollisuus patenttiselityksen, patenttivaatimusten tai piirustusten muuttamiseen haluamallaan tavalla.

2. Eurooppapatenttia koskevaa hakemusta tai eurooppapatenttia ei saa muuttaa siten, että hakemuksen kohde laajenee siitä, mikä on esitetty hakemuksessa sitä tehtäessä.

3. Eurooppapatentin patenttivaatimuksia ei saa muuttaa väitekäsittelyn aikana niin, että niiden suojapiiri laajenee.

124 artikla
Kansallisia patenttihakemuksia koskevat tiedot

1. Patentoitavuustutkimusosasto tai valituslautakunta voi kehottaa hakijaa ilmoittamaan asettamassaan määräajassa ne valtiot, joissa hän on tehnyt eurooppapatenttia koskevan hakemuksen kohteena olevaa keksintöä tai sen osaa koskevia kansallisia patenttihakemuksia, sekä antamaan kyseisten hakemusten numerot.

2. Jos hakija jättää vastaamatta määräajassa 1 kappaleen mukaiseen kehotukseen, eurooppapatenttia koskeva hakemus katsotaan peruutetuksi.

125 artikla
Viittaukset yleisiin periaatteisiin

Jos menettelytapamääräyksiä ei ole esitetty tässä yleissopimuksessa, Euroopan patenttivirasto ottaa huomioon sopimusvaltioissa yleisesti tunnustetut prosessioikeudelliset periaatteet.

126 artikla
Taloudellisten velvoitteiden päättyminen

1. Järjestön oikeudet Euroopan patenttivirastolle suoritettavan maksun saamiseen päättyvät neljän vuoden kuluttua sen kalenterivuoden lopusta, jona maksu erääntyi maksettavaksi.

2. Oikeudet vaatia järjestöltä Euroopan patenttiviraston palautettaviksi kuuluvia maksuja tai maksusuoritusten ylityksiä päättyvät neljän vuoden kuluttua sen kalenterivuoden lopusta, jona oikeus on syntynyt.

3. Edellä 1 ja 2 kappaleessa vahvistetun määräajan kuluminen keskeytyy 1 kappaleessa tarkoitetussa tapauksessa silloin, kun annetaan maksukehotus, sekä 2 kappaleessa tarkoitetussa tapauksessa silloin, kun maksun palautusta pyydetään kirjallisesti. Määräaika alkaa kulua välittömästi uudestaan sen keskeytymisestä ja päättyy viimeistään kuuden vuoden kuluttua sen vuoden lopusta, josta se alunperin alkoi kulua, ellei tänä aikana ole ryhdytty oikeuden täytäntöönpanoon oikeusteitse, missä tapauksessa määräaika päättyy aikaisintaan vuoden kuluttua tuomion lainvoimaiseksi tulosta.

II luku

Yleisölle ja viranomaisille annettavat tiedot

127 artikla
Euroopan patenttirekisteri

Euroopan patenttivirasto pitää Euroopan patenttirekisteriksi kutsuttavaa rekisteriä, joka sisältää ne yksityiskohtaiset tiedot, joiden rekisteröimistä tässä yleissopimuksessa edellytetään. Rekisteriin ei tehdä merkintää ennen eurooppapatenttia koskevan hakemuksen julkaisemista. Rekisteri on julkinen.

128 artikla
Asiakirjojen julkisuus

1. Eurooppapatenttia koskevaan hakemukseen liittyvät asiakirjat, joita ei ole vielä julkaistu, eivät ole yleisön saatavissa ilman hakijan suostumusta.

2. Henkilö, joka osoittaa eurooppapatentin hakijan vedonneen hakemuksen mukaisiin oikeuksiin häntä vastaan, voi saada tutustua asiakirjoihin ennen hakemuksen julkaisemista ilman hakijan suostumusta.

3. Kun jaettu eurooppapatenttihakemus tai 61 artiklan 1 kappaleen mukaisesti tehty uusi eurooppapatenttihakemus on julkaistu, jokainen voi tutustua ilman asianomaisen hakijan suostumusta aikaisemman hakemuksen asiakirjoihin ennen hakemuksen julkaisemista.

4. Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen julkaisemisen jälkeen voi tällaiseen hakemukseen ja sen perusteella myönnettyyn eurooppapatenttiin liittyviin asiakirjoihin päästä pyynnöstä tutustumaan soveltamismääräyksissä vahvistetuin rajoituksin.

5. Euroopan patenttivirasto voi jo ennen eurooppapatenttia koskevan hakemuksen julkaisemista antaa kolmannelle osapuolelle seuraavat bibliografiset tiedot tai julkaista ne:

a) eurooppapatenttia koskevan hakemuksen numero,

b) eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tekemispäivä ja, jos on pyydetty etuoikeutta aikaisemmasta hakemuksesta, sen päiväys, valtio ja hakemusnumero,

c) hakijan nimi,

d) keksinnön nimitys,

e) nimetyt sopimusvaltiot.

129 artikla
Säännöllisesti ilmestyvät aikakausjulkaisut

Euroopan patenttivirasto julkaisee säännöllisesti:

a) Euroopan patenttilehteä, joka sisältää Euroopan patenttirekisteriin tehdyt merkinnät sekä muut tässä yleissopimuksessa julkaistavaksi määritellyt yksityiskohdat,

b) Euroopan patenttiviraston virallista lehteä, joka sisältää Euroopan patenttiviraston pääjohtajan antamat tiedonannot ja yleisluontoiset tiedot sekä muut tämän yleissopimuksen tai sen soveltamisen kannalta oleelliset tiedot.

130 artikla
Tietojen vaihtaminen

1. Ellei 75 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetuista säännöistä ja määräyksistä muuta johdu, Euroopan patenttivirasto ja sopimusvaltion kansallinen patenttiviranomainen välittävät pyynnöstä toisilleen eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tai kansallisen patenttihakemuksen tekemiseen sekä tällaisten hakemusten käsittelyyn ja niiden perusteella myönnettyihin patentteihin liittyviä tarpeellisia tietoja.

2. Edellä olevan 1 kappaleen määräyksiä sovelletaan myös tietojen vaihtamiseen niiden sopimusten nojalla, jotka on tehty Euroopan patenttiviraston ja:

a) sellaisen valtion kansallisen patenttiviranomaisen välillä, joka ei ole tämän sopimuksen sopimuspuoli,

b) sellaisen hallitustenvälisen järjestön välillä, jonka tehtävänä on patenttien myöntäminen,

c) muiden järjestöjen välillä.

3. Edellä 128 artiklassa vahvistetut rajoitukset eivät koske 1 kappaleen eivätkä 2 kappaleen a ja b kohdan mukaista tietojen vaihtoa. Hallintoneuvosto voi päättää, etteivät tällaiset rajoitukset koske 2 kappaleen c kohdan mukaista tietojen vaihtoa edellyttäen, että asianomainen järjestö käsittelee sille toimitettuja tietoja ei-julkisina eurooppapatenttia koskevan hakemuksen julkaisemiseen saakka.

131 artikla
Hallinnollinen ja oikeudellinen yhteistyö

1. Ellei tässä yleissopimuksessa tai kansallisissa säädöksissä toisin määrätä, Euroopan patenttivirasto ja sopimusvaltioiden tuomioistuimet ja viranomaiset avustavat pyydettäessä toisiaan tietoja vaihtamalla tai antamalla asiakirjoja tutustuttaviksi. Euroopan patenttiviraston antaessa asiakirjoja tuomioistuinten, virallisten syyttäjien tai kansallisen patenttiviranomaisen tutustuttaviksi, ei 128 artiklan mukaisia rajoituksia sovelleta.

2. Euroopan patenttiviraston pyynnöstä sopimusvaltioiden tuomioistuinten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten on mainitun viraston puolesta otettava vastaan tarvittavat todisteet tai ryhdyttävä muihin oikeudellisiin toimenpiteisiin toimivaltansa rajoissa.

132 artikla
Julkaisujen vaihto

1. Euroopan patenttivirasto ja sopimusvaltioiden kansalliset patenttiviranomaiset toimittavat pyynnöstä toisilleen veloituksetta niiden omaan käyttöön yhden tai useamman kappaleen julkaisuistaan.

2. Euroopan patenttivirasto voi tehdä sopimuksia julkaisujen vaihdosta tai julkaisujen toimittamisesta.

III luku

Edustaminen

133 artikla
Yleiset edustamista koskevat periaatteet

1. Ketään ei saa pakottaa, 2 kappaleessa mainittuja poikkeuksia lukuunottamatta, käyttämään tässä yleissopimuksessa tarkoitetuissa käsittelyissä ammattimaisesti toimivaa asiamiestä.

2. Niiden luonnollisten tai oikeushenkilöiden, joilla ei ole kotipaikkaa tai pääasiallista toimipaikkaa jonkin sopimusvaltion alueella, on käytettävä ammattimaisesti toimivaa asiamiestä ja toimittava hänen välityksellään kaikissa tässä yleissopimuksessa tarkoitetuissa käsittelyissä, lukuunottamatta eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tekemistä; soveltamismääräyksissä voidaan esittää muita poikkeuksia.

3. Ne luonnolliset tai oikeushenkilöt, joilla on kotipaikka tai pääasiallinen toimipaikka jonkin sopimusvaltion alueella, voivat käyttää tässä yleissopimuksessa tarkoitetuissa käsittelyissä edustajanaan työntekijää, jonka ei tarvitse olla ammattimaisesti toimiva asiamies, mutta jolla on oltava soveltamismääräysten mukainen lupa toimintaansa. Soveltamismääräyksissä voidaan määrätä siitä, voiko tällaisen oikeushenkilön työntekijä toimia myös muiden sellaisten oikeushenkilöiden edustajana, joilla on pääasiallinen toimipaikka jossakin sopimusvaltiossa ja joilla on taloudellisia yhteyksiä ensin mainittuun oikeushenkilöön, ja millaisin edellytyksin tämä on mahdollista.

4. Soveltamismääräyksissä voidaan antaa yhteisesti toimivien osapuolien yhteisedustusta koskevia erityismääräyksiä.

134 artikla
Ammattimaisesti toimiva asiamies

1. Luonnollisten tai oikeushenkilöiden ammattimaisesti toimivina asiamiehinä tässä yleissopimuksessa tarkoitetuissa käsittelyissä voivat toimia vain sellaiset ammattimaisesti toimivat asiamiehet, jotka ovat Euroopan patenttivirastossa tätä tarkoitusta varten pidettävässä patenttiasiamiesluettelossa.

2. Luonnollinen henkilö, joka täyttää seuraavat edellytykset, voidaan merkitä patenttiasiamiesluetteloon:

a) hänen on oltava jonkin sopimusvaltion kansalainen,

b) hänellä on oltava toimi- tai työpaikka jonkin sopimusvaltion alueella,

c) hänen tulee olla suorittanut Euroopan kelpoisuuskokeen.

3. Merkintä patenttiasiamiesluetteloon tehdään pyynnöstä, johon on liitetty todistus siitä, että hakija täyttää 2 kappaleessa esitetyt vaatimukset.

4. Henkilöillä, joiden nimi on merkitty ammattimaisesti toimivien asiamiesten luetteloon, on oikeus toimia kaikissa tässä yleissopimuksessa tarkoitetuissa käsittelyissä.

5. Jokaisella 1 kappaleessa tarkoitettuun patenttiasiamiesluetteloon merkityllä on ammattimaisesti toimivana asiamiehenä toimimista varten oikeus perustaa toimipaikka sopimusvaltioon, jossa tässä yleissopimuksessa tarkoitettuja käsittelyjä voidaan toimittaa, tähän yleissopimukseen liitetty keskittämistä koskeva pöytäkirja huomioon ottaen. Tällaisen valtion viranomaiset voivat rajoittaa tätä oikeutta yksittäistapauksissa vain yleisen turvallisuuden sekä lain ja järjestyksen turvaamiseksi tapahtuvaan lain soveltamiseen perustuen. Euroopan patenttiviraston pääjohtajaa on kuultava ennen tällaiseen toimenpiteeseen ryhtymistä.

6. Euroopan patenttiviraston pääjohtaja voi myöntää erityistapauksissa erivapauden 2 kappaleen a kohdan vaatimuksesta.

7. Ammattimaisesti toimivaksi asiamieheksi tässä yleissopimuksessa tarkoitetuissa käsittelyissä voi ryhtyä, samalla tavoin kuin ammattimaisesti toimiva asiamieskin, jossakin sopimusvaltiossa pätevyyden ja siellä toimipaikan omaava lakimies siinä laajuudessa kuin hän on oikeutettu toimimaan ammattimaisesti toimivana asiamiehenä patenttiasioissa kyseisessä valtiossa. Edellä olevaa 5 kappaletta sovelletaan vastaavasti.

8. Hallintoneuvosto voi antaa määräyksiä:

a) Euroopan kelpoisuuskokeen suorittamiseen vaadittavista tiedoista ja koulutuksesta ja siitä, miten tämä koe järjestetään,

b) ammattimaisesti toimivana asiamiehenä toimimiseen Euroopan kelpoisuuskokeen tai 163 artiklan 7 kappaleen nojalla oikeutetuista henkilöistä koostuvan järjestön perustamisesta ja tunnustamisesta,

c) siitä, miten tällainen järjestö tai Euroopan patenttivirasto voi kohdistaa kurinpitovaltaa näihin henkilöihin.

VIII OSA

Vaikutus kansallisiin säädöksiin

I luku

Muuntaminen kansalliseksi patentti- hakemukseksi

135 artikla
Pyyntö kansallisen menettelyn soveltamiseksi

1. Nimetyn sopimusvaltion kansallinen patenttiviranomainen voi soveltaa kansallisen patentin myöntämismenettelyä vain eurooppapatentin hakijan tai patenttioikeuden haltijan pyynnöstä, ja seuraavissa tilanteissa:

a) kun eurooppapatenttia koskeva hakemus katsotaan peruutetuksi 77 artiklan 5 kappaleen tai 162 artiklan 4 kappaleen nojalla,

b) muissa kansallisten säädösten edellyttämissä tapauksissa, joissa eurooppapatenttia koskeva hakemus tämän yleissopimuksen mukaisesti hylätään, peruutetaan tai katsotaan peruutetuksi, tai jos eurooppapatentti kumotaan.

2. Muuntamista koskeva pyyntö on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa eurooppapatenttia koskevan hakemuksen peruuttamisesta tai hakemuksen peruutetuksi katsomisen tiedoksiantamisesta tai siitä, kun päätös hakemuksen hylkäämisestä tai eurooppapatentin kumoamisesta on annettu tiedoksi. Edellä 66 artiklassa tarkoitettu vaikutus raukeaa, jos pyyntöä ei tehdä määräajassa.

136 artikla
Pyynnön esittäminen ja edelleen toimittaminen

1. Muuntamista koskeva pyyntö on annettava Euroopan patenttivirastoon, ja siinä on määriteltävä ne sopimusvaltiot, joihin hakija haluaa toimitettavan kansallisen patenttihakemuksen. Pyyntöä ei katsota annetuksi ennen kuin muuntamismaksu on suoritettu. Euroopan patenttivirasto toimittaa pyynnön sekä siihen liitetyt eurooppapatenttia koskevaan hakemukseen tai eurooppapatenttiin liittyvien asiakirjojen kopiot edelleen niiden sopimusvaltioiden kansallisille patenttiviranomaisille, jotka on mainittu pyynnössä.

2. Kuitenkin jos hakijalle on annettu tiedoksi, että eurooppapatenttia koskeva hakemus on katsottu peruutetuksi 77 artiklan 5 kappaleen nojalla, pyyntö on osoitettava sille kansalliselle patenttiviranomaiselle, jossa patenttihakemus on tehty. Ellei kansallista turvallisuutta koskevista määräyksistä muuta johdu, kyseisen viranomaisen on toimitettava pyyntö yhdessä eurooppapatenttia koskevan hakemuksen kopion kanssa suoraan niiden sopimusvaltioiden kansallisille patenttiviranomaisille, jotka hakija on muuntamispyynnössä maininnut. Edellä 66 artiklassa tarkoitettu vaikutus raukeaa, jos tällaista toimittamista edelleen ei suoriteta kahdenkymmenen kuukauden kuluessa tekemisestä tai, jos etuoikeutta on vaadittu, etuoikeuspäivästä.

137 artikla
Muuntamisen muotovaatimukset

1. Artiklan 136 mukaisesti edelleen toimitettuun eurooppapatenttia koskevaan hakemukseen ei saa soveltaa sellaisia kansallisten säädösten muotovaatimuksia, jotka poikkeavat yleissopimuksessa esitetyistä muotovaatimuksista tai ovat niitä laajempia.

2. Kansallinen patenttiviranomainen, johon hakemus on toimitettu, saa vaatia, että hakija vähintään kahden kuukauden määräajassa:

a) suorittaa kansallisen hakemusmaksun,

b) antaa käännöksen jollakin kyseisen valtion virallisella kielellä eurooppapatenttia koskevan hakemuksen alkuperäisasiakirjoista ja tarvittaessa niistä Euroopan patenttiviraston käsittelyssä muutetuista asiakirjoista, jotka hakija haluaa saattaa kansalliseen käsittelyyn.

II luku

Mitättömyys ja aikaisemmat oikeudet

138 artikla
Mitätöinnin perusteet

1. Eurooppapatentti voidaan mitätöidä sopimusvaltion lain mukaisesti sen alueelle ulottuvin vaikutuksin, ellei 139 artiklan määräyksistä muuta johdu, vain seuraavin perustein:

a) jos patentin kohde ei ole patentoitavissa 52-57 artiklan määräysten mukaisesti,

b) jos keksintö ei käy patentista ilmi niin selvästi ja täydellisesti, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä,

c) jos eurooppapatentti käsittää sellaista, mikä ei käy ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä, tai jos patentti on myönnetty jaettuun hakemukseen tai 61 artiklan mukaisesti tehdyn uuden hakemuksen perusteella siten, että se käsittää sellaista, mikä ei käynyt ilmi aikaisemmin tehdystä hakemuksesta,

d) jos eurooppapatentin tuottamaa patenttisuojaa on laajennettu,

e) jos eurooppapatentin oikeudenhaltija ei ole 60 artiklan 1 kappaleen nojalla oikeutettu patenttiin.

2. Jos mitätöintiperusteet koskevat vain osaa patentista, tulee mitättömäksi julistamisen koskea patentin vastaavaa osaa. Rajoitus voidaan toteuttaa muuttamalla patenttivaatimuksia, selitystä tai piirustuksia, jos kansalliset säädökset sen sallivat.

139 artikla
Aikaisemmin tai samanaikaisesti syntyneet oikeudet

1. Eurooppapatenttia koskevalla hakemuksella ja eurooppapatentilla on sama oikeusvaikutus sopimusvaltioissa kansalliseen patenttihakemukseen ja patenttiin nähden kuin kansallisella patenttihakemuksella ja patentilla olisi ollut.

2. Kansallisella patenttihakemuksella ja kansallisella patentilla on sopimusvaltiossa sama oikeusvaikutus sellaiseen eurooppapatenttiin nähden, jossa sopimusvaltio on nimetty, kuin niillä on kansalliseen patenttiin nähden.

3. Sopimusvaltio voi määrätä, voiko sekä eurooppapatenttia koskevalla hakemuksella tai patentilla että kansallisella patenttihakemuksella tai patentilla, jolle on haettu suojaa samana päivänä tai, jos etuoikeutta on vaadittu, jolle on haettu suojaa samana etuoikeuspäivänä, saada patenttisuojan samanaikaisesti molempien hakemusten tai patenttien perusteella, sekä millä ehdoilla tämä tapahtuu.

III luku

Muut vaikutukset kansalliseen lakiin

140 artikla
Kansalliset hyödyllisyysmallit ja hyödyllisyysmallitodistukset

Edellä olevaa 66, 124, 135-137 ja 139 artiklaa sovelletaan hyödyllisyysmalleihin ja hyödyllisyysmallitodistuksiin sekä hyödyllisyysmalleja ja hyödyllisyysmallitodistuksia koskeviin hakemuksiin, jotka on rekisteröity tai esitetty niissä sopimusvaltioissa, joiden lainsäädännössä on niitä koskevia määräyksiä.

141 artikla
Eurooppapatenttien vuosimaksut

1. Eurooppapatentin vuosimaksuja voidaan periä vain 86 artiklan 4 kappaleessa tarkoitettua vuotta seuraavilta vuosilta.

2. Kahden kuukauden kuluessa eurooppapatentin myöntämispäätöksen julkaisemisesta maksettaviksi erääntyvät vuosimaksut katsotaan suoritetuiksi, jos ne maksetaan tuona aikana. Kansallisissa säädöksissä määrättyjä lisämaksuja ei veloiteta.

IX OSA

Erillissopimukset

142 artikla
Yhteispatentit

1. Mikä tahansa sopimusvaltioiden ryhmä, joka määrää erillissopimuksella, että noihin valtioihin myönnetty eurooppapatentti on yhteinen koko niiden alueella, voi määrätä, että eurooppapatentti myönnetään vain kaikkia näitä valtioita yhteisesti koskevana.

2. Tämän osan määräyksiä sovelletaan, jos jokin sopimusvaltioiden ryhmä on käyttänyt 1 kappaleessa annettua mahdollisuutta.

143 artikla
Euroopan patenttiviraston erikoisosastot

1. Sopimusvaltioiden ryhmä voi antaa lisätehtäviä Euroopan patenttivirastolle.

2. Euroopan patenttivirastoon voidaan perustaa sopimusvaltioiden ryhmälle yhteisiä erikoisosastoja näiden lisätehtävien suorittamiseksi. Euroopan patenttiviraston pääjohtaja toimii tällaisten erikoisosastojen johtajana; 10 artiklan 2 ja 3 kappaletta sovelletaan vastaavasti.

144 artikla
Edustaminen erikoisosastoissa

Sopimusvaltioiden ryhmä voi vahvistaa erityismääräyksiä osapuolten edustamisesta 143 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetuissa osastoissa.

145 artikla
Hallintoneuvoston erityisvaliokunta

1. Sopimusvaltioiden ryhmä voi perustaa hallintoneuvoston erityisvaliokunnan valvomaan 143 artiklan 2 kappaleen nojalla perustettujen erikoisosastojen toimintaa; Euroopan patenttivirasto asettaa erityisvaliokunnan käyttöön tämän tehtäviensä suorittamiseksi tarvitseman henkilöstön, toimitilat ja välineet. Euroopan patenttiviraston pääjohtaja vastaa erikoisosastojen toiminnasta hallintoneuvoston erityisvaliokunnalle.

2. Erityisvaliokunnan kokoonpanosta, valtuuksista ja tehtävistä päättää sopimusvaltioiden ryhmä.

146 artikla
Erikoistehtävien suorittamisesta aiheutuneiden kulujen kattaminen

Jos Euroopan patenttivirastolle on annettu lisätehtäviä 143 artiklan mukaisesti, sopimusvaltioiden ryhmän on katettava järjestölle näiden tehtävien suorittamisesta aiheutuneet kustannukset. Jos Euroopan patenttivirastoon on perustettu erikoisosastoja näiden lisätehtävien suorittamiseksi, ryhmän on katettava näistä osastoista aiheutuneet henkilöstö-, toimitila- ja välineistökulut. Edellä olevaa 39 artiklan 3 ja 4 kappaletta, 41 ja 47 artiklaa sovelletaan vastaavasti.

147 artikla
Yhteispatenttien vuosimaksujen suorittaminen

Jos sopimusvaltioiden ryhmä on vahvistanut yhteisen asteikon eurooppapatenttien vuosimaksuille, edellä 39 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu suhde lasketaan yhteisen asteikon perusteella; 39 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettua minimimäärää sovelletaan yhteispatenttiin. Edellä olevaa 39 artiklan 3 ja 4 kappaletta sovelletaan vastaavasti.

148 artikla
Eurooppapatenttia koskeva hakemus omistuksen kohteena

1. Edellä olevaa 74 artiklaa sovelletaan, ellei sopimusvaltioiden ryhmä ole muuta määrännyt.

2. Sopimusvaltioiden ryhmä voi määrätä, että nämä valtiot nimeävä eurooppapatenttia koskeva hakemus voidaan siirtää, kiinnittää tai asettaa oikeudellisen täytäntöönpanon kohteeksi vain kaikkiin sopimusvaltioiden ryhmän valtioihin nähden erillissopimuksen määräysten mukaisesti.

149 artikla
Yhteisnimeäminen

1. Sopimusvaltioiden ryhmä voi määrätä, että nämä valtiot voidaan nimetä vain yhteisesti ja että yhden tai useamman tällaisen valtion nimeäminen katsotaan koko valtioiden ryhmän nimeämiseksi.

2. Edellä olevaa 1 kappaletta sovelletaan Euroopan patenttiviraston toimiessa 153 artiklan 1 kappaleen mukaisesti nimettynä viranomaisena, jos hakijan kansainvälisestä patenttihakemuksesta käy ilmi, että hän haluaa saada eurooppapatentin yhteen tai useampaan ryhmän nimettyyn valtioon. Samaa sovelletaan, jos hakija nimeää kansainvälisessä patenttihakemuksessa yhden sellaiseen ryhmään kuuluvan sopimusvaltion, jonka kansallisissa säädöksissä määrätään, että tämän valtion nimeämisellä on sama vaikutus kuin jos se olisi eurooppapatenttia koskeva hakemus.

X OSA

Patenttiyhteistyösopimuksen mukainen kansainvälinen hakemus

150 artikla
Patenttiyhteistyösopimuksen soveltaminen

1. Patenttiyhteistyösopimusta, joka on tehty 19 päivänä kesäkuuta 1970 ja jota jäljempänä kutsutaan yhteistyösopimukseksi, sovelletaan tämän osan määräysten mukaisesti.

2. Yhteistyösopimuksen mukaisesti tehtyjä kansainvälisiä hakemuksia voidaan ottaa käsiteltäväksi Euroopan patenttivirastossa. Sellaisessa käsittelyssä mainitun sopimuksen määräyksiä sovelletaan täydennettynä tämän yleissopimuksen määräyksillä. Ristiriitatilanteissa yhteistyösopimuksen määräykset ovat ratkaisevia. Kansainvälisen hakemuksen osalta määräaika, jossa patentoitavuustutkimuspyyntö on tehtävä tämän yleissopimuksen 94 artiklan 2 kappaleen mukaisesti, ei saa umpeutua ennen yhteistyösopimuksen 22 tai 39 artiklassa tarkoitettua aikaa.

3. Kansainvälinen hakemus, jossa nimettynä tai valittuna viranomaisena on Euroopan patenttivirasto, katsotaan eurooppapatenttia koskevaksi hakemukseksi.

4. Kun tässä sopimuksessa viitataan yhteistyösopimukseen, se sisältää myös viittauksen kyseisen sopimuksen sovellutussääntöihin.

151 artikla
Euroopan patenttivirasto vastaanottavana viranomaisena

1. Euroopan patenttivirasto voi toimia yhteistyösopimuksen 2 artiklan xv kohdassa tarkoitettuna vastaanottavana viranomaisena, jos hakija on sellaisen tämän yleissopimuksen sopimusvaltion kansalainen, jonka osalta yhteistyösopimus on tullut voimaan, tai jos hänellä on kotipaikka siellä.

2. Euroopan patenttivirasto voi toimia vastaanottavana viranomaisena myös, jos hakija on sellaisen valtion kansalainen tai hänellä on kotipaikka sellaisessa valtiossa, joka ei ole tämän yleissopimuksen sopimusvaltio, mutta joka on yhteistyösopimuksen sopimuspuoli ja joka on tehnyt järjestön kanssa sopimuksen, jonka nojalla Euroopan patenttivirasto toimii vastaanottavana viranomaisena kyseisen valtion kansallisen viranomaisen sijaan yhteistyösopimuksen määräysten mukaisesti.

3. Euroopan patenttivirasto voi toimia myös vastaanottavana viranomaisena muullekin hakijalle järjestön ja Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainvälisen toimiston välisen sopimuksen mukaisesti, jos hallintoneuvosto on tämän etukäteen hyväksynyt.

152 artikla
Kansainvälisen hakemuksen tekeminen ja edelleen toimittaminen

1. Jos hakija valitsee Euroopan patenttiviraston kansainvälisen hakemuksensa vastaanottavaksi viranomaiseksi, hänen tulee tehdä hakemuksensa suoraan Euroopan patenttivirastoon. Kuitenkin 75 artiklan 2 kappaletta sovelletaan vastaavasti.

2. Kun kansainvälinen hakemus on tehty Euroopan patenttivirastoon toimivaltaisen kansallisen patenttiviranomaisen välityksellä, asianomaisen sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että hakemus toimitetaan edelleen Euroopan patenttivirastoon ajoissa, jotta tämä kykenee noudattamaan yhteistyösopimuksen mukaisia edelleentoimitusehtoja määräajassa.

3. Jokaisesta kansainvälisestä hakemuksesta tulee suorittaa edelleentoimitusmaksu, joka erääntyy maksettavaksi kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta.

153 artikla
Euroopan patenttivirasto nimettynä viranomaisena

1. Euroopan patenttivirasto toimii yhteistyösopimuksen 2 artiklan xiii kohdassa tarkoitettuna nimettynä viranomaisena niiden tämän yleissopimuksen sopimusvaltioiden osalta, joihin nähden yhteistyösopimus on tullut voimaan ja jotka on nimetty kansainvälisessä hakemuksessa, jos hakija ilmoittaa vastaanottavalle viranomaiselle kansainvälisessä hakemuksessaan toivomuksensa eurooppapatentin saamiseksi näissä valtioissa. Sama koskee tilannetta, jossa hakija nimeää kansainvälisessä hakemuksessaan sopimusvaltion, jonka kansallisissa säädöksissä määrätään, että valtion nimeämisen perusteella hakemus on eurooppapatenttia koskeva hakemus.

2. Euroopan patenttiviraston ollessa nimetty viranomainen, patentoitavuustutkimusosasto on toimivaltainen päättämään yhteistyösopimuksen 25 artiklan 2 kappaleen a kohdan mukaisesti tarvittavista toimenpiteistä.

154 artikla
Euroopan patenttivirasto kansainvälisenä uutuustutkimusviranomaisena

1. Euroopan patenttivirasto toimii yhteistyösopimuksen I luvussa tarkoitettuna kansainvälisenä uutuustutkimusviranomaisena niille hakijoille, jotka ovat sopimusvaltion, jonka osalta yhteistyösopimus on tullut voimaan, kansalaisia tai joiden kotipaikka on kyseisessä maassa; tämän edellytyksenä on, että järjestön ja Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainvälisen toimiston välillä on tehty tätä koskeva sopimus.

2. Euroopan patenttivirasto toimii myös kansainvälisenä uutuustutkimusviranomaisena muullekin hakijalle järjestön ja Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainvälisen toimiston välisen sopimuksen mukaisesti, jos hallintoneuvosto on tämän etukäteen hyväksynyt.

3. Valituslautakuntien toimivaltaan kuuluu tehdä päätöksiä protestin johdosta, jossa hakija vastustaa Euroopan patenttiviraston yhteistyösopimuksen 17 artiklan 3 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti perimää lisämaksua.

155 artikla
Euroopan patenttivirasto kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavana viranomaisena

1. Euroopan patenttivirasto toimii yhteistyösopimuksen II luvussa tarkoitettuna kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavana viranomaisena niille hakijoille, jotka ovat sopimusvaltion, jota edellä mainittu luku sitoo, kansalaisia tai joiden kotipaikka on kyseisessä maassa; tämän edellytyksenä on, että järjestön ja Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainvälisen toimiston välillä on tehty tätä koskeva sopimus.

2. Euroopan patenttivirasto toimii myös kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavana viranomaisena muullekin hakijalle järjestön ja Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainvälisen toimiston välisen sopimuksen mukaisesti, jos hallintoneuvosto on tämän etukäteen hyväksynyt.

3. Valituslautakuntien toimivaltaan kuuluu tehdä päätöksiä protestin johdosta, jossa hakija vastustaa Euroopan patenttiviraston yhteistyösopimuksen 34 artiklan 3 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti perimää lisämaksua.

156 artikla
Euroopan patenttivirasto valittuna viranomaisena

Euroopan patenttivirasto toimii yhteistyösopimuksen 2 artiklan xiv kohdassa tarkoitettuna valittuna viranomaisena, jos hakija on valinnut jonkin 153 artiklan 1 kappaleessa tai 149 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetun nimetyn valtion, jonka osalta mainitun sopimuksen II luku on tullut sitovaksi. Jos hallintoneuvosto on hyväksynyt sen etukäteen, samaa sovelletaan sellaiseen hakijaan, joka on sellaisen valtion, joka ei ole mainitun sopimuksen sopimuspuoli tai jota mainitun sopimuksen II luku ei sido, kansalainen tai jonka kotipaikka on kyseisessä valtiossa; tämän edellytyksenä on, että hän on sellainen henkilö, jolle Kansainvälisen patenttiyhteistyöliiton kokous on päättänyt antaa yhteistyösopimuksen 31 artiklan 2 kappaleen b kohdan nojalla luvan pyy- tää kansainvälistä patentoitavuuden esitutkimusta.

157 artikla
Kansainvälinen uutuustutkimusselonteko

1. Yhteistyösopimuksen 18 artiklan mukainen kansainvälinen uutuustutkimusselonteko tai mainitun sopimuksen 17 artiklan 2 kappaleen a kohdan mukainen selitys sekä niiden mainitun sopimuksen 21 artiklan mukainen julkaiseminen korvaavat Euroopan uutuustutkimusselonteon sekä sen julkaisemismaininnan Euroopan patenttilehdessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2-4 kappaleen määräysten soveltamista.

2. Ellei 3 kappaleessa tarkoitetuissa hallintoneuvoston päätöksissä toisin määrätä:

a) kaikista kansainvälisistä hakemuksista laaditaan täydentävä Euroopan uutuustutkimusselonteko,

b) hakijan tulee suorittaa uutuustutkimusmaksu, joka maksetaan yhteistyösopimuksen 22 artiklan 1 kappaleessa tai 39 artiklan 1 kappaleessa määrätyn kansallisen maksun suorittamisen yhteydessä. Jos uutuustutkimusmaksua ei makseta eräpäivään mennessä, hakemus katsotaan peruutetuksi.

3. Hallintoneuvosto voi päättää, millä edellytyksillä ja missä määrin:

a) täydentävän Euroopan uutuustutkimusselonteon laatimisesta voidaan myöntää erivapaus,

b) uutuustutkimusmaksua voidaan alentaa.

4. Hallintoneuvosto voi milloin tahansa kumota 3 kappaleen nojalla tehdyt päätökset.

158 artikla
Kansainvälisen hakemuksen julkaiseminen ja sen toimittaminen Euroopan patenttivirastoon

1. Sellaisen kansainvälisen hakemuksen yhteistyösopimuksen 21 artiklan mukainen julkaiseminen, jossa Euroopan patenttivirasto on nimettynä viranomaisena, korvaa eurooppapatenttia koskevan hakemuksen julkaisemisen, ellei 3 kappaleessa toisin määrätä, ja se tulee mainita Euroopan patenttilehdessä. Sellaisen hakemuksen sisältöä ei kuitenkaan katsota tekniikan tasoksi 54 artiklan 3 kappaleen mukaisesti, elleivät 2 kappaleen mukaiset edellytykset täyty.

2. Kansainvälinen hakemus toimitetaan Euroopan patenttivirastoon yhdellä sen virallisista kielistä. Hakijan on suoritettava Euroopan patenttivirastolle yhteistyösopimuksen 22 artiklan 1 kappaleessa tai 39 artiklan 1 kappaleessa määrätty kansallinen maksu.

3. Jos kansainvälinen hakemus julkaistaan jollakin muulla kuin Euroopan patenttiviraston virallisella kielellä, kyseinen virasto julkaisee kansainvälisen hakemuksen 2 kappaleen mukaisin liittein varustettuna. Ellei 67 artiklan 3 kappaleessa toisin määrätä, 67 artiklan 1 ja 2 kappaleen mukainen väliaikainen suoja on voimassa kyseisestä julkaisemisesta lähtien.

XI OSA

Siirtymämääräykset

159 artikla
Hallintoneuvosto siirtymäkauden aikana

1. Artiklan 169 kappaleessa 1 tarkoitetut valtiot nimittävät edustajansa hallintoneuvostoon; hallintoneuvosto kokoontuu Saksan liittotasavallan hallituksen kutsusta kahden kuukauden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulosta erityisesti nimittääkseen Euroopan patenttiviraston pääjohtajan.

2. Tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen nimitetyn hallintoneuvoston ensimmäisen puheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta.

3. Ensimmäisen tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen muodostetun hallintoneuvoston valituista jäsenistä yhden toimikausi on viisi vuotta ja yhden neljä vuotta.

160 artikla
Työntekijöiden nimittäminen siirtymäkauden aikana

1. Hallintoneuvosto ja Euroopan patenttiviraston pääjohtaja palkkaavat toimivaltansa rajoissa tarvittavat työntekijät sekä tekevät lyhytaikaisia työsopimuksia tässä tarkoituksessa, kunnes vakinaisten työntekijöiden palvelussäännöt ja muiden työntekijöiden työehdot on vahvistettu. Hallintoneuvosto voi vahvistaa työntekijöiden palkkaamisessa noudatettavat yleisperiaatteet.

2. Hallintoneuvosto voi siirtymäkauden aikana, jonka päättymisestä se päättää, Euroopan patenttiviraston pääjohtajaa kuultuaan nimittää laajennetun valituslautakunnan tai valituslautakuntien jäseniksi lainoppineita tai teknisen pätevyyden omaavia kansallisten tuomioistuinten jäseniä ja vastaavia sopimusvaltion viranomaisia, jotka voivat jatkaa toimintaansa kansallisten tuomioistuinten jäseninä tai toimintaansa virkamiehinä. Heidät voidaan nimittää enintään viideksi vuodeksi, ei kuitenkaan vuotta lyhyemmäksi toimikaudeksi, ja heidät voidaan nimittää uudelleen.

161 artikla
Ensimmäinen tilikausi

1. Järjestön ensimmäinen tilikausi ulottuu tämän yleissopimuksen voimaantulosta saman vuoden joulukuun 31 päivään. Jos voimaantuloajankohta osuu vuoden toiselle puoliskolle, tilikausi jatkuu seuraavan vuoden joulukuun 31 päivään.

2. Talousarvio ensimmäiselle tilikaudelle laaditaan mahdollisimman pian tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen. Sopimusvaltiot suorittavat hallintoneuvoston pyynnöstä ja sen vahvistamissa rajoissa ennakkomaksuja, jotka vähennetään niiden kyseisen talousarvion mukaisesta lisäavustuksesta, kunnes järjestö on vastaanottanut 40 artiklassa määrätyt ensimmäisen talousarvion nojalla maksettavaksi lankeavat lisäavustukset. Ennakkomaksut määräytyvät 40 artiklassa esitetyn asteikon mukaisesti. Ennakkomaksuihin sovelletaan vastaavasti 39 artiklan 3 ja 4 kappaletta.

162 artikla
Euroopan patenttiviraston toimenkuvan laajentaminen

1. Eurooppapatenttia koskevia hakemuksia voidaan tehdä Euroopan patenttivirastoon siitä ajankohdasta lähtien, jonka hallintoneuvosto määrää Euroopan patenttiviraston pääjohtajan ehdotuksesta.

2. Hallintoneuvosto voi Euroopan patenttiviraston pääjohtajan ehdotuksesta päättää, että 1 kappaleessa tarkoitetusta ajankohdasta lähtien eurooppapatenttia koskevien hakemusten käsittelyä voidaan rajoittaa. Tällainen rajoitus voidaan tehdä tiettyihin tekniikan aloihin nähden. Kuitenkin tutkitaan ainakin se, voidaanko eurooppapatenttia koskeville hakemuksille antaa tekemispäivä.

3. Jos 2 kappaleen nojalla on tehty päätös, hallintoneuvosto ei voi vastaavasti asettaa lisärajoituksia eurooppapatenttia koskevien hakemusten käsittelylle.

4. Kun eurooppapatenttia koskevan hakemuksen jatkokäsittelyä ei voida suorittaa 2 kappaleen nojalla tapahtuneen käsittelyn rajoittamisen takia, Euroopan patenttiviraston on annettava tämä hakijalle tiedoksi ja ilmoitettava hänelle mahdollisuudesta pyytää hakemuksen muuntamista. Eurooppapatenttia koskeva hakemus katsotaan peruutetuksi, kun ilmoitus tällaisesta pyynnöstä on vastaanotettu.

163 artikla
Ammattimaisesti toimivat asiamiehet siirtymäkauden aikana

1. Siirtymäkauden aikana, jonka päättymisestä päättää hallintoneuvosto, luonnolliset henkilöt, jotka täyttävät seuraavat edellytykset, voidaan merkitä patenttiasiamiesluetteloon 134 artiklan 2 kappaleesta huolimatta:

a) hänen on oltava sopimusvaltion kansalainen,

b) hänellä on oltava toimi- tai työpaikka jonkin sopimusvaltion alueella,

c) hänellä on oltava oikeus edustaa luonnollista tai oikeushenkilöä patenttiasioissa sen sopimusvaltion kansallisessa patenttiviranomaisessa, jossa hänen työ- tai toimipaikkansa sijaitsee.

2. Merkintä patenttiasiamiesluetteloon tehdään pyynnöstä, johon on liitettävä kansallisen patenttiviranomaisen antamat todistukset, jotka osoittavat 1 kappaleessa vahvistettujen edellytysten tulevan täytetyiksi.

3. Kun 1 kappaleen c kohdassa tarkoitetun oikeuden edellytyksenä ei sopimusvaltiossa ole erityinen ammatillinen kelpoisuus, patenttiasiamiesluetteloon merkittäviksi halukkaalla henkilöllä on oltava vähintään viiden vuoden kokemus patenttiasioiden säännöllisestä toimittamisesta kyseisen valtion kansallisessa patenttiviranomaisessa. Kuitenkin jos henkilöiden ammatillinen kelpoisuus edustaa luonnollisia tai oikeushenkilöitä patenttiasioissa jonkin sopimusvaltion kansallisessa patenttiviranomaisessa on virallisesti tunnustettu tällaisen valtion vahvistamien säädösten mukaisesti, ei voida esittää ehtoa ammatinharjoittamisesta. Kansallisen patenttiviranomaisen antamasta todistuksesta on käytävä ilmi, että hakija täyttää yhden tässä kohdassa mainituista edellytyksistä.

4. Euroopan patenttiviraston pääjohtaja voi myöntää erivapauden:

a) edellä olevan 3 kappaleen ensimmäisen virkkeen vaatimuksesta, jos hakija osoittaa saavuttaneensa vaaditun kelpoisuuden jollakin muulla tavalla,

b) edellä olevan 1 kappaleen a kohdan vaatimuksesta erityistapauksissa,

5. Euroopan patenttiviraston pääjohtaja myöntää erivapauden 1 kappaleen a kohdan vaatimuksesta, jos hakija lokakuun 5 päivään 1973 mennessä täytti 1 kappaleen b ja c kohdan vaatimukset.

6. Henkilöt, joilla on toimi- tai työpaikka valtiossa, joka liittyi tähän yleissopimukseen ennen kuin oli kulunut vuosi 1 kappaleessa tarkoitetun siirtymäkauden päättymisestä, voivat vuoden kuluessa kyseisen valtion liittymisen voimaantulosta 1-5 kappaleessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti tulla merkityiksi patenttiasiamiesluetteloon.

7. Siirtymäkauden päätyttyä henkilö, jonka nimi merkittiin patenttiasiamiesluetteloon siirtymäkauden aikana, pysyy luettelossa, ellei 134 artiklan 8 kappaleen c kohdan nojalla toimeenpannuista kurinpitotoimista muuta johdu, tai hänet voidaan pyynnöstä palauttaa luetteloon, jos hän silloin täyttää 1 kappaleen b kohdan vaatimuksen.

XII OSA

Loppumääräykset

164 artikla
Soveltamismääräykset ja pöytäkirjat

1. Soveltamismääräykset, tunnustamista koskeva pöytäkirja, erioikeuksia ja vapauksia koskeva pöytäkirja, keskittämistä koskeva pöytäkirja sekä 69 artiklan tulkintaa koskeva pöytäkirja ovat tämän yleissopimuksen erottamattomia osia.

2. Tämän yleissopimuksen määräysten ja soveltamismääräysten ollessa ristiriidassa tämän yleissopimuksen määräykset ovat määrääviä.

165 artikla
Allekirjoittaminen - Ratifiointi

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten 5 päivään huhtikuuta 1974 asti niille valtioille, jotka osallistuivat osaa eurooppalaisen patenttien myöntämistä koskevan järjestelmän muodostamiseksi järjestettyyn hallitustenväliseen kokoukseen tai joille tiedotettiin kokouksen järjestämisestä ja tarjottiin mahdollisuutta osallistua siihen.

2. Tämä yleissopimus on ratifioitava; ratifioimiskirjat talletetaan Saksan liittotasavallan hallituksen huostaan.

166 artikla
Liittyminen

1. Tämä yleissopimus on avoinna liittymistä varten:

a) edellä 165 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetuille valtioille,

b) muille Euroopan valtioille hallintoneuvoston kutsusta.

2. Yleissopimuksen sopimuspuolena ollut valtio, joka on lakannut 172 artiklan 4 kappaleen soveltamisen johdosta olemasta sellainen, voi tulla uudelleen yleissopimuksen sopimuspuoleksi liittymällä siihen.

3. Liittymiskirjat talletetaan Saksan liittotasavallan hallituksen huostaan.

167 artikla
Varaumat

1. Kukin sopimusvaltio voi tämän yleissopimuksen allekirjoittaessaan tai ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettaessaan tehdä vain 2 kappaleessa määritellyt varaumat.

2. Kukin sopimusvaltio voi pidättää itselleen oikeuden edellyttää, että:

a) kemiallisia yhdisteitä, lääke- tai ravintoaineita koskevat eurooppapatentit, siltä osin kuin ne suojaavat näitä sellaisenaan, ovat kansallisiin patentteihin sovellettavien määräysten mukaisesti ilman oikeusvaikutusta tai kumottavissa; tämä varauma ei vaikuta patenttisuojaan niiltä osin kuin se koskee kemiallisen yhdisteen valmistusmenetelmää tai käyttöä tai lääke- tai ravintoaineen valmistusmenetelmää,

b) maataloudessa tai puutarhaviljelyssä käytettäviä menetelmiä koskevat eurooppapatentit, siinä määrin kuin ne koskevat muita kuin 53 artiklan b kohdan mukaisia menetelmiä, ovat kansallisiin patentteihin sovellettavien määräysten mukaisesti vailla oikeusvaikutusta tai kumottavissa,

c) eurooppapatenttien voimassaoloaika on kansallisten määräysten mukaisesti lyhyempi kuin kaksikymmentä vuotta,

d) tunnustamista koskeva pöytäkirja ei sido sitä.

3. Sopimusvaltion tekemä varauma on voimassa enintään kymmenen vuotta tämän yleissopimuksen voimaantulosta. Kuitenkin hallintoneuvosto voi päättää sellaisen valtion osalta, joka on tehnyt 2 kappaleen a tai b kohdassa tarkoitetun varauman, pidentää tätä aikaa enintään viidellä vuodella tehdyn varauman osalta joko kokonaan tai osittain, jos asianomainen valtio esittää viimeistään vuotta ennen kymmenvuotiskauden päättymistä perustellun pyynnön, joka vakuuttaa hallintoneuvoston siitä, ettei valtio voi luopua varaumasta kymmenvuotiskauden umpeuduttua.

4. Varauman tehneen sopimusvaltion on peruutettava kyseinen varauma heti kun olosuhteet sen sallivat. Peruutus on tehtävä Saksan liittotasavallan hallitukselle osoitetulla ilmoituksella, ja se tulee voimaan kuukauden kuluttua tällaisen ilmoituksen vastaanottamisesta.

5. Edellä olevan 2 kappaleen a, b tai c kohdan mukaisesti tehtyä varaumaa sovelletaan varauman voimassaoloaikana tehdystä eurooppapatenttia koskevasta hakemuksesta myönnettyyn eurooppapatenttiin. Varauman vaikutus jatkuu patentin voimassaoloajan.

6. Varauman voimassaolo lakkaa 3 kappaleen ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun määräajan umpeuduttua tai, jos aikaa pidennetään, pidennetyn määräajan umpeuduttua, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 ja 5 kappaleen soveltamista.

168 artikla
Alueellinen soveltaminen

1. Sopimusvaltio voi selittää ratifioimis- tai liittymiskirjassaan tai tämän jälkeen Saksan liittotasavallan hallitukselle osoitetulla kirjallisella ilmoituksella, että tätä yleissopimusta sovelletaan yhteen tai useampaan alueeseen, jonka ulkomaansuhteista se vastaa. Tähän sopimusvaltioon myönnetyt eurooppapatentit ovat voimassa myös niillä alueilla, joiden osalta tällainen selitys on tullut voimaan.

2. Jos 1 kappaleessa tarkoitettu selitys sisältyy ratifioimis- tai liittymiskirjaan, se tulee voimaan samana ajankohtana kuin ratifiointi tai liittyminen; jos selitys on tehty ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisen jälkeen, se tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Saksan liittotasavallan hallitus on vastaanottanut sen.

3. Sopimusvaltio voi milloin tahansa selittää, että yleissopimuksen voimassaolo lakkaa joihinkin tai kaikkiin niihin alueisiin nähden, joiden osalta se on antanut 1 kappaleen nojalla ilmoituksen. Tällainen selitys tulee voimaan vuoden kuluttua päivästä, jona Saksan liittotasavallan hallitus on vastaanottanut sitä koskevan ilmoituksen.

169 artikla
Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun viimeinen kuudesta sellaisesta valtiosta, joiden alueella vuonna 1970 tehtyjen patenttihakemusten yhteenlaskettu kokonaismäärä oli vähintään 180 000, on tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa.

2. Tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen suoritettu ratifiointi tai liittyminen tulee voimaan ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamista seuraavan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

170 artikla
Alkumaksu

1. Valtion, joka ratifioi tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen sen voimaantulon jälkeen, on suoritettava järjestölle alkumaksu, jota ei palauteta.

2. Alkumaksu on 5 % summasta, joka saadaan soveltamalla ratifioinnin tai liittymisen voimaantuloajankohtana kyseiselle valtiolle 40 artiklan 3 ja 4 kappaleessa tarkoitetun asteikon mukaisesti saatua osuutta muiden sopimusvaltioiden yllämainittua ajankohtaa edeltäviltä tilikausilta maksettavaksi erääntyneiden lisäavustusten kokonaismäärään.

3. Ellei lisäavustusta ole vaadittu välittömästi 2 kappaleessa tarkoitettua ajankohtaa edeltävänä tilikautena, kyseisessä kappaleessa tarkoitettu lisäavustusten asteikko on se asteikko, jota olisi sovellettu asianomaiseen valtioon sinä vuonna, jolloin lisäavustusta viimeksi vaadittiin.

171 artikla
Yleissopimuksen kesto

Tämä yleissopimus on tehty määräämättömäksi ajaksi.

172 artikla
Tarkistaminen

1. Sopimusvaltioiden konferenssi voi tarkistaa tätä yleissopimusta.

2. Konferenssin valmistelee ja kutsuu koolle hallintoneuvosto. Konferenssia ei katsota päätösvaltaiseksi, ellei vähintään kolme neljäsosaa sopimusvaltioista ole siinä edustettuina. Tarkistetun sopimustekstin vahvistamiseen tarvitaan kolmen neljäsosan enemmistö konferenssissa edustettuina olevista äänestykseen osallistuvista sopimusvaltioista. Äänestyksestä pidättäytymisiä ei lasketa ääniksi.

3. Tarkistettu sopimusteksti tulee voimaan konferenssin määrittelemänä ajankohtana, kun konferenssin vahvistama määrä sopimusvaltioita on ratifioinut sen tai liittynyt siihen.

4. Valtiot, jotka eivät ole ratifioineet tarkistettua sopimustekstiä tai liittyneet siihen sen voimaantuloajankohtaan mennessä, lakkaavat olemasta tämän yleissopimuksen sopimuspuolia tuosta ajankohdasta lähtien.

173 artikla
Sopimusvaltioiden väliset erimielisyydet

1. Kaikki sopimusvaltioiden väliset tämän yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat erimielisyydet, joita ei ole sovittu neuvotteluin, tulee yhden asianosaisen valtion pyynnöstä ottaa käsiteltäväksi hallintoneuvostossa, jonka on pyrittävä saamaan aikaan sovinto asianomaisten valtioiden välille.

2. Jos sovintoon ei päästä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun asia saatettiin hallintoneuvoston käsiteltäväksi, voi jokainen asianomainen valtio saattaa kiistan Kansainvälisen tuomioistuimen käsiteltäväksi sitovan päätöksen saamiseksi.

174 artikla
Irtisanominen

Sopimusvaltio voi milloin tahansa irtisanoa tämän yleissopimuksen. Irtisanomisilmoitus on toimitettava Saksan liittotasavallan hallitukselle. Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua tällaisen ilmoituksen vastaanottamisajankohdasta.

175 artikla
Saavutettujen oikeuksien säilyminen

1. Valtion lakatessa olemasta tämän yleissopimuksen sopimuspuoli 172 artiklan 4 kappaleen tai 174 artiklan mukaisesti, tämän yleissopimuksen nojalla jo saavutetut oikeudet säilyvät entisellään.

2. Euroopan patenttivirasto käsittelee eurooppapatenttia koskevan hakemuksen, joka on vireillä, kun valtio lakkaa olemasta tämän yleissopimuksen sopimuspuoli, asianomaisen valtion osalta ikään kuin voimassaoleva yleissopimus sen jälkeenkin olisi sovellettavissa kyseiseen valtioon.

3. Edellä olevan 2 kappaleen määräyksiä sovelletaan eurooppapatentteihin, joihin kohdistuva väite on vireillä tai joihin kohdistuvan väitteen tekemisen määräaika ei ole päättynyt edellä mainitussa kappaleessa tarkoitettuna ajankohtana.

4. Tämä artikla ei vaikuta valtion, joka on lakannut olemasta tämän yleissopimuksen sopimuspuoli, oikeuteen käsitellä mitä tahansa eurooppapatenttia sen sopimustekstin mukaisesti, jonka sopimuspuolena se oli.

176 artikla
Aiemmin yleissopimuksen sopimuspuolena olleen valtion taloudelliset oikeudet ja velvollisuudet

1. Järjestö palauttaa valtiolle, joka on lakannut olemasta tämän yleissopimuksen sopimuspuoli 172 artiklan 4 kappaleen tai 174 artiklan mukaisesti, sen 40 artiklan 2 kappaleen nojalla maksamat lisäavustukset vain sinä ajankohtana ja niillä ehdoilla, joiden mukaisesti järjestö palauttaa toisten valtioiden saman tilikauden aikana maksamia lisäavustuksia.

2. Edellä 1 kappaleessa tarkoitetun valtion on, sen jälkeenkin kun se on lakannut olemasta tämän yleissopimuksen sopimuspuoli, jatkettava 39 artiklan mukaista eurooppapatenttien vuosimaksuista suoritettavan osuuden maksamista kyseisessä valtiossa voimassa pysyvien eurooppapatenttien osalta sen kurssin mukaan, joka oli voimassa sen lakatessa olemasta yleissopimuksen sopimuspuoli.

177 artikla
Yleissopimuksen kielet

1. Tämä sopimus, joka on laadittu yhtenä englannin-, ranskan- ja saksankielisenä alkuperäiskappaleena, kaikkien kolmen tekstin ollessa yhtä todistusvoimaisia, talletetaan Saksan liittotasavallan hallituksen arkistoon.

2. Tämän yleissopimuksen muilla sopimusvaltioiden virallisilla kielillä kuin 1 kappaleessa mainituilla laadittujen sopimustekstien katsotaan olevan virallisia sopimustekstejä, jos hallintoneuvosto on ne hyväksynyt. Kun eri sopimustekstien tulkintaa koskevia erimielisyyksiä ilmenee, pidetään 1 kappaleessa mainittuja sopimustekstejä todistusvoimaisina.

178 artikla
Edelleen toimittaminen ja ilmoitukset

1. Saksan liittotasavallan hallitus laatii tästä yleissopimuksesta oikeaksi todistettuja jäljennöksiä ja toimittaa ne edelleen kaikkien allekirjoittaja- tai liittyjävaltioiden hallituksille.

2. Saksan liittotasavallan hallitus ilmoittaa 1 kappaleessa tarkoitetuille hallituksille:

a) kaikista allekirjoituksista,

b) kaikista ratifioimis- tai liittymiskirjojen tallettamisista,

c) kaikista 167 artiklan määräysten mukaisista varaumista tai niiden peruutuksista,

d) kaikista 168 artiklan määräysten mukaisista vastaanotetuista selityksistä ja ilmoituksista,

e) tämän yleissopimuksen voimaantulopäivästä,

f) kaikista 174 artiklan määräysten mukaisista vastaanotetuista irtisanomisista sekä tällaisen irtisanomisen voimaantulopäivästä.

3. Saksan liittotasavallan hallitus rekisteröi tämän sopimuksen Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristöön.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat, siihen valtuutettuina, täydet voimassaolevat ja muodoltaan asianmukaiset valtuutensa esitettyään, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Munchenissä 5 päivänä lokakuuta tuhat yhdeksänsataa seitsemänkymmentäkolme

PÖYTÄKIRJA EUROOPPAPATENTIN SAANTIOIKEUDESTA KOSKEVASTA TOIMIVALLASTA JA PÄÄTÖSTEN TUNNUSTAMISESTA (TUNNUSTAMISPÖYTÄKIRJA) Tehty 5 päivänä lokakuuta 1973

I osasto

Oikeudellinen toimivalta

1 artikla

1) Sopimusvaltioiden tuomioistuimilla on artiklojen 2-6 mukaisesti toimivalta tehdä päätöksiä väitteistä, jotka on esitetty hakijaa vastaan eurooppapatentin saamiseksi yhteen tai useampaan eurooppapatenttihakemuksessa nimettyyn sopimusvaltioon.

2) Tässä pöytäkirjassa ''tuomioistuimella'' tarkoitetaan myös viranomaista, joka on sopimusvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan toimivaltainen tekemään päätöksiä 1 kappaleessa tarkoitetuista väitteistä. Sopimusvaltion on ilmoitettava Euroopan patenttivirastolle viranomaiset, joille on myönnetty kyseinen toimivalta, ja Euroopan patenttiviraston on toimitettava tieto asiasta edelleen kaikille muille sopimusvaltioille.

3) Tässä pöytäkirjassa ''sopimusvaltiolla'' tarkoitetaan sopimusvaltiota, joka ei yleissopimuksen 167 artiklan mukaisesti ole sulkenut tämän pöytäkirjan soveltamista mahdollisuuksien ulkopuolelle.

2 artikla

Jos eurooppapatentin hakijan kotipaikka tai pääasiallinen toimipaikka on jossakin sopimusvaltiossa ja jollei 4 ja 5 artiklasta muuta johdu, häneen kohdistuva kanne on pantava vireille kyseisen sopimusvaltion tuomioistuimissa.

3 artikla

Jos eurooppapatentin hakijan kotipaikka tai pääasiallinen toimipaikka on sopimusvaltioiden ulkopuolella ja eurooppapatenttioikeuden saantioikeutta vaativan osapuolen kotipaikka tai pääasiallinen toimipaikka on sopimusvaltiossa, jälkimmäisen valtion tuomioistuimilla on, jollei 4 ja 5 artiklasta muuta johdu, yksinomainen toimivalta.

4 artikla

Jos eurooppapatenttihakemuksen kohteena on työntekijän keksintö ja jollei 5 artiklasta muuta johdu, on sen sopimusvaltion tuomioistuimilla, jonka lainsäädännön mukaan yleissopimuksen 60 artiklan 1 kappaleen toisen virkkeen mukainen oikeus eurooppapatenttiin ratkaistaan, yksinomainen toimivalta työntekijän ja työnantajan välisiin oikeudenkäynteihin nähden.

5 artikla

1) Jos eurooppapatentin saantioikeutta koskevan riidan osapuolet ovat kirjallisesti taikka suullisesti ja tällöin kirjallisin vahvistuksin sopineet, että kyseisenlainen riita kuuluu tietyn sopimusvaltion tuomioistuimen tai tuomioistuinten ratkaistavaksi, tuon valtion tuomioistuimella tai tuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta asiassa.

2) Jos kuitenkin osapuolina ovat työntekijä ja hänen työnantajansa, 1 kappaletta sovelletaan ainoastaan siltä osin kuin kansallinen työsopimuslainsäädäntö sallii kyseisen sopimuksen.

6 artikla

Milloin artikloja 2-4 tai 5 artiklan 1 kappaletta ei voida sovelleta, Saksan liittotasavallan tuomioistuimilla on yksinomainen tuomiovalta.

7 artikla

Sopimusvaltioiden tuomioistuimien, joissa 1 artiklassa tarkoitetut väitteet saatetaan vireille, on omasta aloitteestaan ratkaistava, onko niillä artiklojen 2-6 mukaan toimivalta.

8 artikla

1) Jos samojen osapuolten välisiä ja samaan väitteeseen perustuvia kanteita saatetaan vireille eri sopimusvaltioiden tuomioistuimissa, on sen tuomioistuimen, jolle myöhempi hakemus tehdään, omasta aloitteestaan kieltäydyttävä toimivallan käytöstä sellaisen tuomioistuimen hyväksi, jolle aikaisempi hakemus tehtiin.

2) Kyseenalaistettaessa sellaisen tuomioistuimen toimivalta, jolle aikaisempi hakemus tehdään, on tuomioistuimen, jolle tehdään myöhempi hakemus, keskeytettävä käsittely siksi kunnes mainittu toinen tuomioistuin tekee asiassa lopullisen päätöksen.

II osasto

Tunnustaminen

9 artikla

1) Jollei 11 artiklan 2 kappaleen määräyksistä muuta johdu, on sopimusvaltiossa tehdyt lopulliset päätökset oikeudesta saada eurooppapatentti yhteen tai useampaan sopimusvaltioon tunnustettava muissa sopimusvaltioissa vaatimatta erityismenettelyä muissa sopimusvaltioissa.

2) Tunnustettavaksi halutun päätöksen tehneen tuomioistuimen toimivaltaa ja päätöksen pätevyyttä ei saa ottaa tarkistettavaksi.

10 artikla

Tämän pöytäkirjan 9 artiklan 1 kappaletta ei sovelleta, jos:

a) eurooppapatentin hakija, joka ei ole kiistänyt väitettä, todistaa ettei kanteen vireillepanoasiakirjaa ole toimitettu hänelle asianmukaisesti eikä riittävän ajoissa, jotta hän olisi voinut puolustautua; tai

b) hakija todistaa päätöksen olevan ristiriidassa toisen päätöksen kanssa samojen osapuolten kesken jossakin sopimusvaltiossa vireille saatetun oikeudenkäynnin kanssa, jossa tunnustettavaksi haluttu päätös oli annettu.

11 artikla

1) Sopimusvaltioiden välisissä suhteissa tämän pöytäkirjan määräykset syrjäyttävät niiden kanssa ristiriidassa olevat muiden toimivaltaa tai tuomioiden tunnustamista koskevien sopimusten määräykset.

2) Tällä pöytäkirjalla ei ole vaikutusta täytäntöönpantaessa sopimusta, jonka jokin sopimusvaltioista on tehnyt sellaisen valtion kanssa, jota tämä pöytäkirja ei sido.

PÖYTÄKIRJA EUROOPAN PATENTTIJÄRJESTÖN ERIOIKEUKSISTA JA KOSKEMATTOMUUDESTA (ERIOIKEUS- JA KOSKEMATTOMUUSPÖYTÄKIRJA) Tehty 5 päivänä lokakuuta 1973

1 artikla

1) Järjestön toimitilat ovat loukkaamattomat.

2) Niiden valtioiden viranomaiset, joissa järjestöllä on toimitiloja, voivat saada pääsyn kyseisiin tiloihin ainoastaan Euroopan patenttiviraston pääjohtajan luvalla. Lupa lankeaa luonnostaan tulipalon tai muun välitöntä turvaamistoimintaa edellyttävän onnettomuuden sattuessa.

3) Haasteen tai muun järjestöä vastaan nostettuun kanteeseen liittyvän asiakirjan toimittamisen järjestön toimitiloihin ei katsota rikkovan loukkaamattomuutta.

2 artikla

Järjestön arkisto siihen kuuluvine ja siinä säilytettävine asiakirjoineen on loukkaamaton.

3 artikla

1) Virallisessa toiminnassaan järjestö on lainkäyttö- ja täytäntöönpanotoimenpiteiden osalta koskematon, ei kuitenkaan

a) siltä osin kuin järjestö on joutunut nimenomaisesti luopumaan koskemattomuudesta jossakin tapauksessa;

b) kolmannen osapuolen nostaman siviilikanteen osalta, jos se koskee järjestölle kuuluvan tai sen nimissä käytetyn moottoriajoneuvon aiheuttamasta vahingosta syntynyttä vauriota tai tapaturmaa, tai moottoriliikennerikkomuksessa, jossa kyseinen ajoneuvo on ollut osallisena;

c) tämän pöytäkirjan 23 artiklan nojalla annettua sovittelupäätöstä täytäntöönpantaessa.

2) Järjestön omaisuudella ja varallisuudella on niiden sijaintipaikasta riippumatta koskemattomuussuoja kaikenlaiseen takavarikointiin, ulosottoon, pakkolunastukseen ja haltuunottoon nähden.

3) Järjestön omaisuudella ja varallisuudella on koskemattomuussuoja myös kaikenlaisiin hallinnollisiin tai tilapäisiin oikeuspakotteisiin nähden, ei kuitenkaan siltä osin kuin ne ovat väliaikaisesti tarpeen sellaisen onnettomuuden estämiseksi ja tutkimiseksi, jossa järjestölle kuuluva tai sen nimissä käytetty moottoriajoneuvo on ollut osallisena.

4) Järjestön on tämän pöytäkirjan osalta rajoituttava virallisessa toiminnassaan siihen, mikä on järjestön yleissopimuksessa edellytetyn toiminnan kannalta ehdottoman välttämätöntä.

4 artikla

1) Järjestön virallisessa toiminnassa sen omaisuus ja varallisuus on vapaata kaikesta välittömästä verotuksesta.

2) Järjestön suorittaessa virallista toimintaansa varten merkittäviä hankintoja, joiden hintaan sisältyy veroja tai maksuja, sopimusvaltioiden on, milloin suinkin mahdollista, ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten verojen ja maksujen täysimääräiseksi palauttamiseksi tai korvaamiseksi järjestölle.

3) Vapautusta ei tule myöntää veroista ja maksuista, jotka ovat yksinomaan veloituksia julkisen laitoksen palveluksista.

5 artikla

Järjestön virallista toimintaansa varten maahan tuomat tai maasta viemät tavarat ovat vapaat tuonnin ja viennin yhteydessä perittävistä veroista ja maksuista, suoritettuja palveluksia vastaavat palkkiot ja verot kuitenkin pois luettuina, ja ovat vapaat myös kaikista tuontiin tai vientiin liittyvistä kielloista ja rajoituksista.

6 artikla

Tämän pöytäkirjan 4 ja 5 artiklan nojalla ei myönnetä koskemattomuutta sellaisten tavaroiden osalta, jotka hankitaan tai maahantuodaan Euroopan patenttiviraston työntekijöille tulevana henkilökohtaisena etuna.

7 artikla

1) Järjestölle kuuluvia 4 tai 5 artiklan nojalla hankittuja tai maahantuotuja tavaroita saa myydä tai lahjoittaa toiselle vain niiden jäsenvaltioiden määräämillä ehdoilla, jotka ovat koskemattomuuden myöntäneet.

2) Tavaroiden siirtäminen ja palvelusten toimittaminen järjestön eri rakennusten välillä on vapaata kaikenlaisista veloituksista ja rajoituksista, ja sopimusvaltioiden on tarvittaessa ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin veloitusten täysimääräiseksi takaisinmaksamiseksi tai korvaamiseksi sekä rajoitusten poistamiseksi.

8 artikla

Julkaisujen ja muun tietoaineiston välittämistä, tapahtuipa se järjestön toimesta tai sille itselleen, ei saa millään tavoin rajoittaa.

9 artikla

Sopimusvaltioiden on myönnettävä järjestölle sen virallisessa toiminnassaan tarvitsemat valuuttavapaudet.

10 artikla

1) Järjestö on virallisen viestintänsä ja kaikkien asiakirjatoimitustensa osalta jokaisessa sopimusvaltiossa oikeutettu edullisimpaan kyseisen valtion jollekin toiselle kansainväliselle järjestölle myöntämään kohteluun.

2) Järjestön kaikenlainen virallinen viestintä on vapaata ennakkotarkastuksesta.

11 artikla

Sopimusvaltioiden on kaikin asianmukaisin keinoin helpotettava Euroopan patenttiviraston työntekijöiden maahantuloa, oleskelua ja maastalähtöä.

12 artikla

1) Sopimusvaltioiden edustajat, heidän varamiehensä ja avustajansa sekä mahdolliset asiantuntijat nauttivat hallintoneuvoston ja sen asettamien toimielinten kokouksiin osallistuessaan samoin kuin matkatessaan kokouspaikkakunnalle ja sieltä palatessaan erioikeuksia ja koskemattomuutta seuraavasti:

a) koskemattomuus vangitsemisen tai pidätyksen sekä henkilökohtaisten matkatavaroiden takavarikoinnin osalta, paitsi milloin asianomainen tavataan rikoksenteosta tai hänen todetaan juuri syyllistyneen rikokseen tai yrittävän sellaista;

b) koskemattomuus kokousmatkalta palattuaankin kaiken sellaisen osalta, mitä he ovat tehtäviään hoitaessaan tehneet, kirjoittaneet tai lausuneet; tämä koskemattomuus ei kuitenkaan ulotu moottoriliikennerikkomukseen, johon asianomainen on syyllistynyt, eikä vahinkoa, joka on aiheutunut hänelle kuuluvasta tai hänen kuljettamastaan moottoriajoneuvosta;

c) heidän kaikkien virallisten papereidensa ja asiakirjojensa loukkaamattomuus;

d) oikeus käyttää tunnuskoodeja sekä vastaanottaa erikoislähetin tuomia tai sinetöidyssä säkissä saapuvia asiakirjoja tai kirjeitä;

e) heille ja heidän puolisoilleen myönnetty koskemattomuus kaikkien maahantuloa rajoittavien toimenpiteiden ja ulkomaalaisten ilmoittautumismuodollisuuksien osalta;

f) samat valuuttoihin ja niiden valvontaan liittyvät helpotukset, jotka myönnetään tilapäisten mutta virallisten komennusten yhteydessä vieraiden hallitusten edustajille.

2) Erioikeuksia ja koskemattomuutta ei myönnetä 1 kappaleessa tarkoitetuille henkilöille heidän henkilökohtaiseksi edukseen vaan täydellisen riippumattomuuden turvaamiseksi heidän suorittaessaan tehtäviään järjestössä. Sopimusvaltion velvollisuutena onkin luopua tällaisesta koskemattomuudesta, jos se katsoo koskemattomuuden estävän lain ja oikeuden toteutumista ja jos koskemattomuudesta voidaan luopua vaarantamatta niitä tarkoituksia, joita varten se on myönnetty.

13 artikla

1) Jollei 6 artiklan määräyksistä muuta johdu, Euroopan patenttiviraston pääjohtaja nauttii niitä erioikeuksia ja sitä koskemattomuussuojaa, joka Wienissä 18 päivänä huhtikuuta 1961 tehdyn diplomaattisuhteita koskevan yleissopimuksen mukaan kuuluu diplomaattiedustajille.

2) Koskemattomuus oikeustoimivallan osalta ei kuitenkaan ulotu moottoriliikennerikkomukseen, johon Euroopan patenttiviraston pääjohtaja on syyllistynyt, eikä hänelle kuuluvasta tai hänen kuljettamastaan ajoneuvosta aiheutuneeseen vahinkoon.

14 artikla

Euroopan patenttiviraston työntekijät

a) nauttivat vielä palvelunsa päätyttyäkin koskemattomuutta oikeustoimivallan osalta kaikkeen siihen nähden, mitä he ovat tehtäviään hoitaessaan tehneet, kirjoittaneet tai lausuneet; tämä koskemattomuus ei kuitenkaan ulotu moottoriliikennerikkomukseen, johon Euroopan patenttiviraston työntekijä on syyllistynyt, eikä vahinkoon, joka on aiheutunut hänelle kuuluvasta tai hänen kuljettamastaan moottoriajoneuvosta;

b) ovat vapaat kaikista sotilaspalvelukseen liittyvistä velvollisuuksista;

c) nauttivat loukkaamattomuutta kaikkien virallisten papereidensa ja asiakirjojensa osalta;

d) nauttivat samoja helpotuksia kaikkien maahanmuuttoa rajoittavien ja ulkomaalaisten ilmoittautumismuodollisuuksia koskevien toimenpiteiden osalta, jotka normaalisti myönnetään kansainvälisten järjestöjen henkilöstölle; samoja helpotuksia nauttivat myös heidän talouteensa kuuluvat perheenjäsenet;

e) nauttivat samoja erioikeuksia valuuttamääräysten osalta kuin normaalisti myönnetään kansainvälisten järjestöjen henkilöstölle;

f) nauttivat samoja kotimaahan palaamiseen liittyviä helpotuksia kuin diplomaattiedustajat kansainvälisten kriisien aikana; vastaavia helpotuksia nauttivat myös heidän talouteensa kuuluvat perheenjäsenet;

g) ovat oikeutetut tuomaan tullitta maahan huonekalunsa ja henkilökohtaiset tarve-esineensä ottaessaan ensi kerran vastaan tehtävänsä kyseisessä jäsenvaltiossa sekä viemään huonekalunsa ja henkilökohtaiset tarve-esineensä saman valtion alueelta tehtäviensä päättyessä ehdoin, joita sen valtion hallintoviranomaiset, jonka alueella kyseistä oikeutta sovelletaan, mahdollisesti pitävät tarpeellisina, sellainen kyseisessä valtiossa hankittu omaisuus kuitenkin pois luettuna, jonka vienti tuosta valtiosta on kiellettyä.

15 artikla

Asiantuntijat, jotka hoitavat tehtäviä järjestön nimissä tai sen komennuksella, nauttivat seuraavia erioikeuksia ja koskemattomuuden muotoja siltä osin kuin se on heidän tehtäviensä suorittamisen kannalta välttämätöntä, komennusten aikana suoritetut tehtävät mukaanluettuina:

a) koskemattomuus oikeustoimivallan osalta kaikesta, mitä he ovat tehtäviensä hoidon aikana tehneet, kirjoittaneet tai lausuneet; tämä koskemattomuus ei kuitenkaan ulotu koskemaan moottoriliikennerikkomusta, johon asiantuntija on syyllistynyt, eikä vahinkoon, joka aiheutuu hänelle kuuluvasta tai hänen kuljettamastaan moottoriajoneuvosta; asiantuntijat nauttivat tätä koskemattomuutta sen jälkeenkin, kun heidän työsuhteensa järjestöön on päättynyt;

b) loukkaamattomuus kaikkiin heidän papereihinsa ja asiakirjoihinsa nähden;

c) heille maksettavien palkkioiden siirtoon tarvittavat valuutanvaihtohelpotukset;

16 artikla

1) Tämän pöytäkirjan 13 ja 14 artiklassa tarkoitetut henkilöt maksavat järjestölle tulevaa veroa järjestön heille maksamista palkoista ja lisistä niiden ehtojen ja sääntöjen mukaisesti, jotka hallintoneuvosto on vahvistanut vuoden kuluessa yleissopimuksen voimaantulosta. Kun veroa ryhdytään soveltamaan, kyseiset palkat ja lisät on vapautettava kansallisesta tuloverosta. Sopimusvaltiot voivat kuitenkin ottaa vapautetut palkat ja lisät huomioon laskiessaan muista lähteistä peräisin oleviin palkkoihin sovellettavan veron määrää.

2) Edellinen 1 kappale ei koske eläkkeitä eikä elinkorkoja, jotka järjestö maksaa Euroopan patenttiviraston entisille työntekijöille.

17 artikla

Hallintoneuvosto päättää, mihin työntekijäryhmiin 14 artiklan määräyksiä, kokonaan tai osittain, ja 16 artiklan määräyksiä on sovellettava ja mihin asiantuntijaryhmiin sovelletaan 15 artiklan määräyksiä. Ryhmiin luettujen työntekijöiden ja asiantuntijoiden nimet, nimikkeet ja osoitteet ilmoitetaan sopivin välein sopimusvaltioille.

18 artikla

Jos järjestö perustaa oman sosiaaliturvajärjestelmän, järjestö ja Euroopan patenttiviraston työntekijät ovat vapaat kaikista oman maansa sosiaaliturvajärjestelmään perittävistä maksuista, jollei sopimusvaltioiden 25 artiklan määräysten nojalla tekemistä sopimuksista muuta johdu.

19 artikla

1) Tässä pöytäkirjassa edellytettyjen erioikeuksien ja siinä edellytetyn koskemattomuussuojan tarkoituksena ei ole antaa Euroopan patenttiviraston työntekijöille tai järjestön puolesta tai nimissä toimiville asiantuntijoille henkilökohtaista etua. Erioikeuksien ja koskemattomuuden yksinomaisena tarkoituksena on turvata kaikissa oloissa järjestön esteetön toiminta ja niiden henkilöiden täydellinen riippumattomuus, joille ne myönnetään.

2) Euroopan patenttiviraston pääjohtaja on velvollinen luopumaan koskemattomuudesta, jos hän katsoo, että se estää lain ja oikeuden normaalia toteutumista ja että siitä on mahdollista luopua järjestön etuja vaarantamatta. Hallintoneuvosto voi poistaa pääjohtajalle kuuluvan koskemattomuussuojan samoilla perusteilla.

20 artikla

1) Järjestö pyrkii jatkuvassa yhteistyössä sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa helpottamaan asianmukaista oikeushallintoa, varmistamaan poliisia, yleistä terveyttä, työntutkimusta tms. aloja koskevien kansallisten säädösten noudattamisen ja estämään tässä pöytäkirjassa määrättyjen erioikeuksien, koskemattomuuden ja helpotusten väärinkäytön.

2) Edellisessä 1 kappaleessa tarkoitetusta yhteistyömenettelystä voidaan tarkemmin määrätä 25 artiklassa tarkoitetuissa täydentävissä sopimuksissa.

21 artikla

Jokainen sopimusvaltio säilyttää oikeutensa ryhtyä kaikkiin tarvittaviin varotoimiin oman turvallisuutensa takaamiseksi.

22 artikla

Mikään sopimusvaltio ei ole velvollinen ulottamaan 12 artiklassa, 13 artiklassa, 14 artiklan b, e ja g kohdassa eikä 15 artiklan c kohdassa tarkoitettuja erioikeuksia ja näissä sopimuksenkohdissa tarkoitettua koskemattomuussuojaa koskemaan

a) omia kansalaisiaan;

b) henkilöä, jonka kotipaikka hänen ryhtyessään hoitamaan tehtäviään järjestössä on kyseisessä valtiossa ja joka ei ole minkään muun sellaisen hallitustenvälisen järjestön työntekijä, jonka henkilöstö on yhdistetty järjestöön.

23 artikla

1) Sopimusvaltio voi alistaa mille tahansa kansainväliselle sovittelutuomioistuimelle minkä tahansa erimielisyyden, joka koskee järjestöä taikka Euroopan patenttiviraston työntekijää tai sen nimissä tai hyväksi toimivaa asiantuntijaa siltä osin kuin järjestö tai sen työntekijät ja asiantuntijat ovat vaatineet itselleen tämän pöytäkirjan mukaista erioikeutta tai koskemattomuussuojaa olosuhteissa, joissa kyseisestä koskemattomuudesta ei ole luovuttu.

2) Jos sopimusvaltio aikoo alistaa erimielisyyden sovitteluun, sen on ilmoitettava aikomuksestaan hallintoneuvoston puheenjohtajalle, joka välittää ilmoituksen viipymättä jokaiselle sopimusvaltiolle.

3) Tämän artiklan 1 kappaleessa määrättyä menettelyä ei sovelleta järjestön ja sen työntekijöiden tai asiantuntijoiden välisiin erimielisyyksiin, jotka koskevat palvelumääräyksiä tai työehtoja taikka työntekijöiden osalta eläkejärjestelmämääräyksiä.

4) Sovittelutuomioistuimen päätöksestä ei voida valittaa, joten se on lopullinen ja osapuoliin nähden sitova. Jos erimielisyyden kohteena on kyseisen päätöksen sisältö tai soveltamisala, se annetaan sovittelutuomioistuimen tulkittavaksi jommankumman osapuolen tätä pyydettyä.

24 artikla

Tämän pöytäkirjan 23 artiklassa tarkoitetussa sovittelutuomioistuimessa on kolme jäsentä: sovittelun osapuolena olevan tai olevien valtioiden nimeämä sovittelija, hallintoneuvoston nimeämä sovittelija sekä kummankin edellä mainitun sovittelijan yhdessä nimeämä kolmas sovittelija, joka toimii puheenjohtajana.

2) Sovittelijat nimetään ryhmästä, joka muodostuu enintään kuudesta kunkin sopimusvaltion, ja enintään kuudesta hallintoneuvoston nimeämästä sovittelijasta. Ryhmä asetetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun pöytäkirja on tullut voimaan, ja sitä tarkistetaan tarvittaessa.

3) Jollei jompikumpi osapuoli kolmen kuukauden kuluessa 23 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetun ilmoituksen päivämäärästä lukien aseta edellä 1 kappaleessa tarkoitettua ehdokasta, sovittelijan valitsee toisen osapuolen pyynnöstä Kansainvälisen tuomioistuimen presidentti mainittuun ehdokasryhmään kuuluvista henkilöistä. Samoin menetellään jommankumman osapuolen pyynnöstä, jolleivät kaksi ensin nimettyä sovittelijaa kuukauden kuluessa siitä, kun jälkimmäinen heistä nimitettiin, pääse sopimukseen kolmannen sovittelijan nimeämisestä. Jos kuitenkin jommassakummassa tapauksessa Kansainvälisen tuomioistuimen presidentti on estynyt suorittamasta valintaa tai jos hän on jommankumman riitapuolena olevan valtion kansalainen, mainitut nimittämiset suorittaa Kansainvälisen tuomioistuimen varapresidentti, edellyttäen ettei hän ole kummankaan riitapuolena olevan valtion kansalainen; jos näin on asianlaita, nimittämiset suorittaa se Kansainvälisen tuomioistuimen jäsen, joka ei ole kummankaan riitapuolena olevan valtion kansalainen mutta jonka presidentti tai varapresidentti on valinnut tehtäväänsä. Sovittelua hakeneen valtion kansalaista ei saa valita sovittelijaksi, jonka nimittäminen kuuluu hallintoneuvostolle, eikä ehdokasryhmään kuuluvaa hallintoneuvoston nimittämää henkilöä saa valita sovittelijaksi, jonka nimittäminen kuuluu kantajapuolena olevalle valtiolle. Kumpaankaan näistä ehdokasryhmistä kuuluvaa henkilöä ei myöskään saa valita sovittelutuomioistuimen puheenjohtajaksi.

4) Sovittelutuomioistuin laatii itse menettelysääntönsä.

25 artikla

Järjestö voi hallintoneuvoston niin päätettyä tehdä yhden tai useamman sopimusvaltion kanssa täydentäviä sopimuksia saattamaan voimaan tämän pöytäkirjan määräyksiä kyseisen valtion tai useamman valtion osalta sekä muita järjestelyasiakirjoja järjestön tehokkaan toiminnan varmistamiseksi ja sen etujen turvaamiseksi.

PÖYTÄKIRJA EUROOPAN PATENTTIJÄRJESTELMÄN KESKITTÄMISESTÄ JA KÄYTTÖÖNOTOSTA (KESKITTÄMISPÖYTÄKIRJA) Tehty 5 päivänä lokakuuta 1973

I osasto

1 a) Yleissopimuksen tultua voimaan kaikki ne sen osapuolina olevat valtiot, jotka ovat myös Haagin sopimuksella 6 päivänä kesäkuuta 1947 perustetun Kansainvälisen patenttilaitoksen jäseniä, ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin laitoksen kaikkien varojen ja velvoitteiden ja sen kaikkien toimihenkilöiden siirtämiseksi Euroopan patenttivirastoon yleissopimuksen 162 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuun ajankohtaan mennessä. Siirto toteutetaan Kansainvälisen patenttilaitoksen ja Euroopan patenttiviraston välisellä sopimuksella. Kyseisten valtioiden samoin kuin muidenkin yleissopimuksen osapuolina olevien valtioiden on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sopimuksen saattamiseksi täytäntöön yleissopimuksen 162 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuun ajankohtaan mennessä. Kansainvälisen patenttilaitoksen jäsenvaltiot, jotka ovat myös yleissopimuksen jäseniä, sitoutuvat sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä lisäksi irtautumaan Haagin sopimuksesta.

b) Yleissopimuksen osapuolina olevat valtiot ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että kaikki Kansainvälisen patenttilaitoksen varat ja velvoitteet samoin kuin kaikki sen toimihenkilöt otetaan Euroopan patenttivirastoon a kohdassa tarkoitetun sopimuksen mukaisesti. Sopimuksen täytäntöönpanon jälkeen Haagissa oleva sivutoimipaikka ottaa hoitaakseen Kansainväliselle patenttilaitokselle sinä päivänä, jona yleissopimus avataan allekirjoitettavaksi, kuuluvat tehtävät ja niistä erityisesti ne, jotka on otettu hoidettavaksi jäsenvaltioihin nähden siitä riippumatta, tuleeko näistä yleissopimuksen osapuolia vai ei, samoin kuin sellaiset tehtävät, jotka kyseinen toimipaikka on yleissopimuksen voimaan tullessa ottanut hoitaakseen niihin valtioihin nähden, jotka ovat sanottuna päivänä sekä Kansainvälisen patenttilaitoksen jäseniä että yleissopimuksen osapuolia. Lisäksi Euroopan patenttijärjestön hallintoneuvosto voi osoittaa kyseiselle sivutoimipaikalle lisätehtäviä uutuustutkimuksen alalta.

c) Yllä olevat velvoitteet koskevat soveltuvin osin myös Haagin sopimuksen nojalla perustettua sivutoimipaikkaa Kansainvälisen patenttilaitoksen ja asianomaisen sopimusvaltion hallituksen välisessä sopimuksessa asetettujen ehtojen mukaisesti. Kyseinen hallitus sitoutuu täten solmimaan Euroopan patenttijärjestön kanssa uuden sopimuksen Kansainvälisen patenttilaitoksen kanssa jo tekemänsä sopimuksen sijaan sivutoimipaikan organisaatiota, toimintaa ja rahoitusta koskevien sopimuksenkohtien yhdenmukaistamiseksi tämän pöytäkirjan määräysten kanssa.

2) Jollei III osaston määräyksistä muuta johdu, yleissopimuksen osapuolina olevien valtioiden tulee teollisoikeuden keskusvirastojensa puolesta luopua yleissopimuksen 162 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetusta ajankohdasta lukien Euroopan patenttiviraston hyväksi kaikesta toiminnastaan patenttiyhteistyösopimuksen mukaisina kansainvälisinä uutuustutkimusviranomaisina.

3. a) Euroopan patenttiviraston eurooppapatenttien uutuustutkimuksia suorittava sivutoimipaikka perustetaan Berliiniin (sen länsiosaan) yleissopimuksen 162 artiklan 1 kappaleessa mainitusta ajankohdasta lukien. Se on toimiva Haagissa olevan sivutoimipaikan alaisuudessa.

b) Hallintoneuvosto määrää Berliinissä olevalle sivutoimipaikalle osoitettavat tehtävät yleisten näkökohtien sekä niiden vaatimusten perusteella, joita Euroopan patenttivirasto on asettanut uutuustutkimukselle.

c) Viimeistään Euroopan patenttiviraston toimialan laajennusta seuraavan ajanjakson alkaessa kyseiselle sivutoimipaikalle annetun työmäärän on riitettävä täysin työllistämään Saksan patenttiviraston Berliinin-toimiston patentoitavuustutkimuksia suorittava henkilöstö sellaisena kuin se on sinä päivänä, jona yleissopimus avataan allekirjoitusta varten.

d) Saksan liittotasavalta vastaa kaikkien niiden lisäkustannusten suorittamisesta, joita aiheutuu Euroopan patenttijärjestölle sivutoimipaikan perustamisesta Berliiniin ja sen ylläpitämisestä siellä.

II osasto

Jollei III ja IV osaston määräyksistä muuta johdu, yleissopimuksen osapuolina olevien valtioiden tulee teollisoikeuden keskusvirastojensa puolesta luopua Euroopan patenttiviraston hyväksi kaikesta toiminnastaan patenttiyhteistyösopimuksen mukaisina kansainvälisinä esitutkimuksia suorittavina viranomaisina. Tämä velvoite on voimassa vain siltä osin kuin Euroopan patenttivirasto voi tutkia eurooppapatenttia koskevia hakemuksia yleissopimuksen 162 artiklan 2 kappaleen mukaisesti ja se on voimassa enintään kaksi vuotta siitä ajankohdasta, jona Euroopan patenttivirasto on aloittanut tutkimustoiminnan kyseisillä tekniikan aloilla. Perusteena on viisivuotissuunnitelma, jossa Euroopan patenttiviraston toimiala laajennetaan vaiheittain kaikille tekniikan aloille ja jota voidaan muuttaa ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä. Tämän velvoitteen täytäntöönpanomenettelyistä päättää hallintoneuvosto.

III osasto

1) Yleissopimuksen osapuolena olevan valtion teollisoikeuksien keskusvirasto, jonka virallinen kieli ei ole virallisena kielenä Euroopan patenttivirastossa, saa toimia patenttiyhteistyösopimuksen mukaisena kansainvälisenä uutuustutkimusviranomaisena ja kansainvälisenä esitutkimuksia suorittavana viranomaisena. Lupa edellyttää asianomaisen valtion sitoutumista rajoittamaan kyseinen toiminta koskemaan vain sellaisia kansainvälisiä hakemuksia, joiden tekijällä on kyseisen valtion tai siihen rajoittuvan valtion kansalaisuus tai kotipaikka tuossa valtiossa. Hallintoneuvosto voi päättää, että yleissopimuksen osapuolena olevan valtion teollisoikeuksien keskusvirasto saa laajentaa toimintansa koskemaan sellaisia kansainvälisiä hakemuksia, joiden tekijällä on muun kuin osapuolena olevan valtion kansalaisuus tai kotipaikka tuossa valtiossa, kun kyseisen valtion virallinen kieli on myös kyseisen osapuolena olevan valtion virallinen kieli ja hakemus on laadittu samalla kielellä.

2) Uutuustutkimustoiminnan yhdenmukaistamiseksi patenttiyhteistyösopimuksen nojalla eurooppalaisen patenttien myöntämisjärjestelmän mukaiseksi on Euroopan patenttiviraston ja tämän pykälän nojalla luvan saaneen teollisoikeuksien keskusviraston välille luotava yhteistyötä. Yhteistyön on perustuttava erillissopimukseen, jonka piiriin voivat kuulua esimerkiksi uutuustutkimusmenettelyt ja -menetelmät, tutkimusten suorittajien työhönotto- ja koulutusvaatimukset, ohjeet uutuustutkimusten ja muiden palvelujen vaihtamisesta virastojen kesken sekä muut valvonnan toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

IV osasto

1.* a) Helpottaakseen yleissopimuksen osapuolina olevien valtioiden kansallisten patenttivirastojen mukautumista eurooppalaiseen patenttijärjestelmään hallintoneuvosto voi, mikäli pitää sitä suotavana eikä jäljempänä asetetuista ehdoista muuta johdu, antaa sellaisten valtioiden teollisoikeuksien keskusvirastoille, joissa käsittely voi tapahtua jollakin Euroopan patenttiviraston virallisista kielistä, tehtäviä, jotka koskevat tuolla kielellä laadittujen eurooppapatenttihakemusten patentoitavuustutkimusta ja jotka yleissopimuksen 18 artiklan 2 kappaleen mukaan on yleensä annettava patentoitavuustutkimusosaston työntekijälle. Tällaiset tehtävät on suoritettava yleissopimuksessa vahvistetun myöntämismenettelyn puitteissa, ja päätöksen tällaisista hakemuksista tekee patentoitavuustutkimusosasto, joka on pantava kokoon 18 artiklan 2 kappaleen mukaisesti.

b) Edellisen a kohdan mukaan annetut tehtävät saavat edustaa enintään 40 %:a ja yksittäiselle valtiolle annetut tehtävät enintään yhtä kolmasosaa vastaanotettujen eurooppapatenttihakemusten kokonaismäärästä. Tehtävät on annettava 15 vuodeksi Euroopan patenttiviraston avaamisesta lukien, ja niitä on vähennettävä tasaisesti (periaatteessa 20 % vuodessa) nollaan ajanjakson viimeisten viiden vuoden aikana.

c) Ottamalla huomioon edellisen b) kohdan määräykset hallintoneuvosto ratkaisee niiden eurooppapatenttihakemusten laadun, alkuperän ja lukumäärän, joiden osalta patentoitavuustutkimuksia voidaan antaa suoritettavaksi jokaisen edellä mainitun sopimusvaltion teollisoikeuksien keskusvirastolle.

d) Edellä olevat täytäntöönpanomenettelyt on vahvistettava kulloisenkin sopimusvaltion teollisoikeuksien keskusviraston ja Euroopan patenttiviraston välisessä erillissopimuksessa.

e) Edellä tarkoitetun erillissopimuksen osapuoleksi tullut virasto voi toimia patenttiyhteistyösopimuksen mukaisena kansainvälisenä esitutkimuksia suorittavana viranomaisena 15 vuoden ajanjakson loppuun saakka.

2. a) Hallintoneuvosto voi, mikäli katsoo sen Euroopan patenttiviraston toimivuuteen sopivaksi ja helpottaakseen siten eräille sopimusvaltioille I osaston 2 kappaleen soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvia hankaluuksia, antaa eurooppapatenttihakemuksia koskevia uutuustutkimuksia sellaisten valtioiden teollisoikeuksien keskusvirastojen suoritettaviksi, joiden virallinen kieli on virallisena kielenä myös Euroopan patenttivirastossa, edellyttäen että virastolla on kaikki edellytykset tulla nimitetyksi patenttiyhteistyösopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaiseksi kansainväliseksi uutuustutkimusviranomaiseksi.

b) Mainitunlaista Euroopan patenttiviraston vastuulla tapahtuvaa työtä suorittaessaan on teollisoikeuksien keskusvirastojen tarkoin noudatettava Euroopan uutuustutkimusselonteon laadintaohjeita.

c) Tähän kappaleeseen sovelletaan tämän osaston 1 kappaleen b kohdan toista virkettä ja osaston d) kohtaa.

V osasto

1) Edellä I osaston 1 c kohdassa tarkoitettu sivutoimipaikka saa suorittaa uutuustutkimuksia käytettävissään olevan, sijaintivaltionsa virallisella kielellä laaditun aineiston pohjalta kyseisen valtion kansalaisten ja siellä kotipaikan omaavien henkilöiden tekemistä eurooppapatenttihakemuksista. Lupa edellyttää, ettei eurooppapatenttien myöntämismenettely lykkäänny ja ettei Euroopan patenttivirastolle aiheudu tästä menettelystä lisäkustannuksia.

2) Edellä 1 kappaleessa tarkoitettu sivutoimipaikka saa eurooppapatentin hakijan valinnan mukaan ja kustannuksella suorittaa hakijan patenttia koskevan uutuustutkimuksen 1 kappaleessa tarkoitetun aineiston pohjalta. Tämä lupa on voimassa, kunnes yleissopimuksen 92 artiklassa edellytetty uutuustutkimus on VI osaston nojalla ulotettu käsittämään kyseisen aineiston, ja edellyttää, ettei eurooppapatenttien myöntämismenettely lykkäänny.

3) Hallintoneuvosto voi myös ulottaa 1 ja 2 kappaleessa tarkoitetut luvat näissä kappaleissa mainituin ehdoin koskemaan jonkin sellaisen sopimusvaltion teollisoikeuksien keskusvirastoa, jonka virallinen kieli ei ole virallisena kielenä Euroopan patenttivirastossa.

VI osasto

Yleissopimuksen 92 artiklan mukainen uutuustutkimus ulotetaan, periaatteessa kaikkien eurooppapatenttihakemusten osalta, koskemaan julkaistuja patentteja, julkaistuja patenttihakemuksia ja muita sopimusvaltioiden asianomaisia asiakirjoja, jotka eivät yleissopimuksen 162 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuna ajankohtana sisälly Euroopan patenttiviraston uutuustutkimusaineistoon. Ulottamisen laajuudesta, ehdoista ja ajoituksesta päättää hallintoneuvosto etenkin asian teknisistä ja rahoituksellisista puolista tehtävän selvityksen pohjalta.

VII osasto

Tämän pöytäkirjan määräykset syrjäyttävät niiden kanssa mahdollisesti ristiriidassa olevat yleissopimuksen määräykset.

VIII osasto

Tämän pöytäkirjan mukaiset hallintoneuvoston päätökset edellyttävät kolmen neljäsosan ääntenenemmistöä (yleissopimuksen 35 artiklan 2 kappale). Äänet painotetaan määräysten mukaisesti (yleissopimuksen 36 artikla).

PÖYTÄKIRJA YLEISSOPIMUKSEN 69 ARTIKLAN SOVELTAMISESTA Tehty 5 päivänä lokakuuta 1973

Edellistä 69 artiklaa ei tulisi tulkita siten, että eurooppapatentin tuottaman suojan laajuus ymmärrettäisiin suppean kirjaimellisesti patenttivaatimusten perusteella tai että patenttiselitystä ja piirustuksia käytettäisiin vain patenttivaatimuksissa ilmenevien epäselvyyksien ratkaisemiseksi. Sitä ei tulisi tulkita myöskään siten, että patenttivaatimuksia käytetään ainoastaan ohjeena ja että myönnetty suoja tosiasiallisesti kattaisi sen, mitä alan ammattimies patenttiselityksen ja piirustusten pohjalta päättelee patentinhakijan tarkoittaneen. Pikemminkin tulkinnalla tulisi määritellä suojan laajuus näiden kahden äärimmäisyyden välillä tavalla, joka yhdistää patentinhakijalle myönnettävän kohtuullisen suojan ja kolmansille osapuolille taattavan kohtuullisen varmuuden.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.