2/1994

Annettu: 12.01.1994

Asetus Asetus Pohjoismaiden välillä eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Arjeplogissa 14 päivänä kesäkuuta 1993 Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista tehty sopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 17 päivänä joulukuuta 1993 annetulla lailla (1/94) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt niin ikään 17 päivänä joulukuuta 1993, on voimassa 1 päivästä tammikuuta 1994 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tarkempia määräyksiä sopimuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriö.

3 §

Pohjoismaiden välillä eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 17 päivänä joulukuuta 1993 annettu laki (1/94) ja tämä asetus tulevat voimaan 12 päivänä tammikuuta 1994.

Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1994

SOPIMUS eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista

Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin hallitukset,

jotka ovat 6 päivänä maaliskuuta 1982 tehneet sopimuksen yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista,

jotka katsovat, että Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan 25 päivänä elokuuta 1981 tekemä sopimus eräiden ammattiryhmien hyväksymisestä toimimaan terveydenhuollon, sairaanhoidon ja eläinlääkintähuollon alalla, johon Islanti on liittynyt eräiden ammattiryhmien osalta, on ollut hyvin tärkeä, koska se on turvannut Pohjoismaiden kansalaisille mahdollisuuden päästä näiden ammattialojen pohjoismaisille työmarkkinoille kokonaisuudessaan, samoin kuin näiden valtioiden lääketieteelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle,

jotka katsovat, että näiden ammattiryhmien virallisesti säädelty koulutus kyseisissä valtioissa on useimmissa tapauksissa samanarvoinen,

jotka haluavat pyrkiä takaamaan mainituille ammattiryhmille kaikissa sopimusvaltioissa riittävät koulutusmahdollisuudet sekä mahdollisimman yhtenäisen koulutuksen ja lainsäädännön,

jotka toteavat, että 2 päivänä toukokuuta 1992 tehty Euroopan talousaluetta koskeva sopimus (ETA-sopimus) sisältää yhteisiä työmarkkinoita ja kelpoisuustodistusten vastavuoroista hyväksymistä koskevia määräyksiä, joita joissakin tapauksissa tullaan soveltamaan niihin Pohjoismaiden kansalaisiin, jotka haluavat toimia toisessa Pohjoismaassa,

jotka toteavat myös, että ETA-sopimuksen 121 artikla antaa mahdollisuuden pohjoismaisen yhteistyön jatkamiseen,

jotka katsovat, että myös jatkossa tarvitaan vuoden 1981 sopimuksen ammattiryhmien hyväksymistä koskevia pohjoismaisia määräyksiä, ensinnäkin sellaisten sääntelyn piiriin kuuluvien ammattiryhmien ja erityispätevyyksien osalta, jotka eivät kuulu ETA-määräysten piiriin, toiseksi joissakin tapauksissa niiden henkilöiden osalta, jotka ovat hankkineet koulutuksensa kolmannesta maasta, ja kolmanneksi niiden Pohjoismaiden kansalaisten osalta, joiden mahdollisuudet ammatinharjoittamiseen toisessa Pohjoismaassa muutoin heikentyisivät vuoden 1981 sopimukseen verrattuna,

jotka näin ollen katsovat, että vuoden 1981 sopimus on olennaisilta osiltaan Pohjoismaiden kansalaisille edullisempi kuin ETA-sopimus,

jotka myös katsovat, että ne vuoden 1981 sopimuksen määräykset, jotka ovat ristiriidassa ETA-sopimuksen kanssa, eivät voi jatkossa sisältyä pohjoismaiseen sopimukseen ja että pohjoismainen sopimus on muutoinkin muotoiltava uudelleen niin, että se on sopusoinnussa ETA-sopimuksen kanssa,

ja jotka lopuksi vielä katsovat, että näin muotoillun sopimuksen tulee koskea kaikkia ammatinharjoittajia niissä ammattiryhmissä, jotka kuuluvat sopimuksen piiriin,

ovat sopineet uudesta sopimuksesta eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista seuraavansisältöisesti:

Soveltamisala

1 artikla

Tätä sopimusta sovelletaan ammatinharjoittajiin, jotka ovat Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan tai Ruotsin - näistä käytetään jäljempänä nimitystä sopimusvaltiot - kansalaisia ja kuuluvat johonkin liitteessä 1 mainituista ammattiryhmistä.

Ammatinharjoittajien hyväksymistä toisessa sopimusvaltiossa koskevat yleissäännöt

2 artikla

Sillä, joka on jossakin sopimusvaltiossa saanut vertailukelpoisen oikeudellisen hyväksynnän 1 artiklassa, liitteessä 1, mainittuna ammatinharjoittajana, on tässä sopimuksessa määrätyin edellytyksin oikeus saada tällainen hyväksyntä myös muissa valtioissa, joissa on voimassa hyväksymistä koskevia määräyksiä.

Siitä, mitä edellisessä kappaleessa sanotaan hyväksymisestä, sovelletaan vastaavasti toisaalta henkilöön, joka toimii tai on oikeutettu toimimaan proviisorina jossakin jäsenvaltiossa, ja toisaalta myös henkilöön, joka olematta proviisori on oikeutettu toimittamaan lääkemääräyksiä apteekista (farmaseutti Suomessa, afdstofdarlyfjafraefdingur Islannissa, reseptar Norjassa ja receptarie Ruotsissa).

Myös ammatinharjoittaja, joka on saanut koulutuksen sellaisessa sopimusvaltiossa, jossa ei ole olemassa ammatinharjoittajien hyväksymistä koskevia määräyksiä, on oikeutettu 5-12 artiklassa mainituissa tapauksissa saamaan hyväksymisen sellaisessa sopimusvaltiossa, jossa on tällaisia määräyksiä.

Liitteessä 2 selostetaan, missä valtioissa ja minkä ammattiryhmien osalta on tämän sopimuksen voimaantullessa voimassa hyväksymistä koskevia määräyksiä.

3 artikla

Tämän sopimuksen mukainen sairaanhoitajaksi hyväksyntä koskee henkilöä, jolla on yleisen terveyden- ja sairaanhoidon koulutus.

Sairaanhoitajan, joka on suuntautunut muuhun kuin yleiseen terveyden- ja sairaanhoitoon, hyväksyy asianomainen valtio yksilöllisen harkintansa mukaan.

Erityisiä vaatimuksia, joita voidaan asettaa hyväksymiselle

4 artikla

Erikoishammashoitajaksi (tandplejer) hyväksymistä varten Tanska voi vaatia, että hakija, jolta puuttuu tarvittava koulutus avustaa hampaidenoikaisulaitteiden paikalleen asentamisessa ja poistamisessa, suorittaa enintään kolmen vuoden koeajan tai soveltuvuustestin. Hakijalla on oikeus valita koeajan tai soveltuvuustestin välillä.

Sellaisia ammattiryhmiä koskevia määräyksiä, joiden osalta kaikissa sopimusvaltioissa ei ole voimassa hyväksymissäännöksiä

5 artikla

Toimintaterapeutiksi (ergoterapeut) hyväksymisen Suomessa, Tanskassa ja Norjassa sekä (ilojuðdjalfi) Islannissa on oikeutettu saamaan se, joka on Ruotsissa suorittanut toimintaterapeutin (arbetsterapeut) tutkinnon tai toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän vanhemman koulutuksen toimintaterapeutiksi.

6 artikla

Optikoksi hyväksymisen Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa sekä (sjóntækjafræðdingar) Islannissa on oikeutettu saamaan se, joka on Tanskassa suorittanut viisivuotisen optikon peruskoulutuksen ammattikoulussa tai, ennen kuin sopimus on tullut voimaan ja sovellettavaksi optikoihin, suorittanut oppisopimuskoulutuksen ammattia varten.

7 artikla

Psykologiksi hyväksymisen Norjassa ja Ruotsissa sekä (sálfræðdingar) Islannissa on oikeutettu saamaan

a) se, joka on Tanskassa suorittanut psykologian kandidaatin tutkinnon (cand. psych.) tai psykologian virkatutkinnon, ja

b) se, joka on Suomessa suorittanut psykologian kandidaatin tutkinnon.

8 artikla

Röntgenhoitajaksi hyväksymisen Suomessa, (röntgentaeknar) Islannissa ja (radiograf) Norjassa on oikeutettu saamaan

a) se, joka on Tanskassa hankkinut terveyshallituksen (Sundhedsstyrelsen) ohjeiden mukaisen röntgenhoitajan (radiograf) todistuksen, ja

b) se, joka on Ruotsissa suorittanut terveyden- ja sairaanhoitolinjan diagnostisen radiologian opintosuunnan oppimäärän (90 pistettä) tai toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän vanhemman röntgenhoitajan (röntgenassistent) koulutuksen.

9 artikla

Mielisairaanhoitajaksi hyväksymisen Suomessa ja (hjelpepleier inom området psykiatrisk sykepleie) Norjassa on oikeutettu saamaan

a) se, joka on Tanskassa hankkinut mielisairaanhoitajan (plejer) todistuksen terveyshallituksen vuoden 1977 tai myöhempien ohjeiden mukaisesti, ja

b) se, joka on Ruotsissa suorittanut sellaisen koulutuksen ja hankkinut alan käytännön työkokemuksen, joka siellä vaaditaan mielisairaanhoitajalta (skötare i psykiatrisk vård) tai toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän mielisairaanhoitajan vanhemman koulutuksen.

10 artikla

Hammashoitajaksi hyväksymisen Suomessa, (afdstofdarmenn tannlaekna) Islannissa ja (tandsköterska) Ruotsissa on oikeutettu saamaan se, joka on Tanskassa tai Norjassa suorittanut hammashoitajalle (klinikassistent/tannlegeassistent) vahvistetun koulutuksen.

11 artikla

Hammasteknikoksi hyväksymisen Suomessa ja (tandtekniker) Ruotsissa on oikeutettu saamaan

a) se, joka on Tanskassa suorittanut nelivuotisen hammasteknikon (laboratorietandtekniker) koulutuksen ammattikoulussa tai toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän vanhemman oppisopimuskoulutuksen hammasteknikoksi (laboratorietandtekniker), ja

b) se, joka on Norjassa saanut hammasteknikon (tandtekniker) ammattiin oikeuttavan kisällinkirjan.

12 artikla

Perushoitajaksi hyväksymisen Suomessa, (sjukralifdar) Islannissa ja (hjelpepleier) Norjassa on oikeutettu saamaan

a) se, joka on Tanskassa hankkinut apuhoitajan (sygehjaelper) todistuksen, ja

b) se, joka on Ruotsissa suorittanut sellaisen koulutuksen ja hankkinut alan käytännön työkokemuksen, joka siellä vaaditaan apuhoitajalta (undersköterska) tai toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän vastaavan vanhemman koulutuksen.

Ammattiryhmän hyväksymiseen liittyviä määräyksiä

13 artikla

Ennen kuin sopimusvaltio ryhtyy soveltamaan hyväksymismääräyksiä, jotka koskevat tiettyä 1 artiklassa, liitteessä 1, mainittua ammattiryhmää, joka ei ole aikaisemmin siinä valtiossa ollut tällaisen sääntelyn kohteena, valtion tulee ryhtyä neuvotteluihin hyväksymisen edellytyksistä muiden sellaisten valtioiden kanssa, joiden osalta sopimus on sovellettavissa ammattiryhmään.

14 artikla

Jos tietyn 1 artiklassa mainitun ammattiryhmän hyväksymistä koskevia säännöksiä ryhdytään soveltamaan valtiossa, jossa tällaisia säännöksiä ei ole voimassa sopimusta allekirjoitettaessa, lakkaa ammattiryhmää koskeva vastaava 5-12 artiklan määräys olemasta voimassa. Kyseinen ammattiryhmä kuuluu tämän jälkeen toisen sopimusvaltion hyväksymistä koskevan pääsäännön piiriin.

Ilmoitus päätetyistä säännöksistä on toimitettava hyvissä ajoin ennen niiden voimaantuloa Ruotsin ulkoasiainministeriölle.

Erikoispätevyyden hyväksyminen

15 artikla

Jos lääkäri tai hammaslääkäri on hankkinut erikoislääkärin pätevyyden jossakin sopimusvaltiossa, hän saa todistuksen samasta pätevyydestä toisessa sopimusvaltiossa edellyttäen,

että hän on saanut rajoittamattoman hyväksynnän toimia lääkärinä tai hammaslääkärinä tässä valtiossa ja että hänellä edelleen on tällainen hyväksyntä, ja

että kyseinen ammattiala on siellä tunnustettu erikoisalaksi niiden määräysten mukaan, jotka säätelevät lääkärin tai vastaavasti hammaslääkärin oikeutta nimittää itseään erikoislääkäriksi tai erikoishammaslääkäriksi.

16 artikla

Jos optikko on hankkinut piilolasioptikon pätevyyden Suomessa, Norjassa tai Ruotsissa, hän saa todistuksen samasta pätevyydestä muissakin valtioissa.

Oikeus piilolasioptikon pätevyystodistuksen saamiseen Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa on myös niillä optikoilla, jotka ovat Tanskassa suorittaneet työministeriön hyväksymän piilolasikoulutuksen 1. ja 2. vaiheen.

Oikeus piilolasioptikon pätevyystodistukseen toisessa sopimusvaltiossa on 1 ja 2 kappaleen mukaan voimassa sillä edellytyksellä, että optikko on saanut hyväksynnän optikoksi siinä valtiossa ja että hänellä edelleen on tällainen hyväksyntä.

Hyväksymistä koskeva hakemus ja päätös

17 artikla

Sen, joka hakee hyväksymistä vedoten tähän sopimukseen, tulee osoittaa valtion terveyden- ja sairaanhoidon tai vastaavasti eläinlääkintäalan keskusviranomaiselle tai vastaavalle viranomaiselle, että hän täyttää sopimuksen ehdot.

Hyväksyminen on myönnettävä hakijalle, joka täyttää edellä mainitut ehdot, ellei ole olemassa seikkoja, jotka voivat aiheuttaa hyväksymisen peruuttamisen.

Toimivaltaisten keskusviranomaisten tulee antaa toisilleen kaikki ne tiedot, jotka ovat tarpeen tehtyjen hyväksymishakemusten johdosta.

Hyväksymisen peruuttaminen ym.

18 artikla

Jos hyväksymisen alun perin myöntänyt valtio on peruuttanut sen, on myöhemmin toisessa valtiossa myönnetty hyväksyminen peruutettava. Muutoin saadaan myöhemmin myönnetty hyväksyminen peruuttaa ainoastaan sen valtion määräysten mukaisesti, joka on hyväksymisen myöntänyt.

Jos toimivaltainen viranomainen peruuttaa useammassa jäsenvaltiossa hyväksymisen saanutta ammatinharjoittajaa koskevan hyväksymisen, on sen tai toisten sopimusvaltioiden toimivaltaiselle keskusviranomaiselle ilmoitettava peruutuksesta ja sen syistä. Tällainen ilmoitus on tehtävä myös, jos ammatinharjoittajan oikeutta antaa apteekeille lääke- tai alkoholimääräyksiä on rajoitettu tai jos hän on vapaaehtoisesti luopunut tästä oikeudestaan tai oikeudestaan toiminnan harjoittamiseen.

Yleisiä periaatteita

19 artikla

ETA-sopimuksesta seuraa, että työntekijällä, joka on sopimuksen piiriin kuuluvan valtion kansalainen, on oikeus hakea ja ottaa vastaan työtä toisesta tällaisesta valtiosta. ETA-sopimuksesta seuraa myös, ettei tällaista työntekijää saa kohdella toisin kuin maan omia kansalaisia, kun on kyse mm. palvelussuhde- ja sosiaalietuuksista.

ETA-sopimuksesta seuraa edelleen, että valtiot voivat joissakin tapauksissa ryhtyä sopiviin toimenpiteisiin, jotta henkilö, joka haluaa toimia ammatillisesti jossakin toisessa Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen piiriin kuuluvassa valtiossa, voisi saada tietoa ammatin harjoittamista säätelevästä lainsäädännöstä. ETA-sopimuksesta seuraa myös, että valtioiden on joissakin tapauksissa, mikäli asianmukaista, tarjottava kyseisille henkilöille mahdollisuus hankkia ammatin harjoittamiseen isäntämaassa tarvittava kielitaito.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun ammattialan työhön palkattaessa tulee myös siinä tapauksessa, ettei se ole seurausta ETA-sopimuksesta, antaa ammatissa toimimiselle sama arvo riippumatta siitä, missä sopimusvaltiossa se on tapahtunut.

20 artikla

Sen, joka ottaa palvelukseensa tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa henkilökuntaa, on noudatettava 6 päivänä maaliskuuta 1982 tehdyn yhteisiä pohjoismaisia työmarkkinoita koskevan sopimuksen määräyksiä sekä sen soveltamiseksi pohjoismaista työnvälitystä varten vahvistettuja suuntaviivoja.

Valtioiden toimivaltaisten keskusviranomaisten tulee seurata kehitystä tässä sopimuksessa tarkoitettujen ammattiryhmien työmarkkinoilla ja, milloin erityiset toimenpiteet katsotaan tarpeellisiksi, ilmoittaa asiasta edellä mainitun sopimuksen 8 artiklan mukaisesti perustetulle toimikunnalle.

Keskusviranomaisten tulee lisäksi jatkuvasti antaa toisilleen tietoja, joilla on merkitystä asianomaisten ammattiryhmien työmarkkinoilla tapahtuvan kehityksen arvioimiseksi.

21 artikla

Sopimusvaltioiden tulee yhteistoiminnassa seurata sopimuksen soveltamista sekä tehdä sopimukseen ne muutokset ja lisäykset, joihin kehitys saattaa antaa aihetta.

Voimaantulo

22 artikla

Edellyttäen, että kaikki osapuolet ovat ilmoittaneet Ruotsin ulkoasiainministeriölle sopimuksen hyväksymisestä, sopimus tulee voimaan samana päivänä kuin ETA-sopimus. Mikäli mainittu edellytys ei ole täyttynyt siihen mennessä, kun ETA-sopimus tulee voimaan, sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jolloin ulkoasiainministeriö on saanut kaikilta osapuolilta ilmoituksen sopimuksen hyväksymisestä.

Mikäli Islanti ei ole valmis soveltamaan tätä sopimusta kaikkiin niihin 1 artiklassa, liitteessä 1, mainittuihin ammattiryhmiin, joiden osalta hyväksymismääräykset ovat voimassa Islannissa, Islannin on kirjallisesti ilmoitettava tästä Ruotsin ulkoasiainministeriölle samalla, kun se ilmoittaa sopimuksen hyväksymisestä. Islanti voi milloin tahansa myöhemmin samalla tavoin ilmoittaa olevansa valmis soveltamaan sopimusta yhteen tai useampaan 1 artiklassa, liitteessä 1, mainituista muista ammattiryhmistä. Vaikka Islanti ei olisi valmis soveltamaan tätä sopimusta kaikkiin ammattiryhmiin, sopimus koskee kuitenkin soveltuvin osin muita osapuolia heidän keskinäisissä suhteissaan kaikkien 1 artiklassa, liitteessä 1, mainittujen ammattiryhmien osalta.

Ruotsin ulkoasiainministeriö ilmoittaa muille osapuolille näiden ilmoitusten vastaanottamisesta ja ajankohdasta, jolloin sopimus tulee voimaan.

Ruotsin ulkoasiainministeriön tulee myös ilmoittaa muille valtioille

a) 14 artiklan 2 kappaleessa mainituista päätöksistä ja

b) 25 artiklan mukaisesta irtisanomisesta ja ilmoituksesta sekä siitä päivämäärästä, jolloin tällainen toimenpide tulee voimaan.

23 artikla

Mikäli jokin sopimusvaltioista aloittaa sääntelyn sellaisen uuden ammattiryhmän osalta, joka kuuluu sopimuksen piiriin, on sopimus voimassa kyseisen ammattiryhmän osalta samalla tavoin kuin niiden ammattiryhmien osalta, joita se koski jo sopimusta allekirjoitettaessa.

24 artikla

Samanaikaisesti, kun tämä sopimus tulee voimaan, kumotaan

Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä 25 päivänä elokuuta 1981 tehty sopimus eräiden ammattiryhmien hyväksymisestä toimimaan terveydenhuollon, sairaanhoidon ja eläinlääkintähuollon alalla, johon Islanti on liittynyt,

27 päivänä elokuuta 1987 tehty sopimus lisäpöytäkirjoineen ja 28 päivänä helmikuuta 1990 tehty sopimus vuoden 1981 sopimuksen muuttamisesta, sekä

28 päivänä helmikuuta 1990 tehty sopimus lisäpöytäkirjan muuttamisesta.

Irtisanominen ym.

25 artikla

Valtio voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti Ruotsin ulkoasiainministeriölle. Jos jokin valtioista on sanonut irti sopimuksen, se lakkaa olemasta voimassa viimeisessä kappaleessa mainitun määräajan kuluttua.

Sopimuksen tultua voimaan voi valtio ilmoittaa, ettei se enää halua soveltaa sopimusta tiettyyn ammattiryhmään. Tällainen ilmoitus on toimitettava Ruotsin ulkoasiainministeriölle. Mikäli jokin valtioista on tehnyt sanotun ilmoituksen, sopimusta ei enää sovelleta kyseiseen ammattiryhmään jäljempänä mainitun määräajan kuluttua.

Tässä artiklassa tarkoitettu irtisanominen ja ilmoitus tulevat voimaan siinä vuodenvaihteessa tai kesä-heinäkuun vaihteessa, joka lähinnä seuraa sen jälkeen, kun kuusi kuukautta on kulunut irtisanomisen tai ilmoituksen saapumisesta Ruotsin ulkoasiainministeriöön.

26 artikla

Tämän sopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Ruotsin ulkoasiainministeriöön, joka toimittaa siitä muille valtioille oikeaksi todistetut jäljennökset.

Tämän vakuudeksi valtuutetut edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty 14 päivänä kesäkuuta 1993 Arjeplogissa yhtenä kappaleena tanskan, suomen, islannin, norjan ja ruotsin kielellä, jotka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.

Liite 1 Ammattiryhmän nimike Liite 2

(taulukot on jätetty tästä pois)

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.