10/1992

Annettu: 01.02.1992

Asetus Asetus Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Granadassa 3 päivänä lokakuuta 1985 tehty yleissopimus Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelusta, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 20 päivänä syyskuuta 1991, ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan 17 päivänä lokakuuta 1991, tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1992 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1992.

Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1992

Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskeva YLEISSOPIMUS

Euroopan neuvoston jäsenvaltiot, jotka ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen ja jotka

katsovat, että Euroopan neuvoston tavoitteena on saavuttaa suurempi yhtenäisyys jäsentensä keskuudessa muun muassa turvatakseen ja toteuttaakseen niiden yhteisen kulttuuriperinnön muodostavat ihanteet ja periaatteet;

tunnustavat, että rakennustaiteellinen perintömme on Euroopan kulttuuriperinnön rikkauden ja monipuolisuuden korvaamaton ilmentymä sekä mittaamaton todiste menneisyydestämme ja on kaikkien eurooppalaisten yhteinen perintö;

ottavat huomioon Pariisissa 19 päivänä joulukuuta 1954 allekirjoitetun Euroopan kulttuuriyleissopimuksen ja erityisesti sen 1 artiklan;

ottavat huomioon rakennustaiteellista perintöä koskevan eurooppalaisen peruskirjan, jonka Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi 26 päivänä syyskuuta 1975 sekä 14 päivänä huhtikuuta 1976 hyväksytyn päätöslauselman (76)28 lakien ja säännösten muuttamisesta siten, että ne täyttävät rakennustaiteellisen perinnön yhteisen säilyttämisen asettamat vaatimukset;

ottavat huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen suosituksen 880 (1979) Euroopan rakennustaiteellisen perinnön säilyttämisestä;

ottavat huomioon ministerikomitean suosituksen R (80) jäsenvaltioille arkkitehtien, asemakaavasuunnittelijoiden, rakennusinsinöörien ja maisema-arkkitehtien erityiskoulutuksesta sekä ministerikomitean 1 päivänä heinäkuuta 1981 hyväksymän suosituksen R(81)13 toimista käsityöammattien piirissä tiettyjen häviävien käsityöammattien tukemiseksi;

pitävät mielessä, että on tärkeää jättää tuleville sukupolville kulttuuriviitetausta, parantaa kaupunki- ja maaseutuympäristöä ja siten myös edistää valtioiden ja alueiden talous-, yhteiskunta- ja kulttuurikehitystä;

tunnustavat, että on tärkeää sopia yhteisen politiikan suuntaviivoista, jotka takaavat rakennustaiteellisen perinnön säilyttämisen ja korostamisen,

ovat sopineet seuraavasta.

Rakennustaiteellisen perinnön määritelmä

1 artikla

Tässä yleissopimuksessa ilmaisun "rakennustaiteellinen perintö" katsotaan kattavan seuraavanlaiset kohteet:

1. kulttuurimuistomerkit: kaikki historiallisesti, arkeologisesti, taiteellisesti, tieteellisesti, yhteiskunnallisesti tai teknisesti huomattavan mielenkiintoiset rakennukset ja rakenteet, mukaan lukien niiden kalusteet ja varusteet;

2. rakennuskokonaisuudet: historiallisesti, arkeologisesti, taiteellisesti, tieteellisesti, yhteiskunnallisesti tai teknisesti huomattavan mielenkiintoiset kaupunki- tai maaseuturakennusten ryhmät, jotka ovat riittävän eheät muodostaakseen topografisesti erotettavan kokonaisuuden;

3. ulkoilmakohteet: osittain rakennetut kohteet, jotka riittävän erillisenä ja eheänä luonnon ja ihmistyön yhdistelmänä muodostavat historiallisesti, arkeologisesti, taiteellisesti, yhteiskunnallisesti tai teknisesti huomattavan mielenkiintoisen, topografisesti erotettavan kokonaisuuden.

Suojeltavien kohteiden tunnistaminen

2 artikla

Jotta kaikki kulttuurimuistomerkit, rakennuskokonaisuudet ja ulkoilma-alueet voitaisiin tarkoin tunnistaa, jokainen sopimuspuoli sitoutuu pitämään luetteloa mainituista kohteista ja niiden ollessa uhattuna viipymättä laatimaan tilanteen mukaiset asiakirjat.

Lakisääteiset suojelutoimenpiteet

3 artikla

Jokainen sopimuspuoli sitoutuu

1. ryhtymään lakisääteisiin toimenpiteisiin rakennustaiteellisen perinnön suojelemiseksi;

2. näiden toimenpiteiden puitteissa ja kunkin alueen tai valtion omin keinoin antamaan määräyksiä kulttuurimuistomerkkien, rakennuskokonaisuuksien ja ulkoilmakohteiden suojelemiseksi.

4 artikla

Jokainen sopimuspuoli sitoutuu

1. soveltamaan lakisääteisen suojelun edellyttämiä valvonta- ja valtuutusmenettelyjä kyseisiin kohteisiin;

2. estämään suojelumääräyksen saaneiden kohteiden pilaamisen, rappeutumisen tai purkamisen. Tässä tarkoituksessa kukin sopimuspuoli, ellei se ole sitä jo tehnyt, säätää lait, jotka

a) vaativat kaikkien sekä jo suojeltujen kulttuurimuistomerkkien, että sellaisten, joiden osalta suojelutoimenpiteet on pantu vireille, purku- ja korjaussuunnitelmien samoin kuin kaikkien niiden ympäristöön vaikuttavien suunnitelmien alistamista toimivaltaiselle viranomaiselle;

b) vaativat rakennuskokonaisuuksia ja niiden osia sekä ulkoilmakohteita koskevien suunnitelmien alistamista toimivaltaiselle viranomaiselle, sikäli kuin suunnitelmaan liittyy

- rakennuksen purku

- uusi rakennus

- huomattava muutos, joka rumentaisi rakennustaiteellista kokonaisuutta tai ulkoilmakohdetta;

c) sallivat julkisen viranomaisen velvoittaa suojellun kohteen omistajan suorittamaan tarvittavia korjaustöitä tai suorittamaan ne itse jos omistaja ei sitä tee;

d) sallivat suojeltujen kohteiden pakkolunastuksen.

5 artikla

Jokainen sopimuspuoli sitoutuu kieltämään suojellun kulttuurimuistomerkin siirron kokonaisuudessaan tai osaksi, ellei siirto kohteen säilymisen kannalta ole välttämätön. Näissä olosuhteissa toimivaltainen viranomainen ryhtyy tarvittaviin varotoimenpiteisiin kohteen purkamisen ja siirron osalta sekä sen jälleenpystyttämisen osalta sopivaan paikkaan.

Lisätoimenpiteet

6 artikla

Jokainen sopimuspuoli sitoutuu

1. viranomaisten välityksellä rahallisesti tukemaan alueellaan sijaitsevien rakennustaiteelliseen perintöön kuuluvien kohteiden kunnossapitoa ja korjaustöitä kansallisen, alueellisen ja paikallisen toimivallan ja käytettävissä olevien varojen mukaisesti;

2. tarvittaessa tukeutumaan verotuksellisiin toimenpiteisiin tämän perinnön säilyttämisen helpottamiseksi;

3. rohkaisemaan yksityisiä aloitteita rakennustaiteellisen perinnön kunnossapitämiseksi ja kunnostamiseksi.

7 artikla

Jokainen sopimuspuoli sitoutuu kulttuurimuistomerkkien, rakennuskokonaisuuksien ja ulkoilmakohteiden läheisyydessä edistämään toimenpiteitä ympäristön laadun parantamiseksi.

8 artikla

Rakennustaiteellisen perinnön rappeutumisen riskin rajoittamiseksi jokainen sopimuspuoli sitoutuu

1. tukemaan ympäristösaasteiden haitallisten vaikutusten toteamiseen ja analysoimiseen sekä niiden vähentämis- tai poistamiskeinoihin tähtäävää tieteellistä tutkimusta;

2. ottamaan erityisesti huomioon rakennustaiteellisen perinnön säilyttämiseen liittyvät ongelmat saastetorjuntapolitiikassaan.

Rangaistukset

9 artikla

Jokainen sopimuspuoli sitoutuu varmistamaan toimivaltansa puitteissa, että rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskevien lakien rikkomisesta koituu toimivaltaisen viranomaisen taholta asiaankuuluva ja riittävä seuraamus. Tämä seuraamus saattaa määrätyissä olosuhteissa merkitä lainrikkojan velvoittamista purkamaan uusi rakennus, jos se ei ole määräysten mukainen, tai palauttamaan suojeltu kohde entiseen kuntoonsa.

Säilyttäminen

10 artikla

Jokainen sopimuspuoli sitoutuu noudattamaan yhtenäisiä säilyttämisperiaatteita, jotka

1. sisältävät rakennustaiteellisen perinnön suojelun keskeisenä kaupunki- ja maaseutusuunnittelun tavoitteena ja jotka varmistavat, että tämä vaatimus otetaan huomioon sekä suunnittelun että rakennuslupien käsittelyn kaikissa vaiheissa;

2. edistävät rakennustaiteellisen perinnön entisöimistä ja kunnossapitoa koskevia ohjelmia;

3. antavat rakennustaiteellisen perinnön säilyttämiselle, tunnetuksi tekemiselle ja korostamiselle keskeisen sijan kulttuuri-, ympäristö- ja aluesuunnittelupolitiikassaan;

4. helpottavat milloin mahdollista sellaisten rakennusten säilyttämistä, joiden itseisarvo ei oikeuttaisi tämän yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuun suojeluun, mutta joiden merkitys kaupunki- tai maaseutuympäristössä tai elämän laadun kannalta voi olla huomattava.

5. suosivat perinteisten ammattitaitojen ja materiaalien käyttöä ja kehittämistä koska ne ovat olennaisia rakennustaiteellisen perinnön tulevaisuuden kannalta.

11 artikla

Kohteiden rakennustaiteellisen ja historiallisen luonteen/arvon huomioon ottaen jokainen sopimuspuoli sitoutuu suosimaan

- suojeltujen kohteiden käyttöä nykyajan tarpeiden valossa;

- vanhojen kohteiden mukauttamista soveltuvin osin uusiin tarkoituksiin.

12 artikla

Jokainen sopimuspuoli tunnustaa yleisön pääsyn tärkeyden suojeltuihin kohteisiin ja sitoutuu ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, ettei kohteen avaaminen yleisölle, varsinkaan siitä johtuvat rakenteelliset lisäykset, vahingoita sen tai sen ympäristön rakennustaiteellista ja historiallista luonnetta.

13 artikla

Tällaisen politiikan toteuttamisen helpottamiseksi, jokainen sopimuspuoli sitoutuu oman poliittisen ja hallinnollisen rakenteensa mukaisesti suosimaan tehokasta yhteistyötä kaikilla tasoilla säilyttämis-, kulttuuri-, ympäristö- ja suunnittelutoiminnassa.

Osallistuminen ja yhdistykset

14 artikla

Tarkoituksenaan laajentaa julkisten viranomaisten toimenpiteiden vaikutusta rakennustaiteellisen perinnön tunnistamiseen, suojeluun, entisöimiseen, kunnossapitoon, hoitoon ja tunnetuksi tekemiseen, jokainen sopimuspuoli sitoutuu

1. panemaan alulle päätöksenteon eri vaiheissa sopivan koneiston tietojen saannin, neuvonpidon ja yhteistyön varmistamiseksi valtion, alueellisten ja kunnallisten viranomaisten, kulttuurilaitosten ja -liittojen sekä yleisön välillä;

2. suosimaan taloudellista tukemista ja voittoa tavoittelemattoman yhdistystoiminnan kehitystä tällä alalla.

Tiedotus ja koulutus

15 artikla

Jokainen sopimuspuoli sitoutuu

1. kehittämään yleistä tietoisuutta rakennustaiteellisen perinnön säilyttämisen arvosta sekä osana kulttuuri-identiteettiä että virikkeenä ja luovuuden lähteenä nykyisille ja tuleville sukupolville;

2. tässä tarkoituksessa edistämään toimenpiteitä tiedon jakamiseksi ja asian tiedostamiseksi käyttämällä nykyaikaista viestintää ja esittämistekniikkaa, joka tähtää erityisesti

a) yleisen mielenkiinnon herättämiseen ja lisäämiseen kouluiästä alkaen kohteiden suojeluun sekä rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin laatuun;

b) kulttuuriperinnön yhteyden sekä rakennustaiteen, muiden taiteiden, kansanperinteiden sekä elintapojen välisten yhteyksien osoittamiseen eurooppalaisella samoin kuin kansallisella ja alueellisella tasolla.

16 artikla

Jokainen sopimuspuoli sitoutuu edistämään koulutusta erinäisissä käsityö- ja muissa ammateissa, jotka liittyvät rakennustaiteellisen perinnön säilyttämiseen.

Säilyttämisperiaatteiden koordinoiminenEuroopassa

17 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat vaihtamaan säilyttämisperiaatteita koskevia tietoja seuraavanlaisista asioista:

1. mitä menetelmiä noudatetaan kohteiden tunnistamiseksi, suojelemiseksi ja säilyttämiseksi ottaen huomioon historian kehityksen ja kohteiden kasvavan lukumäärän;

2. tavoista, joilla tarve suojella rakennustaiteellista perintöä voidaan parhaiten sovittaa yhteen nykyaikaisen talous-, yhteiskunta- ja kulttuuritoimintaan;

3. mitä mahdollisuuksia uusi tekniikka luo rakennustaiteellisen perinnön tunnistamiseksi ja kirjaamiseksi ja rakennusmateriaalien pilaantumisen torjumiseksi sekä tieteellisen tutkimuksen, entisöimisen, hoidon ja tunnetuksi tekemisen alalla;

4. miten luovaa rakennustaidetta voitaisiin edistää oman aikamme panoksena eurooppalaiseen perintöön.

18 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat tarvittaessa antamaan toisilleen teknistä apua rakennustaiteellisten kohteiden säilyttämistä koskevien kokemusten vaihtojen tai asiantuntijavaihtojen muodossa.

19 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat kansallisen lainsäädäntönsä tai kansainvälisten sopimusten puitteissa rohkaisemaan rakennustaiteellisten kohteiden säilyttämiseen erikoistuneiden asiantuntijoiden ja jatkokoulutusta saavien vaihtoa Euroopassa.

20 artikla

Tämän yleissopimuksen tavoitteita silmällä pitäen Euroopan neuvoston ministerikomitea perustaa Euroopan neuvoston 17 artiklan mukaisen asiantuntijakomitean seuraamaan tämän yleissopimuksen soveltamista ja erityisesti

1. tiedottamaan tietyin aikavälein Euroopan neuvoston ministerikomitealle rakennustaiteellisen perinnön säilyttämistä koskevasta politiikasta tämän yleissopimuksen sopimusvaltioissa, yleissopimuksen periaatteiden toteuttamisesta sekä omasta toiminnastaan;

2. tekemään ehdotuksia Euroopan neuvoston ministerikomitealle yleissopimuksen määräysten toteuttamista koskevista toimenpiteistä, joihin katsotaan kuuluvaksi monenvälinen toiminta, yleissopimuksen tarkistus tai muuttaminen sekä yleissopimuksen tarkoitusta koskeva yleinen tiedottaminen;

3. tekemään Euroopan neuvoston ministerikomitealle suosituksia kutsuista Euroopan neuvoston ulkopuolisille valtioille liittyä tähän yleissopimukseen.

21 artikla

Tämän yleissopimuksen määräykset eivät estä soveltamasta 1 artiklassa tarkoitettuihin kohteisiin yksityiskohtaisempia ja suosiollisempia seuraavien rakennustaiteellisten perinnön suojelemista koskevien yleissopimusten määräyksiä:

- 16 päivänä marraskuuta 1972 tehty maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskeva yleissopimus;

- 6 päivänä toukokuuta 1989 tehty arkeologisen perinnön suojelua koskeva Euroopan yleissopimus.

Loppumääräykset

22 artikla

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille. Se on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

2. Tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona kolme Euroopan neuvoston jäsenvaltiota on edellisen kappaleen määräysten mukaisesti ilmoittanut suostuvansa noudattamaan sitä.

3. Valtion osalta, joka myöhemmin ilmoittaa suostuvansa noudattamaan tätä yleissopimusta, se tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.

23 artikla

1. Tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan neuvoston ministerikomitea voi Euroopan neuvoston perussäännön 20 artiklan d kohdan mukaisella enemmistöllä sekä niiden sopimusvaltioiden yksimielisellä äänestyksellä, joilla on oikeus osallistua komitean kokouksiin, kutsua minkä tahansa Euroopan neuvostoon kuulumattoman valtion sekä Euroopan talousyhteisön liittymään tähän yleissopimukseen.

2. Liittyjävaltion osalta sekä Euroopan talousyhteisön osalta, mikäli se liittyy tähän yleissopimukseen, yleissopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona liittymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

24 artikla

1. Jokainen valtio voi allekirjoituksen yhteydessä tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettaessaan ilmoittaa, millä alueella tai alueilla tätä yleissopimusta sovelletaan.

2. Jokainen valtio voi myöhemmin Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla selityksellä ilmoittaa ulottavansa tämän yleissopimuksen koskemaan mitä tahansa muuta, selityksessä mainittua aluetta. Tällaisen alueen osalta yleissopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut selityksen.

3. Edellisen kahden kappaleen mukainen selitys voidaan minkä tahansa siinä mainitun alueen osalta peruuttaa pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

25 artikla

1. Jokainen valtio voi allekirjoituksen yhteydessä tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettaessaan selittää varaavansa itselleen oikeuden jättää osaksi tai kokonaan noudattamatta 4 artiklan c ja d kohdan määräyksiä. Muita varaumia ei saa tehdä.

2. Sopimusvaltio, joka on edellisen kappaleen nojalla tehnyt varauman, voi osaksi tai kokonaan peruuttaa sen Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan päivänä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

3. Sopimuspuoli, joka on tehnyt edellä 1 kappaleessa mainittujen määräysten osalta varauman ei saa vaatia kyseisen määräyksen noudattamista miltään muulta sopimuspuolelta. Mikäli sopimuspuolen tekemä varauma on osittainen tai ehdollinen, se voi vaatia määräyksen soveltamista toiselta sopimuspuolelta niiltä osin kuin se on itse ne hyväksynyt.

26 artikla

1. Jokainen sopimuspuoli voi milloin tahansa irtisanoa tämän yleissopimuksen Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella.

2. Irtisanominen tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

27 artikla

Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa kaikille Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, tähän yleissopimukseen liittyneille valtioille sekä Euroopan talousyhteisölle, mikäli se on liittynyt tähän yleissopimukseen,

a) kaikista allekirjoittamisista;

b) kaikista ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjojen tallettamisista;

c) kaikista tämän yleissopimuksen 22, 23 ja 24 artiklan mukaisista voimaantulopäivistä;

d) kaikista muista tähän yleissopimukseen liittyvistä asiakirjoista, ilmoituksista ja viesteistä.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet asianmukaisesti siihen valtuutettuina ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Granadassa 3 päivänä lokakuuta 1985 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset jokaiselle Euroopan neuvoston jäsenvaltiolle samoin kuin jokaiselle liittymään kutsutulle valtiolle tai Euroopan talousyhteisölle.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.