2/1992

Annettu: 15.01.1992

Asetus Asetus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Lontoossa 26 päivänä syyskuuta 1991 tehty pöytäkirja Suomen tasavallan ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välillä tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen (SopS 2/70) muuttamisesta, jonka eräät määräykset on hyväksytty 20 päivänä joulukuuta 1991 annetulla lailla (1/92) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt niin ikään 20 päivänä joulukuuta 1991 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 23 päivänä joulukuuta 1991, on voimassa 23 päivästä joulukuuta 1991 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tarkempia määräyksiä pöytäkirjan määräysten soveltamisesta antaa tarvittaessa valtiovarainministeriö.

3 §

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä 20 päivänä joulukuuta 1991 annettu laki (1/92) ja tämä asetus tulevat voimaan 15 päivänä tammikuuta 1992.

Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1992

Alkuperäinen sopimus: 2/1970

PÖYTÄKIRJA Suomen tasavallan hallituksen sekä Ison- Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen välillä Lontoossa 17 päivänä heinäkuuta 1969 allekirjoitetun sekä Lontoossa 17 päivänä toukokuuta 1973, 16 päivänä marraskuuta 1979 ja 1 päivänä lokakuuta 1985 allekirjoitetuilla pöytäkirjoilla muutetun, tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämistä koskevan sopimuksen muuttamisesta

Suomen tasavallan hallitus sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallitus;

haluten tehdä sopimuspuolten välillä Lontoossa 17 päivänä heinäkuuta 1969 allekirjoitettua sekä Lontoossa 17 päivänä toukokuuta 1973, 16 päivänä marraskuuta 1979 ja 1 päivänä lokakuuta 1985 allekirjoitetuilla pöytäkirjoilla muutettua, tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämistä koskevaa sopimusta (jäljempänä "sopimus") muuttavan pöytäkirjan;

ovat sopineet seuraavasta:

I artikla

Sopimuksen 2 artiklan 1 b) kohta poistetaan ja sen tilalle tulee seuraava kohta:

"b) Suomessa:

(i) valtion tulo- ja varallisuusvero;

(ii) kunnallisvero;

(iii) kirkollisvero; ja

(iv) lähdevero."

II artikla

Sopimuksen 3 artiklan 1 c) ja g) kohta poistetaan ja niiden tilalle tulevat seuraavat kohdat:

"c) sanonta "kansalainen" tarkoittaa:

(i) Yhdistyneen kuningaskunnan osalta Britannian kansalaista tai Britannian alamaista, jolla ei ole muun Kansainyhteisöön kuuluvan maan tai alueen kansalaisuutta, edellyttäen, että hänellä on asumisoikeus Yhdistyneessä kuningaskunnassa; sekä oikeushenkilöä, yhtymää ja muuta yhteenliittymää, jotka on muodostettu Yhdistyneessä kuningaskunnassa voimassa olevan lainsäädännön mukaan;

(ii) Suomen osalta luonnollista henkilöä, jolla on Suomen kansalaisuus, sekä oikeushenkilöä, yhtymää ja muuta yhteenliittymää, jotka on muodostettu Suomessa voimassa olevan lainsäädännön mukaan;"

"g) sanonta "henkilö" käsittää luonnollisen henkilön, yhtiön ja muun yhteenliittymän, mutta ei käsitä yhtymää, jota jommankumman sopimusvaltion verotuksessa ei pidetä oikeushenkilönä;"

III artikla

Sopimuksen 11 artikla poistetaan ja sen tilalle tulee seuraava artikla:

"11 artikla

Osinko

1. Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvan henkilön Suomessa asuvalta yhtiöltä saamista osingoista voidaan verottaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Osingoista voidaan verottaa myös Suomessa, Suomen lainsäädännön mukaan, mutta, jos henkilö, jolla on oikeus osinkoon, asuu Yhdistyneessä kuningaskunnassa, vero ei saa olla suurempi kuin 5 prosenttia osinkojen kokonaismäärästä.

2. Niin kauan kuin Suomessa asuvalla luonnollisella henkilöllä on oikeus veronhyvitykseen Suomessa asuvan yhtiön maksaman osingon osalta, sovelletaan kuitenkin seuraavia tämän kohdan määräyksiä tämän artiklan 1 kohdan määräysten asemesta:

a) (i) Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvan henkilön Suomessa asuvalta yhtiöltä saamista osingoista voidaan verottaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

(ii) Milloin Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalla henkilöllä on osingon osalta oikeus veronhyvitykseen b) kohdan perusteella, voidaan veroa myös määrätä Suomessa, Suomen lainsäädännön mukaan, mainitun osingon määrän tai arvon ja mainitun veronhyvityksen määrän yhteismäärästä soveltamalla verokantaa, joka ei ylitä 15 prosenttia.

(iii) Milloin Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalla henkilöllä on osingon osalta oikeus veronhyvitykseen c) kohdan perusteella, voidaan veroa myös määrätä Suomessa, Suomen lainsäädännön mukaan, mainitun osingon määrän tai arvon ja mainitun veronhyvityksen määrän yhteismäärästä soveltamalla verokantaa, joka ei ylitä 5 prosenttia.

(iv) Muissa kuin niissä tapauksissa, joista määrätään a) (ii) ja (iii) kohdassa, ovat osingot, jotka Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuva henkilö, jolla on oikeus osinkoon, on saanut Suomessa asuvalta yhtiöltä, vapaat Suomessa osingosta määrättävistä veroista.

b) Jollei c) kohdan määräyksistä muuta johdu, on Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalla henkilöllä, joka saa Suomessa asuvalta yhtiöltä osingon ja edellyttäen, että hänellä on oikeus osinkoon, oikeus, milloin osinko on saatu verovuonna 1990, osingon osalta veronhyvitykseen, joka on kolmetoista kahdeskymmenesyhdesosaa siitä veronhyvityksestä, johon Suomessa asuvalla luonnollisella henkilöllä olisi ollut oikeus, jos hän olisi saanut tämän osingon, ja milloin osinko on saatu verovuonna 1991 ja sitä seuraavina vuosina, osingon osalta veronhyvitykseen, joka on viisi kahdeksasosaa siitä veronhyvityksestä, johon Suomessa asuvalla luonnollisella henkilöllä olisi ollut oikeus, jos hän olisi saanut tämän osingon, sekä sitä määrää vastaavaan maksuun, jolla tämä veronhyvitys ylittää hänen velvollisuutensa suorittaa Suomen veroa.

c) Tämän kohdan b) kohtaa ei sovelleta, milloin henkilö, jolla on oikeus osinkoon, on yhtiö, jonka määräämisvallassa osingon maksava yhtiö on. Tällaisessa tapauksessa Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalla yhtiöllä, joka saa osingon Suomessa asuvalta yhtiöltä, on, edellyttäen, että sillä on oikeus osinkoon, oikeus, milloin osinko on saatu verovuonna 1990, osingon osalta veronhyvitykseen, joka on kolmetoista neljäskymmeneskahdesosaa siitä veronhyvityksestä, johon Suomessa asuvalla luonnollisella henkilöllä olisi ollut oikeus, jos hän olisi saanut tämän osingon, ja milloin osinko on saatu verovuonna 1991 ja sitä seuraavina vuosina, osingon osalta veronhyvitykseen, joka on viisi kuudestoistaosaa siitä veronhyvityksestä, johon Suomessa asuvalla luonnollisella henkilöllä olisi ollut oikeus, jos hän olisi saanut tämän osingon, sekä sitä määrää vastaavaan maksuun, jolla tämä veronhyvitys ylittää yhtiön velvollisuuden suorittaa Suomen veroa.

3. Jos

a) verokanta (prosenttilukuna ilmaistuna), jonka mukaan vähimmäisveroa on Suomessa suoritettava Suomessa asuvan yhtiön voiton määrästä, tai

b) verokanta, jonka mukaan veroa on Suomessa suoritettava verovuodelta tällaisen yhtiön voitosta,

jonakin ajankohtana eroaa verovuodelta 1990 sovellettavasta verokannasta enemmän kuin viiden prosenttiyksikön verran, sopimusvaltioiden on neuvoteltava keskenään päättääkseen, ovatko viittaukset tämän artiklan 2 b) kohdassa viiteen kahdeksasosaan siitä veronhyvityksestä, johon Suomessa asuvalla luonnollisella henkilöllä olisi ollut oikeus, ja c) kohdassa viiteen kuudestoistaosaan tällaisesta veronhyvityksestä, edelleen asianmukaisia näissä olosuhteissa, ja jos ne päättävät, että nämä viittaukset eivät enää ole asianmukaisia, mitä niiden tilalle olisi otettava.

4. Suomessa asuvan henkilön Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalta yhtiöltä saamista osingoista voidaan verottaa Suomessa. Osingoista voidaan verottaa myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan, mutta, jos henkilö, jolla on oikeus osinkoon, asuu Suomessa, vero ei saa olla suurempi kuin 5 prosenttia osinkojen kokonaismäärästä.

5. Niin kauan kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalla luonnollisella henkilöllä on oikeus veronhyvitykseen Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvan yhtiön maksaman osingon osalta, sovelletaan kuitenkin seuraavia tämän kohdan määräyksiä tämän artiklan 4 kohdan määräysten asemesta:

a) (i) Suomessa asuvan henkilön Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalta yhtiöltä saamista osingoista voidaan verottaa Suomessa.

(ii) Milloin Suomessa asuvalla henkilöllä on osingon osalta oikeus veronhyvitykseen b) kohdan perusteella, voidaan veroa myös määrätä Yhdistyneessä kuningaskunnassa mainitun osingon määrän tai arvon ja mainitun veronhyvityksen määrän yhteismäärästä soveltamalla verokantaa, joka ei ylitä 15 prosenttia.

(iii) Milloin Suomessa asuvalla henkilöllä on osingon osalta oikeus veronhyvitykseen c) kohdan perusteella, voidaan veroa myös määrätä Yhdistyneessä kuningaskunnassa mainitun osingon määrän tai arvon ja mainitun veronhyvityksen määrän yhteismäärästä soveltamalla verokantaa, joka ei ylitä 5 prosenttia.

(iv) Muissa kuin niissä tapauksissa, joista määrätään a) (ii) ja (iii) kohdassa, ovat osingot, jotka Suomessa asuva henkilö, jolla on oikeus osinkoon, on saanut Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalta yhtiöltä, vapaat Yhdistyneessä kuningaskunnassa osingosta määrättävistä veroista.

b) Jollei c) kohdan määräyksistä muuta johdu, on Suomessa asuvalla henkilöllä, joka saa Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalta yhtiöltä osingon ja edellyttäen, että hänellä on oikeus osinkoon, oikeus sen osalta samaan veronhyvitykseen, johon Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalla luonnollisella henkilöllä olisi ollut oikeus, jos hän olisi saanut tämän osingon, sekä sitä määrää vastaavaan maksuun, jolla tämä veronhyvitys ylittää hänen velvollisuutensa suorittaa Yhdistyneen kuningaskunnan veroa.

c) Tämän kohdan b) kohtaa ei sovelleta, milloin henkilö, jolla on oikeus osinkoon, on yhtiö, jonka määräämisvallassa osingon maksava yhtiö on. Tällaisessa tapauksessa Suomessa asuvalla yhtiöllä, joka saa osingon Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalta yhtiöltä, on, edellyttäen, että sillä on oikeus osinkoon, oikeus veronhyvitykseen, joka on puolet siitä veronhyvityksestä, johon Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalla luonnollisella henkilöllä olisi ollut oikeus, jos hän olisi saanut tämän osingon, sekä sitä määrää vastaavaan maksuun, jolla tämä veronhyvitys ylittää yhtiön velvollisuuden suorittaa Yhdistyneen kuningaskunnan veroa.

6. Jos

a) verokanta (prosenttilukuna ilmaistuna), jonka mukaan yhtiöveron ennakkoa on Yhdistyneessä kuningaskunnassa suoritettava siitä Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvan yhtiön voiton määrästä, joka vastaa tällaisen yhtiön jaetun voiton määrää tai arvoa, tai

b) verokanta, jonka mukaan yhtiöveroa on Yhdistyneessä kuningaskunnassa suoritettava tilivuodelta tällaisen yhtiön voitosta,

jonakin ajankohtana eroaa 1 päivänä tammikuuta 1990 voimassa olevasta verokannasta enemmän kuin viiden prosenttiyksikön verran, sopimusvaltioiden on neuvoteltava keskenään päättääkseen, ovatko viittaukset tämän artiklan 5 b) kohdassa samaan veronhyvitykseen, johon Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalla luonnollisella henkilöllä olisi ollut oikeus, ja c) kohdassa puoleen tällaisesta veronhyvityksestä, edelleen asianmukaisia näissä olosuhteissa, ja jos ne päättävät, että nämä viittaukset eivät enää ole asianmukaisia, mitä niiden tilalle olisi otettava.

7. Sanonnalla "osinko" tarkoitetaan tässä artiklassa tuloa, joka on saatu osakkeista tai muista voitto-osuuteen oikeuttavista oikeuksista, jotka eivät ole saamisia, samoin kuin muista yhtiöosuuksista saatua tuloa, joka sen valtion verolainsäädännön mukaan, jossa voiton jakava yhtiö asuu, rinnastetaan osakkeista saatuun tuloon. Sanonta käsittää myös muun tulon (lukuun ottamatta korkoa tai rojaltia, joka tämän sopimuksen 12 artiklan tai 13 artiklan määräysten mukaisesti on vapautettu verosta), jota sen sopimusvaltion lainsäädännön mukaan, jossa osingon maksava yhtiö asuu, käsitellään yhtiön maksamana osinkona tai sen jakamana voittona.

8. Tämän artiklan 1-6 kohdan määräyksiä ei sovelleta, jos sopimusvaltiossa asuva henkilö, jolla on oikeus osinkoon, harjoittaa toisessa sopimusvaltiossa, jossa osingon maksava yhtiö asuu, liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta tai harjoittaa tässä toisessa valtiossa itsenäistä ammattitoimintaa siellä olevasta kiinteästä paikasta, ja osingon maksamisen perusteena oleva osuus tosiasiallisesti liittyy tähän kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään paikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 8 artiklan tai 15 artiklan määräyksiä.

9. Jos sopimusvaltiossa asuva henkilö, jolla on oikeus osinkoon, omistaa vähintään 10 prosenttia sen laatuisista osakkeista, joille osinko maksetaan, eikä hänen ole suoritettava veroa siitä tässä valtiossa, ei tämän artiklan 1-6 kohtaa sovelleta osinkoon siltä osin kuin sitä on voitu maksaa vain osinkoa jakavalle yhtiölle kertyneestä voitosta tai sen saamasta tulosta, joka on kertynyt tai maksettu sille vähintään kaksitoista kuukautta ennen ratkaisevaa päivää päättyvän ajanjakson kuluessa. Tätä kohtaa sovellettaessa sanonnalla "ratkaiseva päivä" tarkoitetaan sitä päivää, jolloin henkilö, jolla on oikeus osinkoon, sai omistukseensa vähintään 10 prosenttia kysymyksessä olevan laatuisista osakkeista. Tätä kohtaa sovelletaan vain, jos osakkeet oli hankittu etupäässä tässä artiklassa myönnetyn edun saamiseksi eikä vilpittömässä mielessä kaupallisista syistä.

10. Jos sopimusvaltiossa asuva yhtiö saa tuloa toisesta sopimusvaltiosta, ei tämä toinen valtio saa verottaa yhtiön maksamasta osingosta, paitsi mikäli tämä osinko maksetaan tässä toisessa valtiossa asuvalle henkilölle tai mikäli osingon maksamisen perusteena oleva osuus tosiasiallisesti liittyy tässä toisessa valtiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään paikkaan, eikä myöskään määrätä yhtiön jakamattomasta voitosta tällaisesta voitosta suoritettavaa veroa, vaikka maksettu osinko tai jakamaton voitto kokonaan tai osaksi koostuisi toisessa valtiossa kertyneestä tulosta.

11. Tätä artiklaa sovellettaessa yhtiöllä katsotaan olevan määräämisvalta toisessa yhtiössä, jos se yksin tai yhdessä yhden tai useamman muun siihen etuyhteydessä olevan yhtiön kanssa välittömästi tai välillisesti hallitsee vähintään 10 prosenttia tämän toisen yhtiön äänimäärästä. Tätä kohtaa sovellettaessa kahden yhtiön katsotaan olevan etuyhteydessä keskenään, jos jompikumpi yhtiö välittömästi tai välillisesti hallitsee yli 50 prosenttia toisen yhtiön äänimäärästä tai kolmas yhtiö välittömästi tai välillisesti hallitsee yli 50 prosenttia molempien yhtiöiden äänimäärästä.

IV artikla

Sopimuksen 12 artiklan 1, 2, 3, 6 ja 7 kohta poistetaan ja niiden tilalle tulevat seuraavat kohdat, ja uusi 8 kohta lisätään välittömästi 7 kohdan jälkeen:

"1. Sopimusvaltiosta kertyneestä korosta, jonka toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö, jolla on oikeus korkoon, saa, verotetaan vain tässä toisessa valtiossa.

2. Sanonnalla "korko" tarkoitetaan tässä artiklassa tuloa, joka saadaan valtion antamista arvopapereista, obligaatioista tai debentuureista riippumatta siitä, onko ne turvattu kiinteistökiinnityksellä vai ei, ja liittyykö niihin oikeus osuuteen voitosta vai ei. Sanonnalla tarkoitetaan myös tuloa, joka saadaan kaikenlaatuisista muista saamisista, sekä muuta tuloa, jota sen valtion verolainsäädännön mukaan, josta tulo kertyy, rinnastetaan velaksiannosta saatuun tuloon. Sanonta "korko" ei sisällä tuloa, jota 11 artiklan määräysten mukaan käsitellään voitonjakona.

3. Tämän artiklan 1 kohdan määräyksiä ei sovelleta, jos sopimusvaltiossa asuva henkilö, jolla on oikeus korkoon, harjoittaa toisessa sopimusvaltiossa, josta korko kertyy, liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta tai itsenäistä ammattitoimintaa siellä olevasta kiinteästä paikasta, ja koron maksamisen perusteena oleva saaminen tosiasiallisesti liittyy tähän kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään paikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 8 artiklan tai 15 artiklan määräyksiä."

"6. Jos koron määrä maksajan ja henkilön, jolla on oikeus korkoon, tai heidän molempien ja muun henkilön välisen erityisen suhteen vuoksi mistä tahansa syystä ylittää määrän, josta maksaja ja henkilö, jolla on oikeus korkoon, olisivat sopineet, jollei tällaista suhdetta olisi, sovelletaan tämän artiklan määräyksiä vain viimeksi mainittuun määrään. Tässä tapauksessa verotetaan tämän määrän ylittävästä maksun osasta kummankin sopimusvaltion lainsäädännön mukaan, ottaen huomioon tämän sopimuksen muut määräykset.

7. Sopimusvaltion lainsäädännön vain yhtiölle, joka ei asu tässä valtiossa, maksettavaa korkoa koskevaa määräystä ei saa soveltaa siten, että se velvoittaisi käsittelemään toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle maksettua korkoa tämän koron maksaneen yhtiön voitonjakona tai osinkona. Edellä olevaa lausetta ei sovelleta korkoon, joka maksetaan sopimusvaltiossa asuvalle yhtiölle, jonka äänimäärästä yli 50 prosenttia on, välittömästi tai välillisesti, toisessa sopimusvaltiossa asuvan henkilön tai siellä asuvien henkilöiden hallinnassa.

8. Tämän artiklan määräyksiä ei sovelleta, jos saaminen, jonka perusteella korko maksetaan, on syntynyt tai siirretty pääasiassa tässä artiklassa myönnetyn edun saamiseksi eikä vilpittömässä mielessä kaupallisista syistä."

V artikla

Sopimuksen 13 artiklan 1, 3 ja 5 kohta poistetaan ja niiden tilalle tulevat seuraavat kohdat, ja uusi 6 kohta lisätään välittömästi 5 kohdan jälkeen:

"1. Sopimusvaltiosta kertyneestä rojaltista, jonka toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö, jolla on oikeus rojaltiin, saa, verotetaan vain tässä toisessa valtiossa."

"3. Tämän artiklan 1 kohdan määräyksiä ei sovelleta, jos sopimusvaltiossa asuva henkilö, jolla on oikeus rojaltiin, harjoittaa toisessa sopimusvaltiossa, josta rojalti kertyy, liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta tai itsenäistä ammattitoimintaa siellä olevasta kiinteästä paikasta, ja rojaltin maksamisen perusteena oleva oikeus tai omaisuus tosiasiallisesti liittyy tähän kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään paikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 8 artiklan tai 15 artiklan määräyksiä."

"5. Jos rojaltin määrä maksajan ja henkilön, jolla on oikeus rojaltiin, tai heidän molempien ja muun henkilön välisen erityisen suhteen vuoksi mistä tahansa syystä ylittää määrän, josta maksaja ja henkilö, jolla on oikeus rojaltiin, olisivat sopineet, jollei tällaista suhdetta olisi, sovelletaan tämän artiklan määräyksiä vain viimeksi mainittuun määrään. Tässä tapauksessa verotetaan tämän määrän ylittävästä maksun osasta kummankin sopimusvaltion lainsäädännön mukaan, ottaen huomioon tämän sopimuksen muut määräykset.

6. Tämän artiklan määräyksiä ei sovelleta, jos oikeus tai omaisuus, jonka perusteella rojalti maksetaan, on syntynyt tai siirretty pääasiassa tässä artiklassa myönnetyn edun saamiseksi eikä vilpittömässä mielessä kaupallisista syistä."

VI artikla

Sopimuksen 19 artikla poistetaan ja sen tilalle tulee seuraava artikla:

"19 artikla

Eläkkeet ja elinkorot

1. Jollei 20 artiklan 2 kohdan määräyksistä muuta johdu, verotetaan eläkkeestä ja muusta samanluonteisesta hyvityksestä, joka maksetaan sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle aikaisemman epäitsenäisen työn perusteella, sekä tällaiselle henkilölle maksetusta elinkorosta, vain tässä valtiossa.

2. Tämän artiklan 1 kohdan määräysten estämättä, ja jollei 20 artiklan 2 kohdan määräyksistä muuta johdu, voidaan sopimusvaltion sosiaaliturvalainsäädännön nojalla maksetusta eläkkeestä ja muusta suorituksesta verottaa tässä valtiossa.

3. Sanonnalla "elinkorko" tarkoitetaan vahvistettua rahamäärää, joka vahvistettuina ajankohtina joko elinkautena tai yksilöitynä tahi määriteltävissä olevana ajanjaksona toistuvasti maksetaan ja joka perustuu velvoitukseen suorittaa maksut rahan tai rahanarvoisen suorituksen täytenä vastikkeena."

VII artikla

Sopimuksen 23 artikla poistetaan ja sen tilalle tulee seuraava artikla:

"23 artikla

Muu tulo

1. Tulosta (lukuun ottamatta tuloa, joka toisen henkilön eduksi hallitun varallisuuskokonaisuuden (trustin) tai kuolinpesän hallinnon yhteydessä maksetaan), jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa ja jota ei nimenomaisesti mainita tämän sopimuksen edellä olevissa artikloissa, verotetaan vain tässä valtiossa riippumatta siitä, mistä tulo kertyy.

2. Tämän artiklan 1 kohdan määräyksiä ei sovelleta tuloon, lukuun ottamatta 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua kiinteästä omaisuudesta saatua tuloa, jos sopimusvaltiossa asuva tulon saaja harjoittaa toisessa sopimusvaltiossa liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta tai harjoittaa tässä toisessa valtiossa itsenäistä ammattitoimintaa siellä olevasta kiinteästä paikasta, ja tulon perusteena oleva oikeus tai omaisuus tosiasiallisesti liittyy tähän kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään paikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 8 artiklan tai 15 artiklan määräyksiä."

VIII artikla

Sopimuksen 25 artiklan 2 kohta poistetaan ja sen tilalle tulee seuraava kohta:

"2. Suomessa kaksinkertainen verotus poistetaan seuraavasti:

a) Milloin Suomessa asuva henkilö saa tuloa tai verotettavaa myyntivoittoa, josta sopimuksen määräysten mukaan voidaan verottaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Suomen on, jollei jäljempänä olevan b) kohdan määräyksistä muuta johdu, vähennettävä tämän henkilön tulosta suoritettavasta verosta Yhdistyneessä kuningaskunnassa tulosta tai verotettavasta myyntivoitosta maksettua veroa vastaava määrä. Vähennyksen määrä ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin se ennen vähennyksen tekemistä lasketun tulosta suoritettavan veron osa, joka jakautuu sille tulolle tai verotettavalle myyntivoitolle, josta voidaan verottaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

b) Milloin Suomessa asuva yhtiö saa 11 artiklan 5 c) kohdan mukaisen veronhyvityksen Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvan yhtiön maksaman osingon perusteella, ensiksi mainittu yhtiö vapautetaan osingon määrästä suoritettavasta Suomen verosta. Tässä tapauksessa Suomen on vähennettävä tämän yhtiön tulosta suoritettavasta verosta määrä, joka vastaa yhtä suurta osaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa suoritetusta verosta kuin veronhyvitys on osingon ja veronhyvityksen yhteenlasketusta määrästä. Vähennyksen määrä ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin se ennen vähennyksen tekemistä lasketun Suomen veron osa, joka johtuu Yhdistyneen kuningaskunnan veronhyvityksestä.

c) Milloin Suomessa asuva henkilö saa tuloa, josta 20 artiklan määräysten mukaan verotetaan vain Yhdistyneessä kuningaskunnassa, se on vapaa Suomen verosta. Suomessa käytettävä progressiivinen verokanta voidaan kuitenkin määrätä niin kuin verosta vapaa tulo sisältyisi tulojen kokonaismäärään."

IX artikla

Sopimuksen 31 artiklan 6 kohta poistetaan ja nykyinen 7 kohta numeroidaan uudelleen 6 kohdaksi.

X artikla

Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen lainsäädännössään tämän pöytäkirjan voimaan saattamiseksi vaadittavien toimenpiteiden suorittamisesta. Pöytäkirja tulee voimaan sinä päivänä, jona myöhempi näistä ilmoituksista on tehty, ja sitä sovelletaan sen jälkeen:

a) Yhdistyneessä kuningaskunnassa:

1) tuloveron ja myyntivoittoveron osalta, verotusvuoteen, joka alkaa sitä vuotta, jona pöytäkirja tulee voimaan, lähinnä seuraavan kalenterivuoden huhtikuun 6 päivänä tai sen jälkeen;

2) yhtiöveron osalta, tilivuoteen, joka alkaa sitä vuotta, jona pöytäkirja tulee voimaan, lähinnä seuraavan kalenterivuoden huhtikuun 1 päivänä tai sen jälkeen;

b) Suomessa:

1) lähteellä osingosta ja tämän perusteella myönnettävästä veronhyvityksestä pidätettävän veron osalta, osinkoon, joka maksetaan osingon maksavan yhtiön 1 päivänä tammikuuta 1990 tai sen jälkeen päättyvältä tilivuodelta;

2) lähteellä pidätettävien verojen osalta, tuloon (lukuun ottamatta osinkoa ja tämän perusteella myönnettävää veronhyvitystä), joka saadaan sitä vuotta, jona pöytäkirja tulee voimaan, lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen;

3) muiden tulosta suoritettavien verojen ja varallisuudesta suoritettavien verojen osalta, veroihin, jotka määrätään sitä vuotta, jona pöytäkirja tulee voimaan, lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta.

Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, asianmukaisesti siihen valtuutettuina, allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Lontoossa 26 päivänä syyskuuta 1991 kahtena suomen- ja englanninkielisenä kappaleena, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.