8/1991

Väkivaltarikosten uhreille suoritettavia korvauksia koskeva eurooppalainen YLEISSOPIMUS

Euroopan neuvoston jäsenvaltiot, jotka ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen ja jotka

ottavat huomioon, että Euroopan neuvoston tavoitteena on luoda suurempi yhtenäisyys jäsenvaltioidensa välille,

katsovat, että yhteiskunnallisista oikeus- ja kohtuussyistä on välttämätöntä huolehtia niiden ihmisten asemasta, jotka ovat joutuneet tahallisen väkivaltarikoksen uhriksi ja sen seurauksena saaneet ruumiinvamman tai kärsivät heikentyneestä terveydestä, sekä tällaisten rikosten seurauksena kuolleiden henkilöiden elatukseen tai elatusapuun oikeutettujen henkilöiden asemasta,

katsovat, että on välttämätöntä ottaa käyttöön tai kehittää järjestelmiä korvauksen suorittamiseksi näille uhreille sen valtion puolesta, jonka alueella rikos on tehty, varsinkin jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tämä on varaton,

katsovat, että tälle alalle on saatava vähimmäismääräykset,

ottavat huomioon Euroopan neuvoston ministerikomitean rikosten uhreille suoritettavaa korvausta koskevan päätöslauselman (77)27,

ovat sopineet seuraavasta:

I OSA

Pääperiaatteet

1 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin tämän yleissopimuksen I osassa esitettyjen periaatteiden täytäntöönpanemiseksi.

2 artikla

1. Milloin täysimääräistä korvausta ei muualta voi saada, valtio osallistuu korvauksen suoritukseen

a) henkilöille, joille on aiheutettu vakava ruumiin vamma tai terveyden heikentyminen tahallisella väkivaltarikoksella,

b) elatusapuun tai elatukseen oikeutetuille, kun elatusvelvollisen kuolema on aiheutunut tällaisen rikoksen seurauksena.

2. Korvaus suoritetaan edellä mainituissa tapauksissa silloinkin kun rikoksentekijää ei voida asettaa syytteeseen tai rangaista.

3 artikla

Valtio jonka alueella rikos on tehty, suorittaa korvauksen

a) tämän yleissopimuksen sopimusvaltioiden kansalaisille,

b) kaikkien Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden kansalaisille, jotka vakinaisesti asuvat valtiossa, jonka alueella rikos on tehty.

4 artikla

Korvauksen tulee kussakin tapauksessa kattaa ainakin seuraavat kulut: tulojen menetys, sairaanhoito- ja hautauskulut, sekä elatuksen tai elatusapuun oikeutettujen henkilöiden osalta elatuksen menetys.

5 artikla

Korvausjärjestelmässä voidaan tarvittaessa asettaa joillekin tai kaikille korvauslajeille yläraja, jota suurempaa määrää ei suoriteta tai alaraja, jota pienempää määrää ei suoriteta.

6 artikla

Korvausjärjestelmässä voi olla määräaika, jonka kuluessa korvausta on haettava.

7 artikla

Korvausta voidaan pienentää tai se voidaan evätä hakijan taloudellisen aseman perusteella.

8 artikla

1. Korvausta voidaan pienentää tai se voidaan evätä rikoksen uhrin tai korvauksen hakijan ennen rikosta, sen aikana tai sen jälkeen ilmenneen käyttäytymisen tai vammaan, vahinkoon tai kuolemantapaukseen suhtautumisen perusteella.

2. Korvausta voidaan myös pienentää tai se voidaan evätä, jos rikoksen uhri tai korvauksen hakija on osallistunut järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai kuuluu järjestöön, joka harjoittaa väkivaltarikollisuutta.

3. Korvausta voidaan myös pienentää tai se voidaan evätä jos täysi tai osittainen suoritus olisi oikeustajun tai yleisen järjestyksen ('ordre public') vastaista.

9 artikla

Kaksinkertaisen korvauksen välttämiseksi valtio tai toimivaltainen viranomainen voi vähentää suoritettavasta korvauksesta tai vaatia korvauksen saaneen maksamaan takaisin määrän, jonka hän vamman tai vahingon tai kuolemantapauksen johdosta on saanut rikoksentekijältä, sosiaaliturvajärjestelmästä, vakuutuksesta tai mistä tahansa muualta.

10 artikla

Korvauksen saaneen henkilön oikeus korvaukseen voi siirtyä valtiolle tai toimivaltaiselle viranomaiselle siihen määrään saakka, jonka valtio tai toimivaltainen viranomainen on suorittanut.

11 artikla

Jokainen sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että korvausjärjestelmä tulee mahdollisten korvausten hakijoiden tietoon.

II OSA

Kansainvälinen yhteistyö

12 artikla

Sopimusvaltioiden välillä tehtyjen kahden- tai monenvälisten virka-apusopimusten määräykset huomioon ottaen kunkin sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset antavat tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa kaiken mahdollisen avun toisen sopimuspuolen asianomaisten viranomaisten sitä pyytäessä. Tässä tarkoituksessa sopimusvaltio nimeää keskusviranomaisen vastaanottamaan tällaisia virka-apupyyntöjä ja ryhtymään toimenpiteisiin niiden johdosta, sekä ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjaansa tallettaessaan, mikä viranomainen on mainittuun tehtävään nimetty.

13 artikla

1. Euroopan neuvostossa toimivalle Euroopan rikollisuusongelmien komitealle (CDPC) annetaan tietoja säännöllisesti tämän yleissopimuksen soveltamisesta.

2. Tässä tarkoituksessa kukin sopimuspuoli toimittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille kaikki asiaankuuluvat tiedot laeistaan ja säännöksistään tämän yleissopimuksen toimialaan kuuluvissa asioissa.

III OSA

Loppumääräykset

14 artikla

Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille. Se on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

15 artikla

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jolloin kolme Euroopan neuvoston jäsenvaltiota on 14 artiklan määräysten mukaisesti ilmoittanut sitoutuvansa sitä noudattamaan.

2. Jäsenvaltion osalta, joka myöhemmin ilmoittaa sitoutuvansa sitä soveltamaan, yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jolloin ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.

16 artikla

1. Tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan neuvoston ministerikomitea voi kutsua Euroopan neuvostoon kuulumattoman valtion liittymään yleissopimukseen Euroopan neuvoston peruskirjan 20 artiklan d kappaleessa määrätyn enemmistön tekemällä päätöksellä ja komitean jäsenyyteen oikeutettujen sopimusvaltioiden edustajien yksimielisellä päätöksellä.

2. Yleissopimukseen liittyvän valtion osalta yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jolloin liittymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

17 artikla

1. Jokainen valtio voi allekirjoittaessaan yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa määritellä alueen tai alueet, joihin tätä yleissopimusta sovelletaan.

2. Jokainen valtio voi milloin tahansa myöhemmin Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla selityksellä ulottaa tämän yleissopimuksen koskemaan selityksessä ilmoitettua muuta aluetta. Kyseisen alueen osalta yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jolloin Euroopan neuvoston pääsihteeri on vastaanottanut selityksen.

3. Kahden edellisen kappaleen mukaisesti tehty selitys voidaan jonkin selityksessä mainitun alueen osalta peruuttaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kuusi kuukautta päivästä, jolloin pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

18 artikla

1. Jokainen valtio voi yleissopimuksen allekirjoittaessaan tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettaessaan ilmoittaa tekevänsä yhden tai useamman varauman.

2. Edellisen kappaleen mukaisesti varauman tehnyt sopimusvaltio voi kokonaan tai osittain peruuttaa sen Euroopan pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan päivänä, jolloin pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

3. Tämän yleissopimuksen jonkin määräyksen osalta varauman tehnyt sopimuspuoli ei saa vaatia muilta sopimuspuolilta kyseisen määräyksen noudattamista. Jos varauma kuitenkin on osittainen tai ehdollinen, varauman tehnyt sopimuspuoli voi vaatia kyseisen määräyksen noudattamista samassa laajuudessa kuin se itse on sen hyväksynyt.

19 artikla

1. Sopimuspuoli voi milloin tahansa irtisanoa tämän yleissopimuksen Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella.

2. Irtisanominen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kuusi kuukautta päivästä, jolloin pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

20 artikla

Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioille ja kaikille tähän yleissopimukseen liittyneille valtioille:

a) kaikista allekirjoituksista,

b) kaikista ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjojen tallettamisista,

c) kaikista 15, 16 ja 17 artiklan mukaisista yleissopimuksen voimaantulopäivistä,

d) kaikista muista tätä yleissopimusta koskevista toimista, ilmoituksista ja tiedoksiannoista.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet siihen asianmukaisesti valtuutettuina ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Strasbourgissa 24 päivänä marraskuuta 1983 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen jokaiselle Euroopan neuvoston jäsenvaltiolle ja jokaiselle valtiolle, joka kutsutaan liittymään tähän yleissopimukseen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.