13/1987

Annettu: 01.05.1987

Asetus Asetus tuomittujen siirtämistä koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Strasbourgissa 21 päivänä maaliskuuta 1983 tehty tuomittujen siirtämistä koskeva yleissopimus, johon liittymisestä tasavallan presidentti on päättänyt 23 päivänä tammikuuta 1987 ja jota koskeva liittymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan 29 päivänä tammikuuta 1987, tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1987 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Liittymiskirjan tallettamisen yhteydessä on annettu seuraavat selitykset:

1. Suomi tarkoittaa yleissopimusta sovellettaessa kansalaisella täytäntöönpanovaltion kansalaisia sekä sellaisia ulkomaalaisia, joilla on kotipaikkansa täytäntöönpanovaltiossa.

2. Suomen viranomaiselle osoitettavat siirtämispyynnöt ja niiden liitteet on laadittava suomen, ruotsin, englannin tai ranskan kielellä taikka niihin on liitettävä käännös jollekin näistä kielistä.

3 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1987.

Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1987

YLEISSOPIMUS TUOMITTUJEN SIIRTÄMISESTÄ

Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja tämän yleissopimuksen allekirjoittaneet muut valtiot,

ottaen huomioon, että Euroopan neuvoston tarkoituksena on saavuttaa yhä suurempi yhtenäisyys jäsenvaltioidensa välillä;

tahtoen edelleen kehittää kansainvälistä yhteistyötä rikosoikeuden alalla;

katsoen, että tällainen yhteistyö edistäisi oikeudenhoidon päämääriä ja tuomittujen saattamista yhteiskuntakelpoisiksi;

katsoen näiden tavoitteiden edellyttävän, että rikoksen johdosta vapautensa menettäneillä ulkomaalaisilla tulee olla mahdollisuus suorittaa seuraamuksensa omassa sosiaalisessa ympäristössään; sekä

katsoen, että tämä tarkoitus on parhaiten saavutettavissa siten, että heidät siirretään omaan maahansa,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla
Määritelmiä

Tässä yleissopimuksessa:

a) "seuraamus" tarkoittaa tuomioistuimen määräämää rangaistusta tai muuta toimenpidettä, johon sisältyy vapaudenmenetystä määrätyksi tai määräämättömäksi ajaksi rikoksen johdosta;

b) "tuomio" tarkoittaa tuomioistuimen päätöstä, jolla seuraamus on määrätty;

c) "tuomiovaltio" tarkoittaa sitä valtiota, jossa seuraamus on määrätty henkilölle, joka voidaan siirtää tai on siirretty;

d) "täytäntöönpanovaltio" tarkoittaa sitä valtiota, johon tuomittu voidaan seuraamuksen suorittamista varten siirtää tai on siirretty.

2 artikla
Yleisiä periaatteita

1. Sopimuspuolet sitoutuvat tarjoamaan toisilleen mahdollisimman laajaa yhteistyötä siirrettäessä tuomittuja tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

2. Sopimuspuolen alueella tuomittu henkilö voidaan siirtää suorittamaan hänelle määrättyä seuraamusta toisen sopimuspuolen alueelle tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti. Tuomittu voi tässä tarkoituksessa ilmaista joko tuomiovaltiolle tai täytäntöönpanovaltiolle toivomuksensa tulla siirretyksi tämän yleissopimuksen nojalla.

3. Siirtämistä voi pyytää joko tuomiovaltio tai täytäntöönpanovaltio.

3 artikla
Siirtämisen edellytyksiä

1. Tuomittu voidaan tämän yleissopimuksen nojalla siirtää ainoastaan:

a) jos hän on täytäntöönpanovaltion kansalainen;

b) jos tuomio on lainvoimainen;

c) jos tuomitulla on siirtämispyyntöä vastaanotettaessa suorittamatta vielä vähintään kuusi kuukautta seuraamuksesta tai jos seuraamus ei ole määräaikainen;

d) jos tuomittu tai, milloin jompikumpi valtioista hänen ikänsä taikka ruumiillisen tai henkisen tilansa vuoksi pitää sitä välttämättömänä, tuomitun laillinen edustaja on suostunut siirtämiseen;

e) jos teko tai laiminlyönti, jonka johdosta seuraamus on määrätty, on täytäntöönpanovaltion lain mukaan rikos tai olisi täytäntöönpanovaltion alueella tehtynä rikos; sekä

f) jos tuomiovaltio ja täytäntöönpanovaltio sopivat siirtämisestä.

2. Poikkeustapauksissa sopimuspuolet voivat sopia siirtämisestä, vaikka tuomitun seuraamuksesta on suorittamatta vähemmän kuin 1 kappaleen c kohdassa on määrätty.

3. Sopimusvaltio voi allekirjoittamisen taikka ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettamisen yhteydessä ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavassa selityksessä aikovansa jättää soveltamatta 9 artiklan 1 kappaleen a tai b kohdassa tarkoitettua menettelyä suhteissaan muihin sopimuspuoliin.

4. Sopimusvaltio voi milloin tahansa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavassa selityksessä määritellä, mitä se omalta osaltaan tarkoittaa "kansalaisella" tätä yleissopimusta sovellettaessa.

4 artikla
Tietojenantovelvollisuus

1. Tuomiovaltion on ilmoitettava tämän yleissopimuksen sisällöstä jokaiselle tuomitulle, johon tätä yleissopimusta voidaan soveltaa.

2. Jos tuomittu on ilmaissut tuomiovaltiolle toivomuksensa tulla siirretyksi tämän yleissopimuksen mukaisesti, tämän valtion on tuomion tultua lainvoimaiseksi ensi tilassa ilmoitettava asiasta täytäntöönpanovaltiolle.

3. Ilmoituksesta on käytävä ilmi:

a) tuomitun nimi sekä syntymäaika ja -paikka;

b) hänen osoitteensa täytäntöönpanovaltiossa, jos hänellä osoite siellä on;

c) tieto niistä tosiseikoista, joiden perusteella seuraamus on määrätty;

d) seuraamuksen laatu ja kesto sekä täytäntöönpanon alkamisajankohta.

4. Jos tuomittu on ilmaissut täytäntöönpanovaltiolle toivomuksensa tulla siirretyksi, tuomiovaltion on pyynnöstä annettava täytäntöönpanovaltiolle edellä 3 kappaleessa tarkoitetut tiedot.

5. Tuomitulle on ilmoitettava kirjallisesti toimenpiteistä, joihin tuomiovaltio tai täytäntöönpanovaltio on edellä olevien kappaleiden nojalla ryhtynyt, sekä päätöksistä, jotka jompikumpi valtio on siirtämispyynnön johdosta antanut.

5 artikla
Pyynnöt ja vastaukset

1. Siirtämispyynnöt ja vastaukset niihin on tehtävä kirjallisesti.

2. Pyynnön esittäneen valtion oikeusministeriön on osoitettava siirtämispyyntö pyynnön vastaanottavan valtion oikeusministeriölle. Vastaus on annettava samalla tavoin.

3. Sopimuspuoli voi Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavassa selityksessä ilmoittaa noudattavansa muuta yhteydenpitotapaa.

4. Pyynnön vastaanottaneen valtion on viipymättä ilmoitettava pyynnön esittäneelle valtiolle, suostuuko se pyydettyyn siirtämiseen.

6 artikla
Siirtämispyyntöihin liitettäviä asiakirjoja

1. Täytäntöönpanovaltion on tuomiovaltion pyynnöstä toimitettava tälle:

a) asiakirja tai selvitys, josta ilmenee, että rangaistukseen tuomittu on sen valtion kansalainen;

b) jäljennös täytäntöönpanovaltion niistä lainkohdista, joiden mukaan tuomiovaltiossa määrättyyn seuraamukseen johtaneet teot tai laiminlyönnit ovat täytäntöönpanovaltion lain mukaan rikoksia taikka olisivat sen alueella tehtyinä rikoksia;

c) selvitys, joka sisältää 9 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetut tiedot.

2. Jos siirtämistä pyydetään, tuomiovaltion on, jollei jompikumpi valtioista ole jo ilmoittanut, ettei se suostu siirtämiseen, toimitettava seuraavat asiakirjat täytäntöönpanovaltiolle:

a) oikeaksi todistettu jäljennös tuomiosta sekä niistä lainkohdista, joihin tuomio perustuu;

b) selvitys siitä, kuinka paljon seuraamuksesta jo on suoritettu, mukaan lukien tiedot tuomiota edeltäneestä vapaudenmenetyksestä, seuraamuksen lieventämisestä sekä muista seikoista, joilla on merkitystä seuraamusta täytäntöönpantaessa;

c) 3 artiklan 1 kappaleen d kohdassa tarkoitetun suostumuksen sisältävä selvitys; sekä

d) tarvittaessa tuomittua koskevat lääkärintodistukset tai sosiaaliviranomaisen lausunnot, tiedot hänen saamastaan hoidosta tuomiovaltiossa sekä suositukset jatkohoidosta täytäntöönpanovaltiossa.

3. Kumpikin valtio voi pyytää toiseltaan 1 ja 2 kappaleessa tarkoitettuja asiakirjoja tai tietoja ennen siirtämispyynnön esittämistä taikka siitä päättämistä, suostuuko se siirtämiseen.

7 artikla
Suostumus ja sen todentaminen

1. Tuomiovaltion tulee huolehtia siitä, että se, jota on pyydetty antamaan suostumuksensa siirtämiseen 3 artiklan 1 kappaleen d kohdan mukaisesti, antaa sen vapaaehtoisesti ja täysin tietoisena sen oikeudellisista seurauksista. Tällaisen suostumuksen antamista koskeva menettely määräytyy tuomiovaltion lain mukaan.

2. Tuomiovaltion on varattava täytäntöönpanovaltiolle tilaisuus todentaa konsulin tai täytäntöönpanovaltion kanssa sovitun muun toimitsijan välityksellä se, että suostumus on annettu edellä 1 kappaleessa määrättyjen ehtojen mukaisesti.

8 artikla
Siirtämisen vaikutus tuomiovaltiossa

1. Tuomitun ottaminen täytäntöönpanovaltion viranomaisten huostaan keskeyttää seuraamuksen täytäntöönpanon tuomiovaltiossa.

2. Tuomiovaltio ei saa enää panna seuraamusta täytäntöön, jos täytäntöönpanovaltio katsoo, että seuraamus on jo kokonaan pantu täytäntöön.

9 artikla
Siirtämisen vaikutus täytäntöönpanovaltiossa

1. Täytäntöönpanovaltion toimivaltaisten viranomaisten tulee:

a) jatkaa seuraamuksen täytäntöönpanoa välittömästi taikka tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen päätöksen perusteella 10 artiklassa mainituin ehdoin, tai

b) muuntaa seuraamus tuomioistuin- tai hallintomenettelyssä täytäntöönpanovaltion päätökseksi, jolla tuomiovaltiossa määrätty seuraamus muunnetaan samasta rikoksesta täytäntöönpanovaltion laissa säädetyksi seuraamukseksi 11 artiklassa mainituin ehdoin.

2. Täytäntöönpanovaltion on pyynnöstä ilmoitettava tuomiovaltiolle ennen tuomitun siirtämistä, kumpaa edellä mainittua menettelyä se tulee noudattamaan.

3. Seuraamuksen täytäntöönpano määräytyy täytäntöönpanovaltion lain mukaan, ja ainoastaan tämä valtio on toimivaltainen tekemään sitä varten tarvittavat päätökset.

4. Jos valtio, joka lainsäädäntönsä mukaan ei voi noudattaa kumpaakaan 1 kappaleessa tarkoitettua menettelyä pannakseen täytäntöön toisen sopimuspuolen alueella määrättyjä sellaiseen tuomittuun kohdistuvia toimenpiteitä, jonka ei ole mielentilansa vuoksi katsottu olevan teostaan rikosoikeudellisessa vastuussa, mutta se on valmis ottamaan vastaan tällaisia henkilöitä jatkohoitoa varten, se voi Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavassa selityksessä ilmoittaa, mitä menettelyä se tulee tällaisissa tapauksissa noudattamaan.

10 artikla
Täytäntöönpanon jatkaminen

1. Täytäntöönpanoa jatkettaessa ovat tuomiovaltiossa määrätty seuraamuksen laatu ja kesto sellaisinaan täytäntöönpanovaltiota sitovia.

2. Jollei seuraamus laadultaan tai kestoltaan ole kuitenkaan yhdenmukainen täytäntöönpanovaltion lain kanssa taikka jos tämän valtion laki niin vaatii, täytäntöönpanovaltio voi tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen päätöksellä muuttaa seuraamuksen laissaan samantapaisesta rikoksesta säädetyksi rangaistukseksi tai toimenpiteeksi. Tämän rangaistuksen tai toimenpiteen on laadultaan mahdollisimman tarkoin vastattava täytäntöönpantavaa seuraamusta. Muutettu seuraamus ei saa olla laadultaan eikä kestoltaan ankarampi kuin tuomiovaltion määräämä seuraamus eikä ylittää täytäntöönpanovaltion laissa säädettyä enimmäisrangaistusta.

11 artikla
Seuraamuksen muuntaminen

1. Seuraamusta muunnettaessa sovelletaan täytäntöönpanovaltion laissa säädettyä menettelyä. Seuraamusta muuntaessaan toimivaltainen viranomainen:

a) ei voi puuttua siihen, mitä asiassa on katsottu selvitetyksi siltä osin kuin tämä suorasti tai epäsuorasti ilmenee tuomiovaltiossa annetusta tuomiosta;

b) ei saa muuntaa seuraamusta, johon sisältyy vapaudenmenetys, maksuseuraamukseksi;

c) vähentää seuraamuksesta koko sen ajan, jonka tuomittu on ollut vapautensa menettäneenä; sekä

d) ei saa huonontaa tuomitun rikosoikeudellista asemaa eikä se ole velvollinen noudattamaan niitä vähimmäisrangaistuksia, jotka tehdyn rikoksen tai tehtyjen rikosten osalta on täytäntöönpanovaltion laissa mahdollisesti säädetty.

2. Jos muuntamismenettely tapahtuu sen jälkeen, kun tuomittu on siirretty, täytäntöönpanovaltion on pidettävä tuomittua säilössä tai muulla tavoin varmistettava hänen läsnäolonsa täytäntöönpanovaltiossa, kunnes muuntamismenettelyssä on annettu ratkaisu.

12 artikla
Armahdus ja seuraamuksen lieventäminen

Jokainen sopimuspuoli voi myöntää armahduksen tai lieventää seuraamusta perustuslakinsa tai muiden lakiensa mukaisesti.

13 artikla
Muutoksenhaku tuomioon

Ainoastaan tuomiovaltiolla on oikeus antaa päätös tuomiota koskevaan muutoksenhakuun.

14 artikla
Täytäntöönpanon lopettaminen

Täytäntöönpanovaltion on lopetettava seuraamuksen täytäntöönpano heti kun tuomiovaltio on ilmoittanut päätöksestä tai toimenpiteestä, jonka mukaan seuraamusta ei enää voida panna täytäntöön.

15 artikla
Tietojen antaminen täytäntöönpanosta

Täytäntöönpanovaltion on annettava tuomiovaltiolle tieto seuraamuksen täytäntöönpanosta;

a) kun se katsoo seuraamuksen täytäntöönpanon päättyneeksi;

b) jos tuomittu on karannut ennen kuin seuraamus on pantu täysin täytäntöön; tai

c) jos tuomiovaltio vaatii erityistä selontekoa.

16 artikla
Kauttakulku

1. Sopimuspuolen on, lainsäädäntönsä mukaisesti, suostuttava tuomitun kuljettamista alueensa kautta koskevaan pyyntöön, jos tällaisen pyynnön esittää toinen sopimuspuoli ja jos tämä valtio on sopinut toisen sopimuspuolen taikka kolmannen valtion kanssa tuomitun siirtämisestä alueelleen tai alueeltaan.

2. Sopimuspuoli voi kieltäytyä suostumasta kauttakulkuun:

a) jos tuomittu on sen oma kansalainen, tai

b) jos rikos, josta seuraamus on määrätty, ei ole sen oman lain mukaan rikos.

3. Kauttakulkupyynnöt ja vastauksen niihin on toimitettava 5 artiklan 2 ja 3 kappaleen määräyksissä tarkoitetulla tavalla.

4. Sopimuspuoli voi suostua kolmannen valtion esittämään pyyntöön tuomitun kuljettamisesta sen alueen kautta, jos tämä valtio on sopinut toisen sopimuspuolen kassa tuomitun siirtämisestä sen alueelle tai alueelta.

5. Kauttakulkupyynnön vastaanottanut sopimuspuoli saa pitää tuomitun säilössä ainoastaan sen ajan, jonka kuljettaminen sen alueen kautta vaatii.

6. Kauttakulkupyynnön vastaanottanutta sopimuspuolta voidaan pyytää antamaan vakuutus siitä, ettei tuomittua tämän valtion alueella panna syytteeseen tai, paitsi mitä edellä olevassa kappaleessa on määrätty, pidetä säilössä taikka hänen vapauttaa muutoin siellä rajoiteta ennen hänen tuomiovaltion alueelta poistumistaan tehdyn rikoksen tai määrätyn seuraamuksen johdosta.

7. Kauttakulkupyyntö ei ole tarpeen, jos kuljettaminen tapahtuu lentoteitse sopimuspuolen alueen ylitse eikä välilaskua tälle alueelle ole tarkoitus tehdä. Valtion voi kuitenkin allekirjoittamisen taikka ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettamisen yhteydessä vaatia Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavassa selityksessä, että sille ilmoitetaan tällaisesta sen alueen ylitse tapahtuvasta kuljettamisesta.

17 artikla
Kieli ja kulut

1. Edellä 4 artiklan 2-4 kappaleessa tarkoitetut tiedot toimitetaan sen sopimuspuolen kielellä, jolle tiedot on toimitettava, taikka jollakin Euroopan neuvoston virallisella kielellä.

2. Jollei jäljempänä olevasta 3 kappaleesta muuta johdu, siirtämispyyntöjen tai niiden liiteasiakirjojen käännökset eivät ole tarpeen.

3. Valtio voi allekirjoittamisen taikka ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettamisen yhteydessä vaatia Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavassa selityksessä, että siirtämispyyntöihin ja niiden liiteasiakirjoihin liitetään käännös sen omalle kielelle taikka jollekin Euroopan neuvoston virallisista kielistä, tai jollekin sen näistä kielistä ilmoittamalle kielelle. Se voi tässä yhteydessä selittää olevansa valmis hyväksymään käännöksiä lisäksi muillekin kielille kuin Euroopan neuvoston virallisille kielille.

4. Lukuun ottamatta sitä, mitä 6 artiklan 2 kappaleen a kohdassa on määrätty, ei tätä yleissopimusta sovellettaessa toimitettuja asiakirjoja tarvitse todistaa oikeiksi.

5. Tämän yleissopimuksen soveltamisesta aiheutuvista kuluista vastaa täytäntöönpanovaltio, lukuun ottamatta niitä kuluja, jotka syntyvät yksinomaan tuomiovaltion alueella.

18 artikla
Allekirjoittaminen ja voimaantulo

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille sekä siihen kuulumattomille valtioille, jotka ovat osallistuneet yleissopimuksen laadintaan. Se on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

2. Tämä yleissopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa kolmen kuukauden ajanjakson kuluttua siitä päivästä, jona kolme Euroopan neuvoston jäsenvaltiota on sitoutunut noudattamaan tätä yleissopimusta 1 kappaleen määräysten mukaisesti.

3. Allekirjoittajavaltion osalta, joka myöhemmin sitoutuu noudattamaan tätä yleissopimusta, yleissopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa kolmen kuukauden ajanjakson kuluttua ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamispäivästä.

19 artikla
Euroopan neuvostoon kuulumattomien valtioiden liittyminen

1. Tämä yleissopimuksen tultua voimaan Euroopan neuvoston ministerikomitea voi sopimusvaltioiden kanssa neuvoteltuaan kutsua valtion, joka ei ole neuvoston jäsen ja jota ei ole mainittu 18 artiklan 1 kappaleessa, liittymään tähän yleissopimukseen päätöksellä, joka on tehty Euroopan neuvoston perussäännön 20 artiklan d kohdassa määrätyllä ääntenenemmistöllä sekä komiteaan osallistujiksi oikeutettujen sopimusvaltioiden edustajien yksimielisellä kannatuksella.

2. Yleissopimus tulee siihen liittyvän valtion osalta voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa kolmen kuukauden ajanjakson kuluttua siitä päivästä, jona liittymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

20 artikla
Alueellinen soveltaminen

1. Valtio voi allekirjoittamisen taikka ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettamisen yhteydessä määrittää, mihin alueeseen tai alueisiin tätä yleissopimusta sovelletaan.

2. Valtio voi milloin tahansa myöhemmin Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavassa selityksessä ulottaa tämän yleissopimuksen soveltamisen muuhun selityksessä määriteltyyn alueeseen. Tällaisen alueen osalta yleissopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa kolmen kuukauden ajanjakson kuluttua siitä päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut selityksen.

3. Edellä olevien kappaleiden mukaan annettu selitys voidaan siinä mainitun alueen osalta peruuttaa pääsihteerille osoitettavalla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa kolmen kuukauden ajanjakson kuluttua siitä päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

21 artikla
Ajallinen soveltaminen

Tätä yleissopimusta sovelletaan sekä ennen sen voimaantuloa että voimaantulon jälkeen määrättyihin seuraamuksiin.

22 artikla
Suhde muihin yleissopimuksiin ja sopimuksiin

1. Tämä yleissopimus ei vaikuta niihin luovuttamissopimuksista ja muista kansainvälistä rikosoikeudellista yhteistyötä koskevista sopimuksista johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, joiden mukaan säilöön otettuja saa siirtää kuulemista tai todistajanlausuntoja varten.

2. Jos kaksi tai useampi sopimuspuolista on jo keskenään tehnyt tuomittujen siirtämistä koskevan sopimuksen tai muulla tavalla järjestänyt suhteensa tällä alalla tai myöhemmin niin tekee, ne voivat tämän yleissopimuksen sijasta soveltaa tekemäänsä sopimusta.

3. Tämä yleissopimus ei vaikuta siihen oikeuteen, joka sopimusvaltiolla rikosoikeudellisten tuomioiden kansainvälistä pätevyyttä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen mukaan on tehdä kahden- tai monenvälisiä sopimuksia mainitun yleissopimuksen täydentämiseksi tai siihen sisältyvien periaatteiden soveltamisen helpottamiseksi.

4. Jos siirtämispyyntöön on sovellettavissa sekä tämä yleissopimus että rikosoikeudellisten tuomioiden kansainvälistä pätevyyttä koskeva eurooppalainen yleissopimus tai jokin muu tuomittujen siirtämistä koskeva sopimus, siirtämistä pyytävän valtion on pyynnön esittäessään ilmoitettava, minkä sopimuksen perusteella pyyntö on tehty.

23 artikla
Sovinnollinen ratkaiseminen

Euroopan neuvoston rikosasiain eurooppalainen komitea seuraa tämän yleissopimuksen soveltamista ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin yleissopimusta sovellettaessa mahdollisesti syntyvien vaikeuksien sovinnollisen ratkaisemisen helpottamiseksi.

24 artikla
Irtisanoutuminen

1. Sopimuspuoli voi milloin tahansa irtisanoutua tästä yleissopimuksesta Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavalla ilmoituksella.

2. Irtisanoutuminen tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa kolmen kuukauden ajanjakson kuluttua siitä päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

3. Tätä yleissopimusta sovelletaan kuitenkin edelleen ennen irtisanoutumisen voimaantulopäivää yleissopimuksen määräysten mukaisesti siirrettujä henkilöitä koskevien seuraamusten täytäntöönpanoon.

25 artikla
Ilmoitukset

Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, tämän yleissopimuksen laadintaan osallistuneille Euroopan neuvostoon kuulumattomille valtioille sekä kaikille tähän yleissopimukseen liittyneille valtioille;

a) allekirjoittamista;

b) ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjojen tallettamisista;

c) tämän yleissopimuksen 18 artiklan 2 ja 3 kappaleen, 19 artiklan 2 kappaleen sekä 20 artiklan 2 ja 3 kappaleen mukaisista voimaantulopäivistä; sekä

d) tätä yleissopimusta koskevista muista toimista, selityksistä, ilmoituksista tai tiedotuksista.

Tämä vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Strasbourgissa 21 päivänä maaliskuuta 1983 englannin ja ranskan kielellä, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset, yhtenä kappaleena, joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri lähettää oikeiksi todistetut kappaleet kaikille Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, tämän yleissopimuksen laadintaan osallistuneille Euroopan neuvostoon kuulumattomille valtioille sekä niille valtioille, jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.