31/1986

Annettu: 01.04.1986

Asetus Asetus liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Wienissä 8 päivänä marraskuuta 1968 tehty liikennemerkkejä ja -opasteita koskeva yleissopimus, jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 15 päivänä helmikuuta 1985 ja jota koskeva ratifioimiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan 1 päivänä huhtikuuta 1985, tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1986 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Yleissopimuksen ratifioinnin yhteydessä Suomi on tehnyt seuraavat varaumat:

1. Varauma yleissopimuksen 10 artiklan 6 kohtaan ja 2 liitteen B-osan 2 kohdan a(iii)-alakohtaan (Pakollisen pysäyttämisen ennakkovaroitus). Suomi varaa oikeuden käyttää pakollisen pysäyttämisen ennakkovaroitusmerkkinä merkkiä "VÄISTÄ" varustettuna lisäkilvellä, joka sisältää tunnuksen "STOP" ja osoittaa etäisyyden pakolliseen pysäyttämiseen.

2. Varauma yleissopimuksen 18 artiklaan

(Paikkakuntakilvet). Suomi varaa oikeuden olla käyttämättä merkkejä E 9a tai E 9b osoittamassa taajaman alkamista tai merkkejä E 9C tai E 9d osoittamassa taajaman loppumista. Näiden merkkien sijasta käytetään symbolimerkkejä. Merkkiä

E 9b vastaavaa merkkiä käytetään paikannimeä osoittavana liikennemerkkinä, mutta tällä merkillä ei ole samaa merkitystä kuin merkillä E 9b.

3. Varauma yleissopimuksen 5 liitteen F-osan johtolauseeseen sekä 4 ja 5 kohtaan (Moottoritien ja moottoriliikennetien merkit). Suomi varaa oikeuden käyttää vihreää väriä merkkien E 15

E 18 pohjavärinä.

4. Varauma yleissopimuksen 5 liitteen F-osan 6 kohtaan (Linja-auto- tai raitiovaunupysäkkiä osoittavat merkit). Suomi varaa oikeuden käyttää linja-auto- ja raitiovaunupysäkkejä osoittavia merkkejä, jotka eroavat muodoltaan ja väriltään merkeistä E 19 ja E 20.

3 §

Yleissopimuksen ratifioinnin yhteydessä Suomi on tehnyt yleissopimuksen 46 artiklan 2 kohdan nojalla seuraavat ilmoitukset:

1. Suomi on valinnut mallin Aa mukaisen varoitusmerkin.

2. Suomi on valinnut mallin B 2a mukaisen pysähtymismerkin.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1986.

Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1986

Liikennemerkkejä ja -opasteita koskeva YLEISSOPIMUS

Sopimuspuolet,

todeten, että liikennemerkkien ja niissä olevien tunnuksien, liikenneopasteiden ja tiemerkintöjen kansainvälinen yhtenäisyys on välttämätöntä kansainvälisen tieliikenteen helpottamiseksi ja liikenneturvallisuuden lisäämiseksi,

ovat sopineet seuraavista määräyksistä:

I luku

Yleiset määräykset

1 artikla
Määritelmät

Tässä yleissopimuksessa on seuraavilla käsitteillä alla mainitut merkitykset:

a) Sopimuspuolen kansallinen lainsäädäntö tarkoittaa tämän sopimuspuolen alueella voimassa olevia kansallisten tai paikallisten säännösten ja määräysten muodostamaa kokonaisuutta;

b) Taajama tarkoittaa rakennettua aluetta, jonka alkaminen ja päättyminen on erityisesti sellaiseksi merkitty tai joka muulla tavoin on kansallisessa lainsäädännössä määritelty;

c) Tie tarkoittaa yleiseen liikenteeseen käytettävän tien tai kadun koko aluetta;

d) Ajorata tarkoittaa sitä tien osaa, jota yleisesti käytetään ajoneuvoliikenteeseen; tie saattaa käsittää useampia ajoratoja, jotka on selvästi erotettu toisistaan esimerkiksi keskikaistalla tai korkeuserolla;

e) Ajokaista tarkoittaa ajoradan pitkittäistä, merkittyä tai merkitsemätöntä osaa, joka on kyllin leveä muiden moottoriajoneuvojen kuin moottoripyörien muodostaman jonon etenemistä varten

f) Risteys tarkoittaa samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa, mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

g) Tasoristeys tarkoittaa samassa tasossa olevaa tien ja erillisen rautatien tai raitiotien risteämää;

h) Moottoritie tarkoittaa tietä, joka on erityisesti suunniteltu ja rakennettu moottoriajoneuvoliikennettä varten ja joka ei palvele sen varrella olevia kiinteistöjä, sekä

i) jossa on, erityisiä kohtia tai tilapäisjärjestelyjä lukuunottamatta, kumpaakin liikennesuuntaa varten toisistaan keskikaistalla, jota ei ole tarkoitettu liikenteelle, tai poikkeuksellisesti muulla tavoin erotetut erilliset ajoradat;

ii) joka ei risteä samassa tasossa tien, rautatien, raitiotien eikä jalankulkutien kanssa;

iii) joka on erityisesti merkitty moottoritieksi.

i) Ajoneuvon katsotaan olevan:

i) pysäytettynä, jos se on seisotettu siksi ajaksi, joka on tarpeen henkilöiden ottamiseksi tai jättämiseksi tahi tavaroiden kuormaamiseksi tai kuorman purkamiseksi; ja

ii) pysäköitynä, jos se on seisotettu muussa tarkoituksessa kuin toiselle tienkäyttäjälle aiheutuvan häiriön välttämiseksi, tiellä olevan esteen vuoksi tai liikennesääntöjen noudattamiseksi eikä ajoneuvon seisottamista ole rajoitettu ajaksi, joka on tarpeen henkilöiden tai tavaroiden ottamiseksi tai jättämiseksi.

Kuitenkin sopimuspuolet voivat pitää pysäytettynä ajoneuvoa, joka on seisotettu edellä olevan alakohdan ii) tarkoittamalla tavalla lyhyemmäksi ajaksi kuin kansallisessa lainsäädännössä on määrätty sekä pitää pysäköitynä ajoneuvoa, joka on seisotettu edellä olevan alakohdan i) tarkoittamalla tavalla pitemmäksi ajaksi kuin kansallisessa lainsäädännössä on määrätty;

j) Polkupyörä tarkoittaa vähintään kaksipyöräistä ajoneuvoa, joka liikkuu yksinomaan sillä olevan henkilön lihasvoimalla erityisesti polkimia tai käsikampia käyttäen;

k) Mopo tarkoittaa kaksi- tai kolmipyöräistä ajoneuvoa, joka on varustettu alle 50 cm3 (3,05 kuutiotuumaa) polttomoottorilla ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 50 km (30 mailia) tunnissa. Sopimuspuolet voivat kuitenkin kansallisessa lainsäädännössään määrätä, ettei mopoina pidetä ajoneuvoja, joilla ei ole polkupyörän käyttöominaisuuksia, erityisesti sitä, että niitä voidaan liikuttaa polkimin, tai joiden suurin rakenteellinen nopeus, paino tai määrätyt moottorin ominaisuudet ylittävät tietyt rajoitukset. Tätä määritelmää ei ole tulkittava siten, että se estäisi sopimuspuolia pitämästä mopoja polkupyörinä kansallisen tieliikennelainsäädännön määräyksiä sovellettaessa;

1) Moottoripyörä tarkoittaa kaksipyöräistä voimakoneella varustettua ajoneuvoa sivuvaunuineen tai ilman sitä. Sopimuspuolet voivat kansallisessa lainsäädännössään pitää moottoripyörinä myös kolmipyöräisiä ajoneuvoja, joiden oma paino on enintään 400 kg (900 naulaa). Käsite moottoripyörä ei sisällä mopoja, joskin sopimuspuolet voivat, edellyttäen, että ne tekevät tätä koskevan ilmoituksen tämän yleissopimuksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti, pitää mopoja moottoripyörinä yleissopimusta soveltaessaan;

m) Moottorikäyttöinen ajoneuvo tarkoittaa voimakoneella liikkuvia ajoneuvoja, lukuunottamatta kiskoilla liikkuvia kulkuneuvoja sekä mopoja niiden sopimuspuolten alueilla, jotka eivät pidä viimeksimainittuja moottoripyörinä;

n) Moottoriajoneuvo tarkoittaa moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, joita yleisesti käytetään tiellä henkilöiden tai tavaroiden tiekuljetukseen taikka hinaamaan henkilö- tai tavarakuljetukseen käytettyjä ajoneuvoja. Tämän käsitteen piiriin kuuluvat johdinautot, ts. kulkuneuvot, jotka on yhdistetty sähköjohtimeen eivätkä liiku kiskoilla. Siihen eivät sisälly sellaiset ajoneuvot, kuten maataloustraktorit, joita vain tilapäisesti käytetään tiellä henkilöiden tai tavaroiden kuljetukseen tai hinaamaan henkilö- tai tavarakuljetukseen käytettyjä ajoneuvoja;

o) Perävaunu on moottorikäyttöisen ajoneuvon vedettäväksi tarkoitettu ajoneuvo; tämän käsitteen piiriin kuuluvat puoliperävaunut;

p) Puoliperävaunu on perävaunu, joka on tarkoitettu kytkettäväksi moottoriajoneuvoon siten, että osa siitä on moottoriajoneuvon varassa ja huomattava osa sen omasta ja kuorman painosta kohdistuu moottoriajoneuvoon;

q) Kuljettaja tarkoittaa henkilöä, joka kuljettaa moottoriajoneuvoa tai muuta ajoneuvoa (myös polkupyörää) tai joka ajaa tiellä karjaa, yksittäin tai laumana taikka veto- tai kuormajuhtia tahi ratsuja;

r) Suurin sallittu kokonaispaino tarkoittaa kuormatun ajoneuvon suurinta sallittua painoa, jonka ajoneuvon rekisteröintimaan asianomaiset viranomaiset ovat vahvistaneet;

s) Todellinen kokonaispaino tarkoittaa ajoneuvon tosiasiallista painoa kulloinkin mukana oleva kuorma, miehistö ja matkustajat mukaan luettuina;

t) Liikennesuunta ja liikennesuunnan mukainen tarkoittavat oikeata puolta, jos moottoriajoneuvon kuljettajan on kansallisen lainsäädännön mukaan kohdattava vastaantuleva ajoneuvo oikealta; muussa tapauksessa nämä sanonnat tarkoittavat vasenta puolta;

u) Kuljettajan velvollisuus väistää muita ajoneuvoja tarkoittaa, että hän ei saa jatkaa etenemistään tai toimenpidettään eikä uudelleen aloittaa sitä, jos hän täten saattaa pakottaa muiden ajoneuvojen kuljettajat äkillisesti muuttamaan ajoneuvonsa suuntaa tai nopeutta.

2 artikla
Yleissopimuksen liitteet

Tämän yleissopimuksen liitteet:

1 liite: Muut kuin ennen risteyksiä tai tasoristeyksiä sijoitettavat varoitusmerkit;

2 liite: Etuajo-oikeutta risteyksissä sääntelevät merkit, ennen risteyksiä sijoitettavat varoitusmerkit ja etuajo-oikeutta kapeissa tienkohdissa sääntelevät merkit;

3 liite: Tasoristeyksiä koskevat merkit;

4 liite: Muut kuin etuajo-oikeutta, pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevat sääntelymerkit;

5 liite: Muut kuin pysäköintiä osoittavat tiedotusmerkit;

6 liite: Pysäyttämistä ja pysäköintiä koskevat merkit;

7 liite: Lisäkilvet;

8 liite: Tiemerkinnät;

9 liite: Värikuvat liikennemerkeistä, tunnuksista ja kilvistä, joista on kysymys 1-7 liitteissä *), kuuluvat täydentävinä osina tähän sopimukseen.

*) Yleissopimuksen painetuissa teksteissä voidaan merkit, tunnukset ja kilvet esittää vastaavissa tekstinkohdissa.

3 artikla
Sopimuspuolten velvollisuudet

1. a) Tämän yleissopimuksen osapuolet hyväksyvät siinä määritellyn liikennemerkki-, liikenneopaste-, tunnus- ja tiemerkintäjärjestelmän ja sitoutuvat ottamaan sen käyttöön mahdollisimman pian. Tässä tarkoituksessa,

i) jos tämä yleissopimus on määritellyt merkin, tunnuksen tai merkinnän tietyn säännön tai tiedotuksen osoittamiseksi tienkäyttäjille, sitoutuvat sopimuspuolet, ottaen huomioon tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätyt aikarajat, olemaan käyttämättä mitään muuta merkkiä, tunnusta tai merkintää tämän säännön tai tiedotuksen osoittamiseksi;

ii) ellei tämä yleissopimus määrää mitään merkkiä, tunnusta tai merkintää tietyn säännön tai tiedotuksen osoittamiseksi tien käyttäjille, voivat sopimuspuolet käyttää tähän tarkoitukseen haluamaansa merkkiä, tunnusta tai merkintää edellyttäen, ettei tälle merkille, tunnukselle tai merkinnälle ole tässä yleissopimuksessa annettu muuta merkitystä ja että se soveltuu tässä yleissopimuksessa määrättyyn järjestelmään.

b) Liikenteen valvontatekniikkaa parantaakseen ja kokeillakseen tähän yleissopimukseen ehdotettavia muutoksia etukäteen voivat sopimuspuolet väliaikaisesti ja koetarkoituksessa poiketa tämän yleissopimuksen määräyksistä tietyillä tieosuuksilla.

2. Sopimuspuolet sitoutuvat korvaamaan tai täydentämään neljän vuoden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaan tulosta omalla alueellaan kaikki merkit, tunnukset, laitteet tai merkinnät, joita siitä huolimatta, että ne kuuluvat tässä yleissopimuksessa määrättyyn järjestelmään, käytetään jossain muussa kuin tässä yleissopimuksessa niille määrätyssä tarkoituksessa.

3. Sopimuspuolet sitoutuvat korvaamaan viidentoista vuoden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaan tulosta omalla alueellaan kaikki merkit, tunnukset, laitteet tai merkinnät, jotka eivät ole tässä yleissopimuksessa määrättyyn järjestelmään kuuluvia. Tänä aikana voidaan aikaisemmin käytettyjä merkkejä ja tunnuksia käyttää tässä yleissopimuksessa määrättyjen rinnalla, jotta tienkäyttäjät voisivat totuttautua tämän yleissopimuksen mukaiseen järjestelmään.

4. Tätä yleissopimusta ei tule tulkita siten, että se velvoittaisi sopimuspuolet ottamaan käyttöön kaikki tässä yleissopimuksessa määrätyt merkki- ja merkintätyypit. Sopimuspuolten on päinvastoin rajoitettava käyttämiensä merkki- ja merkintätyyppien määrä välttämättömimpään.

4 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat kieltämään

a) kiinnittämästä liikennemerkkiin, sen jalustaan tai mihinkään muuhun liikennettä säätelevään laitteeseen mitään, mikä ei vastaa tämän liikennemerkin tai laitteen tarkoitusta; kuitenkin jos sopimuspuolet tai niiden osat sallivat aatteellisen järjestön asettavan esille tiedotusmerkkejä, ne voivat sallia kyseisen järjestön merkin käytön liikennemerkissä tai sen jalustassa edellyttäen, että se ei vaikeuta liikennemerkin ymmärtämistä;

b) asettamasta esille kilpiä, ilmoituksia, merkintöjä tai laitteita, jotka voidaan sekoittaa liikennemerkkeihin tai muihin liikennettä sääteleviin laitteisiin tai jotka voivat heikentää niiden näkyvyyttä tai tehokkuutta, häikäistä tienkäyttäjiä tai hajoittaa heidän huomiotaan liikenneturvallisuutta vaarantavalla tavalla.

II luku

Liikennemerkit

5 artikla

1. Tämän yleissopimuksen määrittelemässä järjestelmässä erotetaan seuraavat liikennemerkkilajit:

a) varoitusmerkit: näiden merkkien tarkoituksena on varoittaa tienkäyttäjiä tiellä olevasta vaarasta ja osoittaa heille sen laatu;

b) sääntelymerkit: näiden merkkien tarkoituksena on tiedottaa tienkäyttäjille erityisistä velvoitteista, rajoituksista tai kielloista, joita heidän on noudatettava; nämä merkit jaetaan

i) etuajo-oikeutta säänteleviin merkkeihin,

ii) kielto- tai rajoitusmerkkeihin,

iii) määräysmerkkeihin;

c) tiedotusmerkit: näiden merkkien tarkoituksena on ohjata teillä liikkuvia tienkäyttäjiä tai antaa heille muita tarpeellisia tietoja; ne jakautuvat

i) ennakkotiedotusmerkkeihin,

ii) tienviittoihin,

iii) tien tunnistusmerkkeihin,

iv) paikkakuntakilpiin,

v) varmennusmerkkeihin,

vi) muihin ajoneuvojen kuljettajille tarpeellisia tietoja antaviin merkkeihin,

vii) muihin tienkäyttäjille hyödyllisiä palveluja osoittaviin merkkeihin.

2. Tämän yleissopimuksen salliessa valinnan mahdollisuuden useiden merkkien tai tunnusten välillä,

a) sopimuspuolet sitoutuvat ottamaan käyttöön ainoastaan yhden tällaisen merkin tai tunnuksen koko alueellaan;

b) sopimuspuolten on pyrittävä tekemään alueellisia sopimuksia yhteisistä valinnoista;

c) tämän yleissopimuksen 3 artiklan 3 kohdan määräykset koskevat sellaisia merkki- ja tunnuslajeja, joita ei ole valittu.

6 artikla

1. Merkit tulee sijoittaa niin, että kuljettajat, joita varten ne on tarkoitettu, tunnistavat ne helposti ja ajoissa. Ne tulee yleensä sijoittaa tien liikennesuunnan mukaiselle puolelle; ne voidaan kuitenkin sijoittaa ajoradan yläpuolelle tai toistaa siellä. Tien liikennesuunnan mukaiselle puolelle sijoitettu merkki tulee toistaa ajoradan yläpuolella tai sen toisella puolella, jos paikalliset olosuhteet ovat sellaiset, että ne kuljettajat, joita varten se on tarkoitettu, saattaisivat olla havaitsematta sitä ajoissa.

2. Kuljettajille kulloinkin noudatettaviksi tarkoitetut merkit koskevat liikennettä ajoradan koko leveydeltä. Kuitenkin voidaan merkit rajoittaa vain yhtä tai useampaa pitkittäisin tiemerkinnöin merkittyä ajoradan ajokaistaa koskeviksi.

3. Jos asianomaiset viranomaiset pitävät erillisiä ajoratoja käsittävän tien reunalle sijoitettua merkkiä tehottomana, se voidaan sijoittaa keskikaistalle eikä sitä siinä tapauksessa tarvitse toistaa pientareella.

4. Kansallisessa lainsäädännössä suositellaan määrättäväksi, että

a) merkit tulee sijoittaa siten, etteivät ne haittaa ajoneuvoliikennettä ajoradalla ja, jos ne on sijoitettu pientareelle siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa jalankulkijoille. Liikennemerkin sijoituspaikalla olevan ajoradan tason ja merkin alareunan välisen etäisyyden tulee olla niin samanlainen kuin mahdollista samalla tiellä olevissa samanlaisissa liikennemerkeissä;

b) liikennemerkkikilpien tulee olla kooltaan sellaisia, että niissä oleva merkki voidaan helposti havaita tarpeeksi kaukaa ja että niitä lähestyvä voi helposti ymmärtää sen; tämän kohdan alakohdan c määräykset huomioon ottaen on liikennemerkkien koko sovitettava ajoneuvojen tavanomaisen nopeuden edellyttämäksi;

c) varoitusmerkkien ja sääntelymerkkien koon tulee olla standardisoitu jokaisen sopimuspuolen alueella. Yleensä tulee jokaista merkkilajia olla neljää eri kokoa: pieni, normaali, suuri ja erittäin suuri. Pieniä merkkejä on käytettävä missä olosuhteiden vuoksi ei voida käyttää normaalikokoisia merkkejä tai missä liikenne voi edetä vain hitaasti; niitä voidaan myös käyttää aikaisemman merkin toistamiseksi. Suuria merkkejä on käytettävä erittäin leveillä ja nopealiikenteisillä teillä. Erittäin suuria merkkejä on käytettävä erittäin nopealiikenteisillä teillä, kuten moottoriteillä.

7 artikla

1. Kansallisessa lainsäädännössä suositellaan määrättäväksi, että liikennemerkkien näkyvyyden ja luettavuuden parantamiseksi yöllä erityisesti varoitusmerkit ja sääntelymerkit, lukuunottamatta kuitenkaan pysäyttämistä ja pysäköimistä säänteleviä merkkejä taajamien valaistuilla kaduilla, ovat valaistut tai varustetut heijastavalla materiaalilla tai heijastimilla, edellyttäen, ettei täten häikäistä tienkäyttäjiä.

2. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät estä käyttämästä vain määrättyinä aikoina tai määrättyinä päivinä voimassa olevien määräysten, tiedotusten tai sääntöjen osoittamiseen sellaisia merkkejä, jotka ovat nähtävissä vain silloin, kun niiden tarkoittama tiedotus on voimassa.

8 artikla

1. Liikennemerkkien kansainvälisen ymmärtämisen helpottamiseksi tässä yleissopimuksessa määritelty merkkijärjestelmä perustuu kullekin merkkilajille tunnusomaisten muotojen ja värien käyttöön sekä graafisten tunnusten käyttämiseen mahdollisuuksien mukaan kirjoituksen sijasta. Jos sopimuspuolet pitävät välttämättömänä sovittujen tunnusten muuttamista, on niiden tehtävä tämä muutos siten, etteivät merkkien oleelliset piirteet muutu.

2. Sopimuspuolten, jotka haluavat tämän yleissopimuksen 3 artiklan alakohdan 1 a ii mukaisesti ottaa käyttöön merkin tai tunnuksen, jota ei ole määrätty tässä yleissopimuksessa, tulee pyrkiä alueelliseen sopimukseen tällaisen uuden merkin tai tunnuksen käytöstä.

3. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät kiellä lisäämästä liikennemerkkeihin ymmärtämisen helpottamiseksi tekstiä suorakulmaiseen kilpeen niiden alle tai suorakulmaiseen liikennemerkin sisältävään tauluun; tällainen teksti voidaan myös sijoittaa itse merkkiin, ellei se tee merkin ymmärtämistä vaikeammaksi kuljettajille, jotka eivät voi ymmärtää kyseistä tekstiä.

4. Jos asianomaiset viranomaiset pitävät tarpeellisena jonkin merkin tai tunnuksen merkityksen selventämistä tahi sääntelymerkkien voimassaolon rajoittamista vain määrättyjä tienkäyttäjiä koskevaksi tai määrättyihin aikoihin ja jos on mahdotonta ilmaista välttämättömiä tiedotuksia tämän yleissopimuksen liitteissä määrätyin lisätunnuksin tai numeroin, on liikennemerkin alle sijoitettava teksti suorakulmaiseen kilpeen, joskin tällaiset tekstit voidaan myös korvata tai niitä täydentää yhdellä tai useammalla samaan kilpeen sijoitetulla tunnuksella.

5. Tämän artiklan 3 ja 4 kohdissa mainittujen tekstien tulee olla kirjoitettuina sopimuspuolen kansallisella kielellä ja, jos sopimuspuoli katsoo sen tarpeelliseksi, myös muilla kielillä, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien virallisilla kielillä.

II luku

Liikennemerkit Varoitusmerkit

9 artikla

1. Tämän yleissopimuksen 1 liitteen A-osassa on esitetty varoitusmerkkien mallit; B-osassa on esitetty näihin merkkeihin sijoitettavat tunnukset ja annettu ohjeita merkkien käytöstä. Kuitenkin risteystä koskevat varoitusmerkit ja tunnukset on esitetty tämän yleissopimuksen 2 liitteessä ja tasoristeyksestä varoittavat tunnukset sen 3 liitteessä. Tämän yleissopimuksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti on jokaisen valtion ilmoitettava pääsihteerille, onko se valinnut mallin Aa vai Ab mukaiset varoitusmerkit käyttöönsä.

2. Varoitusmerkkien lukumäärää ei saa lisätä tarpeettomasti, vaan ne on sijoitettava siten, että ne varoittavat tiellä mahdollisesti olevista vaarallisista paikoista, joita tarpeellista varovaisuutta noudattavan kuljettajan on vaikeata havaita ajoissa.

3. Varoitusmerkit on sijoitettava sellaisen välimatkan päähän vaarakohdasta, että ne ovat mahdollisimman tehokkaita niin päivällä kuin yölläkin ottaen huomioon tie- ja liikenneolosuhteet, kuten ajoneuvojen tavanomaisen nopeuden sekä liikennemerkin havaitsemisetäisyyden.

4. Liikennemerkin ja vaarallisen tieosuuden alkamiskohdan välimatka voidaan ilmaista tämän yleissopimuksen 7 liitteessä olevan mallin 1 mukaisella lisäkilvellä, joka tulee sijoittaa saman liitteen määräysten mukaisesti; tämä tiedotus on annettava silloin, kun kuljettajien on mahdotonta arvioida merkin ja vaarallisen tieosuuden alkamiskohdan välistä etäisyyttä, jos tämä etäisyys poikkeaa tavanomaisesti odotettavissa olevasta.

5. Varoitusmerkit voidaan toistaa etenkin moottoriteillä tai muilla teillä, joihin sovelletaan moottoriteitä koskevia määräyksiä. Missä merkit on toistettu, on niiden ja vaarallisen tieosuuden alkamiskohdan välinen etäisyys ilmaistava tämän artiklan 4 kohdan määräysten mukaisesti. Kuitenkin jos kysymys on kääntösilloista ja tasoristeyksistä varoittavista merkeistä, voivat sopimuspuolet soveltaa tämän yleissopimuksen 35 artiklan 3 kohdan tai sen 1 liitteen B-osan 5 kohdan määräyksiä tämän kohdan määräysten sijasta.

6. Jos varoitusmerkkiä on käytetty ilmoittamaan tietyn pituisesta vaarallisesta tieosuudesta (esimerkiksi sarjasta vaarallisia mutkia tai huonokuntoisesta ajoradan osasta) ja jos katsotaan tarpeelliseksi ilmaista sen pituus, on tämä tehtävä tämän yleissopimuksen 7 liitteen mallin 2 mukaisella lisäkilvellä, joka on sijoitettava saman liitteen määräysten mukaisesti.

II luku

Liikennemerkit Muut kuin pysäyttämistä ja pysäköintiä koskevat sääntelymerkit

10 artikla
Etuajo-oikeutta sääntelevät merkit

1. Merkit, jotka osoittavat tai ilmoittavat tienkäyttäjille risteyksissä voimassa olevat erityiset etuajo-oikeusmääräykset, on merkitty numeroin B 1, B 2, B 3 ja B 4 ja ne on kuvattu tämän yleissopimuksen 2 liitteen A-osassa. Etuajooikeutta tienkäyttäjille osoittavat merkit kapeilla tieosuuksilla ovat 2 liitteen C-osassa kuvatut merkit B 5 ja B 6.

2. Merkkiä B 1 "VÄISTÄ" käytetään osoittamaan kuljettajille, että risteyksessä, johon kyseinen merkki on sijoitettu, heidän on väistettävä sillä tiellä liikkuvia ajoneuvoja, jota he lähestyvät.

3. Merkkiä B 2 "STOP" käytetään osoittamaan kuljettajille, että heidän on pysähdyttävä ennen ajamista kyseisellä merkillä varustettuun risteykseen ja että heidän on väistettävä sillä tiellä liikkuvia ajoneuvoja, jota he lähestyvät. Tämän yleissopimuksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti jokaisen valtion tulee ilmoittaa pääsihteerille, onko se valinnut mallin B 2a vai B 2b mukaisen "STOP" -merkin käyttöönsä.

4. Merkki B 2 tulee sijoittaa muualle kuin risteyksiin, milloin asianomaiset viranomaiset pitävät välttämättömänä osoittaa kuljettajille, että heidän on pysähdyttävä merkin kohdalle ja etteivät he saa jatkaa matkaansa ennen kuin ovat varmistautuneet siitä, että voivat sen tehdä aiheuttamatta vaaraa.

5. Jos mahdollista, on merkit B 1 ja B 2 asetettava risteykseen siihen kohtaan, jossa ajo-neuvojen on pysähdyttävä tai jota ne eivät saa väistäessään ylittää.

6. Merkkiä A, jossa on tunnus A 23 tai A 24 voidaan käyttää merkin B 1 tai B 2 ennakkovaroituksena. Kuitenkin valtioissa, jotka käyttävät mallin Aa mukaista varoitusmerkkiä, voi merkin B 1 tai B 2 ennakkovaroituksena olla samat merkit, joissa on tämän yleissopimuksen 7 liitteessä osoitetun mallin 1 mukainen lisäkilpi.

7. Merkkiä B 3 "ETUAJO-OIKEUTETTU TIE" käytetään osoittamaan tienkäyttäjille, että kyseisen tien ja muiden teiden risteyksissä on muilla teillä kulkevien tai niiltä tulevien ajoneuvojen kuljettajien väistettävä kyseisellä tiellä liikkuvia ajoneuvoja. Tämä merkki voidaan sijoittaa tien alkuun ja toistaa jokaisen risteyksen jälkeen, se voidaan myös sijoittaa ennen risteystä tai risteykseen. Jos tielle on asetettu merkki B 3, on merkki B 4 "ETUAJO-OIKEUDEN PÄÄTTYMINEN" sijoitettava ennen paikkaa, jossa kyseisen tien etuajo-oikeus muihin teihin nähden loppuu. Merkki B 4 voidaan toistaa kerran tai useammin ennen kohtaa, jossa etuajo-oikeus lakkaa; tällöin tulee ennen tätä kohtaa sijoitetussa merkissä tai merkeissä olla 7 liitteen mallin 1 mukainen lisäkilpi.

8. Jos varoitus risteyksestä on tiellä annettu varoitusmerkillä, jossa on jokin tunnuksista A 22, tai jos kyseinen tie tämän artiklan 7 kohdan mukaisesti on merkillä B 3 osoitettu etuajooikeutetuksi risteyksessä, on merkki B 1 tai B 2 sijoitettava risteyksen kaikille muille teille; kuitenkaan ei merkkien B 1 ja B 2 käyttö ole pakollista sellaisilla teillä kuten poluilla ja tilusteillä, joilla ajavien kuljettajien on näiden merkkien puuttuessakin väistettävä risteyksessä. Merkkiä B 2 on käytettävä ainoastaan, jos asianomaiset viranomaiset pitävät tarpeellisena velvoittaa kuljettajat pysähtymään etenkin huonon näkyvyyden takia niille risteävän tien osille, jotka ovat risteyksen jommalla kummalla puolella.

11 artikla
Kielto- ja rajoitusmerkit

Tämän yleissopimuksen 4 liitteen A-osassa kuvataan kielto- ja rajoitusmerkit lukuunottamatta pysäyttämis- ja pysäköintimerkkejä sekä annetaan niiden merkitykset. Siinä kuvataan myös merkit, jotka osoittavat tällaisen kiellon tai rajoituksen loppumisen.

12 artikla
Määräysmerkit

Tämän yleissopimuksen 4 liitteen B-osassa kuvataan määräysmerkit ja annetaan niiden merkitykset.

13 artikla
Tämän yleissopimuksen 4 liitteessä kuvattuja merkkejä koskevat yleiset määräykset

1. Kielto-, rajoitus- ja määräysmerkit on sijoitettava sen paikan välittömään läheisyyteen, josta määräys, rajoitus tai kielto alkaa ja ne voidaan toistaa, jos asianomaiset viranomaiset pitävät sitä välttämättömänä. Kuitenkin, jos asianomaiset viranomaiset katsovat sen tarpeelliseksi näkyvyyssyistä tai tienkäyttäjien varoittamiseksi ennalta, voidaan nämä merkit sijoittaa sopivan matkan päähän ennen kohtaa, josta määräys, rajoitus tai kielto alkaa. Liitteessä 7 olevan mallin 1 mukainen lisäkilpi on asetettava niiden merkkien alle, jotka on sijoitettu ennen määräyksen, rajoituksen tai kiellon alkamiskohtaa.

2. Sääntelymerkit, jotka on sijoitettu taajaman nimikilven kohdalle tai vähän sen jälkeen, merkitsevät, että niiden osoittama sääntö on voimassa koko taajaman alueella, ellei toisenlaista määräystä ole muilla liikennemerkeillä osoitettu joillekin taajaman tieosuuksille.

II luku

Liikennemerkit Muut kuin pysäköintiä koskevat tiedotusmerkit

14 artikla

1. Tämän yleissopimuksen 5 liitteessä kuvataan tai annetaan esimerkkejä muista kuin pysäköimistä osoittavista merkeistä, joilla annetaan hyödyllisiä tiedotuksia tienkäyttäjille; siinä annetaan myös ohjeita niiden käytöstä.

2. Artiklan 5 alakohdassa 1 c mainituissa tiedotusmerkeissä i-v olevat sanat tulee maissa, joissa ei käytetä latinalaista kirjaimistoa, kirjoittaa sekä kansallisella kielellä että latinalaisin kirjaimin, jotka toistavat niin tarkasti kuin mahdollista kyseisten sanojen kansalliskielisen äänneasun.

3. Maissa, joissa ei käytetä latinalaista kirjaimistoa, voidaan latinalaisin kirjaimin kirjoitetut sanat sijoittaa joko samaan merkkiin kuin kansallisella kielellä kirjoitetut sanat tai ne voidaan toistaa eri merkissä.

4. Merkissä ei saa olla tekstiä useammalla kuin kahdella kielellä.

15 artikla
Ennakkotiedotusmerkit

Ennakkotiedotusmerkit on sijoitettava sellaiselle etäisyydelle risteyksestä, että ne ovat mahdollisimman tehokkaat sekä päivällä että yöllä, ja niiden sijoituksessa on otettava huomioon tie- ja liikenneolosuhteet, kuten ajoneuvojen tavanomainen nopeus ja liikennemerkin näkyvyysetäisyys; tämän etäisyyden ei tarvitse ylittää noin 50 metriä (55 jaardia) taajamissa, mutta sen tulee olla vähintään 500 metriä (550 jaardia) moottoriteillä ja muilla nopealiikenteisillä teillä. Nämä merkit voidaan toistaa. Merkin alle sijoitetulla lisäkilvellä voidaan ilmoittaa merkin ja risteyksen välinen etäisyys; se voidaan myös ilmoittaa itse merkin alaosassa.

16 artikla
Tienviitat

1. Samassa tienviitassa voi olla usean paikan nimet; nimien tulee tällöin olla merkissä toinen toistensa alla. Jonkin paikan nimen kirjaimet voivat olla suuremmat kuin muiden ainoastaan siinä tapauksessa, että kyseinen paikka on suurin merkissä mainituista.

2. Jos etäisyydet on mainittu merkissä, tulee niitä ilmaisevien numeroiden olla samalla korkeudella kuin paikannimi. Nuolenmuotoisissa tienviitoissa nämä numerot on sijoitettava paikannimen ja nuolenpään väliin; suorakulmaisissa merkeissä ne on sijoitettava paikannimen jälkeen.

17 artikla
Tien tunnistusmerkit

Merkkien, joita käytetään tien tunnistamiseksi numeroiden, kirjainten tai niiden yhdistelmien tahi nimien perusteella, tulee sisältää tämä numero tai nimi kilvessä tai suorakulmaisessa kehyksessä. Kuitenkin sopimuspuolet, joilla on teiden luokittelujärjestelmä, voivat korvata suorakulmion tien luokittelutunnuksella.

18 artikla
Paikkakuntakilvet

1. Paikkakuntakilpiä voidaan käyttää ilmaisemaan kahden valtion tai saman valtion kahden hallintoalueen välistä rajaa tai taajaman, joen, solan, näköalapaikan tai muun sellaisen nimeä.

2. Merkki E 9a tai E 9b tulee sijoittaa taajaman alkamiskohtaan; merkki E 9c tai E 9d tulee sijoittaa taajaman loppumiskohtaan. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan määrätä, että nämä merkit osoittavat tienkäyttäjille kyseisen sopimuspuolen alueella taajamissa sovellettavien säännösten olevan voimassa merkistä E tai E 9b merkkiin E 9c tai E 9d, ellei taajaman joillakin tieosuuksilla liikennemerkein osoiteta sovellettavan muita määräyksiä. Kuitenkin on merkki B 4 sijoitettava aina etuajo-oikeutetulle tielle, joka on merkitty merkillä B 3, jos kyseisen tien etuajo-oikeus lakkaa sen kulkiessa taajaman läpi.

3. Paikkakuntakilpien, joissa on muita tietoja kuin taajaman nimi, tulee erota selvästi, etenkin väriltään, merkeistä E 9a-9d

19 artikla
Varmennusmerkit

Varmennusmerkkejä käytetään, milloin asianomaiset viranomaiset katsovat tarpeelliseksi, varmentamaan tien suunta, esimerkiksi suurten taajamien ulosmenoteillä. Niissä tulee olla yhden tai useamman paikan nimi tämän yleissopimuksen 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jos välimatkat on merkitty, on niitä tarkoittavat numerot sijoitettava paikannimen jälkeen.

20 artikla
Suojateiden merkki

Merkki E 11a tai E 11b sijoitetaan suojateiden kohdalle, jos asianomaiset viranomaiset pitävät sitä tarpeellisena.

21 artikla
Tiedotusmerkkejä koskevat yleismääräykset

1. Tämän yleissopimuksen 15 20 artikloissa mainittuja tiedotusmerkkejä käytetään missä asianomaiset viranomaiset katsovat sen tarpeelliseksi. Ottaen huomioon 6 artiklan 1 kohdan määräykset muita tiedotusmerkkejä käytetään ainoastaan missä asianomaiset viranomaiset pitävät niitä välttämättöminä; merkkejä F 2-F 7 saa asettaa erityisesti vain teille, joilla mahdollisuudet hätäkorjauksiin, polttoainetäydennyksiin sekä majoituksen, ruoan ja virvokkeiden saamiseen ovat harvat.

2. Tiedotusmerkit voidaan toistaa. Merkin alle sijoitettu lisäkilpi voi osoittaa merkin ja sen tarkoittaman kohteen välisen etäisyyden; tämä etäisyys voidaan merkitä myös itse merkin alaosaan.

II luku

Liikennemerkit Pysäyttämis- ja pysäköintimerkit

22 artikla

1. Tämän yleissopimuksen 6 liitteen A-osassa kuvataan pysäyttämisen ja pysäköimisen kieltävät tai niitä rajoittavat merkit ja B-osassa muut hyödyllisiä tiedotuksia pysäköimisestä antavat merkit; myös niiden merkitys selvitetään ja annetaan ohjeita niiden käytöstä.

III luku

Liikennevalo-opasteet

23 artikla
Ajoneuvoliikennettä koskevat opasteet

1. Tämän artiklan 12 kohdan määräykset huomioon ottaen voidaan, lukuunottamatta yksinomaan joukkoliikennevälineille tarkoitettuja valoja, ajoneuvoliikennettä sääntelevinä valo-opasteina käyttää ainoastaan seuraavia valoja seuraavin merkityksin:

a) Vilkkumattomat valot:

i) vihreä valo osoittaa, että liikenne saa edetä; kuitenkaan risteyksessä liikennettä sääntelevä vihreä valo ei oikeuta kuljettajia etenemään, jos heidän menosuunnassaan on sellainen liikenneruuhka, että edettyään risteykseen he eivät todennäköisesti ehtisi sieltä pois ennen seuraavaa valojen vaihtumista.

ii) punainen valo merkitsee, ettei liikenne saa edetä; ajoneuvot eivät saa ylittää pysäytysviivaa tai ellei pysäytysviivaa ole, ohittaa valoa, taikka jos valo on sijoitettu risteyksen keskelle tai sen toiselle puolelle, ne eivät saa edetä risteykseen tai risteyksessä olevalle suojatielle;

iii) ruskeankeltainen valo, joka palaa yksin tai samanaikaisesti punaisen valon kanssa; palaessaan yksin se merkitsee, ettei ajoneuvo saa ylittää pysäytysviivaa, tai edetä valon ohi, ellei se ole niin lähellä pysäytysviivaa tai liikennevaloa valon syttyessä, että sen pysäyttäminen turvallisesti ennen pysäytysviivaa tai valoa ei ole mahdollista. Missä valo on sijoitettu risteyksen keskelle tai sen toiselle puolelle, ruskeankeltaisen valon syttyminen merkitsee, että ajoneuvo ei saa edetä risteykseen tai risteyksessä olevalle suojatielle, ellei se ole niin lähellä risteystä tai suojatietä valon syttyessä, että sen pysäyttäminen turvallisesti ennen risteystä tai suojatietä ei ole mahdollista. Palaessaan samanaikaisesti punaisen valon kanssa se merkitsee, että valo on vaihtumassa, mutta se ei vaikuta punaisen valon osoittamaan etenemiskieltoon.

b) Vilkkuvat valot

i) vilkkuva punainen valo tai kaksi vuorotellen vilkkuvaa punaista valoa, joista toinen valo palaa toisen ollessa sammutettuna ja jotka on sijoitettu samaan jalustaan, samalle korkeudelle ja samaan suuntaan merkitsevät, etteivät ajoneuvot saa ylittää pysäytysviivaa tai sen puuttuessa ohittaa valoa; näitä valoja voidaan käyttää ainoastaan tasoristeyksessä, kääntösiltojen tai lauttasatamien lähestymiskohdissa ja silloin kun on osoitettava, että liikenne ei saa edetä, koska paloautoja on tulossa tielle tai koska lähestymässä on lentokone, joka tulee ylittämään tien matalalla;

ii) ruskeankeltainen vilkkuva valo tai kaksi vuorotellen vilkkuvaa ruskeankeltaista valoa merkitsevät, että kuljettajat saavat edetä vain erityistä varovaisuutta noudattaen.

2. Kolmiväriseen järjestelmään kuuluvissa liikenneopastimissa tulee olla kolme vilkkumatonta valoa, punainen, ruskeankeltainen ja vihreä; vihreä valo saa palaa ainoastaan punaisen ja ruskeankeltaisen valon ollessa sammutettuina.

3. Kaksiväriseen järjestelmään kuuluvissa liikenneopastimissa tulee olla vilkkumaton punainen ja vilkkumaton vihreä valo. Punainen ja vihreä valo eivät saa palaa yhtäaikaisesti. Kaksiväristä valojärjestelmää saa käyttää vain väliaikaisjärjestelyissä tämän yleissopimuksen 3 artiklan 3 kohdan sallimana kautena, joka on varattu jo olemassa olevien järjestelmien korvaamiseen.

4. Tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa mainittujen kaksi- ja kolmiväristen järjestelmien valojen tulee olla sijoitettuna joko pysty- tai vaakasuoraan.

5. Jos valot on sijoitettu pystysuoraan, punaisen valon tulee olla ylinnä; jos valot on sijoitettu vaakasuoraan, punaisen valon tulee olla liikennesuunnan vastaisella puolella.

6. Kolmivärisessä järjestelmässä on ruskeankeltainen valo sijoitettava keskelle.

7. Tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa mainittujen kaksi- ja kolmiväristen järjestelmien liikennevalojen tulee olla pyöreitä. Tämän artiklan 1 kohdassa mainittujen vilkkuvien punaisten valojen tulee samoin olla pyöreitä.

8. Vilkkuvaa ruskeankeltaista valoa voidaan käyttää yksin; tällaista valoa voidaan käyttää kolmiväristen järjestelmän sijasta liikenteen ollessa vähäistä.

9. Jos kolmivärisen järjestelmän vihreässä valossa on yksi tai useampia nuolia, merkitsee tällaisen nuolen tai tällaisten nuolten syttyminen, että ajoneuvot saavat edetä vain nuolten osoittamaan suuntaan tai suuntiin. Nuolten, jotka merkitsevät oikeutta ajaa suoraan eteenpäin, tulee osoittaa ylöspäin.

10. Jos kolmiväriseen liikenneopastinjärjestelmään kuuluu yksi tai useampi ylimääräisiä vihreitä valoja, joissa on yksi tai useampia nuolia, merkitsee tällaisen nuolen tai nuolten syttyminen riippumatta kolmivärisen järjestelmän vaiheesta kyseisellä hetkellä, lupaa ajoneuvoille jatkaa kulkuaan nuolen tai nuolten osoittamaan suuntaan tai suuntiin; se merkitsee myös, että kun ajoneuvot ovat kaistalla, joka on varattu nuolen osoittamaan suuntaan kulkevalle liikenteelle, tai kaistalla, jolla liikenteen on edettävä määrättyyn suuntaan, kuljettajien on edettävä osoitettuun suuntaan, jos he pysähtymisellään saattaisivat estää takanaan samalla kaistalla olevien ajoneuvojen liikkumisen, edellyttäen, että he antavat siinä liikennevirrassa, johon he liittymässä, kulkevien ajoneuvojen ohittaa ja etteivät he aiheuta jalankulkijoille vaaraa. Nämä ylimääräiset vihreät valot tulisi mieluimmin sijoittaa tavanomaisen vihreän valon tasalle.

11. Missä vihreät tai punaiset valot on sijoitettu pitkittäisin ajoratamerkinnöin erotettujen kaistojen yläpuolelle ajoradalla, jolla on enemmän kuin kaksi ajokaistaa, punainen valo merkitsee kieltoa edetä kaistalla, jonka ylle se on sijoitettu, ja vihreä valo lupaa edetä. Tällä tavoin sijoitetun punaisen valon tulee olla kahden juovan muodostaman vinoristin muotoinen ja vihreän valon alaspäin osoittavan nuolen muotoinen.

12. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan määrätä tiettyihin tasoristeyksiin sijoitettavaksi hitaasti vilkkuva kuunvalkea valo, joka merkitsee, että liikenne voi edetä.

13. Jos liikennevalot koskevat ainoastaan polkupyöräilijöitä, rajoitus voidaan ilmaista sijoittamalla polkupyörän siluetti itse valoon tai käyttämällä pientä liikennevaloa, joka yhteyteen on sijoitettu suorakulmainen polkupyörää esittävä kilpi, jos tämä on välttämätöntä sekaannuksen estämiseksi.

24 artikla
Ainoastaan jalankulkijoita koskevat opasteet

1. Yksinomaan jalankulkijoita koskevina voidaan käyttää ainoastaan seuraavia liikennevaloja seuraavin merkityksin:

a) Vilkkumattomat valot:

i) vihreä valo merkitsee jalankulkijoille lupaa edetä;

ii) ruskeankeltainen valo merkitsee jalankulkijoille kieltoa edetä, mutta sallii ajoradalla jo olevien jalankulkijoiden jatkaa ylitystään loppuun asti;

iii) punainen valo merkitsee jalankulkijoille kieltoa astua ajoradalle;

b) Vilkkuvat valot:

vilkkuva vihreä valo merkitsee, että jalankulkijoita koskeva ajoradan ylitysaika on päättymässä ja punainen valo syttymässä.

2. Jalankulkijoita koskevien valo-opasteiden tulee mieluimmin kuulua kaksiväriseen järjestelmään, johon kuuluu kaksi valo, punainen ja vihreä; kuitenkin ne voivat olla myös kolmivärisen järjestelmän mukaisia, jolloin niihin kuuluu kolme valoa, punainen, ruskeankeltainen ja vihreä. Kaksi valoa ei saa koskaan palaa samanaikaisesti.

3. Valot on järjestettävä pystysuoraan siten, että punainen valo on aina ylimpänä ja vihreä aina alimpana. Punaisen valon tulee mieluiten esittää seisovaa jalankulkijaa tai jalankulkijoita ja vihreän valon kävelevää jalankulkijaa tai jalankulkijoita.

4. Jalankulkijoita koskevien valo-opasteiden tulee olla siten suunniteltuja ja sijoitettuja, että kuljettajien on mahdotonta tulkita niitä ajoneuvoliikenteelle tarkoitetuiksi valo-opasteiksi.

IV luku

Tiemerkinnät

25 artikla

Ajoradan pintaan tehtäviä merkintöjä (tiemerkintöjä) tulee käyttää, kun asianomainen viranomainen pitää sitä välttämättömänä, liikenteen ohjaamiseksi tai tienkäyttäjien varoittamiseksi tai opastamiseksi. Niitä voidaan käyttää joko yksinään tai muiden merkkien tai opasteiden ohelle niiden merkityksen korostamiseksi tai täsmentämiseksi.

26 artikla

1. Pitkittäinen, jatkuvan viivan muodostama merkintä ajoradalla tarkoittaa, etteivät ajoneuvot saa ylittää tätä viivaa tai ajaa sen päällä eivätkä, jos tämä viiva erottaa molemmat liikennesuunnat toisistaan, ajaa sillä puolella tätä viivaa, joka on kuljettajan liikennesuunnan mukaisen ajoradan reunan vastaisella puolella. Kahden viivan muodostamalla pitkittäisellä merkinnällä on sama merkitys.

2 a) Pitkittäisellä katkonaisen viivan muodostamalla merkinnällä ajoradalla ei ole kieltävää merkitystä, muuta sitä käytetään

i) joko rajaamaan ajokaista liikenteen ohjaamiseksi

ii) tai varoittamaan ennalta jatkuvasta viasta ja sen ilmiasemasta kiellosta tai muusta erityisen vaarallisesta tieosuudesta.

b) Katkoviivan osien välisten etäisyyksien ja näiden osien pituuksien keskinäisen suhteen tulee olla selvästi pienempi, missä katkoviivoja käytetään tämän kohdan alakohdassa a ii mainittuun tarkoitukseen.

3. Jos pitkittäisen merkinnän muodostaa katkoviivan viereen ajorataan sijoitettu yhtenäinen viiva, tulee kuljettajien huomioida ainoastaan se viiva, joka on heidän puolellaan. Tämä määräys ei estä kuljettajia, jotka ovat suorittaneet sallitun ohituksen, palaamasta tavanomaiseen asemaansa ajoradalla.

4. Tätä artiklaa sovellettaessa ei pitkittäisiksi merkinnöiksi katsota ajoradan reunaa osoittavia pitkittäisiä merkintöjä, joiden tarkoituksena on tehdä reunat paremmin havaittaviksi, eikä pitkittäisiä viivoja, joita käytetään yhdessä poikittaisten viivojen kanssa ajoradalla olevien pysäköintipaikkojen rajaamiseen.

27 artikla

1. Yhden tai kahden rinnakkaisen, yhtenäisen viivan muodostama poikittainen merkintä, joka kulkee yhden tai useamman ajokaista yli, osoittaa linjaa, jonka taakse kuljettajien on pysähdyttävä tämä yleissopimuksen 10 artiklan 3 kohdassa mainitun merkin B 2 "STOP" johdosta. Tällaista merkintää voidaan myös käyttää osoittamaan linjaa, jonka taakse kuljettajien on pysähdyttävä liikennevalon johdosta tai liikennettä ohjaavan viranomaisen antaman merkin vuoksi tahi ennen tasoristeystä. Ajorataan voidaan ennen merkin B 2 kanssa käytettäviä tiemerkintöjä merkitä sana "STOP".

2. Ellei teknisesti ole mahdotonta, on tämän artiklan 1 kohdan mukainen poikittainen merkintä sijoitettava kaikkialle, mihin on asetettu merkki B 2.

3. Katkoviivan tai kahden rinnakkaisen katkoviivan muodostama poikittainen merkintä, joka kulkee yhden tai useamman kaista yli, osoittaa linjan, jota ajoneuvot eivät saa yleensä ylittää täyttäessään väistämisvelvollisuuttaan tämän yleissopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa mainitun merkin B 1 "VÄISTÄ" johdosta. Ennen tällaista merkintää voidaan ajorataan sijoittaa merkkiä B 1 symbolisoiva leveäreunainen kolmio, jonka yksi sivu on merkinnän suuntainen ja tämän sivun vastainen kärki lähestyviä ajoneuvoja kohti osoittava.

4. Suojateiden merkintään olisi mieluimmin käytettävä melko leveitä, ajoradan akselin suuntaisia raitoja.

5. Risteävien pyöräteiden merkitsemiseen on käytettävä joko poikittaisia viivoja tai muita merkkejä joita ei voida sekoittaa suojateiden merkintöihin.

28 artikla

1. Muita merkintöjä ajoradan pinnassa kuten nuolia, yhdensuuntaisia tai vinoviivoja tai tekstejä voidaan käyttää liikennemerkeillä annettujen ohjeiden toistamiseen tai antamaan tienkäyttäjille ohjeita, joita ei voida liikennemerkein sopivalla tavalla ilmaista. Tällaisia merkintöjä on käytettävä etenkin osoittamaan pysäköintialueiden tai -kaistojen rajoja tai merkitsemään linja- tai johdinautopysäkkejä, joilla pysäköiminen on kielletty ja osoittamaan ennen risteystä tapahtuvaa kaistojen ennakkovalintaa. Kuitenkin jos ajoradalla, joka on jaettu ajokaistoihin pitkittäisin tiemerkinnöin, on nuoli, tulee kuljettajien seurata käyttämälleen kaistalle nuolella osoitettua suuntaa tai jotakin sille nuolilla osoitetuista suunnista.

2. Ottaen huomioon tämän yleissopimuksen 27 artiklan 4 kohdan suojateitä koskevat määräykset tarkoittaa ajoradan osan tai hiukan sen yläpuolelle kohoavan alueen merkitseminen yhtenäisen tai katkoviivan ympäröimälle yhdensuuntaisilla vinoviivoilla, etteivät ajoneuvot saa tulla yhtenäisen viivan ympäröimälle alueelle ja että katoviivan ympäröimälle alueelle ajoneuvot saavat tulla ainoastaan, jos on nähtävissä, että se voi tapahtua vaaratta taikka kääntyäkseen ajoradan vastakkaiselle puolelle liittyvälle tielle.

3. Ajoradan reunassa oleva sik-sak-viiva osoittaa, että pysäköinti kyseisellä puolella ajorataa on kielletty viivan osoittamalla tavalla.

29 artikla

1. Tämän yleissopimuksen artikloissa 26-28 mainitut merkinnät voidaan maalata ajorataan tai kiinnittää siihen millä muulla yhtä tehokkaalla tavalla tahansa.

2. Jos tiemerkinnät ovat maalattuja, tulee niiden olla keltaisia tai valkoisia; kuitenkin sinistä väriä voidaan käyttää merkinnöissä, jotka osoittavat paikkoja, joilla pysäköinti on sallittu tai jolla sitä on rajoitettu. Jos sopimuspuolen alueella käytetään sekä valkoisia että keltaisia merkintöjä, tulee samaan luokkaan kuuluvien merkintöjen olla saman väriset. Tätä kohtaa sovellettaessa sisältää käsite "valkoinen" myös vaaleanharmaat ja hopeanväriset sävyt.

3. Tiemerkintöihin kuuluvien tekstien, tunnusten ja nuolten suunnittelussa on otettava huomioon, että niitä on pidennettävä huomattavasti liikenteen suunnassa, koska kuljettajat näkevät ne erittäin pienestä kulmasta.

4. Olisi suositeltavaa, että liikkuville ajoneuvoille tarkoitetut tiemerkinnät ovat heijastavia milloin liikenteen määrä niin vaatii ja jos valaistus on huono tai sitä ei ole.

30 artikla

Tämän yleissopimuksen 8 liite sisältää joukon suosituksia tiemerkintöjen sijoittelusta ja muotoilusta.

V luku

Erinäisiä säännöksiä

31 artikla
Tietöiden merkit

1. Ajoradalla olevien tietöiden rajat on selvästi merkittävä.

2. Jos tietyön laajuus ja liikenteen tiheys tekevät sen aiheelliseksi, on tietyön rajat merkittävä pystyttämällä niille yhtenäinen este tai erillisiä esteitä, joihin on maalattu punavalkoiset, punakeltaiset, mustavalkoiset tai mustakeltaiset raidat, sekä lisäksi asennettava niihin yöksi valot tai heijastimet, elleivät esteet ole heijastavia. Tähän tarkoitukseen käytettyjen heijastinlaitteiden ja vilkkumattomien valojen tulee olla punaisia tai tummankeltaisia ja vilkkuvien valojen tummankeltaisia. Kuitenkin

a) voivat vain tiettyyn suuntaan kulkevalle liikenteelle näkyvät valot ja laitteet, jotka osoittavat liikenteen kulkusuunnan vastaisella puolella olevia tietyön rajoja, olla valkoiset;

b) voivat valot tai laitteet, jotka osoittavat liikennesuunnat erottavan tietyön rajat, olla valkoiset tai vaaleankeltaiset.

32 artikla
Merkitseminen valoin tai heijastinlaittein

Sopimuspuolten tulee ottaa käyttöön koko alueellaan sama väri tai värijärjestelmä ajoradan merkitsemiseen käytetyissä valoissa ja heijastinlaitteissa.

V luku

Erinäisiä säännöksiä Tasoristeykset

33 artikla

1 a) Jos tasoristeykseen on asennettu opastusjärjestelmä varoittamaan junien lähestymisestä tai välittömästä puomien tai puolipuomien sulkeutumisesta, tulee siinä olla punainen vilkkuva valo tai punaiset, vuorotellen vilkkuvat valot, siten kuin on määrätty tämän yleissopimuksen 23 artiklan alakohdassa 1 b. Kuitenkin

i) voidaan vilkkuvat punaiset valot täydentää tai korvata tämän yleissopimuksen 23 artiklan 2 kohdassa kuvatulla kolmivärisellä, punaisen, ruskeankeltaisen ja vihreän värin muodostamalla järjestelmällä tai kyseisellä järjestelmällä ilman vihreätä valoa, jos muita kolmivärisiä liikennevaloja on tiellä lähellä tasoristeystä tai jos tasoristeyksessä on puomit;

ii) tilusteillä, joilla on vain hyvin vähän liikennettä, sekä poluilla voidaan käyttää yksinomaan äänimerkkiä.

b) Kaikissa tapauksissa voidaan valomerkkien lisänä käyttää äänimerkkiä.

2. Liikennevalot on sijoitettava ajoradan reunaan liikennesuunnan mukaiselle puolelle; milloin olosuhteet niin vaativat esimerkiksi opasteiden näkyvyyden tai liikenteen tiheyden vuoksi, on valot toistettava tien toisella puolella. Kuitenkin jos paikallisten olosuhteiden vuoksi katsotaan paremmaksi voidaan valot toistaa ajoradan keskellä olevalla korokkeelle tai sijoittaa ajoradan yläpuolelle.

3. Tämä yleissopimuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti voidaan merkki B 2 "STOP" sijoittaa tasoristeyksiin, joissa ei ole puomeja, puolipuomeja eikä liikennevaloja varoittamassa lähestyvistä junista; tasoristeyksissä, joissa on tällainen merkki, tulee kuljettajien pysähtyä pysäytysviivan tasalle tai sen puuttuessa merkin tasalle eikä lähteä liikkeelle ennen kuin ovat varmistuneet siitä, ettei junaa ole lähestymässä.

34 artikla

1. Tasoristeyksissä, joissa on puomit tai puolipuomit kummallakin puolella rautatielinjaa, merkitsee tällaisten puomien tai puolipuomien oleminen alhaalla tien poikki, etteivät tienkäyttäjät saa sivuuttaa lähintä puomia tai puolipuomia, puomien liikkumisella kohti ala-asentoa tien poikki tai puolipuomien liikkeellä on sama merkitys.

2. Tämän yleissopimuksen 33 artiklan alakohdassa 1 a mainitun punaisen valon tai punaisten valojen palaminen tai samassa 1 kohdassa mainitun äänimerkin toimiminen merkitsevät niinikään, etteivät tienkäyttäjät saa ylittää pysäytysviivaa tai sellaisen puuttuessa edetä merkin ohi. Artiklan 33 alakohdassa 1 a i mainittuun kolmivärijärjestelmään kuuluvan ruskeankeltaisen valon palaminen merkitsee, etteivät tienkäyttäjät saa ylittää pysähtymisviivaa tai sellaisen puuttuessa edetä valon ohi, ellei ajoneuvo ole ruskeankeltaisen valon syttyessä niin lähellä merkkiä, ettei sitä voida turvallisesti pysäyttää ennen merkin ohittamista.

35 artikla

1. Tasoristeyksissä olevat puomit ja puolipuomit on merkittävä selvästi maalaamalla niihin punavalkoiset, punakeltaiset, mustavalkoiset tai mustakeltaiset raidat. Ne voidaan kuitenkin maalata kokonaan valkoisiksi tai keltaisiksi, jos niiden keskelle asetetaan suuri punainen pyöreä levy.

2. Kaikissa puomeja tai puolipuomeja vailla olevissa tasoristeyksissä tulee olla rautatielinjan välittömässä läheisyydessä 3 liitteessä kuvattu merkki B 7. Jos tasoristeyksessä on junien lähestymisestä varoittava liikennevalo tai merkki B 2 "STOP" tulee merkki B 7 sijoittaa samaan jalustaan kuin liikennevalo tai merkki B 2. Merkkiä B 7 ei tarvitse ehdottomasti sijoittaa

a) tien ja rautatien muodostamiin risteyksiin, joissa rautatieliikenne etenee hyvin hitaasti ja jossa rautatievirkailija ohjaa liikennettä tarpeellisin käsimerkein; eikä

b) rautatien ja polun tai erittäin vähäliikenteisen tilustien risteykseen.

3. Suorakulmainen kilpi, jonka pitemmät sivut ovat pystysuorassa ja jossa on kolme punaista vinojuovaa valkoisella tai keltaisella pohjalla, voidaan sijoittaa kaikkien niiden varoitusmerkkien alle, joissa on tämän yleissopimuksen 3 liitteessä kuvatut tunnukset A 26 tai A 27 edellyttäen, että samanmuotoisten kilpien muodostamat lisämerkit, joihin on maalattu toiseen yksi ja toiseen kaksi punaista vinojuovaa valkoiselle tai keltaiselle pohjalle, sijoitetaan suunnilleen yhden kolmanneksen ja kahden kolmanneksen päähän merkin ja rautatielinjan välisestä etäisyydestä. Nämä merkit voidaan toistaa ajoradan toisella puolella. Tässä kohdassa mainitut kilvet on lähemmin kuvattu tämän yleissopimuksen 3 liitteen C-osassa.

36 artikla

1. Tasoristeyksien aiheuttaman erityisen vaaran vuoksi sopimuspuolet pyrkivät

a) sijoittamaan ennen kaikkia tasoristeyksiä varoitusmerkin, jossa on jokin tunnuksista A 26 tai A 27; kuitenkaan mitään merkkiä ei tarvitse käyttää

i) taajamissa mahdollisesti ilmenevissä erikoistapauksissa;

ii) tilusteillä ja poluilla, joilla vain poikkeuksellisesti on moottorikäyttöisten ajoneuvojen liikennettä.

b) varustamaan tasoristeykset puomein, puolipuomein tai junien lähestymisestä varoittavin ääni- tai valomerkein, ellei tienkäyttäjien näkemä ratatielinjalle tasoristeyksen molemmin puolin ole sellainen, että ottaen huomioon junien suurimman nopeuden, jommalta kummalta puolelta rautatietä lähestyvän tiellä liikkuvan ajoneuvon kuljettaja ehtii pysähtyä ennen tasoristeykseen saapumistaan, jos juna on näkyvissä, ja lisäksi, että tienkäyttäjät, jotka jo ovat ylittämässä risteystä junan ilmestyessä näkyviin, ehtivät toiselle puolelle; kuitenkin sopimuspuolet voivat poiketa tämän alakohdan määräyksistä tasoristeyksissä, joissa junat kulkevat verraten hitaasti tai joissa moottorikäyttöisten ajoneuvojen liikenne tiellä on vähäistä;

c) varustamaan jokaisen tasoristeyksen, jossa olevia puomeja tai puolipuomeja ei voida nähdä niiden käyttöpaikalta, jollakin tämän yleissopimuksen 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla, junien lähestymisestä varoittavalla opastusjärjestelmällä;

d) varustamaan jokaisen tasoristeyksen, jossa olevat puomit tai puolipuomit toimivat automaattisesti junien lähestyessä, jollakin tämän yleissopimuksen 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla junien lähestymisestä varoittavalla opastusjärjestelmällä;

e) parantamaan puomien ja puolipuomien näkyvyyttä varustamalla ne heijastavalla materiaalilla tai heijastinlaitteilla ja tarvittaessa valaisemalla ne yöllä; lisäksi teillä, joilla on vilkasta moottoriliikennettä yöllä, on tasoristeysten eteen sijoitetut varoitusmerkit varustettava heijastavalla materiaalilla tai heijastinlaitteilla ja tarvittaessa valaistava yöllä;

f) sijoittamaan mikäli mahdollista lähelle puolipuomein varustettuja tasoristeyksiä ajoradan keskelle pitkittäisen ajoratamerkinnän, joka kieltää tasoristeystä lähestyviä ajoneuvoja siirtymästä vastakkaiseen suuntaan etenevälle liikenteelle varatulle puolelle, tai liikennettä ohjaavia korokkeita, jotka erottavat vastakkaiset liikennesuunnat.

2. Tämän artiklan määräykset eivät koske tämän yleissopimuksen 35 artiklan 2 kohdan viimeisessä lauseessa tarkoitettuja tapauksia.

VI luku

Loppumääräykset

37 artikla

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa New Yorkissa 31 päivään joulukuuta 1969 saakka kaikille Yhdistyneiden Kansakuntien, sen erityisjärjestöjen tai Kansainvälisen atomienergiajärjestön jäsenvaltioille taikka Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön hyväksyneille valtioille sekä muille valtioille, jotka Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on kutsunut osalliseksi yleissopimukseen.

2. Tämä yleissopimus on ratifioitava. Ratifioimiskirjat on talletettava Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

3. Tähän yleissopimukseen voivat liittyä kaikki tämän artiklan 1 kohdassa mainitut valtiot. Liittymiskirjat on talletettava pääsihteerin huostaan.

38 artikla

1.Valtio voi allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan tämän yleissopimuksen tai liittyessään siihen tahi milloin tahansa sen jälkeen selittää pääsihteerille tekemällään ilmoituksella, että tätä yleissopimusta sovelletaan kaikilla tai joillakin alueilla, joiden kansainvälisistä suhteista se on vastuussa. Yleissopimusta aletaan soveltaa ilmoituksessa mainitulla alueella tai alueilla kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun pääsihteeri on ilmoituksen saanut, tai sinä päivänä, jolloin yleissopimus tulee ilmoituksen tehneessä valtiossa voimaan, riippuen siitä, kumpi näistä päivämääristä on myöhäisempi.

2. Valtion, joka tekee tämän artiklan 1 kohdan mukaisen ilmoituksen, tulee antaa tämän yleissopimuksen 46 artiklan 2 kohdassa edellytetyt selitykset niiden alueiden osalta, joiden puolesta tämä ilmoitus on tehty.

3. Valtio, joka on antanut tämän artiklan 2 kohdan mukaisen selityksen, voi milloin tahansa sen jälkeen selittää pääsihteerille tekemällään ilmoituksella, että tätä yleissopimusta lakataan soveltamasta ilmoituksessa mainitulla alueella; yleissopimusta lakataan soveltamasta tällaisella alueella vuoden kuluttua siitä päivästä, kun pääsihteeri on saanut siitä ilmoituksen.

39 artikla

1.Tämä yleissopimus tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua viidennentoista ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisesta.

2. Valtiossa, joka ratifioi tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen viidennentoista ratifioimis- tai liittymiskirjan jälkeen, yleissopimus tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun tämä valtio on tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa.

40 artikla

Tullessaan voimaan tämä yleissopimus päättää ja korvaa sopimuspuolten välisissä suhteissa Genevessä 30 päivänä maaliskuuta 1931 allekirjoitettavaksi avatun liikennemerkkien yhdenmukaistamista koskevan yleissopimuksen tai Genevessä 19 päivänä syyskuuta 1949 allekirjoitettavaksi avatun liikennemerkkejä koskevan pöytäkirjan.

41 artikla

1. Tämän yleissopimuksen oltua voimassa yhden vuoden voi sopimuspuoli ehdottaa siihen yhden tai useampia muutoksia. Muutosehdotuksen teksti ja siihen liitettävä selitysmuistio tulee toimittaa pääsihteerille, jonka tulee antaa se tiedoksi kaikille sopimuspuolille. Sopimuspuolilla on mahdollisuus ilmoittaa hänelle kahdentoista kuukauden kuluessa niiden jakamisesta a) hyväksyvätkö ne muutosehdotuksen, b) hylkäävätkö ne sen vai c) haluavatko ne konferenssin kutsuttavaksi koolle käsittelemään muutosehdotusta. Pääsihteeri toimittaa ehdotettujen muutosten tekstit myös kaikille muille tämän yleissopimuksen 37 artiklan 1 kohdassa mainituille valtioille.

2. a) Muutosehdotus, joka on annettu tiedoksi edellisen kohdan mukaisella tavalla, katsotaan hyväksytyksi, jos edellisessä kohdassa mainitun kahdentoista kuukauden kuluessa vähemmän kuin yksi kolmasosa sopimuspuolista ilmoittaa pääsihteerille, että ne joko hylkäävät muutosehdotuksen tai haluavat konferenssin kutsuttavaksi koolle sitä käsittelemään. Pääsihteerin tulee ilmoittaa kaikille sopimuspuolille jokaisesta ehdotetun muutoksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä ja vaatimuksesta kutsua konferenssi koolle. Mikäli tällaisten, kahdentoista kuukauden kuluessa vastaanotettujen hylkäämisten ja vaatimusten kokonaismäärä on pienempi kuin kolmasosa sopimuspuolten kokonaismäärästä, pääsihteerin tulee ilmoittaa kaikille sopimuspuolille, että muutos tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua edellisessä kohdassa mainitun kahdentoista kuukauden pituisen ajanjakson päättymisestä kaikkien muiden sopimuspuolten osalta paitsi niiden, jotka mainitun ajanjakson kuluessa ovat hylänneet muutosehdotuksen tai vaatineet konferenssin kutsuttavaksi koolle sitä käsittelemään.

b) Sopimuspuoli, joka mainitun kahdentoista kuukauden pituisen ajanjakson kuluessa on hylännyt muutosehdotuksen tai vaatinut konferenssin kutsuttavaksi koolle sitä käsittelemään, voi milloin tahansa tämän ajanjakson päätyttyä ilmoittaa pääsihteerille hyväksyvänsä muutosehdotuksen, ja pääsihteerin tulee toimittaa tällainen ilmoitus kaikille muille sopimuspuolille. Muutos tulee voimaan niiden sopimuspuolten osalta, jotka ovat ilmoittaneet hyväksymisestään, kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun pääsihteeri on saanut tämän ilmoituksen.

3. Mikäli muutosehdotusta ei ole hyväksytty tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti ja jos tämän artiklan 1 kohdassa mainitun kahdentoista kuukauden pituisen ajanjakson kuluessa vähemmän kuin puolet sopimuspuolten kokonaismäärästä ilmoittaa pääsihteerille hylkäävänsä muutosehdotuksen ja jos vähintään kolmasosa sopimuspuolten kokonaismäärästä, ei kuitenkaan vähempää kuin kymmenen, ilmoittaa hänelle hyväksyvänsä se tai haluavansa konferenssin kutsuttavaksikoolle sitä käsittelemään, tulee pääsihteerin kutsua koolle konferenssi käsittelemään muutosehdotusta tai sellaisia muita ehdotuksia, joita hänelle voidaan tehdä tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti.

4. Jos konferenssi kutsutaan koolle tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti, tulee pääsihteerin kutsua siihen osallistumaan kaikki tämän yleissopimuksen 37 artiklan 1 kohdassa mainitut valtiot. Hänen tulee kehottaa kaikkia konferenssiin kutsuttuja valtioita jättämään hänelle vähintään kuusi kuukautta ennen sen avajaispäivää kaikki ehdotukset, joita ne haluavat konferenssin käsittelevän ehdotetun muutoksen lisäksi, ja toimittaa tällaiset ehdotukset vähintään kolmea kuukautta ennen konferenssin avajaispäivää kaikille konferenssiin kutsutuille valtioille.

5. a) Tämän yleissopimuksen muutosehdotus katsotaan hyväksytyksi, jos kahden kolmasosan enemmistö konferenssissa edustettuina olevista valtioista on hyväksynyt sen edellyttäen, että tähän enemmistöön sisältyy vähintään kaksi kolmasosaa konferenssissa edustettuina olevista sopimuspuolista. Pääsihteerin tulee ilmoittaa kaikille sopimuspuolille muutosehdotuksen hyväksymisestä, ja muutos tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua hänen ilmoituksestaan kaikkien muiden paitsi niiden sopimuspuolten osalta, jotka tämän ajanjakson kuluessa ovat ilmoittaneet pääsihteerille hylkäävänsä muutosehdotuksen.

b) Sopimuspuoli, joka on hylännyt muutosehdotuksen mainitun kahdentoista kuukauden pituisen ajanjakson kuluessa, voi milloin tahansa ilmoittaa pääsihteerille hyväksyvänsä sen, ja pääsihteerin tulee antaa tiedoksi tämä ilmoitus kaikille muille sopimuspuolille. Muutos tulee voimaan hyväksymisensä ilmoittaneen sopimuspuolen osalta kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun pääsihteeri on saanut ilmoituksen, tai mainitun kahdentoista kuukauden pituisen ajanjakson päättyessä riippuen siitä, kumpi näistä on myöhäisempi.

6. Ellei muutosehdotusta ole katsottava hyväksyttäväksi tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti eikä tämän artiklan 3 kohdassa mainittuja konferenssin koollekutsumisen edellytyksiä ole täytetty, katsotaan muutosehdotus hylätyksi.

42 artikla

Sopimuspuoli voi sanoa tämän yleissopimuksen irti pääsihteerille osoitetulla kirjallisella ilmoituksella. Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä, kun pääsihteeri on saanut tällaisen ilmoituksen.

43 artikla

Tämä yleissopimus lakkaa olemasta voimassa, jos sopimuspuolten lukumäärä kahdentoista kuukauden pituisen ajanjakson aikana on pienempi kuin viisi.

44 artikla

Yhden tai useamman sopimuspuolen väliset riitakysymykset, jotka koskevat tämän yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja joita osapuolet eivät kykene ratkaisemaan neuvotteluilla tai sovitteluteitse, voidaan siirtää asianomaisena olevan sopimuspuolen vaatimuksesta Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

45 artikla

Tätä yleissopimusta ei tule tulkita siten, että se estäisi sopimuspuolta ryhtymästä sellaiseen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan määräyksiin soveltuvaan ja tilanteen vaatimusten mukaisesti rajoitettuun toimenpiteeseen, jonka se katsoo välttämättömäksi ulkoisen tai sisäisen turvallisuutensa vuoksi.

46 artikla

1. Valtio voi allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis- tai liittymiskirjansa ilmoittaa, että se ei katso tämän yleissopimuksen 44 artiklan määräyksen sitovan itseään. Muita sopimuspuolia ei 44 artiklan määräys sido näiden suhteissa sopimuspuoleen, joka on tehnyt tällaisen ilmoituksen.

2. a) Tallettaessaan ratifioimis- tai liittymiskirjansa tulee jokaisen valtion pääsihteerille osoittamallaan ilmoituksella selittää tämän yleissopimuksen soveltamiseksi

i) valitseeko se mallin Aa vai Ab mukaisen varoitusmerkin (9 artiklan 1 kohta); ja

ii) valitseeko se mallin B 2a vai B2b mukaisen pysähtymismerkin (10 artiklan 3 kohta).

Valtio voi vastaavasti milloin tahansa pääsihteerille tekemällään ilmoituksella muuttaa valintaansa korvaamalla aikaisemman selityksen uudella.

b) Tallettaessaan ratifioimis- tai liittymiskirjansa voi valtio pääsihteerille osoittamallaan ilmoituksella selittää, että tätä yleissopimusta soveltaessaan se pitää mopoja moottoripyörinä (1 artiklan 1-kohta).

Pääsihteerille osoittamallaan ilmoituksella voi valtio vastaavasti milloin tahansa peruuttaa selityksensä.

3. Tämän artiklan 2 kohdassa mainitut selitykset tulevat voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun pääsihteeri on ne vastaanottanut, tai sinä päivänä, jolloin yleissopimus tulee selityksen antaneessa valtiossa voimaan, riippuen siitä, kumpi näistä päivämääristä on myöhäisempi.

4. Lukuunottamatta tämän artiklan 1 kohdassa mainittua varaumaa ovat tätä yleissopimusta ja sen liitteitä koskevat varaumat sallittuja edellyttäen, että ne tehdään kirjallisesti ja, mikäli ne on tehty ennen ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamista, että ne siinä vahvistetaan. Pääsihteerin tulee saattaa tällaiset varaumat kaikkien tämän yleissopimuksen 37 artiklan 1 kohdassa mainittujen valtioiden tietoon.

5. Sopimuspuoli, joka on tehnyt varauman tai tämän artiklan 1 tai 4 kohdan mukaisen ilmoituksen, voi peruuttaa sen milloin tahansa pääsihteerille tehtävällä ilmoituksella.

6. Tämän artiklan 4 kohdan mukaan tehty varauma

a) muuttaa varauman tehneen sopimuspuolen osalta niitä tämän yleissopimuksen määräyksiä, joita varauma koskee, varauman sisällön mukaisesti;

b) muuttaa näitä määräyksiä samassa määrin muiden sopimuspuolten osalta niiden suhteissa varauman tehneeseen sopimuspuoleen.

47 artikla

Pääsihteerin tulee tämän yleissopimuksen 41 ja 46 artiklan edellyttämien selitysten, ilmoitusten ja tiedoksiantojen lisäksi ilmoittaa kaikille 37 artiklan 1 kohdassa mainituille valtioille seuraavat seikat:

a) 37 artiklan mukaiset allekirjoittamiset, ratifioinnit ja liittymiset;

b) 38 artiklan mukaiset selitykset;

c) päivämäärät, jolloin tämä yleissopimus tulee 39 artiklan mukaisesti voimaan;

d) päivämäärät, jolloin tämän yleissopimuksen 41 artiklan 2 ja 5 kohdan mukaiset muutokset tulevat voimaan;

e) 42 artiklan mukaiset irtisanomiset;

f) tämän yleissopimuksen voimassaolon 43 artiklan mukainen lakkaaminen.

48 artikla

Alkuperäiskappale tästä yleissopimuksesta, jonka englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset, samassa kappaleessa olevat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan, jonka tulee lähettää oikeaksi todistetut jäljennökset siitä kaikille tämän yleissopimuksen 37 artiklan 1 kohdassa mainituille valtioille.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamat edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Wienissä kahdeksantena päivänä marraskuuta tuhatyhdeksänsataakuusikymmentäkahdeksan.

Liite 1 Muut kuin ennen risteystä tai tasoristeystä sijoitettavat varoitusmerkit

Huomautus: Katso ennen risteyksiä sijoitettavat varoitusmerkit 2 liitteen B-osasta ja ennen tasoristeyksiä sijoitettavat varoitusmerkit 3 liitteen A- ja C-osista.

OSA A. VAROITUSMERKKIEN MALLIT

"A"-VAROITUSMERKKIEN tulee olla tässä selostettujen ja 9 liitteessä esitettyjen mallien Aa tai Ab mukaisia. Malli Aa on tasasivuinen kolmio, jonka yksi sivu on vaakasuora ja vastainen kärki sen yläpuolella; sen pohja on valkoinen tai keltainen ja reunus punainen. Malli Ab on neliö, jonka yksi halkaisija on pystysuorassa; sen pohja on keltainen ja reunus, joka on vain kapea ääriviiva, musta. Ellei selityksissä ole toisin mainittu, ovat näissä merkeissä olevat tunnukset väriltään mustia tai tumman sinisiä.

Mallin Aa mukaisen normaalikokoisen merkin sivun tulee olla noin 0,90 metrin (3 jalkaa) mittainen; mallin Aa mukaisen pienen merkin sivun tulee olla vähintään 0,60 metrin (2 jalkaa) mittainen. Mallin Ab mukaisen normaalikokoisen merkin sivun tulee olla noin 0,60 metrin (2 jalkaa) mittainen; mallin Ab mukaisen pienen merkin sivun tulee olla vähintään 0,40 metrin (1 jalka 4 tuumaa) mittainen.

Katso valinnan mahdollisuutta mallien Aa ja Ab välillä tämän yleissopimuksen 5 artiklan 2 kohdasta ja 9 artiklan 1 kohdasta.

OSA B. VAROITUSMERKEISSÄ KÄYTETTÄVÄT TUNNUKSET JA OHJEITA TÄLLAISTEN MERKKIEN KÄYTÖSTÄ

1. Vaarallinen mutka tai vaarallisia mutkia

Varoitus vaarallisesta mutkasta tai toisiaan seuraavista vaarallisista mutkista annetaan tapauksesta riippuen jollakin seuraavista tunnuksista:

A 1a MUTKA VASEMMALLE

A 1b MUTKA OIKEALLE

A 1c KAKSI TAI USEAMPIA TOISIAAN SEURAAVIA MUTKIA, JOISTA ENSIMMÄINEN VASEMMALLE

A 1d KAKSI TAl USEAMPIA TOISIAAN SEURAAVIA MUTKIA, JOISTA ENSIMMÄINEN OIKEALLE

2. Vaarallinen alamäki

Jyrkästä alamäestä varoitetaan tunnuksella A 2a jota tulee käyttää mallin Aa mukaisessa merkissä, tai tunnuksella A 2b, jota tulee käyttää mallin Ab mukaisessa merkissä.

Tunnuksen A 2a vasemmanpuoleisen osan tulee täyttää merkkikilven vasen kulma ja sen alaosan tulee olla koko kilven levyinen. Tunnuksissa A 2a ja A 2b oleva numero osoittaa laskukaltevuuden prosenteissa; se voidaan korvata ilmoittamalla suhde (1:10). Ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon tämän yleissopimuksen 5 artiklan alakohdan 2 b määräykset sopimuspuoli voi kuitenkin käyttää tunnuksen A 2a tai A 2b sijasta tunnusta A 2c, jos se on ottanut käyttöön mallin Aa mukaisen merkin tai tunnusta A 2d, jos se on ottanut käyttöön mallin Ab mukaisen merkin.

3. Jyrkkä ylämäki Jyrkästä ylämäestä varoitetaan tunnuksella A 3a, jota tulee käyttää mallin Aa mukaisessa merkissä, tai tunnuksella A 3b, jota tulee käyttää mallin Ab mukaisessa merkissä.

Tunnuksen A 3a oikeanpuolisen osan tulee täyttää merkin oikea kulma ja sen alaosan tulee olla koko kilven levyinen. Tunnuksissa A 3a ja A 3b oleva numero osoittaa nousukaltevuuden prosenteissa; se voidaan korvata ilmoittamalla suhde (1:10). Kuitenkin voi sopimuspuoli, joka on valinnut tunnuksen A 2c osoittamaan vaarallista alamäkeä, käyttää tunnusta A 3c tunnuksen A 3a sijasta ja samoin voi sopimuspuoli, joka on valinnut tunnuksen A 2d, käyttää tunnusta A 3d tunnuksen A 3b sijasta.

4. Kapeneva ajorata

Varoitus ajoradan kapenemisesta annetaan tunnuksella A 4a tai tunnuksella, joka osoittaa tien muodon tarkemmin, kuten A 4b.

5. Kääntö- tai nostosilta

Varoitus kääntö- tai nostosillasta annetaan tunnuksella A 5.

Liitteen 3 C-osassa kuvatun mallin A 29a mukainen suorakulmainen kilpi voidaan sijoittaa tunnuksella A 5 varustetun varoitusmerkin alle edellyttäen, että samassa liitteessä kuvattujen mallien A 29b ja A 29c mukaiset kilvet on sijoitettu suunnilleen yhden kolmanneksen ja kahden kolmanneksen etäisyydelle tunnuksella A 5 varustetun merkin ja kääntö- tai nostosillan välisestä etäisyydestä.

6. Laiturille tai rantapenkereelle johtava tie

Varoitus laiturille tai rantapenkereelle johtavasta tiestä annetaan tunnuksella A 6.

7. Epätasainen tie

Vajoamista, sillan muodostamista tai muista kohoumista taikka kohdista, joissa ajorata on huonossa kunnossa, varoitetaan tunnuksella A 7a.

Kohoumasta varoitettaessa voidaan tunnus A 7a korvata tunnuksella A 7b.

Vajoamasta varoitettaessa voidaan tunnus A 7a korvata tunnuksella A 7c.

8. Liukas tie

Tieosuudesta, joka saattaa olla erityisen liukas, varoitetaan tunnuksella A 8.

9. Irtokiviä

Tieosuudesta, jolla olevia irtokiviä saattaa sinkoilla, varoitetaan tunnuksella A 9a, jota käytetään mallin Aa mukaisessa merkissä, tai tunnuksella A 9b, jota käytetään mallin Ab mukaisessa merkissä.

Vasemmanpuoleisessa liikenteessä käytetään näiden tunnusten peilikuvia.

10. Putoilevia kiviä

Tieosuudesta, jolla on putoilevien kivien ja niiden ajoradalle jäämisen aiheuttama vaara, varoitetaan tunnuksella A 10a, jota käytetään mallin Aa mukaisessa merkissä, tai tunnuksella A 10b, jota käytetään mallin Ab mukaisessa merkissä.

Tunnuksen oikeanpuoleisen osan tulee täyttää merkkikilven oikea kulma molemmissa tapauksissa.

Myös tunnuksen peilikuvaa voidaan käyttää.

11. Suojatie

Suojatiestä jonka sijainti on osoitettu joko ajoratamerkinnöin tai merkeillä E 11a tai E 11b, varoitetaan tunnuksella A 11, jota on kaksi mallia: A 11a ja A 11b.

Myös tunnuksen peilikuvaa voidaan käyttää.

12. Lapsia

Lasten usein käyttämästä tieosuudesta, kuten koulujen tai leikkikenttien ulosmenokohdista, varoitetaan tunnuksella A 12.

Myös tunnuksen peilikuvaa voidaan käyttää.

13. Tielle tulevia tai tietä ylittäviä pyöräilijöitä

Kohdasta, josta pyöräilijät usein tulevat tielle tai ylittävät sen, varoitetaan tunnuksella A 13.

Myös tunnuksen peilikuvaa voidaan käyttää.

14. Karjaa tai muita eläimiä ylittämässä tietä

Tieosuudesta, jolla on tietä ylittävien eläinten aiheuttama erityinen vaara, varoitetaan tunnuksella, joka esittää kyseisellä tieosuudella useimmin tavattavan koti- tai villieläimen siluettia, kuten tunnuksella A 14a, kotieläin, ja tunnuksella A 14b, villieläin.

Myös tunnuksen peilikuvaa voidaan käyttää.

15. Tietöitä

Edessä olevalla tieosuudella käynnissä olevasta tietyöstä varoitetaan tunnuksella A 15.

16. Liikennevalot

Jos katsotaan välttämättömäksi varoittaa tieosuudesta, jolla liikennettä säätelee kolmivärinen liikennevalojärjestelmä, jota tienkäyttäjät eivät voisi odottaa tieosuudella olevan, käytetään tunnusta A 16. Tunnusta A 16 on kolme mallia: A 16a, A 16b ja A 16c, jotka vastaavat tämän yleissopimuksen 23 artiklan kohdissa 4-6 esitettyjä kolmivärijärjestelmään kuuluvien valojen sijoittelumahdollisuuksia. Tunnuksessa tulee olla samat kolme väriä kuin siinä liikennevalossa, josta se varoittaa.

17. Lentokenttä

Tieosuudesta, jonka ylitse lentokentältä nousevat tai sille laskeutuvat lentokoneet saattavat lentää matalalla, varoitetaan tunnuksella A 17.

Myös tunnuksen peilikuvaa voidaan käyttää.

18. Sivutuuli

Tieosuudesta, jolla on usein voimakas sivutuuli, varoitetaan tunnuksella A 18.

Myös tunnuksen peilikuvaa voidaan käyttää.

19. Kaksisuuntainen liikenne

Tieosuudesta, jolla väliaikaisesti tai pysyvästi on samalla ajoradalla kaksisuuntainen liikenne, kun se edellisellä osuudella oli yksisuuntainen tai kulki tiellä, jolla on useita yksisuuntaisia ajoratoja, varoitetaan tunnuksella A 19. Merkki, jossa on tämä tunnus, tulee toistaa kyseisen tieosuuden alussa ja sen varrella niin usein kuin on välttämätöntä. Vasemmanpuoleisessa liikenteessä on nuolten paikka vaihdettava.

20. Muut vaarat

Tieosuudesta, jolla on muu kuin edellä kohdissa 1-19 tai 2 ja 3 liitteessä mainittu vaara, varoitetaan tunnuksella A 20. Sopimuspuolet voivat kuitenkin ottaa käyttöön muitakin graafisia tunnuksia tämän yleissopimuksen 3 artiklan alakohdan 1 a ii mukaisesti.

Merkkiä A 20 voidaan erityisesti käyttää varoittamaan risteävistä rautateistä, joilla rautatieliikenne kulkee hyvin hitaasti ja joilla kiskoilla liikkuvan kulkuvälineen mukana kulkeva rautatieläinen ohjaa tieliikennettä antamalla tarpeellisia käsimerkkejä.

Liite 2 Etuajo-oikeutta risteyksissä sääntelevät merkit, ennen risteyksiä sijoitettavat varoitusmerkit ja etuajo-oikeutta kapeilla tieosuuksilla sääntelevät merkit

Huomautus: Risteyksessä, johon kuuluu mutkan tekevä etuajo-oikeutettu tie, voidaan risteyksestä varoittavien merkkien tai etuajo-oikeutta sääntelevien merkkien alle sijoittaa kilpi, jossa on etuajo-oikeutetun tien muodon osoittava risteyksen kaavio, riippumatta siitä ovatko kyseiset merkit risteyksessä vai eivät.

OSA A. ETUAJO-OIKEUTTA RISTEYKSISSÄ SÄÄNTELEVÄT MERKIT

1. Merkki "VÄISTÄ"

merkki "VÄISTÄ" on merkki B 1. Tämän merkin tulee olla tasasivuinen kolmio, jonka yksi sivu on vaakasuorassa ja vastainen kärki sen alapuolella. Pohjan tulee olla valkoinen tai keltainen ja reunuksen punainen. Merkissä ei saa olla tunnusta. Normaalikokoisen merkin sivun tulee olla noin 0,90 metrin (3 jalkaa) mittainen; pienen merkin sivun tulee olla vähintään 0,60 metrin (2 jalkaa) mittainen.

2. Merkki "STOP"

Merkki "STOP" on merkki B 2, jota on kaksi mallia:

- malli B 2a on kahdeksankulmio, jossa on punaisella pohjalla valkoisin kirjaimin sana "STOP" englanniksi tai kyseisen valtion kielellä; sanan "STOP" korkeuden tulee olla vähintään yksi kolmannes kilven korkeudesta;

- malli B 2b on ympyrän muotoinen ja sen pohja on valkoinen tai keltainen ja reunus punainen; sen sisään on sijoitettu merkki B 1 ilman tekstiä; sen yläosassa on suurin mustin tai tummansinisin kirjaimin sana "STOP" englanniksi tai kyseisen valtion kielellä.

Normaalikokoisen B 2a-merkin korkeuden ja normaalikokoisen B 2b-merkin halkaisijan tulee olla noin 0,90 metrin (3 jalkaa) mittainen; pienten merkkien vastaavien mittojen tulee olla vähintään 0,60 metriä (2 jalkaa).

Katso valinnan mahdollisuutta mallien B 2a ja B 2b välillä tämän yleissopimuksen 5 artiklan 2 kohdasta ja 10 artiklan 3 kohdasta.

3. Merkki "ETUAJO- OIKEUTETTU TIE"

Merkki "ETUAJO-OIKEUTETTU TIE" on merkki B 3. Sen tulee olla neliö, jonka yksi lävistäjä on pystysuorassa. Merkin reunuksen tulee olla musta; merkin keskellä tulee olla keltainen tai punakeltainen neliö ja siinä musta reunus; näiden kahden neliön väliin jäävän alueen tulee olla valkoinen.

Normaalikokoisen merkin sivun tulee olla noin 0,50 metrin (1 jalka 8 tuumaa) mittainen; pienen merkin sivun tulee olla vähintään 0,35 metrin (1 jalka 2 tuumaa) mittainen.

4. Merkki "ETUAJO- OIKEUDEN PÄÄTTYMINEN"

Merkki "ETUAJO-OIKEUDEN PÄÄTTYMINEN" on merkki 13 4. Tämä merkki on edellämainittu merkki B 3, jossa on lisäksi vasenta alasivua ja oikeata yläsivua vastaan kohtisuora musta tai harmaa keskinauha, taikka joukko mustia tai harmaita yhdensuuntaisia viivoja, jotka muodostavat tällaisen nauhan.

OSA B. ENNEN RISTEYKSIÄ SIJOITETTAVAT VAROITUSMERKIT

1. Merkit

Ennen risteyksiä sijoitettavien varoitusmerkkien tulee olla 1 liitteen A-osassa kuvattujen mallien Aa tai Ab mukaiset.

2. Tunnukset

Tunnusten tulee olla joko mustia tai tummansinisiä.

a) Merkkeihin Aa ja Ab sijoitettavat tunnukset jaetaan tapauksesta riippuen seuraavasti:

i) Risteys, jossa etuajo-oikeus on maassa voimassa olevan yleisen etuajo-oikeussäännön mukainen: tunnusta A 21a on käytettävä merkissä Aa ja tunnusta A 21b merkissä Ab.

Tunnukset A 21a ja A 21b voidaan korvata tunnuksilla, jotka osoittavat risteyksen muodon selvemmin, kuten tunnukset A 21c, A 21d, A 21e, A 21f ja A 21g,

ii) Risteyksissä, joissa risteävän tien tienkäyttäjien on väistettävä, tulee käyttää tunnusta A 22a.

Tunnus A 22a voidaan korvata tunnuksilla, jotka osoittavat risteyksen muodon selvemmin, kuten tunnukset A 22b ja A 22c.

Näitä tunnuksia voidaan tiellä käyttää ainoastaan, jos merkki B 1 tai merkki B 2 on sijoitettu risteävälle tielle tai risteäville teille, joista liikennemerkki varoittaa tai jos nämä tiet ovat sellaisia (esimerkiksi polkuja tai tilusteitä), että kansallisen lainsäädännön mukaan niitä käyttävien kuljettajien on väistettävä risteyksessä myös silloin, kun siinä ei ole kyseisiä merkkejä. Näiden tunnusten käyttö teillä, joille on sijoitettu merkki B 3, on rajoitettava vain tiettyihin poikkeustapauksiin.

iii) Risteyksessä, jossa kuljettajien on väistettävä risteävän tien tienkäyttäjiä, jos merkki B 1 "VÄISTÄ" on sijoitettu risteykseen, on käytettävä tunnusta A 23.

Jos merkki B 2 "STOP" on sijoitettu risteykseen, tulee käytettävän tunnuksen olla joko A 24a tai A 24b riippuen merkin B 2 mallista.

Kuitenkin voidaan näillä tunnuksilla varustetun merkin Aa sijasta käyttää merkkejä B 1 tai B 2 tämän yleissopimuksen 10 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

iv) Liikenneympyrä: käytettävän tunnuksen tulee olla A 25. Vasemmanpuoleisessa liikenteessä on nuolten suunta vaihdettava päinvastaiseksi.

b) Jos liikennettä risteyksessä sääntelevät valoopasteet, voidaan tässä osassa selitettyjen merkkien lisäksi tai niiden sijasta käyttää merkkiä Aa tai Ab, jossa on liitteen 1 B-osassa kuvattu tunnus A 16.

OSA C. ETUAJO-OIKEUTTA KAPEILLA TIEOSUUKSILLA SÄÄNTELEVÄT MERKIT

1. Kohtaavan liikenteen etuajo-oikeutta osoittava merkki

Jos liikenne kapealla tieosuudella, jossa sivuuttaminen on vaikeata tai mahdotonta, on säännelty ja jos tällainen sääntely on toteutettu liikennevaloja käyttämättä antamalla etuajo-oikeus määrättyyn suuntaan etenevälle liikenteelle, koska kuljettajat voivat selvästi nähdä koko tieosuuden sekä yöllä että päivällä, asetetaan merkki B 5 "ETUAJO-OIKEUS KOHTAAVALLA LIIKENTEELLÄ", niille tienkäyttäjille, joilla ei ole etuajo-oikeutta. Tämä merkki osoittaa, että kapealle tieosuudelle ajaminen on kiellettyä, mikäli ajaminen sen läpi on mahdotonta pysäyttämättä vastaantulevaa liikennettä

Tämän merkin tulee olla pyöreä ja siinä tulee olla valkea tai keltainen pohja sekä punainen reunus; etuajo-oikeutettua suuntaa osoittavan nuolen tulee olla musta ja päinvastaista suuntaa osoittavan punainen.

Valtioissa, joissa on vasemmanpuoleinen liikenne, tulee nuolten sijoitus vaihtaa.

2. Etuajo-oikeutta kohtaavaan liikenteeseen nähden osoittava merkki

Osoittamaan kuljettajille, että heillä on kapealla tieosuudella etuajo-oikeus kohtaaviin ajoneuvoihin nähden, käytetään merkkiä B 6.

Tämän merkin tulee olla suorakulmainen ja pohjan sininen; ylöspäin osoittavan nuolen tulee olla valkoinen ja toisen punainen.

Vasemmanpuoleisessa liikenteessä tulee nuolten sijoitus vaihtaa.

Käytettäessä merkkiä B 6 tulee merkki B 5 sijoittaa tielle kapean tieosuuden toiseen päähän päinvastaiseen suuntaan kulkevaa liikennettä varten.

Liite 3 Tasoristeyksiä koskevat merkit

OSA A. VAROITUSMERKIT

Käytettävän merkin tulee olla 1 liitteen A-osassa kuvattu merkki Aa tai Ab. Merkkiin sijoitettavan tunnuksen käytössä erotetaan seuraavat tapaukset:

a) Tasoristeyksestä, jossa on puomit tai puolipuomit molemmin puolin rautatielinjaa, varoitetaan tunnuksella A 26.

b) Muista tasoristeyksistä varoitetaan tunnuksella A 27, josta on kaksi eri mallia: A 27a ja A 27b.

c) Risteävästä raitiotielinjasta varoitettaessa voidaan käyttää tunnusta A 28, ellei tällainen risteys ole tämän yleissopimuksen 1 artiklassa määritelty tasoristeys.

Huomautus: Jos katsotaan välttämättömäksi varoittaa sellaisesta tien ja rautatien risteyksestä, jossa rautatieliikenne etenee erittäin hitaasti ja jossa kiskoilla liikkuvien kulkuvälineiden mukana liikkuva rautatieläinen ohjaa tieliikennettä tarpeellisin käsimerkein, on käytettävä 1 liitteen B-osassa kuvattua merkkiä A 20.

OSA B. TASORISTEYKSEN VÄLITTÖMÄÄN LÄHEISYYTEEN SIJOITETTAVAT MERKIT

Tämän yleissopimuksen 35 artiklan 2 kohdassa mainittua merkkiä B 7 on kolme eri mallia: B 7a, B 7b ja B 7c.

Malleissa B 7a ja B 7c tulee olla valkoinen tai keltainen pohja ja punainen tai musta reunus; mallissa B 7c tulee olla valkoinen tai keltainen pohja ja musta reunus; mallissa B 7c olevan tekstin kirjainten tulee olla mustia. Mallia B 7b tulee käyttää ainoastaan, jos rautatielinja on vähintään kaksiraiteinen; malliin 13 7c saa sijoittaa lisäkilven vain, jos rautatielinja on vähintään kaksiraiteinen, jolloin sen tulee osoittaa raiteiden lukumäärä.

Normaalikokoisten ristikkäin olevien osien tulee olla vähintään 1,20 metrin (4 jalkaa) mittaisia. Ellei sijoituspaikalla ole kylliksi tilaa, voidaan merkki asettaa siten, että sen kärjet osoittavat ylös- ja alaspäin.

OSA C. ENNEN TASORISTEYKSIÄ SIJOITETTAVAT LISÄMERKIT

Tämän yleissopimuksen 35 artiklan 3 kohdassa mainitut kilvet ovat A 29a, A 29b ja A 29c.

Juovien on oltava alaviistoon ajorataan päin.

Tasoristeyksestä varoittava merkki voidaan sijoittaa merkkien A 29b ja A 29c yläpuolelle samalla tavoin kuin merkin A 29a yläpuolelle.

Liite 4 Muut kuin etuajo-oikeutta, pysäyttämistä ja pysäköintiä osoittavat sääntelymerkit OSA A. KIELTO- TAI RAJOITUSMERKIT

Huomautus: Katso etuajo-oikeutta sääntelevät merkit 2 liitteestä ja pysäyttämistä ja pysäköintiä osoittavat merkit 6 liitteestä.

1. Merkkien ja tunnusten erikoispiirteet

a) Kielto- ja rajoitusmerkkien tulee olla pyöreitä; niiden halkaisijan tulee olla vähintään 0,60 metrin (2 jalkaa) mittainen taajamien ulkopuolella ja vähintään 0,40 metrin (16 tuumaa) mittainen taajamissa.

b) Ellei allamainituista merkeistä ole niiden kuvien yhteydessä toisin määrätty, tulee kielto- ja rajoitusmerkeissä olla valkoinen tai keltainen pohja ja leveä punainen reunus. Jos merkissä on tunnuksia tai tekstejä, tulee näiden olla mustia tai tummansinisiä ja jos niissä on vinojuovia, tulee niiden olla punaisia ja kulkea vasemmalta ylhäältä oikealle alas.

2. Merkkien selitys

a) Ajoneuvolla ajon kieltävät ja sitä rajoittavat merkit

i) Osoittamaan, että merkin sivuuttaminen on kielletty kaikilla ajoneuvoilla, käytetään merkkiä C 1 "KIELLETTY AJOSUUNTA", jota on kaksi mallia C 1a ja C 1b.

ii) Osoittamaan, että kaikenlainen ajoneuvoliikenne on kielletty kumpaankin suuntaan, käytetään merkkiä C 2 "KAIKILLA AJONEUVOILLA AJO KIELLETTY MOLEMPIIN SUUNTIIN".

iii) Osoittamaan, että vain tietynlaisilla ajoneuvoilla ajo tai tiettyjen tienkäyttäjien eteneminen on kielletty, käytetään merkkiä, jossa oleva tunnus on kiellon alaisia ajoneuvoja tai tienkäyttäjiä esittävä siluetti. Merkeillä C 3a, C 3b, C 3c, C 3d, C 3e, C 3f, C 3g, C 3h, C 3j ja C 3k on seuraavat merkitykset:

C 3a "AJO KIELLETTY MUILLA MOOTTORIKÄYTTÖISILLÄ AJONEUVOILLA KUIN KAKSIPYÖRÄISILLÄ SIVUVAUNUTTOMILLA MOOTTORIPYÖRILLÄ"

C 3b "MOOTTORIPYÖRILLÄ AJO KIELLETTY"

C 3c "POLKUPYÖRILLÄ AJO KIELLETTY"

C 3d "MOPOILLA AJO KIELLETTY"

C 3e "TAVARANKULJETUSAJONEUVOILLA AJO KIELLETTY"

Vaalealla värillä ajoneuvoa esittävään siluettiin tai tämän yleissopimuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaiseen, merkin C 3e alle sijoitettuun lisäkilpeen merkitty tonnimäärä osoittaa, että kielto on voimassa ainoastaan, jos ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu kokonaispaino ylittää mainitun tonnimäärän.

C 3f "AJO KIELLETTY MUUTA PERÄVAUNUA KUIN PUOLIPERÄVAUNUA TAI YKSIAKSELISTA PERÄVAUNUA VETÄVILTÄ MOOTTORIKÄYTTÖISILTÄ AJONEUVOILTA"

Vaalealla värillä perävaunua esittävään siluettiin tai tämän yleissopimuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaiseen, merkin C 3f alle sijoitettuun lisäkilpeen merkitty tonnimäärä tarkoittaa, että kielto on voimassa ainoastaan, jos perävaunun suurin sallittu kokonaispaino ylittää mainitun tonnimäärän.

Sopimuspuolet voivat kuitenkin, milloin ne katsovat tarpeelliseksi, korvata tunnuksessa olevan kuorma-auton takaosaa esittävän siluetin henkilöauton takaosaa esittävällä siluetilla ja perävaunun siluetin henkilöautoon kytkettävän perävaunun siluetilla.

C 3g "JALANKULKU KIELLETTY"

C 3b "ELÄINTEN VETÄMILLÄ AJONEUVOILLA AJO KIELLETTY"

C 3j "KÄSIRATTAIDEN KULJETTAMINEN KIELLETTY"

C 3k MOOTTORIKÄYTTÖISILLÄ MAATALOUSAJONEUVOILLA AJO KIELLETTY"

Huomautus. Sopimuspuolet voivat poistaa merkeistä C 3a-C 3k ylhäältä vasemmalta alas oikealle kulkevan punaisen vinojuovan tai olla katkaisematta tätä juovaa tunnuksen kohdalla, ellei tämä tee sen näkymistä ja ymmärtämistä vaikeammaksi.

iv) Osoittamaan, että useisiin eri luokkiin kuuluvien ajoneuvojen tai tienkäyttäjien eteneminen on kielletty, voidaan käyttää eri kieltomerkkiä jokaista kiellonalaista luokkaa varten tai käyttämällä yhtä kieltomerkkiä, jossa on kiellonalaisten ajoneuvojen tai tienkäyttäjien siluetti. Merkit C 4a "MOOTTORIKÄYTTÖISILLÄ AJONEUVOILLA AJO KIELLETTY" ja C 4b "MOOTTORIKÄYTTÖISILLÄ JA ELÄINTEN VETÄMILLÄ AJONEUVOILLA AJO KIELLETTY", ovat esimerkkejä tällaisista merkeistä.

Taajamien ulkopuolella ei saa käyttää merkkiä, jossa on useampia kuin kaksi siluettia, eikä taajamissa merkkiä, jossa on useampia kuin kolme siluettia.

v) Osoittamaan, että ajaminen ajoneuvoilla, joiden paino tai mitat ylittävät tietyt rajat, on kielletty, käytetään seuraavia merkkejä:

C 5 "AJO KIELLETTY AJONEUVOILTA, JOIDEN SUURIN LEVEYS YLITTÄÄ . . METRIÄ (. . . . JALKAA)".

C 6 "AJO KIELLETTY AJONEUVOILTA, JOIDEN SUURIN KORKEUS YLITTÄÄ.... METRIÄ (. . . . JALKAA)".

C 7 "AJO KIELLETTY AJONEUVOILTA, JOIDEN KOKONAISPAINO YLITTÄÄ. . . . TONNIA".

C 8 "AJO KIELLETTY AJONEUVOILTA, JOIDEN AKSELIPAINO YLITTÄÄ . . . . TONNIA".

C 9 "AJO KIELLETTY AJONEUVOILTA, TAI AJONEUVOYHDISTELMILTÄ, JOIDEN PITUUS YLITTÄÄ . . . . METRIÄ (. . . . JALKAA)".

vi) Osoittamaan, etteivät ajoneuvot saa kulkea pitämättä vähintään merkin osoittamaa välimatkaa edelliseen ajoneuvoon, käytetään merkkiä C 10 "AJONEUVOJEN AJO VÄHEMMÄN KUIN . . . . METRIN (. . . . JAARDIN) ETÄISYYDELLÄ TOISISTAAN KIELLETTY".

b) Kääntymiskielto

Osoittamaan, että kääntyminen on kielletty (oikealle tai vasempaan nuolen suunnasta riippuen), käytetään merkkiä C 11a KÄÄNTYMINEN VASEMPAAN KIELLETTY", tai merkillä C 11b "KÄÄNTYMINEN OIKEALLE KIELLETTY".

c) U-käännökset kielletty

Osoittamaan, että U-käännökset on kielletty, käytetään merkkiä C 12 "U-KÄÄNNÖKSET KIELLETTY".

d) Ohituskielto

i) Osoittamaan että yleisten ohitusta koskevien voimassa olevien sääntöjen lisäksi muiden moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuin kaksipyöräisten mopojen ja kaksipyöräisten sivuvaunuttomien moottoripyörien ohittaminen on kielletty näiden kulkiessa tiellä, käytetään merkkiä C 13a "OHITTAMINEN KIELLETTY". Tätä merkkiä on kaksi mallia: C 13aa ja C 13ab.

ii) Osoittamaan, että ohitus on kielletty ainoastaan tavarankuljetusajoneuvoilta, joiden suurin sallittu kokonaispaino ylittää 3,5 tonnia (7 700 naulaa), käytetään merkkiä C 13b "OHITUS KIELLETTY TAVARANKULJETUSAJONEUVOILTA". Tätä merkkiä on kaksi eri mallia: C 13ba ja C 13bb.

Tämän yleissopimuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti tämän merkin alle sijoitetulla lisäkilvellä voidaan muuttaa yllämainittua suurinta sallittua kokonaispainoa, jonka ylittäviä ajoneuvoja kielto koskee.

iii) Vasemmanpuoleisessa liikenteessä on merkeissä C 13aa ja C 13ba olevien moottoriajoneuvojen värit vaihdettava keskenään.

e) Nopeusrajoitus

Nopeusrajoitusta osoittamaan käytetään merkkiä C 14 "SUURIN SALLITTU NOPEUS OSOITETTU MERKISSÄ". Merkissä olevan numeron tulee ilmaista suurin sallittu nopeus mitattuna sillä yksiköllä, jota kyseisessä maassa yleisimmin käytetään ajoneuvojen nopeuden ilmoittamiseen. Esimerkiksi teksti "Km" (kilometriä) tai "m" (mailia) voidaan lisätä nopeutta osoittavan luvun jälkeen tai sen alle.

Osoittamaan, että nopeusrajoitus koskee ainoastaan ajoneuvoja, joiden suurin sallittu kokonaispaino ylittää tietyn rajan, on merkin alle tämän yleissopimuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti sijoitettava lisäkilpi, jossa oleva numero ilmaisee kyseisen rajan.

f) Äänimerkkilaitteiden käyttö kielletty

Osoittamaan, että äänimerkkilaitteiden käyttö on kielletty muutoin kuin onnettomuuden välttämiseksi käytetään merkkiä C 15 "ÄÄNIMERKKILAITTEIDEN KÄYTTÖ KIELLETTY". Ellei tätä merkkiä ole sijoitettu taajamaan tultaessa sen nimeä osoittavan merkin viereen tai pian sen jälkeen, tulee sen yhteyteen asettaa 7 liitteessä kuvatun mallin 2 mukainen lisäkilpi, joka osoittaa, millä matkalla kielto on voimassa. Suositellaan, ettei tätä merkkiä sijoitettaisi taajamien sisääntulokohtiin, jos kielto koskee kaikkia taajamia, ja että määrättäisiin taajamien sisääntulokohdissa olevilla nimikilvillä osoitettavaksi tienkäyttäjille kyseisen maan taajamia koskevien määräysten olevan voimassa kilven sijoituspaikasta lähtien.

g) Kielto sivuuttaa pysäyttämättä

Osoittamaan läheisyydessä olevaa tulliasemaa, jonka kohdalla pysäyttäminen on pakollinen, käytetään merkkiä C 16 "SIVUUTTAMINEN PYSÄYTTÄMÄTTÄ KIELLETTY". Huolimatta tämän yleissopimuksen 8 artiklan määräyksistä, tulee tässä merkissä olla sana "tulli" mieluiten kahdella kielellä; merkkiä C 16 käyttävien sopimuspuolten olisi pyrittävä saamaan aikaan alueellisia sopimuksia, joiden mukaan tämän sanan tulisi esiintyä samalla kielellä kaikissa niiden asettamissa merkeissä.

Tällä merkillä voidaan tienkäyttäjille osoittaa myös, että sivuuttaminen pysäyttämättä on kielletty muista syistä; tällöin on sana "tulli" korvattava aivan lyhyellä tekstillä, josta käy selville pysäyttämispakon syy.

h) Kiellon tai rajoituksen päättyminen

i) Kohta, josta lähtien kaikki kieltomerkein osoitetut, liikkuvia ajoneuvoja koskevat kiellot lakkaavat olemasta voimassa, osoitetaan merkillä C 17a "KAIKKIEN LIIKKUVIA AJONEUVOJA KOSKEVIEN PAIKALLISTEN KIELTOJEN PÄÄTTYMINEN". Tämän merkin tulee olla pyöreä ja siinä tulee olla valkoinen tai keltainen pohja; siinä ei saa olla reunusta, lukuunottamatta mahdollista kapeata, mustaa reunaviivaa, ja merkin yli tulee kulkea oikealta ylhäältä alas vasemmalle musta tai tummanharmaa vinojuova, joka voi muodostua useista vierekkäisistä, mustista tai harmaista yhdensuuntaisista viivoista.

ii) Kohta, josta lähtien erityinen liikkuvia ajoneuvoja koskeva kielto- tai rajoitusmerkillä osoitettu kielto tai rajoitus lakkaa olemasta voimassa, osoitetaan merkillä C 17b "NOPEUSRAJOITUKSEN PÄÄTTYMINEN" tai merkillä C 17c "OHITUSKIELLON PÄÄTTYMINEN". Näiden merkkien tulee olla samanlaisia kuin merkki C 17a, mutta niissä tulee lisäksi olla päättyvää kieltoa tai rajoitusta osoittava vaaleanharmaa tunnus.

Tämän yleissopimuksen 6 artiklan 1 kohdan määräyksistä huolimatta voidaan tässä alakohdassa h mainitut merkit sijoittaa päinvastaiseen suuntaan kulkevalle liikenteelle tarkoitetun kielto- tai rajoitusmerkin kääntöpuolelle.

Liite 4 Muut kuin etuajo-oikeutta, pysäyttämistä ja pysäköintiä osoittavat sääntelymerkit OSA B. MÄÄRÄYSMERKIT

1. Merkkien ja tunnusten yleispiirteet

a) Määräysmerkkien tulee olla pyöreitä; niiden halkaisijan tulee olla vähintään 0,60 metrin (2 jalkaa) mittainen taajamien ulkopuolella ja 0,40 metrin (16 tuumaa) mittainen taajamissa. Kuitenkin voidaan merkkejä, joiden halkaisija on vähintään 0,30 metrin (12 tuumaa) mittainen, käyttää liikennevalomerkkien yhteydessä tai sijoittaa korokkeilla oleviin jalustoihin.

b) Ellei toisin ole määrätty, tulee merkkien olla joko sinisiä valkoisin tai vaalean värisin tunnuksin tai valkoisia punaisin reunaviivoin ja mustin tunnuksin.

2. Merkkien selitys

a) Pakollinen ajosuunta

Suunta, johon ajoneuvojen on edettävä, tai ainoat suunnat, joihin ne saavat edetä, osoitetaan mallin D 1a mukaisella merkillä D 1 "PAKOLLINEN AJOSUUNTA", jossa oleva nuoli tai nuolet osoittavat kyseiseen suuntaan tai kyseisiin suuntiin. Huolimatta tämän B-osan 1 kohdan määräyksistä voidaan merkin D 1a sijasta kuitenkin käyttää merkkiä D 1b; tämä merkki D 1b on musta ja siinä on valkoinen reunaviiva sekä valkoinen tunnus.

b) Sivuuta tältä puolelta

Tämän yleissopimuksen 6 artiklan 1 kohdan määräyksistä huolimatta ajoradalla olevalle korokkeelle tai ennen ajoradalla olevaa estettä sijoitettu merkki D 2 "SIVUUTA TÄLTÄ PUOLELTA" merkitsee, että ajoneuvojen on sivuutettava koroke tai este nuolen osoittamalta puolelta.

c) Liikenneympyrä

Merkki D 3 "LIIKENNEYMPYRÄ" osoittaa kuljettajille, että heidän on noudatettava liikenneympyröitä koskevia määräyksiä. Vasemmanpuoleisessa liikenteessä on nuolten suunta vaihdettava päinvastaiseksi.

d) Pakollinen pyörätie

Merkki D 4 "PAKOLLINEN PYÖRÄTIE" osoittaa polkupyöräilijöille, että heidän on käytettävä pyörätietä, jonka sisääntulokohdalle se on sijoitettu, ja muiden ajoneuvojen kuljettajille, etteivät se saa käyttää kyseistä pyörätietä. Kuitenkin voidaan mopojen kuljettajat velvoittaa käyttämään pyörätietä, jos kansallisella lainsäädännöllä tai lisäkilvessä olevalla tekstillä tai merkin C 3d tunnuksella niin määrätään.

e) Pakollinen jalankulkutie

Merkki D 5 "PAKOLLINEN JALANKULKUTIE" osoittaa jalankulkijoille, että heidän on käytettävä jalankulkutietä, jonka alkuun se on sijoitettu, ja muille tienkäyttäjille, että he eivät saa käyttää sitä.

f) Pakollinen ratsutie

Merkki D 6 "PAKOLLINEN RATSUTIE" osoittaa ratsastajille, että heidän on käytettävä ratsutietä, jonka alkuun se on sijoitettu, ja muille tienkäyttäjille, etteivät he saa käyttää sitä.

g) Pakollinen vähimmäisnopeus

Merkki D 7 "PAKOLLINEN VÄHIMMÄISNOPEUS" tarkoittaa, että ajoneuvojen on kuljettava vähintään merkissä määrätyllä nopeudella tiellä, jonka alkuun se on asetettu; merkissä olevan numeron tulee ilmaista tämä nopeus kyseisessä maassa ajoneuvojen nopeuden ilmoittamiseen yleisimmin käytetyllä mittayksiköllä. Esimerkiksi teksti "Km" (kilometriä) tai "m" (mailia) voidaan lisätä nopeutta osoittavan numeron jälkeen.

h) Pakollisen vähimmäisnopeuden päättyminen

Merkki D 8 "PAKOLLISEN VÄHIMMÄISNOPEUDEN PÄÄTTYMINEN" osoittaa, että merkillä D 7 määrätty vähimmäisnopeus lakkaa olemasta voimassa. Merkki D 8 on merkin D 7 kaltainen, mutta sen yli kulkee oikealta ylhäältä alas vasemmalle punainen vinojuova.

i) Pakolliset lumiketjut

Merkki D 9 "PAKOLLISET LUMIKETJUT" merkitsee, että ajoneuvoissa niiden liikkuessa tiellä, jonka alkuun kyseinen merkki on sijoitettu, tulee olla lumiketjut ainakin kahdessa vetävässä pyörässä.

Liite 5 Muut kuin pysäköintiä koskevat tiedotusmerkit

Huomautus: Katso pysäköintiä koskevat tiedotusmerkit liitteestä 6.

Osissa A-F kuvattujen merkkien ja tunnusten yleispiirteet

(Katso G-osaan kuuluvien merkkien erikoispiirteet G-osasta)

1. Tiedotusmerkkien tulee yleensä olla suorakulmaisia; tienviitat voivat kuitenkin olla muodoltaan pitkulaisia suorakaiteita, joiden pitempi sivu on vaakasuorassa, ja ne voivat toisesta päästään olla nuolenpään muotoisia.

2. Tiedotusmerkkien tunnusten ja tekstien tulee olla valkoiset tai vaaleanväriset tummalla pohjalla tai tummat valkoisella tai vaaleanvärisellä pohjalla; punaista väriä saadaan käyttää ainoastaan poikkeuksellisesti eikä se saa koskaan olla hallitseva.

Liite 5 Muut kuin pysäköintiä koskevat tiedotusmerkit OSA A. ENNAKKO-OPASTUSMERKIT

1. Yleinen tapaus

Mallit E 1a, E 1b ja E 1c ovat esimerkkejä ennakko-opastusmerkeistä.

2. Erikoistapauksia

a) Mallit E 2a ja E 2b ovat esimerkkejä merkistä "TIE PÄÄTTYY".

b) Malli E 3 on esimerkki merkistä, joka osoittaa reitin vasemmalle, kun kääntyminen sinne seuraavassa risteyksessä on kielletty.

c) Malli E 4 on esimerkki merkistä, jolla osoitetaan ajokaistojen ennakkovalinta useampikaistaisten teiden risteyksissä.

Liite 5 Muut kuin pysäköintiä koskevat tiedotusmerkit OSA B. TIENVIITAT

1. Mallit E 5a, E 5b, E 5c ja E 5d ovat esimerkkejä merkeistä, jotka osoittavat suuntaa tiettyyn paikkaan.

2. Mallit E 6a, E 6b ja E 6c ovat esimerkkejä merkeistä, jotka osoittavat suuntaa lentokentälle.

3. Merkki E 7 osoittaa suunnan leirintäalueelle.

4. Merkki E 8 osoittaa suunnan retkeilymajaan.

Liite 5 Muut kuin pysäköintiä koskevat tiedotusmerkit OSA C. PAIKKAKUNTAKILVET

Näiden suorakulmion muotoisten merkkien pitemmän sivun tulee olla vaakasuorassa.

1. Mallit E 9a ja E 9b ovat esimerkkejä merkeistä, jotka osoittavat taajaman alkamiskohtaa.

2. Mallit E 9c ja E 9d ovat esimerkkejä merkeistä, jotka osoittavat taajaman loppumiskohtaa.

Huolimatta tämän yleissopimuksen 6 artiklan 1 kohdan määräyksistä voidaan nämä merkit sijoittaa taajaman paikkakuntakilpien takasivulle.

Liite 5 Muut kuin pysäköintiä koskevat tiedotusmerkit OSA D. VARMENNUSMERKIT

Merkki E 10 on esimerkki varmennusmerkistä.

Tämän yleissopimuksen 6 artiklan 1 kohdan määräyksistä huolimatta voidaan tämä merkki sijoittaa toisen, päinvastaiseen suuntaan kulkevalle liikenteelle tarkoitetun merkin takasivulle.

Liite 5 Muut kuin pysäköintiä koskevat tiedotusmerkit OSA E. SUOJATIE

Merkki E 1 1a "SUOJATIE" osoittaa jalankulkijoille ja kuljettajille suojatien sijainnin.

Kilven tulee olla sininen tai musta, kolmion valkoinen tai keltainen ja tunnuksen musta tai tummansininen; käytettävä tunnus on A 11.

Kuitenkin voidaan käyttää myös epäsäännöllisen viisikulmion muotoista merkkiä E 11b, jossa on sininen pohja ja valkoinen tunnus.

Liite 5 Muut kuin pysäköintiä koskevat tiedotusmerkit OSA F. MUUT AJONEUVOJEN KULJETTAJILLE HYÖDYLLISIÄ TIETOJA ANTAVAT MERKIT

Näissä merkeissä on sininen pohja.

1. Merkki "SAIRAALA"

Tätä merkkiä käytetään osoittamaan ajoneuvojen kuljettajille, että heidän olisi noudatettava sairaalan läheisyyden vaatimaa varovaisuutta, etenkin, etteivät he saisi aiheuttaa tarpeetonta melua. Tätä merkkiä on kaksi mallia: E 12a ja E 12b.

Merkissä E 12b oleva punainen risti voidaan korvata jollakin muulla G-osan alakohdassa 2 a mainitulla tunnuksella.

2. Merkki "YKSISUUNTAINEN TIE"

Kahta erilaista merkkiä "YKSISUUNTAINEN TIE" voidaan käyttää missä katsotaan välttämättömäksi osoittaa tienkäyttäjille, että he ovat yksisuuntaisella tiellä:

a) merkkiä E 13a, joka on sijoitettava suunnilleen kohtisuoraan ajoradan akseliin nähden; kilven tulee olla neliö.

b) merkkiä E 13b, joka on sijoitettava suunnilleen ajoradan akselin suuntaisesti; kilven tulee olla pitkulainen suorakaide, jonka pitkä sivu on vaakasuorassa. Sana "yksisuuntainen" voidaan sijoittaa merkin E 13b nuoleen maan kansallisella tai yhdellä sen kansallisista kielistä.

Merkkejä E 13a ja E 13b voidaan käyttää siitä riippumatta, onko kyseisen tien alkuun sijoitettu kielto- tai määräysmerkkejä.

3. Merkki "TIE PÄÄTTYY"

Tien alkuun sijoitettu merkki E 14 "TIE PÄÄTTYY" merkitsee että kyseisen tien kautta ei voida kulkea.

4. Moottoritien sisääntulo- tai ulosmenokohtia osoittavat merkit

Merkki E 15 "MOOTTORITIE" sijoitetaan kohtaan, josta lähtien sovelletaan moottoriteillä noudatettavia erityismääräyksiä. Merkki E 16 "MOOTTORITIE PÄÄTTYY" sijoitetaan kohtaan, josta lähtien nämä määräykset lakkaavat olemasta voimassa.

Merkkiä E 16 voidaan myös käyttää ja se voidaan toistaa varoitettaessa moottoritien loppumisesta; jokaisen tässä tarkoituksessa pystytetyn merkin ja moottoritien loppumiskohdan välinen etäisyys tulee ilmoittaa merkin alaosassa.

5. Merkit, jotka osoittavat saapumista tielle tai poistumista tieltä; jolla noudatettavat liikennesäännöt ovat samat kuin moottoriteillä

Merkki E 17 "MOOTTORILIIKENNETIE" sijoitetaan kohtaan, josta lähtien noudatettavat liikennesäännöt koskevat sellaisia moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja teitä, jotka eivät ole moottoriteitä eivätkä palvele niiden varrella olevia kiinteistöjä. Merkin E 17 alle sijoitetulla lisäkilvellä voidaan ilmoittaa, että moottoriajoneuvojen pääsy tien varrella oleviin kiinteistöihin on poikkeuksellisesti sallittu.

Merkkiä E 18 "MOOTTORILIIKENNETIE PÄÄTTYY" voidaan käyttää ja toistaa ilmaisemaan, että lähestytään tien päättymiskohtaa; jokaisen näin sijoitetun merkin alaosassa tulee ilmoittaa sijoituspaikan ja tien päättymiskohdan välinen etäisyys.

6. Linja-auto- tai raitiovaunupysäkkiä osoittavat merkit

E 19 "LINJA-AUTON PYSÄKKI" ja E 20 "RAITIOVAUNUN PYSÄKKI".

7. Merkki "AVOIN TAI SULJETTU TIE"

Merkkiä E 21 "AVOIN TAI SULJETTU TIE" käytetään osoittamaan onko vuoristotie ja etenkin sen solan yli johtava osa avoin vai suljettu; merkki sijoitetaan kyseiselle osalle johtavan tien tai teiden alkuun.

Tieosuuden (tai solan) nimen tulee olla valkoinen. Kuvatussa merkissä mainitaan esimerkkinä paikannimi "Furka".

Kilpien 1, 2 ja 3 tulee olla irroitettavia.

Jos tieosuus on suljettu, tulee kilven olla punainen ja siinä tulee olla teksti "Suljettu"; jos tieosuus on avoin, kilven tulee olla vihreä ja siinä tulee olla teksti "Avoin". Tekstien tulee olla valkoiset ja mieluimmin usealla eri kielellä.

Kilvissä 2 ja 3 tulee pohjan olla valkoinen ja tekstien ja tunnusten mustia.

Jos tieosuus on avoin, jää kilpi 3 tyhjäksi ja tien kunnosta riippuen kilpi 2 jää joko tyhjäksi tai siihen sijoitetaan merkki D 9 "LUMIKETJUT PAKOLLISET" tai tunnus E 22 "LUMIKETJUT TAI TALVIRENKAAT SUOSITELTAVIA"; tämän tunnuksen tulee olla musta. Jos tieosuus on suljettu, tulee kilvessä 3 olla sen paikan nimi, johon saakka tie on avoin, ja kilvessä 2 tien kunnosta riippuen joko teksti "avoin . . . . . . . . asti" tai tunnus E 22 tai merkki D 9.

Liite 5 Muut kuin pysäköintiä koskevat tiedotusmerkit OSA G. TIENKÄYTTÄJILLE HYÖDYLLISIÄ PALVELUJA OSOITTAVAT MERKIT

1. Tähän osaan kuuluvien merkkien ja tunnusten erikoispiirteet

a) Merkkien "F" pohjan tulee olla joko sininen tai vihreä; niissä tulee olla valkoinen tai keltainen suorakolmio, johon tunnus sijoitetaan.

b) Merkin alaosassa olevalle siniselle tai vihreälle alueelle voidaan sijoittaa valkoinen teksti, joka ilmoittaa etäisyyden kyseiseen palvelupaikkaan tai sinne johtavan tien alkuun; merkkiin, jossa on tunnus F 5, voidaan sijoittaa sana "HOTELLI" tai "MOTELLI" samalla tavalla. Merkit voidaan myös sijoittaa kyseiseen palvelupaikkaan johtavan tien alkuun ja niissä voi silloin olla valkoinen suuntanuoli merkin alaosassa olevalla vihreällä tai sinisellä alueella. Tunnuksen tulee olla musta tai tummansininen lukuunottamatta tunnuksia F 1a, F 1b ja F 1c, joiden tulee olla punaiset.

2. Tunnusten selitys

a) Tunnukset "ENSIAPUASEMA"

Merkeissä tulee käyttää kunkin valtion ensiapuasemien tunnuksia. Tunnusten tulee olla punaiset. Esimerkkeinä tällaisista tunnuksista ovat mallit F 1a, F 1b ja F 1c.

b) Erinäisiä tunnuksia

F 2 "AUTOKORJAAMO"

F 3 "PUHELIN"

F 4 "HUOLTOASEMA"

F 5 "HOTELLI" tai "MOTELLI"

F 6 "RAVINTOLA"

F 7 "VIRVOKKEITA tai KAHVILA"

F 8 "LEVÄHDYSALUE"

F 9 "ULKOILUREITTI"

F 10 "LEIRINTÄALUE"

F 11 "MATKAILUAJONEUVOALUE"

F 12 "LEIRINTÄ- JA MATKAILUAJONEUVOALUE

F 13 "RETKEILYMAJA"

Liite 6 Pysäyttämistä ja pysäköintiä koskevat merkit OSA A. PYSÄYTTÄMISEN TAI PYSÄKÖINNIN KIELTÄVÄT TAI NIITÄ RAJOITTAVAT MERKIT

Merkkien ja tunnusten yleispiirteet

Näiden merkkien tulee olla pyöreitä; niiden halkaisijan tulee olla vähintään 0,60 metrin (2 jalkaa) mittainen taajamien ulkopuolella ja vähintään 0,25 metrin (10 tuumaa) mittainen taajamissa. Ellei tässä liitteessä ole toisin määrätty, tulee merkkien pohjan olla sininen ja reunuksen ja vinojuovien punaiset.

Merkkien selitys

1. a) Paikat, joissa pysäköinti on kielletty, osoitetaan merkillä C 18 "PYSÄKÖINTI KIELLETTY"; paikat, joissa pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty, osoitetaan merkillä C 19 "PYSÄYTTÄMINEN JA PYSÄKÖINTI KIELLETTY".

b) Merkki C 18 voidaan korvata merkillä, jossa on punainen reunus ja punainen poikkijuova sekä valkoisella tai keltaisella pohjalla kyseisessä valtiossa käytettävä pysäköintiä osoittava musta kirjain tai tunnus.

c) Kiellon vaikutusta voidaan rajoittaa merkin alle sijoitetussa lisäkilvessä olevin tekstein, jotka tapauksesta riippuen täsmentävät

i) kuukauden- tai viikonpäivät tai vuorokaudenajat, jolloin kielto on voimassa;

ii) ajan, jonka ylittäminen pysäköinnissä on kielletty, merkillä C 18 tai jota pitempi pysäyttäminen tai pysäköinti on kielletty, merkillä C 19;

iii) tiettyjä tienkäyttäjäryhmiä koskevat poikkeukset.

d) Aika, jota pitempi pysäköinti tai pysäyttäminen on kielletty, voidaan kirjoittaa merkin punaisen renkaan alaosaan lisäkilven sijasta.

2. a) Jos pysäköinti on sallittu tien vastakkaisilla puolilla vuorotellen, käytetään merkkiä C 20a ja C 20b "VUOROPYSÄKÖINTI" merkin C 18 sijasta.

b) Pysäköintikielto on voimassa merkin C 20a osoittamalla puolella parittomina päivinä ja merkin C 20b osoittamalla puolella parillisina päivinä; kansallisessa lainsäädännössä määrätään, millä hetkellä puolten vaihtuminen tapahtuu eikä tämän hetken välttämättä tarvitse olla keskiyöllä. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan pysäköinnin vuorotteluajaksi määrätä muukin aika kuin vuorokausi; numerot 1 ja II on silloin korvattava merkissä vuorotteluajalla, esimerkiksi 1-15, ja 16-31, jos kysymyksessä on kuukauden ensimmäisenä ja 16 päivänä tapahtuva vuoron vaihto.

c) Valtiot, jotka eivät käytä merkkejä C 19, C 20a ja C 20b, voivat käyttää merkkiä C 18, jossa on tämän yleissopimuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaiset lisätekstit.

3. a) Lukuunottamatta erikoistapauksia, tulee merkit sijoittaa siten, että niiden kilvet ovat kohtisuorassa tien akseliin nähden tai pienessä kulmassa tätä akselia vastaan kohtisuorassa olevaan tasoon nähden.

b) Kaikki pysäköintikiellot ja -rajoitukset koskevat ainoastaan sitä ajoradan reunaa, jolle ne on asetettu.

c) Ellei toisin ole osoitettu

- liitteen 7 mallin 2 mukaisella lisäkilvellä, joka osoittaa millä matkalla kielto on voimassa, tai

- tämän kohdan alakohdan e) määräysten mukaisesti,

ovat kiellot voimassa merkistä lähtien seuraavaan tien liittymään.

d) Kiellon alkamiskohtaan sijoitetun merkin alapuolelle voidaan sijoittaa 7 liitteen mallin 3a tai 4a mukainen lisäkilpi. Kiellon toistamiseksi käytettävien merkkien alle voidaan sijoittaa 7 liitteen mallin 3b tai 4b mukainen lisäkilpi. Kiellon päättymiskohtaan voidaan sijoittaa toinen kieltomerkki, jossa on 7 liitteen mallin 3c tai 4c mukainen lisäkilpi. Mallin 3 mukaiset lisäkilvet sijoitetaan tien akselin suuntaisesti ja mallin 4 mukaiset lisäkilvet kohtisuoraan tätä akselia vastaan. Mallin 3 mukaisissa kilvissä mahdollisesti mainitut etäisyydet osoittavat, millä matkalla kielto on voimassa nuolen osoittamaan suuntaan.

e) Jos kielto lakkaa olemasta voimassa ennen seuraavaa liittymää, käytetään siinä merkkiä, jossa on alakohdassa d) kuvattu kiellon päättymistä osoittava lisäkilpi. Kuitenkin, jos kielto koskee vain lyhyttä etäisyyttä, voidaan käyttää vain yhtä merkkiä, jossa on

- punaisessa ympyrässä mainittu se matka, millä kielto on voimassa, tai

- mallin 3 mukainen lisäkilpi.

f) Minne on asennettu pysäköintimittareita, ne merkitsevät, että pysäköinti on maksullinen ja rajoitettu mittarin toiminta-ajaksi.

g) Alueilla, joilla pysäköintiaika on rajoitettu mutta ei maksullinen, tämä rajoitus voidaan ilmoittaa lisäkilvin varustettujen merkkien C 18 sijasta noin 2 metrin korkeuteen ajorataa reunustaviin lyhtypylväisiin, puihin tai muihin sellaisiin maalatuilla sinisillä juovilla tai ajoradan reunakiveen sijoitetuilla viivoilla.

4. Merkkiä C 21 "PYSÄKÖINTIAJAN RAJOITUSALUE" voidaan käyttää taajamissa osoittamaan sellaisten alueiden sisääntulokohtaa, joissa kaikki pysäköinti on ajallisesti rajoitettu riippumatta siitä, onko pysäköinti maksullinen vai ei. Tämän merkin pohjan tulee olla vaaleanvärinen ja siihen on sijoitettava merkki C 18. Merkki C 18 voidaan korvata merkillä E 23; tällöin pohja voi olla sininen.

Kilven alaosassa voi olla pysäköintilevyn tai -mittarin kuva osoittamassa, mikä on vyöhykkeellä käytetty rajoitusjärjestelmä.

Jos on välttämätöntä, voidaan merkillä C 21 tai sen alle sijoitetulla lisäkilvellä ilmaista päivät ja vuorokaudenajat, jolloin rajoitus on voimassa, sekä rajoitusjärjestelmä.

Liite 6 Pysäyttämistä ja pysäköintiä koskevat merkit OSA B. HYÖDYLLISIÄ TIEDOTUKSIA PYSÄKÖINNISTÄ ANTAVAT MERKIT

1. Merkki "PYSÄKÖINTI"

Merkki E 23 "PYSÄKÖINTI", joka voi olla tien akselin suuntainen, osoittaa paikat, joissa ajoneuvojen pysäköinti on sallittu. Kilven tulee olla neliön muotoinen. Siinä tulee olla kirjain tai kuvio, jota kyseisessä valtiossa käytetään pysäköinnin osoittamiseen. Tämän merkin pohjan tulee olla sininen.

Merkin alle sijoitetuissa lisäkilvissä tai itse merkissä olevilla tunnuksilla ja teksteillä voidaan osoittaa, missä suunnassa pysäköintipaikka sijaitsee, tai ne ajoneuvoluokat, joille se on tarkoitettu; tällaisilla teksteillä voidaan myös rajoittaa sallittua pysäköintiaikaa.

2. Pysäköinnin rajoitusalueen loppumista osoittava merkki

Merkkiä E 24, jonka muodostaa vaaleanvärinen nelikulmio, johon on sijoitettu vaaleanharmaa merkki C 18 ja musta tai tummanharmaa lävistävä juova tai useita tällaisen juovan muodostavia samansuuntaisia harmaita tai mustia viivoja, käytetään taajamissa osoittamaan poistumista alueelta, jossa kaikki pysäköinti on ajallisesti rajoitettua ja jonka sisääntulokohdat on osoitettu merkin C 18 sisältävillä merkeillä C 21. Jos rajoitusvyöhykkeen sisääntulokohdat on osoitettu merkillä C 21, johon on sijoitettu merkki E 23, voidaan ulosmenokohdat osoittaa kilvellä, jossa on musta tai tummanharmaa lävistävä juova tai useita tällaisen juovan muodostavia, samansuuntaisia harmaita tai mustia viivoja ja pysäköintilevy vaalealla pohjalla.

Liite 7 Lisäkilvet

1. Näissä kilvissä joko on valkoinen tai keltainen pohja ja musta, tummansininen tai punainen reunaviiva, jolloin niissä oleva etäisyys tai pituus tulee kirjoittaa mustalla tai tummansinisellä; tai niissä on musta tai tummansininen pohja ja valkoinen, keltainen tai punainen reunaviiva, jolloin niissä oleva etäisyys ja pituus tulee kirjoittaa valkoisella tai keltaisella.

2. a) Lisäkilvet "MALLI 1" osoittavat merkin ja vaarallisen tieosuuden tai merkin tarkoittaman alueen alkamisen välistä etäisyyttä.

b) Lisäkilvet "MALLI 2" osoittavat vaarallisen tieosuuden tai merkin tarkoittaman alueen pituuden.

c) Lisäkilvet sijoitetaan merkkien alle. Kuitenkin mallin Ab mukaisissa varoitusmerkeissä voidaan tällaisten lisäkilpien ilmaisemat tiedot sijoittaa merkin alaosaan.

3. Pysäköinnin kieltämistä tai sen rajoittamista koskevat lisäkilvet "MALLI 3" ja "MALLI 4" ovat 3a, 3b ja 3c, sekä 4a, 4b ja 4c, (Katso 6 liitteen A-osan 3 kohta).

Liite 8 Tiemerkinnät I luku Yleistä

1. Tien pintaan tehtyjen merkintöjen (tiemerkintöjen) tulisi olla liukastamatonta materiaalia eivätkä ne saisi kohota enempää kuin 6 mm ajoradan tasosta. Nastat ja muut samantapaiset merkintälaitteet eivät saisi kohota enempää kuin 1,5 cm ajoradan tasosta (tai enempää kuin 2,5 cm siinä tapauksessa, että nastoihin kuuluu heijastimet); niitä tulisi käyttää tieliikenteen turvallisuusvaatimusten mukaisesti.

Liite 8 Tiemerkinnät II luku Pitkittäiset merkinnät

A. Mitat

2. Pitkittäisissä merkinnöissä käytettyjen yhtenäisten tai katkoviivojen leveyden tulisi olla vähintään 0,10 metriä (4 tuumaa).

3. Kahden vierekkäin sijaitsevan pitkittäisen tiemerkinnän (kaksoisviiva) välisen etäisyyden tulisi olla 0,10 metrin (4 tuumaa) ja 0,18 metrin (7 tuumaa) välillä.

4. Katkoviivan tulee muodostua samanpituisista osista, jotka ovat yhtä pitkien välimatkojen päässä toisistaan. Kyseisellä tieosuudella tai alueella liikkuvien ajoneuvojen nopeus olisi otettava huomioon katkoviivan osien ja niiden välisten etäisyyksien pituuksia määrättäessä.

5. Taajamien ulkopuolella tulisi katkoviivan osien pituuden olla 2 metrin (6 jalkaa 6 tuumaa) ja 10 metrin (32 jalkaa) välillä. Tämän liitteen 23 kohdassa mainitun lähestymisviivan osien tulisi olla noin kaksi tai kolme kertaa pitempiä kuin niiden välit.

6. Taajamissa tulisi katkoviivan osien ja niiden välisten etäisyyksien olla pienempiä kuin taajamien ulkopuolella. Katkoviivan osat voidaan lyhentää 1 metriin (3 jalkaa 4 tuumaa). Joillakin taajamien pääväylillä, joilla liikenne on nopeata, voivat pitkittäiset tiemerkinnät olla ominaisuuksiltaan samanlaisia kuin taajamien ulkopuolella.

B. Ajokaistojen merkinnät

7. Ajokaistat on merkittävä katkoviivoin, yhtenäisin viivoin tai jollakin muulla sopivalla tavalla.

i) Taajamien ulkopuolella

8. Kaksisuuntaisilla kaksiajokaistaisilla teillä tulisi ajoradan keskiviiva osoittaa pitkittäisellä merkinnällä. Tämän merkinnän tulee yleensä olla katkoviiva. Yhtenäisiä viivoja tulisi käyttää tähän tarkoitukseen ainoastaan erityisissä olosuhteissa.

9. Kolmiajokaistaisilla teillä tulisi ajokaistat yleensä osoittaa katkoviivoin tieosuuksilla, joilla on tavanmukainen näkemä. Määrätyissä tapauksissa sekä liikenneturvallisuuden parantamiseksi voidaan käyttää yhtenäisiä viivoja tai yhtenäisten viivojen viereen sijoitettuja katkoviivoja.

10. Ajoradoilla, joilla on enemmän kuin kolme ajokaistaa, tulisi liikennesuunnat erottaa toisistaan yhdellä tai kahdella yhtenäisellä viivalla lukuunottamatta tapauksia, joissa liikenteen suuntaa keskimmäisillä ajokaistoilla voidaan vaihtaa. Lisäksi ajokaistat tulisi merkitä katkoviivoin (kaaviot 1 a ja 1 b).

ii) Taajamissa

11. Tämän liitteen kohdissa 8-10 mainitut suositukset ovat taajamissa sovellettavissa kaksisuuntaisilla kaduilla ja yksisuuntaisilla kaduilla, joilla on vähintään kaksi ajokaistaa.

12. Ajokaistat tulisi merkitä kohdissa, joissa ajorata kapenee reunakiveysten, korokkeiden tai suuntakorokkeiden vuoksi.

13. Suurten risteysten lähestymiskohdissa (etenkin, jos liikenne niissä on ohjattua), joissa leveys on riittävä kahdelle tai useammalle ajoneuvojonolle, tulisi ajokaistat merkitä kaavioiden 2 ja 3 osoittamalla tavalla. Tällaisissa tapauksissa voidaan kaistoja osoittavien viivojen lisäksi käyttää nuolimerkintöjä (katso tämän liitteen 39 kohta).

C. Erityisiä tilanteita koskevat merkinnät

i) Yhtenäisten viivojen käyttö

14. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulisi ajoradan keskiviivoina olevien katkoviivojen (kaavio 4) sijasta tai niiden lisänä käyttää tietyissä risteyksissä yhtenäistä viivaa (kaaviot 5 ja 6).

15. Jos on välttämätöntä kieltää vastaantulevalle liikenteelle varatun ajoradan osan käyttö rajoitetun näkemän (mäenharjanteiden, mutkien tai muiden sellaisten) tai ajoradan kapeuden tai muun erikoisen syyn vuoksi, tulisi rajoitus määrätä osuuksille, joilla näkemä on pienempi kuin tietty minimi M, kaavioiden 7 a-161) mukaisella yhtenäisellä viivalla. Maissa, joissa moottoriajoneuvojen rakenne sen sallii, voidaan kaavioissa 7 a-10 a mainittua 1 metrin silmänkorkeutta nostaa 1,20 metriin.

16. M:lle määrättävän arvon tulee vaihdella tien ominaisuuksien mukaisesti. Kaavioissa 7 a, 7 b, 8 a, 8 b, 8 c ja 8 d esitetään kaksi- ja kolmiajokaistaisille teille tarkoitetut tiemerkintöjen mallit mäenharjanteella, jolla on rajoitettu näkemä. Nämä kaaviot kuuluvat yhteen saman sivun yläosassa olevan pitkittäisleikkauksen kanssa ja ne vastaavat alla olevan kohdan 24 mukaisesti määriteltyä etäisyyttä M; A (tai D) on piste, jossa näkemä tulee pienemmäksi kuin M, kun taas C (tai B) on piste, jossa näkemä jälleen on suurempi kuin M.2)

17. Jos janat AB ja CD leikkaavat toisensa ts. kun näkemä eteenpäin kumpaankin liikennesuuntaan tulee suuremmaksi kuin M ennen mäen huippua, tulisi viivat järjestää samalla tavoin, kuitenkaan eivät katkoviivan vieressä olevat yhtenäiset viivat saisi olla molemmilla puolilla katkoviivaa. Tämä osoitetaan kaavioissa 9, 10 a ja 10 b.

18. Kaaviot 11 a ja 11 b esittävät viivojen sijaintia samassa tapauksessa kaksiajokaistaisen tien mutkassa, jossa on rajoitettu näkemä.

19. Kolmiajokaistaisilla teillä on mahdollista käyttää kahta merkintätapaa. Nämä esitetään kaaviossa 8 a, 8 b, 8 c ja 8 d (tai 10 a ja 10 b). Kaavion 8 a (tai 8 b tai 10 a) mukaista merkintää

1) Tässä kohdassa käytetyn näkemän määritelmän mukaan sillä tarkoitetaan etäisyyttä, josta 1 metrin (3 jalkaa 4 tuumaa) korkeudella ajoradan pinnasta oleva esine voidaan nähdä tiellä olevan havainnoitsijan silmin korkeuden ollessa myös 1 metri (3 jalkaa 4 tuumaa) ajoradan pinnasta.

2) A:n ja D:n välinen merkintä kaavioissa 7a ja 7b voidaan korvata yhdellä yhtenäisellä keskiviivalla, jonka vieressä ei ole katkoviivaa mutta jota edeltää vähintään kolmen osan muodostama katkonainen keskiviiva. Kuitenkin tätä yksinkertaistettua järjestelyä olisi käytettävä varoen ja vain poikkeustapauksissa, koska se estää kuljettajaa ohittamasta tietyllä matkalla, vaikka näkemä olisikin riittävä. On toivottavaa, että vältettäisiin käyttämästä molempia menetelmiä samalla tiellä tai jonkin alueen samanlaisilla teillä, koska tämä voi aiheuttaa sekaannusta. olisi käytettävä teillä, joilla liikkuu runsaasti kaksipyöräisiä ajoneuvoja, ja kaavioiden 8 c ja 8 d (tai 10 b) mukaisia merkintöjä liikenteen muodostuessa pääasiassa nelipyöräisistä ajoneuvoista. Kaavio 11 c esittää viivojen sijaintia samassa tapauksessa kolmiajokaistaisen tien mutkassa, jossa on rajoitettu näkemä.

20. Kaaviot 12, 13 ja 14 esittävät ajoradan kapenemista osoittavia viivoja.

21. Kaavioissa 8 a, 8 b, 8 c, 8 d, 10 aja 10 b ei vinoviivojen ja keskiviivan välisen kulman tangentti saisi ylittää 1/20.

22. Kaavioissa 13 ja 14, joiden esittämät viivat osoittavat käytettävissä olevan ajoradan leveyden muuttumista, sekä kaavioissa 15, 16 ja 17, jotka osoittavat esteiden aiheuttamaa poikkeamista suorasta viivasta tai suorista viivoista, tulisi viivan tai viivojen ja keskiviivan välisen kulman tangentin olla mieluimmin pienempi kuin 1/50 nopeilla teillä ja pienempi kuin 1/20 teillä, joilla nopeus on enintään 50 km/h (30 mailia/h). Lisäksi tulisi yhtenäisiä vinoviivoja edeltää niiden vaikutussuunnassa yhtenäinen ajoradan keskiviivan suuntainen viiva, jonka pituuden tulisi vastata sitä matkaa, jonka ajoneuvot kyseisellä paikalla yleensä käyttämällään nopeudella etenevät yhdessä sekunnissa.

23. Kun ei ole välttämätöntä merkitä ajokaistoja katkoviivoin tavallisella tieosuudella, tulisi yhtenäisiä viivoja edeltää katkoviivan muodostama lähestymisviiva vähintään 50 metrin matkalla riippuen tietä käyttävien ajoneuvojen tavanomaisesta nopeudesta. Kun ajokaistat on merkitty katkoviivoin tavallisella tieosuudella, tulisi yhtenäistä viivaa myös edeltää lähestymisviiva vähintään 50 metrin matkalla riippuen tietä käyttävien ajoneuvojen tavanomaisesta nopeudesta. Merkinnän lisänä voidaan käyttää yhtä tai useampaa nuolta, jotka osoittavat kuljettajille, mitä ajokaistaa heidän tulisi käyttää.

ii) Ehdot yhtenäisten viivojen käyttämiselle

24. Näkemän valinta määrittelemään yhtenäisen viivan käytön suotavuutta jollakin tieosuudella sekä tämän viivan pituuden valinta on välttämättä tehtävä sovittelemalla. Seuraavassa taulukossa annetaan suositeltava M:n arvo eri lähesty misnopeuksille:3)

Lähestymisnopeus       M:n arvojen rajat
100 km/h      160 m        - 320 m
(60 mailia/h)   (480 jalkaa) - (960 jalkaa)
 80 km/h      130 m       - 260 m
(50 mailia/h)  (380 jalkaa) - (760 jalkaa)
 65 km/h      90 m        - 180 m
(40 mailia/h)   (270 jalkaa) - (540 jalkaa)
 50 km/h      60 m        - 120 m
(30 mailia/h)  (180 jalkaa) - (360 jalkaa)

25. Niille nopeuksille, joita ei ole mainittu edellä olevassa taulukossa, olisi M:n arvo laskettava interpolaation tai ekstrapolaation avulla.

D. Ajoradan rajoja osoittavat reunaviivat

26. Ajoradan reunat tulisi mieluimmin merkitä yhtenäisin viivoin. Nastoja tai heijastimia voidaan käyttää viivojen ohella.

E. Esteiden merkitseminen

27. Kaaviossa 15, 16 ja 17 esitetään merkinnät, joita tulisi käyttää ajoradalla olevan korokkeen tai muun esteen läheisyydessä.

F. Kääntyvien ajoneuvojen ohjausviivat

28. Määrätyissä risteyksissä on toivottavaa, että kuljettajille osoitetaan maissa, joissa on oikeanpuoleinen liikenne, kuinka heidän tulee kääntyä vasempaan ja maissa, joissa on vasemmanpuoleinen liikenne, kuinka heidän tulee kääntyä oikealle.

Liite 8 Tiemerkinnät III luku Poikittaiset merkinnät

A. Yleistä

29. Ottaen huomioon kulman, josta kuljettajat näkevät ajoradalla olevat merkinnät, tulee poikittaisten merkintöjen olla leveämpiä kuin pitkittäisten.

3) Tässä laskelmassa käytetty lähestymisnopeus on nopeus, jota 85 prosenttia kyseisellä tiellä liikennöivistä ajoneuvoista ei ylitä, tai ohjenopeus, jos se on suurempi.

B. Pysäytysviivat

30. Pysäytysviivan leveyden tulee olla vähintään 0,20 m (8 tuumaa) ja enintään 0,60 m (24 tuumaa). Suositeltavana pidetään 0,30 m (12 tuumaa) leveyttä.

31. Kun pysäytysviivaa käytetään merkin "STOP" ohella, tulisi se sijoittaa muun ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen vaatimukset huomioon ottaen siten, että kuljettaja, joka pysähtyy välittömästi sen taakse, näkee parhaalla mahdollisella tavalla liikenteen risteävillä teillä.

32. Pysäytysviivojen lisäksi voidaan käyttää pitkittäisiä viivoja (kaaviot 18 ja 19). Niiden lisäksi voidaan myös sana "STOP" merkitä ajorataan kaaviossa 20 ja 21 esitettyjen esimerkkien mukaisesti. Etäisyyden sanassa "STOP" olevien kirjainten yläpäästä risteyksessä olevaan pysäytysviivaan tulisi olla 2 m (6 jalkaa 7 tuumaa) ja 25 m (82 jalkaa 2 tuumaa) välillä.

C. Viivat, joiden osoittamissa kohdissa kuljettajien on väistettävä

33. Näiden viivojen leveyden tulisi olla vähintään 0,20 m (8 tuumaa) ja enintään 0,60 m (24 tuumaa); jos kyseessä on kaksi viivaa, niiden välisen etäisyyden tulisi olla vähintään 0,30 m (12 tuumaa) . Viiva voidaan myös korvata vierekkäin ajorataan merkityillä kolmioilla, joiden kärjet osoittavat väistämisvelvollisia kuljettajia kohti. Näiden kolmioiden kannan tulisi olla pituudeltaan vähintään 0,40 m (16 tuumaa) ja enintään 0,60 m (24 tuumaa); niiden korkeuden tulisi olla vähintään 0,60 (24 tuumaa) ja enintään 0,70 m (28 tuumaa).

34. Poikittainen merkintä (poikittaiset merkinnät) olisi sijoitettava samoin kuin tämän liitteen 31 kohdassa mainitut pysäytysviivat.

35. Edellä 34 kohdassa mainitun merkinnän tai mainittujen merkintöjen lisäksi voidaan käyttää kaavion 22 osoittaman esimerkin mukaisesti ajorataan merkittyä kolmiota. Kolmion kannan ja poikittaisen merkinnän välisen etäisyyden tulisi olla 2 m (6 jalkaa 7 tuumaa) ja 25 m (82 jalkaa 2 tuumaa) välillä. Kolmion kannan tulee olla vähintään 1 m (3 jalkaa 4 tuumaa) mittainen; sen korkeuden tulee olla kolme kertaa kannan mittainen.

36. Tämän poikittaisen merkinnän lisäksi voidaan käyttää pitkittäisiä viivoja.

D. Suojatiet

37. Suojatien merkkeinä käytettyjen viivojen välisten etäisyyksien tulisi olla vähintään yhtä suuria ja enintään kaksi kertaa niin suuria kuin näiden viivojen leveys; viivan ja sen vieressä olevan välin yhteenlasketun leveyden tulisi olla 1 m (3 jalkaa 4 tuumaa) ja 1,40 m (4 jalkaa 8 tuumaa) välillä. Suojatien vähimmäisleveydeksi suositellaan 2,5 m (8 jalkaa) teillä, joilla on enintään 60 km/h nopeusrajoitus, ja 4 m teillä, joilla nopeusrajoitus on korkeampi tai joilla sitä ei ole lainkaan.

E. Risteävät pyörätiet

38. Risteävät pyörätiet olisi merkittävä kahdella katkoviivalla. Näiden katkoviivojen osien tulisi mieluimmin olla neliöitä (0,40-0,60) x (0,40-0,60) m [(16-24) x (16-24) tuumaa)]. Neliöiden välisten etäisyyksien tulisi olla noin 0,40-60 m (16-24 tuumaa). Risteävän pyörätien leveyden tulisi olla vähintään 1,80 m (6 jalkaa). Nastoja ei suositella.

Liite 8 Tiemerkinnät IV luku Muut merkinnät

A. Nuolimerkinnät

39. Teillä, joilla on tarpeeksi ajokaistoja risteystä lähestyvien ajoneuvojen erottelemiseen, voidaan ajokaistat, joita liikenteen tulisi käyttää, osoittaa ajoradan pintaan merkityillä nuolilla (kaaviot 2, 3, 19 ja 23) . Nuolia voidaan käyttää myös yksisuuntaisilla teillä liikennesuunnan vahvistamiseksi. Nuolten tulisi olla vähintään 2 m (6 jalkaa 7 tuumaa) pituisia. Niitä voidaan täydentää ajoradan pintaan sijoitetuilla teksteillä.

B. Yhdensuuntaiset vinoviivat

40. Kaaviot 24 ja 25 ovat esimerkkejä alueista, jonne ajoneuvot eivät saa ajaa.

C. Tekstimerkinnät

41. Ajorataan sijoitettuja tekstimerkintöjä voidaan käyttää liikenteen ohjaamiseen taikka tienkäyttäjien varoittamiseen tai opastamiseen. Käytettyjen sanojen tulisi mieluimmin olla joko paikannimiä, tien numeroita tai sanoja, jotka ovat kansainvälisesti helposti ymmärrettävissä (esimerkiksi "Stop", "Bus", "Taxi").

42. Kirjaimia tulisi pidentää huomattavasti liikenteen suunnassa, koska lähestyvät kuljettajat näkevät ne pienestä kulmasta (Kaavio 20).

43. Jos lähestymisnopeus ylittää 50 km/h (30 mailia/h), tulisi kirjainten olla vähintään 2,5 m (8 jalkaa) korkeita.

D. Pysäyttämisen ja pysäköinnin sääntely

44. Pysäyttämis- ja pysäköintirajoitukset voidaan osoittaa reunakiveykseen tai ajorataan tehdyillä merkinnöillä. Pysäköintialueen rajat voidaan osoittaa sopivilla, ajoradan pintaan merkityillä viivoilla.

E. Ajorataan ja siihen liittyviin rakenteisiin sijoitettavat merkinnät

i) Pysäköintirajoituksia ilmaisevat merkinnät

45. Kaaviossa 26 annetaan esimerkki siksak-viivasta.

ii) Esteiden merkintä

46. Kaaviossa 27 annetaan esimerkki esteen merkinnästä.

(Liitteen 8 kaaviot on jätetty tästä pois)

Liite 9

Liitteissä 1-7 tarkoitettujen merkkien, tunnusten ja kilpien värikuvat

(jätetty tästä pois)

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.