11/1986

Suomen tasavallan ja Bulgarian kansantasavallan välinen SOPIMUS tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi

Suomen tasavallan hallitus ja Bulgarian kansantasavallan hallitus,

haluten edistää ja syventää molempien maiden välisiä taloudellisia suhteita ja taloudellista yhteistyötä,

haluten tehdä sopimuksen tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla
Henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan

1. Tätä sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka asuvat sopimusvaltiossa tai molemmissa sopimusvaltioissa.

2. Sopimusvaltiossa asuvana henkilönä pidetään:

a) Bulgarian osalta luonnollista henkilöä, joka on Bulgarian kansalainen, samoin kuin oikeushenkilöä, jolla on pääkonttori Bulgariassa tai joka on siellä rekisteröity;

b) Suomen osalta henkilöä, joka Suomen lainsäädännön mukaan on siellä verovelvollinen asumisen, rekisteröinnin tai muun sellaisen seikan nojalla.

3. Milloin luonnollinen henkilö 2 kappaleen määräysten mukaan asuu molemmissa sopimusvaltioissa, katsotaan hänen asuvan siinä valtiossa, johon hänen henkilökohtaiset ja taloudelliset suhteensa ovat kiinteämmät (elinetujen keskus).

4. Milloin muu kuin luonnollinen henkilö 2 kappaleen määräysten mukaan asuu molemmissa sopimusvaltioissa, katsotaan henkilön asuvan siinä sopimusvaltiossa, jossa sen tosiasiallinen johto on.

2 artikla
Sopimuksen piiriin kuuluvat verot

1. Tällä hetkellä suoritettavat verot, joihin tätä sopimusta sovelletaan, ovat:

a) Bulgariassa:

1) kokonaistulosta suoritettava vero;

2) naimattomien ja eronneiden henkilöiden, leskien ja lapsettomien aviopuolisoiden tulosta suoritettava vero; ja

3) voitosta suoritettava vero;

(jäljempänä "Bulgarian vero");

b) Suomessa:

1) valtion tulovero;

2) kunnallisvero;

3) kirkollisvero;

4) merimiesvero; ja

5) lähdevero;

(jäljempänä "Suomen vero").

2. Sopimusta sovelletaan myös kaikkiin samanlaisiin tai pääasiallisesti samanluonteisiin veroihin, joita on sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen suoritettava tällä hetkellä suoritettavien verojen ohella tai asemesta. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava toisilleen verolainsäädäntöönsä tehdyistä merkittävistä muutoksista. Jos sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat eri mieltä tämän kappaleen ensimmäisen lauseen soveltamisesta, on ryhdyttävä keskusteluihin sopimuksen muuttamisen tarpeesta.

3 artikla
Yleiset määritelmät

1. Jollei asiayhteydestä muuta johdu, on tätä sopimusta sovellettaessa seuraavilla sanonnoilla jäljempänä mainittu merkitys:

a) "Bulgaria" tarkoittaa Bulgarian kansantasavaltaa ja, maantieteellisessä merkityksessä käytettynä, Bulgarian kansantasavallan aluetta ja Bulgarian kansantasavallan aluemereen rajoittuvaa mannerjalustaa, jolla Bulgaria lainsäädäntönsä mukaan ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti saa käyttää oikeuksiaan luonnonvarojen tutkimiseen ja hyväksikäyttöön;

b) "Suomi" tarkoittaa Suomen tasavaltaa ja, maantieteellisessä merkityksessä käytettynä, Suomen tasavallan aluetta ja Suomen tasavallan aluemereen rajoittuvaa mannerjalustaa, jolla Suomi lainsäädäntönsä mukaan ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti saa käyttää oikeuksiaan luonnonvarojen tutkimiseen ja hyväksikäyttöön;

c) "kansainvälinen liikenne" tarkoittaa kaikkea kuljetusta, paitsi milloin kuljetus suoritetaan ainoastaan sopimusvaltiossa olevien paikkojen välillä;

d) "toimivaltainen viranomainen" tarkoittaa:

1) Suomessa valtiovarainministeriötä tai sen valtuuttamaa edustajaa;

2) Bulgariassa valtiovarainministeriä tai hänen valtuuttamaansa edustajaa.

2. Kun sopimusvaltio soveltaa sopimusta, katsotaan jokaisella sanonnalla, jota ei ole sopimuksessa määritelty ja jonka osalta asiayhteydestä ei muuta johdu, olevan se merkitys, joka sillä on tämän valtion sopimuksessa tarkoitettuihin veroihin sovellettavan lainsäädännön mukaan.

4 artikla
Liiketulo

1. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa, voidaan verottaa toisessa sopimusvaltiossa, edellyttäen, että henkilö harjoittaa liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa siellä olevasta liikepaikasta. Tässä tapauksessa voidaan tässä toisessa valtiossa verottaa niin suuresta tulon osasta, joka on luettava tähän liikepaikkaan kuuluvaksi.

2. Jos sopimusvaltiossa asuva henkilö harjoittaa liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa siellä olevasta liikepaikasta, luetaan, jollei 3 kappaleen määräyksistä muuta johdu, kummassakin sopimusvaltiossa liikepaikkaan kuuluvaksi se tulo, jonka liikepaikan olisi voitu olettaa tuottavan, jos se olisi ollut erillinen yritys, joka harjoittaa samaa tai samanluonteista toimintaa samojen tai samanluonteisten edellytysten vallitessa ja itsenäisesti päättää liiketoimista sen yrityksen kanssa, jonka liikepaikka se on.

3. Liikepaikan tuloa määrättäessä on vähennykseksi hyväksyttävä liikepaikan toiminnasta johtuneet menot, niihin luettuina yrityksen johtamisesta ja yleisestä hallinnosta johtuneet menot riippumatta siitä, ovatko ne syntyneet siinä valtiossa, jossa liikepaikka on, vai muualla.

4. Tuloa ei lueta liikepaikkaan kuuluvaksi pelkästään sen perusteella, että liikepaikka ostaa tavaroita yrityksen lukuun.

5. Milloin liiketuloon sisältyy tulolajeja, joita käsitellään erikseen tämän sopimuksen muissa artikloissa, tämän artiklan määräykset eivät vaikuta sanottujen artiklojen määräyksiin.

5 artikla
Liikepaikka

1. Tätä sopimusta sovellettaessa sanonnalla "liikepaikka" tarkoitetaan kiinteää paikkaa, josta sopimusvaltiossa asuvan henkilön liiketoimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan.

2. Sanonta "liikepaikka" käsittää erityisesti:

a) sivuliikkeen;

b) tehtaan, työpajan tai myymälän;

c) kaupallisen toimiston, matkailu-, kuljetus-, suunnittelu- tai palvelutoimiston tai muun toimiston.

d) kaivoksen, öljy- tai kaasulähteen, louhoksen tai muun paikan, jossa luonnonvaroja louhitaan.

3. Paikka, jossa harjoitetaan rakennus- tai asennustoimintaa, muodostaa liikepaikan vain, jos toiminta kestää yli kuuden kuukauden ajan.

4. Tämän artiklan edellä olevien määräysten estämättä sanonnan "liikepaikka" ei katsota käsittävän:

a) järjestelyjä, jotka on tarkoitettu ainoastaan yritykselle kuuluvien tavaroiden varastoimista, näytteillä pitämistä tai luovuttamista varten;

b) yritykselle kuuluvan tavaravaraston pitämistä ainoastaan varastoimista, näytteillä pitämistä tai luovuttamista varten;

c) yritykselle kuuluvan tavaravaraston pitämistä ainoastaan toisen yrityksen toimesta tapahtuvaa muokkaamista tai jalostamista varten;

d) kiinteän paikan pitämistä ainoastaan tavaroiden ostamiseksi tai tietojen keräämiseksi yritykselle;

e) yrityksen messuilla tai näyttelyssä näytteillä pitämää tavaravarastoa, joka myydään messujen tai näyttelyn päättymisen jälkeen;

f) kiinteän paikan pitämistä ainoastaan muun luonteeltaan valmistelevan tai avustavan toiminnan harjoittamiseksi yritykselle;

g) kiinteän paikan pitämistä ainoastaan a) f) kohdassa mainittujen toimintojen yhdistämiseksi, edellyttäen, että koko se kiinteästä paikasta harjoitettava toiminta, joka perustuu tähän yhdistämiseen, on luonteeltaan valmistelevaa tai avustavaa.

5. Jos henkilö, olematta itsenäinen edustaja, johon 6 kappaletta sovelletaan, toimii yrityksen puolesta sekä hänellä on sopimusvaltiossa valtuus tehdä sopimuksia yrityksen nimissä ja hän valtuuttaan siellä tavanomaisesti käyttää, katsotaan tällä yrityksellä 1 ja 2 kappaleen määräysten estämättä olevan liikepaikka tässä valtiossa jokaisen toiminnan osalta, jota tämä henkilö harjoittaa yrityksen lukuun. Tätä ei kuitenkaan noudateta, jos tämän henkilön toiminta rajoittuu sellaiseen, joka mainitaan 4 kappaleessa ja joka, jos sitä harjoitettaisiin kiinteästä paikasta, ei tekisi tätä kiinteää paikkaa liikepaikaksi mainitun kappaleen määräysten mukaan.

6. Sopimusvaltiossa asuvalla henkilöllä ei katsota olevan liikepaikkaa sopimusvaltiossa pelkästään sen vuoksi, että se harjoittaa liiketoimintaa siinä valtiossa välittäjän, komissionäärin tai muun itsenäisen edustajan välityksellä, edellyttäen, että tämä henkilö toimii säännönmukaisen liiketoimintansa rajoissa.

6 artikla
Kansainvälinen liikenne

1. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa laivan, ilma-aluksen tai maantiekuljetuksiin tarkoitetun kulkuneuvon käyttämisestä kansainväliseen liikenteeseen, verotetaan vain tässä valtiossa. Milloin kuitenkin sopimusvaltiossa oleva maantiekuljetusyritys harjoittaa toimintaansa toisessa sopimusvaltiossa tässä toisessa valtiossa olevasta liikepaikasta, sovelletaan 4 artiklan määräyksiä.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä sovelletaan myös tuloon, joka saadaan osallistumisesta pooliin, yhteiseen liiketoimintaan tai kansainväliseen kuljetusjärjestöön.

7 artikla
Palkka ja muu sellainen hyvitys

1. Palkasta ja muusta sellaisesta hyvityksestä, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa epäitsenäisestä työstä, verotetaan vain tässä valtiossa, jollei työtä tehdä toisessa sopimusvaltiossa. Jos työ tehdään tässä toisessa valtiossa, voidaan työstä saadusta hyvityksestä verottaa siellä.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräysten estämättä verotetaan hyvityksestä, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa tekemästään epäitsenäisestä työstä, vain ensiksi mainitussa valtiossa, jos:

a) saaja oleskelee toisessa valtiossa yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä enintään 183 päivää kahdentoista kuukauden aikana; ja

b) hyvityksen maksaa työnantaja tai se maksetaan työnantajan puolesta, joka asuu siinä valtiossa, jossa vastaanottaja asuu; sekä

c) hyvityksellä ei rasiteta liikepaikkaa, joka työnantajalla on toisessa valtiossa.

3. Edellä tässä artiklassa olevien määräysten estämättä voidaan hyvityksestä, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa kansainvälisessä liikenteessä olevassa laivassa, ilma-aluksessa tai maantiekuljetuksiin tarkoitetussa kulkuneuvossa tehdystä epäitsenäisestä työstä, verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa merenkulkua tahi ilma- tai maantiekuljetusta harjoittavan yrityksen tosiasiallinen johto on.

4. Tämän artiklan edellä olevien määräysten estämättä hyvityksestä (eläkettä lukuun ottamatta), joka maksetaan sopimusvaltion, sen julkisyhteisön tai paikallisviranomaisen budjettivaroista työstä, joka tehdään tämän, valtion, sen julkisyhteisön tai paikallisviranomaisen palveluksessa, verotetaan vain tässä valtiossa. Tällaisesta hyvityksestä verotetaan kuitenkin vain toisessa sopimusvaltiossa, jos työ tehdään tässä toisessa valtiossa ja henkilö on tämän toisen valtion kansalainen.

5. Tämän artiklan edellä olevien määräysten estämättä verotetaan hyvityksestä, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa tekemästään epäitsenäisestä työstä, vain ensiksi mainitussa valtiossa, jos:

a) työ tehdään ei-kaupallisessa matkailua edistävässä edustustossa tahi lehtimiehenä taikka lehdistön, radion tai television kirjeenvaihtajana; ja

b) vastaanottaja oleskelee tässä toisessa valtiossa enintään kolme vuotta ainoastaan a) kohdassa mainitussa tarkoituksessa; ja

c) hyvityksen maksaa työnantaja, joka asuu ensiksi mainitussa valtiossa; sekä

d) lehtimiehelle tahi lehdistön, radion tai television kirjeenvaihtajalle maksetun hyvityksen osalta, jos hyvityksellä ei rasiteta liikepaikkaa, joka työnantajalla on tässä toisessa valtiossa.

8 artikla
Yhteisyrityksestä saatu tulo

1. Tämän sopimuksen 4 artiklan määräyksiä sovelletaan yhteisyrityksen tuloon.

2. Milloin sopimusvaltiossa asuva henkilö osallistuu yhteisyritykseen, joka asuu toisessa sopimusvaltiossa, voidaan osallistujaa verottaa tässä toisessa valtiossa osuudestaan yhteisyrityksen tuloon.

3. Tätä sopimusta sovellettaessa sanonnalla "yhteisyritys" tarkoitetaan liikkeen harjoittamista varten, sopimusvaltion lainsäädännön mukaan muodostettua yhteenliittymää, johon osallistuu yksi tai useampi toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö.

9 artikla
Osinko

1. Osingosta, jonka Suomessa asuva yhtiö maksaa Bulgariassa asuvalle henkilölle, voidaan verottaa Bulgariassa.

2. Osingosta voidaan kuitenkin verottaa myös Suomessa, Suomen lainsäädännön mukaan, mutta vero ei saa olla suurempi kuin 10 prosenttia osingon kokonaismäärästä.

Tämä kappale ei vaikuta yhtiön verottamiseen siitä voitosta, josta osinko maksetaan.

3. Sanonnalla "osinko" tarkoitetaan tässä artiklassa tuloa, joka on saatu osakkeista tai muista voitto-osuuteen oikeuttavista oikeuksista, jotka eivät ole saamisia, samoin kuin muista yhtiöosuuksista saatua tuloa, jota Suomessa lainsäädännön mukaan kohdellaan verotuksellisesti samalla tavoin kuin osakkeista saatua tuloa.

4. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräyksiä ei sovelleta, jos Bulgariassa asuva osingon saaja harjoittaa Suomessa liiketoimintaa siellä olevasta liikepaikasta tai harjoittaa Suomessa itsenäistä ammattitoimintaa siellä olevasta kiinteästä paikasta, ja osingon maksamisen perusteena oleva osuus tosiasiallisesti liittyy tähän liikepaikkaan tai kiinteään paikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 4 artiklan tai 12 artiklan määräyksiä.

10 artikla
Korko

1. Korosta, joka kertyy sopimusvaltiosta ja maksetaan toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, verotetaan vain tässä toisessa valtiossa.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä ei sovelleta, jos sopimusvaltiossa asuva koron saaja harjoittaa toisessa sopimusvaltiossa, josta korko kertyy, liiketoimintaa siellä olevasta liikepaikasta, ja koron maksamisen perusteena oleva saaminen tosiasiallisesti liittyy tähän liikepaikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 4 artiklan määräyksiä.

11 artikla
Rojalti

1. Rojaltista, joka kertyy sopimusvaltiosta ja maksetaan toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, verotetaan vain tässä toisessa valtiossa.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräysten estämättä voidaan 3 kappaleen b) ja c) kohdassa tarkoitetusta rojaltista verottaa siinä sopimusvaltiossa, josta se kertyy, tämän valtion lainsäädännön mukaan, mutta vero ei saa olla suurempi kuin 5 prosenttia rojaltin kokonaismäärästä.

3. Sanonnalla "rojalti" tarkoitetaan tässä artiklassa kaikkia suorituksia, jotka saadaan korvauksena

a) kirjallisen, taiteellisen tai tieteellisen teoksen, siihen luettuina elokuvafilmi sekä televisio. tai radiolähetyksessä käytettävä filmi tai nauha, tekijänoikeuden käyttämisestä tai käyttöoikeudesta;

b) patentin, tavaramerkin, mallin tai muotin, piirustuksen, salaisen kaavan tai valmistusmenetelmän tahi teollisen, kaupallisen tai tieteellisen välineistön, siihen luettuna tietojenkäsittelyohjelma, käyttämisestä tai käyttöoikeudesta;

c) teollisia, kaupallisia tai tieteellisiä kokemuksia koskevista tiedoista.

4. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräyksiä ei sovelleta, jos sopimusvaltiossa asuva rojaltin saaja harjoittaa toisessa sopimusvaltiossa, josta rojalti kertyy, liiketoimintaa siellä olevasta liike. paikasta tai harjoittaa tässä toisessa valtiossa itsenäistä ammattitoimintaa siellä olevasta kiinteästä paikasta, ja rojaltin maksamisen perusteena oleva oikeus tai omaisuus tosiasiallisesti liittyy tähän liikepaikkaan tai kiinteään paikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 4 artiklan tai 12 artiklan määräyksiä.

5. Rojaltin katsotaan kertyvän sopimusvaltiosta, kun sen maksaa tämä valtio itse, sen julkisyhteisö tai paikallisviranomainen tahi tässä valtiossa asuva henkilö. Jos kuitenkin rojaltin maksajalla riippumatta siitä, asuuko hän sopimusvaltiossa vai ei, on sopimusvaltiossa liikepaikka tai kiinteä paikka, josta rojaltin maksamisen perusteena oleva velvoite on aiheutunut, ja rojalti rasittaa tätä liikepaikkaa tai kiinteää paikkaa, katsotaan rojaltin kertyvän siitä valtiosta, jossa liikepaikka tai kiinteä paikka on.

12 artikla
Itsenäinen ammatinharjoittaminen

1. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa vapaan ammatin tai muun itsenäisen toiminnan harjoittamisesta, verotetaan vaIn tässä valtiossa, jollei hänellä ole toisessa sopimusvaltiossa kiinteää paikkaa, joka on vakinaisesti hänen käytettävänään toiminnan harjoittamista varten. Jos hänellä on tällainen kiinteä paikka, voidaan tulosta verottaa tässä toisessa valtiossa, mutta vain niin suuresta tulon osasta, joka on luettava kiinteään paikkaan kuuluvaksi.

2. Sanonta "vapaa ammatti" käsittää erityisesti itsenäisen tieteellisen, kirjallisen ja taiteellisen toiminnan, kasvatus- ja opetustoiminnan sekä sen itsenäisen toiminnan, jota lääkäri, asianajaja, insinööri, arkkitehti, hammaslääkäri ja tilintarkastaja harjoittavat.

13 artikla
Johtajanpalkkio ja muu sellainen suoritus

Johtajanpalkkiosta ja muusta sellaisesta suorituksesta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa asuvan yhtiön johtokunnan tai muun sellaisen elimen jäsenenä, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.

14 artikla
Taiteilijat ja urheilijat

1. Tämän sopimuksen 7 ja 12 artiklan määräysten estämättä voidaan tulosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa taiteilijana, kuten teatteri- tai elokuvanäyttelijänä, radio- tai televisiotaiteilijana tahi muusikkona, taikka urheilijana, toisessa sopimusvaltiossa harjoittamastaan henkilökohtaisesta toiminnasta, verottaa tässä toisessa valtiossa. Tulosta, joka saadaan edellisessä lauseessa tarkoitetusta ja sopimusvaltioiden välisen kulttuurisopimuksen nojalla harjoitetusta toiminnasta, verotetaan kuitenkin vain siinä sopimusvaltiossa, jossa saaja asuu.

2. Milloin tulo, joka saadaan taiteilijan tai urheilijan tässä ominaisuudessaan harjoittamasta henkilökohtaisesta toiminnasta, ei tule taiteilijalle tai urheilijalle itselleen, vaan toiselle henkilölle, voidaan tästä tulosta, 4, 7 ja 12 artiklan määräysten estämättä, verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa taiteilija tai urheilija harjoittaa toimintaansa.

15 artikla
Opiskelijat ja harjoittelijat

1. Rahamääristä, jotka opiskelija tai liikealan, teollisuuden, maatalouden tai metsätalouden harjoittelija, joka asuu tai välittömästi ennen oleskeluaan sopimusvaltiossa asui toisessa sopimusvaltiossa ja joka oleskelee ensiksi mainitussa valtiossa yksinomaan koulutuksensa tai harjoittelunsa vuoksi, saa elatustaan, koulutustaan tai harjoitteluaan varten, ei tässä valtiossa veroteta, edellyttäen, että nämä rahamäärät kertyvät tämän valtion ulkopuolella olevista lähteistä.

2. Sopimusvaltiossa olevan yliopiston tai muun ylemmän oppilaitoksen opiskelijaa tai liikealan, teollisuuden, maatalouden tai metsätalouden harjoittelijaa, joka asuu tai välittömästi ennen oleskeluaan toisessa sopimusvaltiossa asui ensiksi mainitussa valtiossa ja joka oleskelee toisessa sopimusvaltiossa yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä enintään 183 päivää kalenterivuoden aikana, ei veroteta tässä toisessa valtiossa hyvityksestä, joka saadaan tässä toisessa valtiossa tehdystä työstä, milloin työ liittyy hänen opintoihinsa tai harjoitteluunsa ja hyvitys koostuu hänen elatustaan varten välttämättömistä ansioista. Tämän kappaleen mukaiset edut myönnetään vain sellaiselta ajalta kuin oleskelun tarkoituksen toteuttamisen voidaan välttämättömästi tai tavanomaisesti edellyttää vaativan, mutta missään tapauksessa näitä etuja ei myönnetä luonnolliselle henkilölle pidemmältä ajalta kuin kuudelta perättäiseltä vuodelta siitä päivästä lukien, jona hän tämän oleskelunsa yhteydessä ensimmäisen kerran saapui tähän toiseen valtioon.

16 artikla
Kiinteästä omaisuudesta saatu tulo

1. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa olevasta kiinteästä omaisuudesta, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.

2. Sanonnalla "kiinteä omaisuus" on sen sopimusvaltion lainsäädännön mukainen merkitys, jossa omaisuus on.

3. Jos osakkeiden tai muiden yhtiöosuuksien omistus oikeuttaa osakkeiden tai yhtiöosuuksien omistajan hallitsemaan yhtiölle kuuluvaa kiinteää omaisuutta, voidaan tulosta, joka saadaan tällaisen hallintaoikeuden välittömästä käytöstä, sen vuokralle antamisesta tai muusta käytöstä, verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa kiinteä omaisuus on.

4. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä sovelletaan myös yrityksen omistamasta kiinteästä omaisuudesta saatuun tuloon ja itsenäisessä ammatinharjoittamisessa käytetystä kiinteästä omaisuudesta saatuun tuloon.

5. Tämän artiklan 3 kappaleen määräyksiä sovelletaan myös yrityksen omistamasta sanotussa kappaleessa tarkoitetusta hallintaoikeudesta saatuun tuloon ja itsenäisessä ammatinharjoittamisessa käytetystä sellaisesta hallintaoikeudesta saatuun tuloon.

17 artikla
Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto

1. Voitosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa olevan kiinteän omaisuuden luovutuksesta, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.

2. Voitosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa 16 artiklan 3 kappaleessa tarkoitetun osakkeen tai muun yhtiöosuuden luovutuksesta, voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa yhtiölle kuuluva kiinteä omaisuus on.

3. Voitosta, joka saadaan sopimusvaltiossa asuvan henkilön toisessa sopimusvaltiossa olevan liikepaikan tai kiinteän paikan omaisuuteen kuuluvan irtaimen omaisuuden luovutuksesta, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa. Sama koskee voittoa, joka saadaan tällaisen liikepaikan tai kiinteän paikan luovutuksesta.

4. Voitosta, joka saadaan kansainväliseen liikenteeseen käytetyn laivan tai ilma-aluksen ja tällaisen laivan tai ilma-aluksen käyttämiseen liittyvän irtaimen omaisuuden luovutuksesta, verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa merenkulku- tai ilmakuljetusyritys asuu.

5. Voitosta, joka saadaan muun kuin 1, 2, 3 ja 4 kappaleessa tarkoitetun omaisuuden luovutuksesta, verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa luovuttaja asuu.

18 artikla
Sosiaaliturvasuoritus

Sopimusvaltion sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön mukaan maksetusta eläkkeestä ja muusta tämän lainsäädännön mukaan tapahtuneesta suorituksesta, jonka toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö saa, verotetaan vain ensiksi mainitussa valtiossa.

19 artikla
Muu tulo

Tulosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa ja jota ei käsitellä tämän sopimuksen edellä olevissa artikloissa, verotetaan vain tässä valtiossa riippumatta siitä, mistä tulo kertyy.

20 artikla
Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen

1. Suomessa kaksinkertainen verotus poistetaan seuraavasti:

a) Milloin Suomessa asuvalla henkilöllä on tuloa, josta tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan verottaa Bulgariassa, Suomen on, jollei c) kohdan määräyksistä muuta johdu, vähennettävä tämän henkilön tulosta suoritettavasta verosta Bulgariassa tulosta maksettua veroa vastaava määrä.

Vähennyksen määrä ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin se ennen vähennyksen tekemistä lasketun tulosta suoritettavan veron osa, joka jakautuu sille tulolle, josta voidaan verottaa Bulgariassa.

b) Jos Suomessa asuvan henkilön tulo on sopimuksen määräysten mukaan vapautettu verosta Suomessa, Suomi voi kuitenkin määrätessään tämän henkilön muusta tulosta suoritettavan veron määrää ottaa lukuun sen tulon, joka on vapautettu verosta.

c) Voitto, jonka Bulgariassa asuva oikeushenkilöllisyyden omaava yhteisyritys jakaa Suomessa asuvalle yhtiölle, vapautetaan Suomen verosta.

d) Tämän kappaleen a) kohtaa sovellettaessa sanonnan "Bulgariassa tulosta maksettu vero katsotaan, milloin on kysymys osuudesta sellaisen Bulgariassa asuvan yhteisyrityksen voittoon, joka ei ole oikeushenkilö, vastaavan sitä Bulgarian veron määrää, joka olisi ollut maksettava Bulgarian lainsäädännön mukaan, jollei Bulgariassa bulgarialaisten oikeushenkilöiden sekä ulkomaisten oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden välistä taloudellista yhteistyötä koskevien määräysten nojalla olisi saatettu voimaan erityisiä veroetuja.

Tässä kohdassa tarkoitettua Bulgarian vetoa ei kuitenkaan missään tapauksessa lasketa vetokannan mukaan, joka on korkeampi kuin 45 prosenttia.

2. Bulgariassa kaksinkertainen verotus poistetaan seuraavasti:

a) Milloin Bulgariassa asuvalla henkilöllä on tuloa, josta tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan verottaa Suomessa, tämä tulo vapautetaan Bulgarian verosta.

b) Tämän kappaleen a) kohdan määräysten estämättä voidaan tulo kuitenkin ottaa huomioon määrättäessä tällaisen Bulgariassa asuvan henkilön muusta tulosta suoritettavan veron määrää.

c) Milloin Bulgariassa asuva henkilö saa osinkoa tai rojaltia, josta 9 tai 11 artiklan määräysten mukaan voidaan verottaa Suomessa, Bulgarian on vähennettävä tämän henkilön tulosta suoritettavasta verosta Suomessa maksettua veroa vastaava määrä.

21 artikla
Syrjintäkielto

1. Sopimusvaltion kansalainen, 1 artiklassa tarkoitettu oikeushenkilö tai muu yhteenliittymä ei toisessa sopimusvaltiossa saa joutua sellaisen verotuksen tai siihen liittyvän velvoituksen kohteeksi, joka on muunlainen tai raskaampi kuin verotus tai siihen liittyvä velvoitus, jonka kohteeksi tämän toisen valtion kansalainen tahi edellä mainittu henkilö tai yhteenliittymä samoissa olosuhteissa joutuu tai saattaa joutua.

2. Tämän artiklan ei katsota velvoittavan sopimusvaltiota myöntämään toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle sellaista henkilökohtaista vähennystä verotuksessa, vapautusta verosta tai alennusta veroon siviilisäädyn taikka perheen huoltovelvollisuuden johdosta, joka myönnetään omassa valtiossa asuvalle henkilölle.

3. Tämän sopimuksen 2 artiklan estämättä sovelletaan tämän artiklan määräyksiä kaikenlaatuisiin veroihin.

22 artikla
Diplomaattiset edustajat ja konsulivirkamiehet

Tämä sopimus ei vaikuta niihin verotuksellisiin erioikeuksiin, jotka kansainvälisen oikeuden yleisten sääntöjen tai erityisten sopimusten määräysten mukaan myönnetään diplomaattisille edustajille tai konsulivirkamiehille.

23 artikla
Tietojen vaihtaminen

1. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava keskenään sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä tämän sopimuksen tai sopimusvaltioiden tämän sopimuksen piiriin kuuluvia veroja koskevan sisäisen lainsäädännön määräysten soveltamiseksi, mikäli tämän lainsäädännön perusteella tapahtuva verotus ei ole sopimuksen vastainen. Sopimusvaltion vastaanottamia tietoja ja asiakirjoja on käsiteltävä salaisina samalla tavalla kuin tämän valtion sisäisen lainsäädännön perusteella saatuja tietoja.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräysten ei katsota velvoittavan sopimusvaltiota:

a) ryhtymään hallintotoimiin, jotka poikkeavat tämän sopimusvaltion tai toisen sopimusvaltion lainsäädännöstä tai hallintokäytännöstä;

b) antamaan tietoja, joita tämän sopimusvaltion tai toisen sopimusvaltion lainsäädännön mukaan tai säännönmukaisen hallintomenettelyn puitteissa ei voida hankkia;

c) antamaan tietoja, jotka paljastaisivat liikesalaisuuden taikka teollisen, kaupallisen ja ammatillisen salaisuuden tai elinkeinotoiminnassa käytetyn menettelytavan, taikka tietoja, joiden ilmaiseminen olisi vastoin yleistä järjestystä (ordre public).

24 artikla
Keskinäinen sopimusmenettely

1. Jos henkilö katsoo, että sopimusvaltion tai molempien sopimusvaltioiden toimenpiteet ovat johtaneet tai johtavat hänen osaltaan verotukseen, joka on tämän sopimuksen määräysten vastainen, hän voi saattaa asiansa sen sopimus. valtion toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jossa hän asuu tai, jos kysymyksessä on 21 artiklan 1 kappaleen soveltaminen, jonka kansalainen hän on, ilman että tämä vaikuttaa hänen oikeuteensa käyttää näiden valtioiden sisäisessä oikeusjärjestyksessä olevia oikeussuojakeinoja. Asia on saatettava käsiteltäväksi kolmen vuoden kuluessa siitä, kun henkilö sai tiedon toimenpiteestä, joka on aiheuttanut sopimuksen määräysten vastaisen verotuksen.

2. Jos toimivaltainen viranomainen havaitsee huomautuksen perustelluksi, mutta ei itse voi saada aikaan tyydyttävää ratkaisua, viranomaisen on pyrittävä toisen sopimusvaltion toimivaltaisen viranomaisen kanssa keskinäisin sopimuksin ratkaisemaan asia siinä tarkoituksessa, että verotus, joka on sopimuksen vastainen, vältetään.

3. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on pyrittävä keskinäisin sopimuksin ratkaisemaan sopimuksen tulkinnassa tai soveltamisessa syntyvät vaikeudet tai epätietoisuutta aiheuttavat kysymykset. Ne voivat myös neuvotella keskenään kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi sellaisissa tapauksissa, joita sopimus ei käsitä.

4. Siinä tapauksessa, että toimivaltaiset viranomaiset pääsevät 2 ja 3 kappaleessa tarkoitettuun sopimukseen, sopimusvaltiot määräävät veroa ja palauttavat sitä tai myöntävät veronhyvitystä tehdyn sopimuksen mukaisesti. Sopimus pannaan täytäntöön sopimusvaltioiden sisäisessä lainsäädännössä olevien aikarajojen estämättä.

5. Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat olla välittömässä yhteydessä keskenään sopimukseen pääsemiseksi niissä tapauksissa, jotka mainitaan edellä olevissa kappaleissa. Jos suullisten keskustelujen katsotaan helpottavan sopimukseen pääsemistä, voidaan tällaiset keskustelut käydä toimikunnassa, johon kuuluu sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten edustajia.

25 artikla
Voimaantulo

1. Sopimusvaltioiden hallitukset ilmoittavat toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään tämän sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset.

2. Sopimus tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona myöhempi 1 kappaleessa tarkoitetuista ilmoituksista on tehty, ja sen määräyksiä sovelletaan molemmissa sopimusvaltioissa:

a) lähteellä pidätettävien verojen osalta, tuloon, joka saadaan sitä vuotta, jona sopimus tulee voimaan, lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen;

b) muiden tulosta suoritettavien verojen osalta, veroihin, jotka määrätään sitä vuotta, jona sopimus tulee voimaan, lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta.

26 artikla
Päättyminen

Tämä sopimus on voimassa, kunnes jompikumpi sopimusvaltio sen irtisanoo. Kumpikin sopimusvaltio voi viiden vuoden kuluttua siitä päivästä, jona sopimus tulee voimaan, irtisanoa sopimuksen diplomaattista tietä tekemällä irtisanomisilmoituksen vähintään kuusi kuukautta ennen kunkin kalenterivuoden päättymistä. Tässä tapauksessa sopimuksen soveltaminen lakkaa molemmissa sopimusvaltioissa:

a) lähteellä pidätettävien verojen osalta, tuloon, joka saadaan sitä vuotta, jona irtisanomisilmoitus tehdään, lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen;

b) muiden tulosta suoritettavien verojen osalta, veroihin, jotka määrätään sitä vuotta, jona irtisanomisilmoitus tehdään, lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta.

Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, asianmukaisesti siihen valtuutettuina, allekirjoittaneet tämän sopimuksen

Tehty Sofiassa 25 päivänä huhtikuuta 1985 kahtena suomen-, bulgarian- ja englanninkielisenä kappaleena kaikkien kolmen tekstin ollessa yhtä todistusvoimaiset. Tulkintaerimielisyyden sattuessa on kuitenkin englanninkielinen teksti ratkaiseva.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.