36/1984

Annettu: 20.06.1984

Asetus Asetus Yhdistyneiden kansakuntien yliopiston kanssa Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälisestä instituutista tehdyn sopimuksen ja siihen liittyvän pöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Tokiossa 4 päivänä helmikuuta 1984 Suomen tasavallan hallituksen ja Yhdistyneiden kansakuntien yliopiston välillä Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälisestä instituutista tehty sopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 8 päivänä kesäkuuta 1984 annetulla lailla (452/84), ja sopimukseen liittyvä pöytäkirja, jonka eräät määräykset eduskunta on hyväksynyt 29 päivänä toukokuuta 1984, jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt 8 päivänä kesäkuuta 1984 ja joiden hyväksymistä koskevat ilmoitukset on vaihdettu 11 päivänä kesäkuuta 1984, tulevat voimaan 20 päivänä kesäkuuta 1984 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Yhdistyneiden kansakuntien yliopiston kanssa Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälisestä instituutista tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 8 päivänä kesäkuuta 1984 annettu laki (452/84) ja tämä asetus tulevat voimaan 20 päivänä kesäkuuta 1984.

Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1984

Suomen hallituksen ja Yhdistyneiden kansakuntien yliopiston välinen SOPIMUS Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälisestä instituutista

Suomen hallitus ja Yhdistyneiden kansakuntien yliopisto,

jotka palauttavat mieleen, että Suomi on Yhdistyneiden kansakuntien erioikeuksia ja vapauksia koskevan yleissopimuksen osapuolena,

toteavat, että mainittu yleissopimus on ipso facto sovellettavissa Yhdistyneiden kansakuntien yliopistoon, joka on itsenäinen Yhdistyneiden kansakuntien elin

pitävät mielessä, että yliopiston toimipaikka on jokaisen sen perustaman tutkimus- ja koulutuskeskuksen tai ohjelman alueella,

toteavat, että Yhdistyneiden kansakuntien yliopiston neuvosto päätti kahdennessakymmenennessätoisessa istunnossaan, joka pidettiin Tokiossa 5 - 9 päivänä joulukuuta 1983, perustaa Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälisen instituutin (WIDER) yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskukseksi ja hyväksyä Suomen hallituksen tarjouksen toimia instituutin isäntämaana,

katsovat, että mainitun yleissopimuksen määräykset soveltuvat näin ollen Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainväliseen instituuttiin (WIDERiin), ja jotka

haluavat varmistaa mainittuun yleissopimukseen liittyvällä lisäsopimuksella, että instituutin oikeudellisesta asemasta Suomessa sekä eräiden erioikeuksien ja vapauksien sisällöstä ja niiden toimeenpanosta annetaan määräykset,

ovat sopineet seuraavasta:

I artikla
Määritelmät

Tässä sopimuksessa

a) yleissopimus tarkoittaa Yhdistyneiden kansakuntien erioikeuksia ja vapauksia koskevaa yleissopimusta, jonka Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi 13 päivänä helmikuuta 1946,

b) yliopisto tarkoittaa Yhdistyneiden kansakuntien yliopistoa,

c) hallitus tarkoittaa Suomen hallitusta,

d) instituutti tarkoittaa Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälistä instituuttia, josta käytetään myös nimitystä WIDER ja joka on yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus,

e) rehtori tarkoittaa yliopiston rehtoria ja hänen poissa ollessaan virkamiestä, joka on määrätty toimimaan hänen puolestaan,

f) johtaja tarkoittaa instituutin johtajaa tai virkamiestä, joka on määrätty toimimaan hänen puolestaan ja josta johtaja ilmoittaa hallitukselle,

g) asianomaiset viranomaiset tarkoittaa yhteydestä riippuen kansallisia, alueellisia tai paikallisia Suomen viranomaisia Suomen lainsäädännön mukaisesti,

h) instituutin tilat tarkoittavat maa-aluetta, rakennuksia ja rakennusten osia, missä instituutti tavallisesti on sijoittuneena virallisessa toiminnassaan,

i) johtokunta tarkoittaa instituutin perussäännön mukaisesti asetettua instituutin johtokuntaa,

j) instituutin henkilöstö tarkoittaa johtajaa sekä rehtorin antaman selvityksen mukaista instituutin akateemista ja hallintohenkilöstöä,

k) asiantuntijat tarkoittaa muita kuin j) kohdan soveltamisalaan kuuluvia instituutin nimittämiä tai sen päämäärien toteuttamiseksi nimitettyjä henkilöitä.

II artikla
Oikeudellinen asema

Instituutilla on sellainen oikeudellinen asema, joka on tarpeen sen tarkoitusten ja toiminnan toteuttamiseksi. Sillä on erityisesti kelpoisuus tehdä sopimuksia, sitoumuksia ja järjestelyjä, hankkia ja luovuttaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta sekä ryhtyä oikeudenkäyntiin.

III artikla
Tarkoitus ja toiminta

1. Instituutin tarkoituksena on

a) auttaa yksilöimään ajankohtaisia maailmanlaajuisia kehitysongelmia, eri maissa vallitsevia yhteisiä ongelmia ja näiden ongelmien keskinäisiä suhteita sekä täyttää näihin kysymyksiin liittyvä talouspolitiikkahakuisen sosiaalistaloudellisen tutkimuksen tarve,

b) analysoida maailmantalouden ongelmia, myös rakenteellisia kysymyksiä, sekä auttaa löytämään uusia ratkaisuja nykyisiin ja tuleviin ongelmiin,

c) rohkaista tutkimusta, jatkokoulutusta ja tiedonlevitystä ja pyrkiä edistämään uusien kansainvälisen taloudellisen yhteistyön ja toiminnan muotojen kehittämistä.

2. Edellä esitetyn mukaisesti instituutti

a) harjoittaa tutkimus- ja selvitystyötä,

b) kouluttaa nuoria tiedemiehiä usean aineen yhdistelmän pohjalta akateemisten ja tiedeyhteisöjen lujittamiseksi kaikkialla, varsinkin kehitysmaissa,

c) osaltaan myötävaikuttaa yliopiston yleiseen tutkimus- ja koulutustoimintaan,

d) luo verkoston koordinoimalla toimintansa maailman eri osissa, etenkin kehitysmaissa sijaitsevien tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa,

e) vaikuttaa osaltaan kansainvälisen talousjärjestelmän tulevaisuuteen liittyvän talouspolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon muotoiluun,

f) auttaa pyrkimyksissä aktivoida maailmanlaajuinen kannattajakunta, joka ylittää vallitsevat kansalliset rajat tai hallitusten erityisedut,

g) järjestää kokouksia, seminaareja, harjoitus- ja keskustelutilaisuuksia,

h) julkaisee ja levittää tutkimustuloksia koko maailman tiede- ja oppiyhteisön dynaamisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi,

i) myöntää apurahoja,

j) harjoittaa kaikkea muuta toimintaa, jota voidaan pitää tarpeellisena, tarkoituksenmukaisena ja asiaankuuluvana jonkin tai kaikkien sen tarkoitusten toteuttamiseksi.

IV artikla
Akateeminen vapaus

Instituutilla on tavoitteidensa saavuttamiseksi tarvittava akateeminen vapaus erityisesti tutkimus- ja koulutusaiheiden ja -menetelmien sekä sen tehtäviin osallistuvien henkilöiden ja laitosten valinnassa, sekä sananvapaus.

V artikla
Toimitilat

1 a) Hallitus antaa instituutin käyttöön toimitilat, jotka on varustettu sellaisilla ensi vaiheessa tarpeellisilla kalusteilla ja laitteilla, kuin hallitus yliopiston kanssa neuvoteltuaan päättää.

b) Hallitus vastaa instituutin toimitilojen kunnossapidosta sekä niiden rakennevaurioiden ehkäisemisestä ja korjaamisesta. Instituutti vastaa tilojen kohtuullisesta hoidosta ja VI artiklassa tarkoitettujen julkisten palvelujen kustannuksista.

2. Jos tässä sopimuksessa tai yleissopimuksessa ei toisin määrätä, instituutin toimitiloissa sovelletaan Suomen lakia. Instituutin toimitilat ovat kuitenkin johtokunnan välittömän valvonnan ja toimivallan alaisia, ja johtokunta voi antaa määräyksiä instituutin tehtävien hoitamiseksi näissä tiloissa.

3 a) Instituutin toimitilat ovat loukkaamattomat. Suomalainen virkamies tai Suomen viranomainen tai muu julkista toimivaltaa Suomessa käyttävä henkilö ei saa tulla instituutin toimitiloihin suorittamaan virkatehtävää muutoin kuin johtajan nimenomaisella suostumuksella ja hänen hyväksymillään ehdoilla tai hänen pyynnöstään. Toimitiloissa ei saa toimittaa haasteiden tiedoksiantoja eikä myöskään yksityisomaisuuden takavarikkoa muutoin kuin johtajan nimenomaisella suostumuksella ja hänen hyväksymillään ehdoilla.

b) Instituutti ei salli, että henkilöt, jotka välttelevät pidätystä tai haasteen saamista tai joita koskevan luovutus- tai karkotusmääräyksen Suomen viranomaiset ovat antaneet, käyttävät sen toimitiloja oikeutta pakoillakseen.

c) Mikään tämän sopimuksen määräys ei estä Suomen viranomaisia ryhtymästä kohtuullisiin toimiin suojellakseen tiloja tulipalolta tai muulta kiireisiä suojelutoimia vaativalta hätätilalta.

4. Hallituksen erityisvelvollisuutena on ryhtyä kohtuullisiin toimiin suojellakseen instituuttia sen tiloihin tunkeutumiselta tai niiden vaurioitumiselta ja estääkseen instituutin rauhan häiriintymisen tai sen arvon halventamisen.

5. Yliopistolla on oikeus pitää tunnustaan esillä instituutin toimitiloissa ja kulkuvälineissä.

VI artikla
Julkiset palvelut

1. Hallitus tekee parhaansa yhteistyössä yliopiston kanssa taatakseen, että instituutti saa kaikki tarpeelliset julkiset palvelut mukaan luettuina, mutta rajoittumatta tähän luetteloon, sähkön, veden, viemäröinnin, kaasun, posti-, puhelin- ja lennätinpalvelut, paikallisliikenteen palvelut, vedenpoiston, jätehuollon ja palonsuojelun ja että nämä julkiset palvelut ovat ehdoiltaan kohtuullisia.

2. Jos jokin palveluista katkeaa tai uhkaa katketa, asianomaiset viranomaiset pitävät instituutin tarpeita yhtä tärkeinä kuin hallituksen keskeisten laitosten ja ryhtyvät näin ollen toimiin, joilla varmistetaan, että instituutin työ ei vaarannu.

3. Johtaja ryhtyy pyynnöstä sopiviin järjestelyihin, jotta asianomaiset julkisia palveluja edustavat elimet pääsevät tarkastamaan, korjaamaan, huoltamaan, rakentamaan tai sijoittamaan uudelleen instituutin toimitiloissa sijaitsevia palveluita sekä putkia ja kaapeleita.

VII artikla
Tiedotusyhteydet ja julkaisut

1 a) Kaikki instituutille tai jollekulle sen henkilökuntaan kuuluvalle osoitetut viralliset sanomat sekä kaikki instituutista lähtevät sanomat ovat kaikilla menetelmillä ja kaikissa muodoissa välitettyinä vapaita sensuurista ja kaikenlaisesta muusta niihin puuttumisesta tai niiden yksityisen luonteen loukkaamisesta. Instituutti saa kuitenkin asentaa radiolähettimen ja käyttää sitä vain asianomaisten Suomen viranomaisten suostumuksella.

b) Instituutilla on oikeus käyttää salakirjoitusta sekä lähettää ja vastaanottaa virallista kirjeenvaihtoa ja muita virallisia sanomia kuriirien välityksellä tai sinetöidyissä säkeissä, joilla on samat erioikeudet ja vapaudet kuin diplomaattikuriireilla ja kuriirisäkeillä.

2 a) Hallitus tunnustaa instituutin oikeuden vapaaseen julkaisutoimintaan Suomessa päämääriensä toteuttamiseksi.

b) Instituutin tulee kuitenkin kunnioittaa henkistä omaisuutta koskevia Suomen lakeja ja määräyksiä ja kansainvälisiä yleissopimuksia, joiden osapuolena Suomi on.

VIII artikla
Verovapaus

1. Instituutti, sen varat, tulot ja muu omaisuus ovat

a) vapaita välittömistä veroista; kuitenkin on sovittu, että instituutti ei vaadi vapautusta veroista, jotka ovat itse asiassa vain maksuja julkisista palveluista,

b) vapaita tulleista sekä tuontia ja vientiä koskevista kielloista ja rajoituksista, silloin, kun ne kohdistuvat instituutin viralliseen käyttöönsä tuomiin tai viemiin tavaroihin; on kuitenkin sovittu, että tällaisin vapautuksin maahantuotuja tavaroita ei myydä Suomessa, paitsi hallituksen kanssa sovituilla ehdoilla,

c) vapaita tulleista sekä tuontia ja vientiä koskevista kielloista ja rajoituksista silloin, kun ne kohdistuvat instituutin julkaisuihin.

2. Vaikka instituutti ei yleensä vaadi vapautusta valmisteverosta eikä sellaisesta kiinteän tai irtaimen omaisuuden myynnille määrätystä verosta, joka on osa myyntihintaa, hallitus suorittaa kuitenkin mahdollisuuksien mukaan asianmukaisia hallinnollisia järjestelyjä verosta vapauttamiseksi tai sen palauttamiseksi, kun instituutti tekee virkakäyttöön tärkeitä sellaisen omaisuuden hankintoja, joista edellä mainittuja veroja peritään tai voidaan periä.

IX artikla
Varoja koskevat helpotukset

Instituutti voi, ilman valuutan säännöstelytoimien, määräysten tai maksulykkäysten aiheuttamia rajoituksia

a) pitää hallussaan varoja, kultaa tai kaikenlaista valuuttaa sekä pitää tilejä missä valuutassa hyvänsä,

b) siirtää vapaasti varojaan, kultaansa tai valuuttaansa Suomeen, Suomesta pois tai Suomessa sekä muuttaa hallussaan olevan valuutan muuksi valuutaksi.

X artikla
Sosiaaliturva

1. Instituutti on vapaa kaikista pakollisista Suomen sosiaaliturvamaksuista eikä hallitus vaadi instituutin henkilöstöä kuulumaan Suomen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.

2. Hallitus ryhtyy erikseen sovittavilla ehdoilla tarpeellisiin toimiin, jotta instituutin henkilöstöön kuuluva, jolle instituutti ei tarjoa sosiaaliturvaa, voi instituutin pyynnöstä kuulua Suomen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin. Instituutti huolehtii sovittavilla ehdoilla mahdollisuuksiensa mukaan sellaisten paikalta palkattujen liittämisestä Suomen sosiaaliturvan piiriin, joille instituutti ei tarjoa vähintään samanlaista sosiaaliturvaa kuin Suomen lait ja määräykset.

XI artikla
Maahantulo, kauttakulku ja oleskelu

1. a) Hallitus ryhtyy kaikkiin tarpeellisiin toimiin helpottaakseen jäljempänä mainittujen henkilöiden, heidän puolisoidensa ja heistä riippuvaisten omaisten saapumista Suomen alueelle, oleskelua siellä tai kauttakulkua, kun kysymyksessä on tällaisten henkilöiden instituuttiin liittyvä virkatehtävä:

i) johtokunnan jäsenet,

ii) johtaja, instituutin henkilöstö ja asiantuntijat,

iii) instituutin stipendiaatit ja jatko-opiskelijat,

iv) yliopiston neuvoston jäsenet, rehtori ja yliopiston muu henkilöstö,

v) Yhdistyneiden kansakuntien tai jonkin sen erityisjärjestön tai Kansainvälisen atomienergiajärjestön virkamiehet, joilla on virka-asioita instituutin kanssa,

vi) yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskusten, ohjelmien ja siihen liittyvien laitosten henkilökunta ja yliopiston ohjelmiin osallistuvat,

vii) muut henkilöt, jotka instituutti on kutsunut virka-asioissa.

b) Instituutti ilmoittaa tällaisten henkilöiden, heidän puolisoidensa ja heistä riippuvaisten omaisten nimet ja muut tarpeelliset tiedot heistä hallitukselle mahdollisuuksien mukaan etukäteen. Tässä kappaleessa tarkoitettuihin helpotuksiin kuuluu muun muassa viisumien myöntäminen maksutta mahdollisimman pikaisesti sekä pääsy muihin oppilaitoksiin ja kirjastoihin, kun tässä kappaleessa mainitut henkilöt tätä tarvitsevat.

2. Mikään, mitä 1 kappaleessa mainittu henkilö tekee virallisessa instituuttiin liittyvässä asemassaan, ei voi aiheuttaa hänen Suomen alueelle pääsynsä estämistä tai sieltä poistumisensa estämistä tai johtaa vaatimukseen, että hänen on poistuttava Suomen alueelta.

3. Tämä artikla ei estä pyytämästä kohtuullisiksi katsottavia todisteita siitä, että henkilöt, jotka vaativat itselleen tämän artiklan mukaista kohtelua, kuuluvat 1 kappaleessa lueteltuihin ryhmiin.

XII artikla
Henkilöllisyyden toteaminen

1. Johtaja lähettää ajoittain hallitukselle luettelon johtokunnan jäsenistä, instituutin henkilöstöstä ja asiantuntijoista ja ilmoittaa viivytyksettä hallitukselle luetteloon tehdyistä muutoksista tai lisäyksistä.

2. Hallitus antaa jokaiselle henkilöstöön kuuluvalle, saatuaan tiedon hänen nimittämisestään, saajan valokuvalla varustetun kortin, josta ilmenee, että hän kuuluu instituutin henkilöstöön. Asianomaiset viranomaiset hyväksyvät kortin todistukseksi henkilöllisyydestä ja asemasta.

XIII artikla
Johtokunnan jäsenet, henkilöstö ja asiantuntijat

1. Instituutin koolle kutsumiin kokouksiin osallistuvilla johtokunnan jäsenillä on hoitaessaan tehtäviään ja matkustaessaan kokouspaikalle tai sieltä pois ne erioikeudet ja vapaudet, jotka mutatis mutandis yleissopimuksen IV artiklassa myönnetään jäsenten edustajille artiklassa mainituilla ehdoilla.

2 a) Instituutin koko henkilöstölle myönnetään heidän kansallisuudestaan riippumatta Suomessa seuraavat erioikeudet ja vapaudet:

i) lainkäyttövapautus heidän virallisessa asemassaan antamiensa suullisten tai kirjallisten lausuntojensa tai suorittamiensa toimien osalta,

ii) vapautus instituutin heille maksamien palkkojen ja palkkioiden verotuksesta.

b) Lisäksi henkilöstöön kuuluvat, jotka eivät ole Suomen kansalaisia,

i) ovat vapaita kansallisista palvelusvelvollisuuksista,

ii) ovat vapaita yhdessä puolisoidensa ja heistä riippuvaisten omaistensa kanssa maahanmuuttorajoituksista ja ulkomaalaisten rekisteröintiä koskevista määräyksistä,

iii) saavat samat valuutanvaihtoa koskevat erioikeudet kuin vastaavassa asemassa olevat Suomessa olevien diplomaattisten edustustojen virkamiehet,

iv) saavat yhdessä puolisoidensa ja heistä riippuvaisten omaistensa kanssa samat kotiinpaluuhelpotukset kansainvälisen kriisin sattuessa kuin diplomaattiset edustajat,

v) saavat tuoda huonekalunsa ja muun irtaimistonsa maahan tullitta silloin, kun asettuvat hoitamaan tehtäviään,

vi) saavat saman oikeuden tuoda moottoriajoneuvon maahan ilman tullia ja muita veroja kuin vastaavassa asemassa olevat Suomessa olevien ulkomaisten diplomaattisten edustustojen virkamiehet.

3. Jos johtaja ei ole Suomen kansalainen, hän, hänen puolisonsa ja alaikäiset lapsensa saavat 2 kappaleessa mainittujen erioikeuksien ja vapauksien lisäksi samat erioikeudet, vapaudet, vapautukset ja helpotukset kuin diplomaattiset edustajat kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

4. Instituutissa toimivilla asiantuntijoilla on ne erioikeudet ja vapaudet, jotka mutatis mutandis yleissopimuksen VI artiklassa myönnetään Yhdistyneiden kansakuntien virkatehtävissä oleville asiantuntijoille artiklassa mainituilla ehdoilla.

5. Tällä sopimuksella myönnetään erioikeuksia ja vapauksia instituutin etujen vuoksi eikä asianomaisten henkilökohtaiseksi hyödyksi. Johtajalla on rehtorin nimissä oikeus ja velvollisuus pidättää vapaus silloin, kun se hänen mielestään estäisi oikeuden toteutumisen ja kun se voidaan pidättää vahingoittamatta instituutin etuja. Rehtorilla on johtajan osalta samanlainen oikeus ja velvollisuus.

XIV artikla
Riitojen ratkaiseminen

1. Yliopisto antaa määräykset sopivista menettelytavoista

a) yksityisoikeudellisista sopimuksista aiheutuvien tai muiden luonteeltaan yksityisoikeudellisten riitojen ratkaisemiseksi, joissa instituutti on asianosaisena,

b) riitojen ratkaisemiseksi, jotka koskevat instituutin henkilöstöön kuuluvaa, jolla on virka-asemansa johdosta erivapaus, jos erivapautta ei ole XIII artiklan 5 kappaleen mukaisesti pidätetty.

2. Kaikki tämän sopimuksen tai lisäsopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta hallituksen ja yliopiston välille syntyvät riidat tai kaikki instituutin tiloja tai hallituksen ja yliopiston suhteita koskevat kysymykset, joita ei kyetä ratkaisemaan neuvottelemalla tai muulla sovitulla ratkaisutavalla, annetaan kolmesta välimiehestä koostuvan välitystuomioistuimen ratkaistaviksi. Suomen ulkoasiainministeri ja rehtori nimittävät kumpikin yhden välimiehen, jotka yhdessä nimittävät kolmannen, joka toimii välitystuomioistuimen puheenjohtajana. Jos kaksi ensimmäistä välimiestä eivät pääse sopimukseen kolmannesta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun heidät on nimitetty, Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja nimittää hänet yliopiston tai hallituksen pyynnöstä.

XV artikla
Yleisiä määräyksiä

1. Heikentämättä tässä sopimuksessa myönnettyjä erioikeuksia ja vapauksia yliopiston ja instituutin ja kaikkien näitä erioikeuksia ja vapauksia nauttivien henkilöiden velvollisuutena on noudattaa Suomen lakeja ja määräyksiä. Heidän velvollisuutenaan on myös olla puuttumatta Suomen sisäisiin asioihin.

2 a) Johtaja ryhtyy ennakolta kaikkiin mahdollisiin toimiin sen varmistamiseksi, että tässä sopimuksessa myönnettyjä erioikeuksia ja vapauksia ei käytetä väärin, ja vahvistaa instituutin henkilöstön ja muiden mahdollisesti kysymykseen tulevien henkilöiden noudatettavaksi sellaisia sääntöjä ja määräyksiä kuin tässä tapauksessa saattaa olla tarpeen ja tarkoituksenmukaista.

b) Jos hallituksen mielestä jotakin tässä sopimuksessa myönnettyä erioikeutta tai vapautta on käytetty väärin, johtajan tulee pyydettäessä keskustella asianomaisten Suomen viranomaisten kanssa todetakseen, onko väärinkäyttöä esiintynyt. Jos keskusteluissa ei päästä hallitusta ja johtajaa tyydyttävään tulokseen, asia ratkaistaan XIV artiklan 2 kappaleessa määrätyllä menettelyllä.

3. Tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin sen piiriin kuuluviin henkilöihin riippumatta siitä, onko hallituksella diplomaattiset suhteet valtioon, johon kyseinen henkilö kuuluu, sekä riippumatta siitä, myöntääkö valtio, johon kyseinen henkilö kuuluu, Suomen diplomaattisille edustajille tai kansalaisille samanlaisen erioikeuden tai vapauden.

4. Tämän sopimuksen määräykset täydentävät yleissopimuksen määräyksiä. Kun tämän sopimuksen määräyksessä ja yleissopimuksen määräyksessä käsitellään samaa asiaa, kumpaakin määräystä pidetään mahdollisuuksien mukaan toisiaan täydentävinä siten, että sovelletaan kumpaakin eikä kumpikaan rajoita toisen sisältöä.

5. Tätä sopimusta tulkittaessa on lähtökohtana pidettävä sitä, että sen ensisijaisena tarkoituksena on taata instituutille mahdollisuus hoitaa tehtävänsä täysipainoisesti ja tehokkaasti.

6. Neuvottelut sopimuksen muuttamiseksi aloitetaan hallituksen tai yliopiston pyynnöstä. Muutoksiin tarvitaan kummankin osapuolen suostumus.

7. Hallitus ja yliopisto voivat tehdä lisäsopimuksia tarpeen mukaan.

8. Tämä sopimus lakkaa olemasta voimassa:

a) hallituksen ja yliopiston sovittua asiasta tai

b) jos instituutti siirretään pois Suomen alueelta, lukuun ottamatta määräyksiä, jotka soveltuvat instituutin toiminnan lopettamiseen hyvässä järjestyksessä Suomessa ja sen siellä olevan omaisuuden luovuttamiseen.

9. Sopimuspuolten on hyväksyttävä tämä sopimus omien määräystensä mukaisesti. Se tulee voimaan sovittuna päivänä, sopimuspuolten ilmoitettua toisilleen, että tähän tarvittavat toimenpiteet on suoritettu.

Tämän vakuudeksi ovat asianomaiset valtuutetut allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Tokiossa 4 päivänä helmikuuta 1984 kahtena englanninkielisenä kappaleena.

PÖYTÄKIRJA

Suomen hallitus ja Yhdistyneiden kansakuntien yliopisto,

haluten toteuttaa Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälisen instituutin (WIDER), (jota jäljempänä kutsutaan "instituutiksi") perustamisen ja sijoittamisen,

ovat tulleet tähän yhteisymmärrykseen vapaaehtoisesta avustuksesta, jonka Suomen hallitus maksaa instituutin tarkoituksen toteuttamiseksi ja sen toimintaa varten, sekä Suomen hallituksen ja Yhdistyneiden kansakuntien yliopiston välillä taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälistä instituuttia koskevan, Tokiossa 4 päivänä helmikuuta 1984 tehdyn sopimuksen (jota jäljempänä kutsutaan "isäntämaasopimukseksi") eräiden määräysten soveltamisesta:

1. Suomen avustus

a) Suomen hallitus suorittaa Yhdistyneiden kansakuntien yliopiston lahjoitusrahastoon 25 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria.

Avustus suoritetaan Suomessa sijaitsevan pankin erityistilille ja pidetään sillä. Suoritus tapahtuu kuudessa erässä seuraavasti:

6 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria vuonna 1984

5 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria vuonna 1985

4 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria vuonna 1986

4 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria vuonna 1987

3 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria vuonna 1988 ja

3 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria vuonna 1989

Avustussumman sijoittamisesta kertyvät tulot käytetään instituutin rahoittamiseen. Jos instituutti lopettaa toimintansa Suomessa, Suomen hallitus ja Yhdistyneiden kansakuntien yliopisto päättävät yhdessä Suomen lahjoitusrahastoon suorittamien varojen käytöstä.

b) Suomen hallitus antaa myös varat instituutin toimintakustannusten kattamiseksi sen kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Varat maksetaan kolmessa erässä seuraavasti:

5 miljoonaa Suomen markkaa vuonna 1984

6 miljoonaa Suomen markkaa vuonna 1985 ja

6 miljoonaa Suomen markkaa vuonna 1986.

Toimintakustannuksiin sisältyvät myös kustannukset apurahoista ja muista yhteystoiminnoista. Näiden vuotuinen määrä ei kuitenkaan saa vuosina 1984 - 1986 ylittää miljoonaa Suomen markkaa. Suomen avustusvaroilla rahoitetulla yhteystoiminnalla tulisi avustaa instituutin tutkimus- ja koulutustoimintaan osallistuvia kehitysmaiden tiedemiehiä ja opiskelijoita.

c) Vuosina 1984 - 1986 Suomen hallitus antaa edelleen 12 miljoonaa Suomen markkaa erityisohjelmien rahoittamiseen siten kuin Suomen hallitus ja instituutti siitä sopivat. Suomen hallitus ilmaisee tässä yhteydessä toivomuksen, että suomalaiset tiedemiehet voisivat osallistua näihin ohjelmiin.

d) Todetaan, että Suomen avustukselle tulee vielä saada Suomen eduskunnan hyväksyminen.

2. Isäntämaasopimus

a) Isäntämaasopimuksen V artiklan osalta sovitaan, että, kun instituutti perustetaan, Suomen hallitus antaa sille väliaikaiset toimitilat.

Viimeistään kolmen vuoden kuluttua instituutin toiminnan alkamisesta Suomessa hallitus ja yliopisto sopivat instituutin pysyvästä sijoituspaikasta. Tämän jälkeen Suomen hallitus antaa toimitilat pysyväksi sijoituspaikaksi.

Tätä varten Suomen hallitus tarjoaa sijoitusvaihtoehdoiksi esimerkiksi Keilaniemeä Espoossa tai Rajasaarta Helsingissä tai jotakin muuta samantasoista sijoituspaikkaa, josta Suomen hallitus ja instituutti sopivat keskenään.

Suomen hallitus antaa instituutin johtajan käyttöön asunnon.

Edelleen sovitaan, että Suomen hallitus vastaa sekä instituutin väliaikaisten että pysyvien tilojen suurista kunnossapitokustannuksista tämän pöytäkirjan liitteen mukaisesti.

b) Isäntämaasopimuksen X artiklan osalta sovitaan, että niille instituutin henkilökunnan jäsenille, jotka eivät kuulu instituutin oman sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, instituutti ottaa Suomen sosiaaliturvalainsäädännön mukaiset sosiaalivakuutukset asianomaisista vakuutuslaitoksista.

c) Isäntämaasopimuksen XI artiklan osalta sovitaan, että termillä "heistä riippuvaiset omaiset" tarkoitetaan XI artiklan 1 a) kohdassa mainitun henkilön talouteen kuuluvia henkilöitä.

3. Muut asiat

Instituutin perustamista helpottamaan perustetaan Suomen hallituksen ja Yhdistyneiden kansakuntien yliopiston edustajista koostuva työryhmä, joka aloittaa työnsä viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 1984.

Tehty Tokiossa 4 päivänä helmikuuta 1984 kahtena englanninkielisenä kappaleena.

Liite Suuret kunnossapitokustannukset

Seuraavia pidetään suurina kunnossapitokustannuksina

Rakenteellinen kunnossapito

- ulkopuolen maalaus;

- katto, vesikourut, sadevesiviemärit ja syöksytorvet;

- julkisivupuhdistus;

- perustukset;

- lattiarakenteet (lukuunottamatta lattian pintarakenteita ja päällystystä);

- seinärakenteet (lukuunottamatta seinän pintarakenteita ja päällystystä);

- kattorakenteet;

Laitteiston kunnossapito

- keskuslämmitys (kattila, putket, lämpöpatterit, maalausta lukuunottamatta);

- sähköistys (keskus, johdot, lukuunottamatta sähkövarusteita, kojeita ja laitteita);

- viemärit (rakennuksen ulkopuolella);

- hissi (hissikori, konehuone, maalausta lukuunottamatta)

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.